JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 VALTUUSTO SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 SISÄLLYSLUETTELO 26 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA EROAMINEN LUOTTAMUSTEHTÄVÄSTÄ SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS ALKAEN KIINTEISTÖVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE JUUPAJOEN KUNNAN TULOVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA EDUSKUNNALLE MAAKUNTAUUDISTUKSEKSI JA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISUUDISTUKSEKSI JA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISEKSI SEKÄ NIIHIN LIITTYVIKSI LAEIKSI... 73

2 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kokouksen paikka ja aika Kiinteistö Oy Juupajoen Koskiportin kokoussali Korkeakoskella maanantaina klo Läsnäolevat jäsenet Eskola Juho Hämylä Hannu Jauhiainen Jani Kallenautio Johanna Lakiasuo Leo Lepistö Martta Lepola Anne Markkula Anne Niemelä Aarno Pasuri Pertti Rae Pekka Rahkonen Antti Rintamäki Yrjö Saarinen Mirja Salomaa Janne Sikiö Heikki Soikka Juha Suosaari Veikko Valkeajoki Jussi Voutilainen Ulla Välttilä Esko Vihersalo Anita Musturi Timo jäsen puheenjohtaja jäsen I varapuheenjohtaja jäsen II varapuheenjohtaja jäsen varajäsen Muut läsnäolevat Koskinen Tarja-Riitta Lindström Pirkko Korhonen Mervi Pekka Maasilta Lea Nurminen Anne Tuovila Kokouksen laillisuus Asiakohta 1, 26. ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Asiakohta 2, 27. kunnanhallituksen jäsen kunnanjohtaja pöytäkirjanpitäjä tekninen johtaja sivistystoimenjohtaja varhaiskasvatuksen johtaja Allekirjoitukset Puheenjohtaja Jani Jauhiainen Pöytäkirjanpitäjä Mervi Korhonen Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Juupajoella _14_ Juha Soikka pöytäkirjantarkastaja Veikko Suosaari pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja pidetään nähtävillä kunnanvirastossa klo

3 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 5 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, joissa valtuusto on päättänyt kokouksistaan ilmoittaa. Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista, ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Juupajoen valtuustossa on 21 varsinaista jäsentä, jotka on merkitty esityslistan alussa olevaan luetteloon. Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 valtuutetuista on läsnä. Kokouskutsu ja esityslista liitteineen on postitettu Kokouskutsu on julkaistu Oriveden Sanomissa. Työjärjestyksen 14 :n mukaisesti läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä. Nimenhuudon jälkeen puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut, ja läsnä olevat varavaltuutetut, sekä onko valtuusto laillisesti kokoonkutsuttu ja päätösvaltainen. Kokous todettiin laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla ole toisin päättänyt. Valtuuston päätöksen mukaisesti pöytäkirjantarkastajat valitaan aakkosjärjestyksessä. Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Juha Soikka ja Veikko Suosaari. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Juha Soikka ja Veikko Suosaari.

5 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ EROAMINEN LUOTTAMUSTEHTÄVÄSTÄ Kunnanhallitus Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Rae on toimittanut kuntaan varavaltuutettu Jutta Murtolaa koskevan kirjeen: Asia: eroaminen luottamustehtävästä. Syy: Tampereelle muuttaminen. Jutta Murtola on toiminut kunnanvaltuuston varavaltuutettuna. Kuntalain 38 :n mukaan Luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Valtuutetun ja varavaltuutetun osalta päätöksen tekee valtuusto. Edelleen kuntalain 39 :n mukaan Luottamushenkilö pysyy toimessaan sen ajan, joksi hänet on valittu ja sen jälkeenkin siihen saakka, kunnes toimeen on valittu toinen. Kesken toimikautta avoimeksi tulleeseen luottamustoimeen on valittava jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi luottamushenkilö. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto myöntää Jutta Murtolalle eron luottamustehtävästä toiselle paikkakunnalle muuton vuoksi. Valtuusto

