LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Talous- ja rahoitusasiat EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 7498/10 (Presse 63) (OR. en) Neuvoston istunto

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 7498/10 (Presse 63) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston istunto Talous- ja rahoitusasiat Bryssel, 16. maaliskuuta 2010 Puheenjohtaja Elena SALGADO Espanjan toinen varapääministeri ja talous- ja valtiovarainministeri LEHDISTÖ Rue de la Loi 175 B 1048 BRYSSEL Puh.: +32 (0) / 6319 Faksi: +32 (0) press.office@consilium.europa.eu /10 (Presse 63) 1

2 Neuvoston istunnon tärkeimmät tulokset Neuvosto seurasi kiinteästi helmikuussa 2010 Kreikan osalta tehdyn päätöksen jatkotoimia ja arvioi Kreikan julkisen talouden alijäämän vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanon aikataulua. Se katsoi, että nykyisten tietojen pohjalta Kreikka panee asianmukaisesti täytäntöön neuvoston päätöstä ja toteuttaa Kreikan vakausohjelmaa, ja katsoo lisäksi, että ilmoitetut toimenpiteet vaikuttavat riittäviltä julkisen talouden vuoden 2010 tavoitteiden turvaamiseksi. Neuvosto muodosti yleisnäkemyksen direktiiviehdotuksesta, jonka tarkoituksena on arvonlisäverolaskutusta koskevien vaatimusten yksinkertaistaminen erityisesti sähköisen laskutuksen osalta, ja direktiivistä, jonka tavoitteena on tehostaa jäsenvaltioiden keskinäistä avunantoa verojen perinnässä. Se myös antoi direktiivin, jonka tavoitteena on estää alv-petokset kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupassa. Kevään Eurooppa-neuvoston valmistelemiseksi neuvosto antoi päätelmät seuraavista: EU:n uuden kasvu- ja työllisyysstrategian, EU strategian valmistelu; irtautumisstrategiat: finanssialan tukitoimenpiteet sekä työ- ja hyödykemarkkinoilla toteutetut kriisiin liittyvät toimenpiteet; ilmastonmuutosta koskeneen YK:n Kööpenhaminan kokouksen jatkotoimet rahoituksen osalta. Lisäksi se antoi päätelmät EU:n vuoden 2011 yleisen talousarvion prioriteeteista. 7498/10 (Presse 63) 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 OSALLISTUJAT... 4 ASIAT, JOISTA KÄYTIIN KESKUSTELUA LIIALLISIA ALIJÄÄMIÄ KOSKEVA MENETTELY KREIKKAA KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN JATKOTOIMET... 6 KEVÄÄN EUROOPPA-NEUVOSTON KOKOUKSEN VALMISTELU... 7 EU:n uusi kasvu- ja työllisyysstrategia: EU strategia Neuvoston päätelmät... 7 Irtautumisstrategiat: finanssialan tukitoimenpiteet Neuvoston päätelmät Irtautumisstrategiat: työ- ja hyödykemarkkinoilla toteutetut kriisiin liittyvät toimenpiteet Neuvoston päätelmät Ilmastonmuutoksen torjuntapolitiikkojen rahoitus Neuvoston päätelmät EU:N YLEINEN TALOUSARVIO Vuoden 2011 talousarviota koskevat neuvoston prioriteetit Neuvoston päätelmät ARVONLISÄVERO LASKUTUS NEUVOSTON ISTUNNON YHTEYDESSÄ PIDETYT KOKOUKSET MUUT HYVÄKSYTYT ASIAT TALOUS- JA RAHOITUSASIAT Kasvihuonekaasujen päästöoikeudet Käännetty ALV:n maksamisvelvoite Keskinäinen avustaminen veroihin liittyvien saatavien perinnässä Välillisten rahoituspalveluiden (SIM) kohdentaminen bruttokansantulon määrittämiseksi ULKOASIAT EU:n erityisedustaja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia toimeksiannon jatkaminen Jos julkilausumat, päätelmät tai päätöslauselmat ovat neuvoston virallisesti hyväksymiä, se on osoitettu kyseisen kohdan otsikossa ja teksti on lainausmerkeissä. Asiakirjoihin, joiden viitenumero on mainittu, voi tutustua neuvoston www-sivuilla osoitteessa Säädökset, joihin liittyy neuvoston pöytäkirjaan merkittäviä julkistettuja lausumia, on merkitty tähdellä. Lausumat ovat saatavissa neuvoston www-sivuilta tai lehdistöpalvelusta. 7498/10 (Presse 63) 3

4 OSALLISTUJAT Jäsenvaltioiden hallitukset ja Euroopan komissio olivat edustettuina seuraavasti: Belgia: Didier REYNDERS Bulgaria: Simeon DJANKOV Tšekki: Eduard JANOTA Tanska: Claus HJORT FREDERIKSEN Saksa: Jörg ASMUSSEN Viro: Jürgen LIGI Irlanti: Brian LENIHAN Kreikka: George PAPACONSTANTINOU Espanja: Elena SALGADO José Manuel CAMPA Ranska: Christine LAGARDE Italia: Giulio TREMONTI Kypros: Charilaos STAVRAKIS Latvia: Einars REPŠE Liettua: Ingrida ŠIMONYTĖ Luxemburg: Luc FRIEDEN Unkari: Tamás KATONA Malta: Tonio FENECH Alankomaat: Jan Kees de JAGER Itävalta: Josef PRÖLL Puola: Jan VINCENT-ROSTOWSKI Portugali: Fernando TEIXEIRA DOS SANTOS Romania: Sebastian VLADESCU Varapääministeri sekä valtiovarain- ja institutionaalisten uudistusten ministeri Varapääministeri ja valtiovarainministeri Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö Toinen varapääministeri ja talous- ja valtiovarainministeri Valtiosihteeri, talousasiat Talous-, teollisuus- ja työllisyysministeri Talous- ja valtiovarainministeri Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö Valtiovarain-, talous- ja investointiministeri Varakansleri, valtiovarainministeri Varapääministeri (Ministro de Estado), valtiovarainministeri 7498/10 (Presse 63) 4

5 Slovenia: Franc KRIŽANIČ Slovakia: Ján POČIATEK Suomi: Jyrki KATAINEN Ruotsi: Anders BORG Yhdistynyt kuningaskunta: Alistar DARLING Pääministerin sijainen, valtiovarainministeri (Chancellor of the Exchequer) Komissio: Olli REHN Michel BARNIER Algirdas ŠEMETA Janusz LEWANDOWSKI Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Muut osallistujat: Jean-Claude TRICHET Philippe MAYSTADT Thomas WIESER Lorenzo CODOGNO Euroopan keskuspankin pääjohtaja Euroopan investointipankin pääjohtaja Talous- ja rahoituskomitean varapuheenjohtaja Talouspoliittisen komitean puheenjohtaja 7498/10 (Presse 63) 5

6 ASIAT, JOISTA KÄYTIIN KESKUSTELUA LIIALLISIA ALIJÄÄMIÄ KOSKEVA MENETTELY KREIKKAA KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN JATKOTOIMET Neuvosto tarkasteli komission tiedonantoa, jossa arvioidaan toimenpiteitä, joita Kreikka on toteuttanut 16. helmikuuta 2010 tehdyn, Kreikan julkisen talouden liiallisen alijäämän korjaamista koskevan päätöksen johdosta. Neuvosto pani tyytyväisenä merkille Kreikan 8. maaliskuuta 2010 toimittaman ensimmäisen kertomuksen ja komission tiedonannon. Se yhtyi komission näkemykseen, jonka mukaan Kreikka panee asianmukaisesti täytäntöön neuvoston päätöstä ja toteuttaa Kreikan vakausohjelmaa. Se suhtautui myönteisesti Kreikan hallituksen 3. maaliskuuta 2010 ilmoittamiin lisätoimenpiteisiin, joiden vaikutus on 2 prosenttia suhteessa BKT:hen ja joihin kuuluu sama määrä tuloja lisääviä pysyviä toimenpiteitä kuin pysyviä menoleikkauksia. Yhdenmukaisesti komission arvion kanssa neuvosto katsoi, että ne nämä lisätoimenpiteet tuntuvat riittävän vuoden 2010 talousarviotavoitteiden turvaamiseksi edellyttäen, että ne toteutetaan tehokkaasti, täysimääräisesti ja riittävän ajoissa. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisesti 16. helmikuuta 2010 tekemässään päätöksessä neuvosto vaati Kreikkaa saattamaan julkisen talouden alijäämänsä alle EU-sopimuksessa asetetun 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen vuoteen 2012 mennessä; asetti aikataulun toteutettaville toimenpiteille, mukaan lukien julkisen talouden alijäämän tavoitteeksi vuonna 2010 asetettu 8,7 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä on 4 prosenttia vähemmän kuin arvioitu 12,7 prosentin alijäämä vuonna 2009; asetti 16:nnen maaliskuuta ensimmäiseksi määräajaksi niiden määräaikojen sarjassa, joita noudattaen raportointi toteutetuista toimenpiteistä on määrä suorittaa; totesi, että sikäli kuin määriteltyihin alijäämän ja velan enimmäismääriin liittyvät riskit toteutuvat, Kreikan on ilmoitettava ensimmäisessä kertomuksessaan lisätoimenpiteistä sen varmistamiseksi, että julkisen talouden vuoden 2010 tavoitteet saavutetaan. Kreikkaan on sovellettu huhtikuusta 2009 lähtien liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä. 7498/10 (Presse 63) 6

7 KEVÄÄN EUROOPPA-NEUVOSTON KOKOUKSEN VALMISTELU EU:n uusi kasvu- ja työllisyysstrategia: EU strategia Neuvoston päätelmät Neuvosto keskusteli 25. ja 26. maaliskuuta 2010 pidettävää Eurooppa-neuvoston kokousta varten EU:n uuden työllisyys- ja kasvustrategian valmistelusta. Eurooppa-neuvoston on tarkoitus hyväksyä strategian yleiset puitteet komission tiedonannon (asiak. 7110/10) ja neuvoston useiden kokoonpanojen valmistelutyön pohjalta. Sen odotetaan hyväksyvän uuden strategian kesäkuun kokouksessaan. Neuvosto antoi seuraavat päätelmät ja päätti toimittaa ne Eurooppa-neuvostolle. "Tavoitteet ja painopisteet 1. Neuvosto PANEE MERKILLE komission tiedonannon "Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia". Siinä esitetään asianmukainen kehys Euroopan unionille ja jäsenvaltioille kriisistä irtautumiseksi ja Euroopan talouden rakenteellisiin heikkouksiin sekä kriisin myötä lisääntyneisiin makrotalouden haasteisiin puuttumiseksi. Kaiken kaikkiaan tämä lähestymistapa vastaa hyvin näkemyksiä, jotka Ecofin-neuvosto esitti 2. joulukuuta 2009 "vuoden 2010 jälkeisen Lissabonin strategian" yhteydessä. 2. Neuvosto KOROSTAA, että EU:n on vakaasti saatettava nousevalle uralle kestävä kasvu ja työpaikkojen luominen ja HYVÄKSYY Eurooppa strategialle ehdotetut kolme painopistettä: älykäs kasvu, kestävä kasvu ja osallistava kasvu. Neuvosto KATSOO, että nämä komission esittämät lippulaivahankkeet ovat hyvä lähtökohta, jonka pohjalta voidaan pohtia sitä, miten ponnistukset keskitetään asianmukaisille aloille. 3. Neuvosto myös PAINOTTAA, että makrotalouden vakauden palauttaminen ja jäsenvaltioiden julkisen talouden saattaminen jälleen kestävälle tielle ovat edellytyksiä kasvulle ja työpaikoille ja että kasvu on tärkeää julkisen talouden vakauttamisen tukemiseksi. Neuvosto KOROSTAA sen vuoksi, että vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten rakenteellisten uudistusten ja julkisen talouden vakauttamisen on kuljettava käsi kädessä, ja KOROSTAA, että makrotalouden ja finanssipoliittisten pakotteiden täysimääräinen noudattaminen on varmistettava, sillä ne ovat sosiaalisten malliemme pitkän aikavälin kestävyyden edellytys. 7498/10 (Presse 63) 7