6 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS ALKAEN Kunnanhallitus Sastamalan koulutuskuntayhtymän tämänhetkinen perussopimus on astunut voimaan Sastamalan koulutuskuntayhtymän kuntajohtajien tapaamisessa on käsitelty uutta voimaan tulevaa perussopimusta ja päätetty lähettää sopimus jäsenkuntien hyväksyttäväksi. Perussopimukseen aiheuttaa muutoksia koulutuskuntayhtymän ja Tampereen palvelualan ammattiopiston fuusioituminen. Sopimukseen on myös lisätty tehtäviä yhtymäkokoukselle ja yhtymähallitukselle. Sastamalan koulutuskuntayhtymän uudeksi nimeksi tulee SASKY. Suunnitellut muutokset on kirjattu punaisella tekstillä SASKY:n perussopimukseen, jonka on tarkoitus astua voimaan , liite n:o 1. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää hyväksyä Sastamalan koulutuskuntayhtymän perussopimuksen muutokset alkaen. Valtuusto Liite n:o 2, SASKY:n perussopimus, jonka on tarkoitus astua voimaan , suunnitellut muutokset on kirjattu punaisella tekstillä. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Sastamalan koulutuskuntayhtymän perussopimuksen muutokset alkaen. Kunnanhallitus Sastamalan koulutuskuntayhtymän jäsenkuntien kuntajohtajat kokoontuivat tilaisuuteen, jossa käsiteltiin Kokemäen kaupungin liittymistä Saskyn jäsenkunnaksi.

7 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Liittyessään Saskyyn Kokemäen kaupunki ei tuo kuntayhtymään opiskelijapaikkoja, mutta neuvotteluesityksen mukaan Kokemäen kaupunki osallistuisi pieneläintilojen investointiin euron peruspääomasijoituksella ja euron oman pääoman ehtoisena sijoituksena. Saskyn Kokemäen yksikössä on noin 1 milj. euron pieneläintilojen investointitarve. Liittymisneuvotteluesityksessä on pyritty ottamaan huomioon näkökulma peruspääomarahoituksen käyttämisestä investointeihin. Jäsenkuntien neuvottelutyöryhmän valmistelemassa esityksessä on Kokemäen kaupungille myös yksi yhtymäkokouspaikka ja yksi yhtymähallituspaikka. Kokemäen kaupunginvaltuusto on tehnyt myönteisen päätöksen liittymisestä Saskyyn kokouksessaan Esityslistan liitteenä nro 8 on Sasky:n perussopimusluonnos, jonka on tarkoitus astua voimaan , muutokset näkyvät punaisella tekstillä. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää hyväksyä Sastamalan koulutuskuntayhtymän esitetyt perussopimusmuutokset Valtuusto Esityslistan liitteenä nro 1 on Sasky:n perussopimusluonnos, jonka on tarkoitus astua voimaan , muutokset näkyvät punaisella tekstillä.

8 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ KIINTEISTÖVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2017 Kunnanhallitus Kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit Verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivään mennessä. Kuntalain 66 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Kiinteistöverolaissa (654/92) säädetään kiinteistön sijaintikunnalle menevästä kiinteistöverosta. Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön verotusarvosta. Verovelvollinen on se, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alussa. Kaikki kiinteistöt eivät ole veronalaisia, vaan lain 3 ja 4 :ssä on lueteltu osittain tai kokonaan kiinteistöverosta vapaat kiinteistöt, joita ovat mm. metsät ja maatalousmaat, yleiset vedet, torit, kadut ja yleiset tiet. Myös kunnan omalla alueellaan omistama kiinteistö on vapaa kiinteistöverosta. Kunnan omistamat yhtiöt ovat verovelvollisia omistamistaan kiinteistöistä. Kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistöverolaissa tonttia, tilaa ja muuta Suomessa olevaa itsenäistä maanomistuksen yksikköä, joka on merkitty tai olisi merkittävä kiinteistönä maarekisteriin, tonttikirjaan tai kiinteistörekisteriin. Lain säännöksiä sovelletaan myös vuokramaalla olevaan rakennukseen ja erottamattomaan määräalaan. Verovelvollinen on omistaja ja omistajan veroinen haltija. Kiinteistönomistaja on verovelvollinen vuokramaasta ja vuokralainen on verovelvollinen vuokraamalla omistamastaan rakennuksesta. Valtuusto voi määrätä erikseen rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin. Vero määrätään korkeamman veroprosentin mukaan, jos kaikki laissa mainitut edellytykset täyttyvät. Erillisen rakentamattoman rakennuspaikan veron tarkoituksena on tehostaa taajama-alueella olevien tonttien asumiskäyttöä. Juupajoen kunnassa ei ole määrätty rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroa. Kiinteistöverolain 13a :n mukaan kunnanvaltuusto voi määrätä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentin, joka koskee sekä rakennusta että maapohjaa, poikkeavaksi kunnan yleisestä kiinteistöverosta. Veroprosenttia sovelletaan, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Käyttötarkoituksen määrittelee verottaja. Veroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00 %. Kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit muuttuvat vuodelle Kiinteistöverolain mukaiset vaihteluvälit ovat:

9 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ yleinen kiinteistöveroprosentti 0,86-1,80 (aik. 0,80-1,55) - vakituinen asuinrakennus 0,39-0,90 (aik. 0,37-0,80) - muu asuinrakennus 0, Veroprosentti voidaan määrätä vaihteluvälin 0,86-1,80 rajoissa enintään 1,00 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti tai jos näin laskettu veroprosentti on kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosentti alempi, enintään kunnanvaltuuston määräämän yleisen kiinteistöveroprosentin suuruiseksi. - rakentamaton rakennuspaikka 1,00-4,00 Kiinteistöverolain muutoksen ( /1291) mukaan, kuntien tulee viimeistään vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa nostaa veroprosenttinsa vähintään uusille alarajoille. Lakimuutoksien perusteella kuntien kiinteistöverotulojen arvioidaan kasvavan vuodelle 2017 noin 75 miljoonalla eurolla. Korotuksia on suunnitteilla myös vuosien 2018 ja 2019 kiinteistöverotuksiin. Nämä korotukset on tarkoitus toteuttaa kiinteistöjen verotusarvojen päivittämisen yhteydessä. Rakennusten ja maapohjien verotusarvojen päivittämistyö käynnistyy vielä vuoden 2016 lopulla. Koko maan painotetut keskimääräiset kiinteistöveroprosentit vuosina ovat: Yleinen kiinteistövero 0,99 1,00 Vakituinen asunto 0,46 0,47 Muu asuinrakennus 1,07 1,11 Juupajoen kiinteistöveron tuotto on n euroa vuodessa. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus esittää, että valtuusto määrää Juupajoen kunnan kiinteistöveroprosentit vuodelle 2017 seuraavasti (sulkeissa vuosi 2016): Yleinen kiinteistövero 1,15 % (1,15 %) Vakituinen asunto 0,45 % (0,45 %) Muu asuinrakennus 1,05 % (1,05 %) Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 % (0,00 %).

10 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Valtuusto

11 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ JUUPAJOEN KUNNAN TULOVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2017 Kunnanhallitus Kuntalain 111 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä kunnanvaltuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista. Verotusmenettelystä annetun lain mukaan kunnan on ilmoitettava verohallitukselle seuraavan vuoden tuloveroprosentin suuruus viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Tuloveroprosentti vahvistetaan korotettuna täysiin prosentteihin taikka puoleen tai neljännesprosenttiin päättyväksi luvuksi. Tuloveroprosenttia määriteltäessä on otettava huomioon, miten suuri osa kunnan menoista on tarkoitus kattaa verotuloilla. Juupajoen kunnan tuloveroprosenttia on korotettu viimeksi vuoden 2015 veroprosenttia määrättäessä, jolloin tehtiin korotus 20 %:sta 21 prosenttiin. Verohallituksen päivittämän tiedon mukaan kunnallisverot lisääntyvät Juupajoella edellisvuodesta 3,3 % verovuonna Koko maassa kunnallisverot ovat vastaavana aikana kasvaneet 1,6 %. Verohallinnon ennakkotieto vuoden 2015 maksuunpanon oikaisusta (v marraskuussa euroa) ja verovuonna maksamattomaksi jäävät verot huomioiden kunnallisverojen todellinen maksuunpano pysyy kuitenkin edellisen vuoden tasolla. Juupajoen kunnan verotulojen kehitys vuosina ja arvio vuodelle 2017: TP 2014 TP 2015 etp2016 TA 2017 Kunnallisverot Yhteisöverot Kiinteistöverot Yhteensä Tulovero-% Kuntaliiton verotulojen lokakuun 2016 ennustekehikon mukaan Juupajoen kunnan kunnallisveron veropohja laskee -2,3 % vuonna 2017 edellisvuodesta. Vastaavana aikana vähennysaste nousee 1,56 %, joten kunnallisverotilitysten määrän arvioidaan pienenevän edellisvuoteen nähden 3,4 %. Kokonaisverotuloina kirjattavan määrän arvioidaan kasvavan 1,1 %, kun yhteisöverojen arvioidaan kasvavan edellisvuodesta 2,4 %. Vuonna 2016 maan kaikkien kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,87 %, joka on 0,30 prosenttiyksikköä vuoden 2015 tuloveroprosenttia korkeampi. Pirkanmaan kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on ollut 20,24 %, joka on sama kuin vuonna Pirkanmaan alhaisin veroprosentti 19,75 % on edelleen Tampereella, Valkeakoskella ja Nokialla.