8 4. Neuvosto KOROSTAA, että Eurooppa strategian olisi oltava kaikkia jäsenvaltioita koskettava asia, joka edistää kaikkien kasvua, ja siinä olisi otettava huomioon erilaiset lähtökohdat ja kansalliset ominaispiirteet. Lisäksi se KATSOO, että strategian on tuettava EU:n eri jäsenvaltioiden ja alueiden taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. EU:n tason välineiden käyttöön ottaminen 5. Neuvosto PANEE MERKILLE EU strategian tavoitteiden saavuttamiseksi esitetyn ehdotuksen EU:n politiikkojen ja välineiden, myös oikeudellisten ja rahoitusvälineiden (koheesiopolitiikka mukaan luettuna), käyttöön ottamista. Neuvosto TUKEE erityisesti ehdotusta: käyttää sisämarkkinapolitiikkaa täysimääräisesti hyväksi pirstaloituneisuuden vähentämiseksi ja rajat ylittävän toiminnan esteiden poistamiseksi; kehittää vahva ulkoinen talouspolitiikka; sekä parantaa välineitä, joilla Eurooppa 2020:n rahoitusta voidaan edistää. Tässä yhteydessä voitaisiin kiinnittää suurempaa huomiota olemassa olevien yhteisön poliittisten välineiden tehokkaampaan hyödyntämiseen ja EU:n talousarvion painopisteiden mukauttamiseen Eurooppa strategiaan estämättä tulevia, uudesta rahoituskehyksestä käytäviä keskusteluja; lisäksi olisi suunniteltava innovatiivisia rahoitusvälineitä, erityisesti ehdotuksia yhteistyössä EIP-ryhmän kanssa EU:n talousarviovarojen ja EIP-ryhmän rahoituksen virtaviivaistamiseksi ja saamiseksi paremmin käyttöön. Irtautumisstrategiat ja rakenteelliset uudistukset 6. Neuvosto ON YHTÄ MIELTÄ siitä, että Eurooppa strategian on kriisin jälkeisessä tilanteessa vastattava haasteeseen politiikkojen uudelleen suuntaamisesta siten, että siirrytään kriisinhallinnasta julkisen talouden kestävyyttä edistäviin ja mahdollista kasvua tehostaviin keskipitkän ja pitkän aikavälin uudistuksiin. Neuvosto on jo omaksunut aktiivisen roolin hyväksyessään periaatteita koordinoidun strategian aikaansaamiseksi finanssipoliittisten kannustimien ja rahoitusmarkkinoiden tukitoimien poistamista varten sekä kriisiin liittyvien lyhyen aikavälin työ- ja tuotemarkkinatoimista irtautumisen aikataulua ja ajoittamista varten. Neuvosto on SITOUTUNUT jatkamaan eri alojen irtautumisstrategioiden täytäntöönpanon tiivistä seurantaa. 7498/10 (Presse 63) 8

9 7. Neuvosto ON YHTÄ MIELTÄ siitä, että on ryhdyttävä kartoittamaan kasvulle EU:ssa ja kansallisella tasolla pullonkaulan muodostavia aloja, infrastruktuuri mukaan luettuna, ja suunnittelemaan politiikkoja, joiden avulla saadaan aikaan oikeat edellytykset kestävälle ja tasapainoiselle kasvulle ja työpaikoille tulevaisuudessa. Tämä edistää Euroopan sosiaalisten mallien turvaamista ja ympäristönsuojelua. Neuvosto KEHOTTAA komissiota jatkamaan työskentelyä jäsenvaltioiden ja talouspoliittisen komitean sekä talous- ja rahoituskomitean kanssa olemassa olevan analyysikehyksen pohjalta ja osallistumaan kasvun pahimpien pullonkaulojen kartoittamiseen kussakin jäsenvaltiossa ja Euroopan tasolla hyvissä ajoin kesäkuun Ecofin-neuvostoa varten. 