12 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Talousarvion laadinta vuodelle 2017 on vielä kesken. Kuitenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailutettu tuotantosopimus helpottaa osaltaan talouden ennakointia päätetyillä optiovuosilla Vuoden 2018 osalta tilanne muuttuu, kun siirrymme Mänttä-Vilppulan sote -palvelujen kilpailutetun sopimuksen piiriin. Taloussuunnitelman laadinta on huomattavasti aikaisempia vuosia vaikeampaa. Todennäköistä on, että kustannukset kasvavat vuodelle Juupajoen kunnan efektiivinen veroaste on vuonna ,44 % ja vuonna 2017 efektiivisen veroasteen ennustetaan olevan 13,98 % Efektiivinen veroaste on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin. Hallitus linjasi keventävänsä ansiotuloverotusta 515 miljoonalla eurolla kilpailukykysopimukseen liittyen. Päätösperäiset veronalennukset alentavat kuntien verotuloja, mutta myös muut sopimuksessa sovitut asiat vaikuttavat kuntien verotuloihin alentavasti. Kilpailukykysopimuksessa on sovittu erinäisistä palkansaajien maksuihin liittyvistä muutoksista vuosina Maksujen muutokset vaikuttavat kunnallisverotuloja alentavasti. Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksujen ja työeläkemaksun korotuksien arvioidaan vuonna 2017 vähentävän kunnallisveron tuottoa yhteensä 120 milj. eurolla. Päivärahamaksun korotuksen arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa lähes 160 milj. eurolla. Sairaanhoitomaksun alentaminen siirtää verosta tehtäviä vähennyksiä nykyistä enemmän tehtäväksi kunnallisverosta vähentäen kunnallisveron tuottoa lähes 50 miljoonalla eurolla vuonna Maksujen muutoksista johtuen kunnallisverojen arvioidaan siten jäävän vuonna 2017 noin 330 miljoonaa euroa pienemmiksi. Samassa yhteydessä alennetaan yritysten maksamia maksuja, joka vähentää yritysten kustannuksia. Tämän oletetaan lisäävän vastaavasti yritysten verotettavaa tuloa ja siten myös kuntien saamaa yhteisöveron tuottoa. Yhteisöverotuloja lisäävä vaikutus on huomioitu uudessa ennusteessamme vuoden 2017 osalta noin 60 milj. euron suuruisena. Yhteisöveroennusteita on päivitetty ylöspäin muun muassa johtuen vuosien 2015 ja 2016 aiempia ennusteita paremmasta kehityksestä. Kunnallisveron tuottoa alentaa myös aiempaa matalampi arvio palkkasumman kasvusta, joka on seurausta Kilpailukykysopimukseen liittyvistä toimenpiteistä eli palkkojen nollakorotuksista, julkisen sektorin lomarahojen leikkauksista sekä työajan vastikkeettomasta pidentämisestä. Näiden toimenpiteiden on arvioitu vähentävän kunnallisveron tuottoa vuonna 2017 vajaalla 130 miljoonalla eurolla. Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi hallitus on linjannut tekevänsä Kilpailukykysopimuksen syntymisen seurauksena veronkevennyksiä kompensoidakseen veronmaksajille maksujen korotuksista aiheutuvia menetyksiä. Palkansaajien osalta suurin osa kevennyksestä toteutetaan korottamalla työtulo- ja