8. Neuvosto KOROSTAA, että rakenteellisten uudistusten toteuttaminen on aloitettava välittömästi. Rakenteelliset uudistukset, joiden kustannukset ovat alhaiset ja joista ei aiheudu suurta lyhyen aikavälin haitallisten talousvaikutusten riskiä tämänhetkisessä tilanteessa (esim. finanssipoliittisiin puitteisiin, julkisen talouden tilaan, eläkkeisiin ja muihin etuuksiin, kilpailua tehostaviin politiikkoihin ja aloitteisiin tarpeettomien hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi) olisi pantava alulle viipymättä. Lisäksi on harkittava muita rakenteellisia uudistuksia esimerkiksi työmarkkinoilla. Tavoitteet 9. Neuvosto PANEE MERKILLE ehdotuksen, jonka mukaan EU:lle määriteltäisiin viisi yleistavoitetta, jotka olisi saavutettava vuoteen 2020 mennessä, ja että näistä tehtäisiin kansallisia tavoitteita. Neuvosto KOROSTAA yleistavoitteiden valinnassa tulossuuntautuneita tavoitteita ja johdonmukaisuutta eri yleistavoitteiden kesken ja EU:n ja kansallisten tavoitteiden välillä. Neuvosto KOROSTAA lisäksi selkeää yhteyttä tuottavuuden lisäämiseen sekä kasvuun ja työllisyyteen ja että on noudatettava toissijaisuuden periaatetta. Neuvosto KATSOO, että olisi harkittava mahdollisimman pian laajempaa indikaattoria, jossa otettaisiin huomioon tutkimus ja kehitys sekä innovointi. Olisi edelleen kiinnitettävä huomiota mahdollisen sosiaalista osallisuutta koskevan tavoitteen periaatteeseen ja asianmukaiseen suunnitteluun. EU:n ja kansallisella tasolla on tarpeen vielä analysoida viitearvojen vaikutuksia komission, jäsenvaltioiden ja neuvoston väliseen kumppanuuteen perustuvaa prosessia noudattaen kansalliset lähtökohdat ja olosuhteet huomioon ottaen. 10. Neuvosto SUOSITTELEE, että Eurooppa-neuvosto seuraisi vähintään vuosittain tarkkaan Euroopan komission ja asianmukaisten neuvoston kokoonpanojen palautteen perusteella EU:n ja kansallisten tavoitteiden edistymistä. Eurooppa-neuvosto haluaa mahdollisesti harkita välietappien asettamista vuodelle 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. 7498/10 (Presse 63) 9

10 Hallinnointi 11. Neuvosto PANEE MERKILLE Eurooppa strategialle ehdotetun uuden tehostetun hallinnointijärjestelmän. Neuvosto KANNATTAA toimintatapaa, jossa pyritään noudattamaan uutta uudistusohjelmaa toisaalta toteuttamalla EU:n ja kansallisen tason aloitteita ja yleistavoitteita käyttämällä aihekohtaista lähestymistapaa ja toisaalta tehokkaalla maakohtaisella valvonnalla, jossa keskitytään irtautumisstrategioiden toteuttamiseen, makrotaloudellisiin kysymyksiin, jotka liittyvät kasvuun ja kilpailukykyyn, kuten makrotalouden epätasapaino ja makrotaloudellinen vakaus, ja kestävän julkisen talouden varmistamiseen. Neuvosto KANNATTAA erityisesti Eurooppa-neuvoston aktiivista osallistumista ja vastuunottoa siten, että se keskustelee näistä asioista säännöllisesti ja antaa poliittista ohjausta yksittäisillä toiminta-aloilla ja arvioi edistymistä Eurooppa 2020-strategian tavoitteiden saavuttamisessa Neuvosto KATSOO, että prosessien ajoitusta olisi arvioitava pyrittäessä yleisesti johdonmukaistamaan jäsenvaltioille annettavia toimintaohjeita. Neuvosto KOROSTAA tiiviitä toimintapoliittisia yhteyksiä rakenteellisten uudistusten ja julkisen talouden välillä: rakenteelliset uudistukset vaikuttavat kestävään julkiseen talouteen suoraan (esim. eläkeuudistukset) ja välillisesti tukemalla kasvua ja työllisyyttä. 