13 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ tulonhankkimisvähennystä. Eläkeläisten osalta veronkevennys toteutetaan eläketulovähennysten kautta. Näiden veronkevennysten on ennusteessa arvioitu vähentävän kunnallisveron tuottoa noin 270 milj. eurolla vuonna Tältä osin veromenetykset on esitetty kompensoitavaksi valtionosuusjärjestelmässä. Tämän lisäksi kuntaliiton veroennusteessa sekä valtionosuuksien kompensaatiolaskelmassa huomioidaan ns. ATI -tarkistuksen vaikutus kunnallisveroon, yrittäjävähennyksen voimaantulo, asuntolainan korkovähennyksen leikkaaminen sekä kotitalousvähennyksen korotus. Uuden kompensaation yhteismäärä on tämän hetken tietojen valossa vuonna 2017 vajaalla 390 miljoonaa euroa. Kilpailukykysopimuksen arvioitu vaikutus Juupajoelle kunnallisverokertymä laskee yhteisöverokertymä kasvaa VOS verokompensaatio VOS leikkaus VOS indeksi Verorahoitus yhteensä (100 /as.). EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto vahvistaa Juupajoen kunnan vuoden 2017 tuloveroprosentiksi 21 prosenttia. Valtuusto

14 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA EDUSKUNNALLE MAAKUNTAUUDISTUKSEKSI JA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISUUDISTUKSEKSI JA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISEKSI SEKÄ NIIHIN LIITTYVIKSI LAEIKSI Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja siihen liittyvää maakuntahallinnon perustamista valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön yhteisessä hankkeessa. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö pyytävät useilta tahoilta mm. kunnilta lausunnot luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Lausuttavana on nyt seuraavat lakiluonnokset: - Maakuntalaki - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Laki maakuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta - Maakuntien rahoituslaki - Maakuntajakolaki - Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Lisäksi em. lakiluonnokset aiheuttavat muutoksia ainakin yli 20 muuhun lakiin, joista on tehty myös erikseen esitykset. Laissa maakuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta määrätään mm. mihin maakuntaan kukin kunta kuuluu. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman sekä hallituksen tekemien linjausten mukaan Suomessa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus. Suomeen perustetaan 18 maakuntaa, joilla on omat vaalit ja valtuustot. Vuoden 2019 alusta alkaen maakunnat järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut eli maakunnilla on vastuu siitä, että väestö saa lain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä aluekehittäminen, ympäristöterveydenhuolto, liikennejärjestelmäsuunnittelu, maaseudun kehittäminen ja pelastustoimi. Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan, eli jatkossa kunnilla ei ole enää vastuuta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä tai rahoituksesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu maakunnille

15 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavalla lailla siirrettäisiin kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu perustettaville maakunnille. Poikkeuksena tästä olisi kuitenkin ensihoito, jonka järjestämisvastuu siirtyisi yliopistosairaalaa ylläpitäville viidelle maakunnalle. Lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jäisi kuntien tehtäväksi, minkä lisäksi maakuntien pitäisi myös omassa toiminnassaan huolehtia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen yhteistyön ja tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen varmistamiseksi muodostettaisiin viisi yhteistyöaluetta. Yhteistyöalueeseen kuuluvat maakunnat laatisivat nelivuosittain yhteistyösuunnitelman. Maakuntien toiminnassa palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotettaisiin toisistaan. Palvelujen tuottamiseksi jokaiseen maakuntaan perustettaisiin julkisoikeudellinen maakunnan palvelulaitos. Sen vastuulla olisi merkittävää julkista valtaa sisältävien palvelujen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelujen tuottaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantoa monipuolistetaan siten, että maakunnan omilla sekä yksityisillä ja kolmannen sektorin palvelun tuottajilla on tasapuoliset toimintaedellytykset tuottaa kaikkia markkinoilla olevia palveluja. Tähän liittyen erikseen valmistellaan asiakkaan valinnanvapautta koskeva lainsäädäntö. Valtion mahdollisuutta ohjata maakuntien vastuulle kuuluvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ehdotetaan samalla vahvistettavaksi. Valtioneuvosto vahvistaisi joka neljäs vuosi strategiset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollolle. Maakuntien pitäisi ottaa tavoitteet huomioon omassa toiminnassaan ja myös yhteistyösopimusten valmistelussa. Maakuntien toiminnan rahoitus Maakuntien toiminta rahoitetaan pääosin valtion rahoituksella ja osaksi palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla. Rahoituksesta säädettäisiin maakunnan rahoituslailla. Rahoitus määräytyisi laskennallisesti osin maakunnan asukasluvun ja osin palvelujen tarpeen ja olosuhdetekijöiden perusteella. Valtion rahoitus olisi maakunnille yleiskatteellista. Rahoitusvastuun siirtyessä kunnilta valtiolle, on valtion tuloja lisättävä ja kuntien tuloja vastaavasti vähennettävä niiltä pois siirtyvän rahoitusvastuun verran. Jotta kokonaisveroaste ei kasvaisi, velvoitetaan kunnat alentamaan kunnallisveroa. Kunnallisveron vähennys olisi 12,3 prosenttiyksikköä kaikissa kunnissa. Myös kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennettaisiin ja valtion osuutta vastaavasti kasvatettaisiin. Verotusta koskevat muutokset toteutetaan verovelvollisten kannalta mahdollisimman neutraalisti. Henkilöstön, omaisuuden ja tukipalvelujen asema uudistuksessa

16 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluksessa oleva henkilöstö siirtyy ehdotuksen mukaan maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Sairaanhoitopiirien ja kehitysvammaisten erityishuoltopiirien kuntayhtymät ja maakuntien liitot sekä niiden omaisuus, vastuut ja velvoitteet siirtyvät maakunnille. Lisäksi kunnista siirtyisi maakunnille sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämiseen liittyvä irtain omaisuus. Omaisuussiirroista ei suoritettaisi korvausta kunnille eikä kuntayhtymille. Maakunnille perustetaan neljä valtakunnallista palvelukeskusta. Ne vastaavat maakuntien toimitilapalveluista, henkilöstö- ja taloushallinnosta sekä tietohallinto- ja tietojärjestelmäpalveluista. Asiakkaan valinnanvapautta koskeva lainsäädäntö Uudistukseen liittyen valmistellaan erikseen asiakkaan valinnanvapautta koskeva lainsäädäntö sekä osana maakuntauudistusta muut maakuntien tehtäväksi siirtyvät ja säädettävät tehtävät. Niistä aiheutuvat muutostarpeet nyt ehdotettaviin lakeihin otetaan huomioon asianomaisten lakiesitysten yhteydessä. Valinnanvapautta ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva hallituksen esitysluonnos toimitetaan lausunnoille loppuvuodesta. Valtion aluehallinnon sekä kuntien ja kuntayhtymien muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirtoa koskeva hallituksen esitysluonnos toimitetaan erikseen lausunnoille keväällä Kuntiin jäävien peruspalvelujen rahoitus Kuntiin jäljelle jäävien peruspalvelujen osalta on tarkoitus säätää uusi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä. Muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirrosta maakunnille sekä rahoituksesta valmistellaan erillinen hallituksen esitys. Lausuntopyyntöön vastaaminen Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä 45 kpl. Vastauksia on mahdollista myös perustella ja kommentoida vapaamuotoisesti. Lausuntopyynnön materiaalit löytyvät Internet-osoitteesta: Lausunnot on toimitettava sosiaali- ja terveysministeriöön klo mennessä. Annetut vastaukset ovat julkisia.

17 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus hyväksyy liitteen mukaisen lausunnon ja valtuuttaa kunnanjohtajan tekemään lausuntoon mahdollisia teknisluonteisia tarkennuksia. Lisäksi kunnanhallitus saattaa kunnan lausunnon valtuuston tiedoksi. Valtuusto Esityslistan liitteinä n:o 2, Hallituksen esitysluonnos sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi, tiivistelmät lakiluonnosten keskeisistä asioista n:o 3, Juupajoen kunnan lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaalija terveyspalvelujen tuottamisesta n:o 4, Juupajoen kunnan lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi. Lausuntopyyntöön liittyvä materiaali kokonaisuudessaan Internet-osoitteessa