13. Neuvosto TOTEAA, että talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen (perussopimuksen 121 artiklan 2 kohta) mukaisissa maakohtaisissa suosituksissa keskitytään makrotaloudellisen epätasapainon korjaamista koskeviin toimintaohjeisiin, kilpailukyvyn vahvistamiseen ja rakenteellisiin uudistuksiin, jotka ovat keskeisiä kasvun moottoreita. Neuvosto TUTKII tapoja ja keinoja varmistaa, että maakohtaiset suositukset vastaavat kansallisia ja EU:n finanssipoliittisia puitteita ja julkisen talouden asettamia rajoituksia. Makrotaloudellisten ja finanssipoliittisten puitteiden ja aihekohtaisten ohjelmien välisen yleisen johdonmukaisuuden varmistamiseen liittyen neuvosto PANEE MERKILLE ehdotuksen, että talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen yhteydessä annettaisiin suosituksia ehdotetuista aihekohtaisista kysymyksistä, joilla on merkittäviä makrotaloudellisia vaikutuksia. 14. Neuvosto ON YHTÄ MIELTÄ siitä, että maakohtaisen valvonnan tehostaminen on perusedellytys Eurooppa strategian tärkeimpien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tähän kuuluu entistä täsmällisempien ja suorien toimintasuositusten antaminen jäsenvaltioille ja suositusten aiempaa tarkempi seuranta. Irtautumisstrategioiden tiivis koordinointi on myös tarpeen, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus ja ehkäistä koko Euroopan unioniin kohdistuvat haitalliset heijastusvaikutukset. 7498/10 (Presse 63) 10

11 15. Koska rahaliiton sisällä saattaa syntyä suurempia heijastusvaikutuksia, neuvosto KATSOO, että irtautumisstrategioiden tiiviimmällä koordinoinnilla, tiukemmilla maakohtaisen valvonnan seurantamekanismeilla ja yksiselitteisimmillä toimintaohjeilla on euroalueella erityisen suuri merkitys talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Lissabonin sopimus (136 artikla) on avannut tässä suhteessa uusia mahdollisuuksia. Neuvosto ODOTTAA, että komissio antaa kesäkuun Ecofin-neuvostoon mennessä ehdotuksia virallisemmista puitteista. 16. Neuvosto KOROSTAA näyttöön perustuvan avoimen arviointikehyksen kehittämisen merkitystä valvonnan tehokkuuden varmistamiseksi maakohtaisesti ja aihekohtaisesti ja yhtenäisten suositusten merkitystä sekä KEHOTTAA talouspoliittista komiteaa osallistumaan tämän kehyksen kehittämistyöhön, joka olisi saatava päätökseen kesäkuun Eurooppa-neuvostoon mennessä. 17. Neuvosto KOROSTAA edelleen, että EU-ulottuvuutta olisi vahvistettava ja kohdennettava EU:n välineet niin, että EU-tason mahdollisuudet voidaan käyttää hyödyksi maksimaalisella tavalla, ja että EU:n tason toimien edistymisen seurantaa on tehostettava toimivan, konkreettisen ja koordinoidun toimintapoliittisen ohjelman varmistamiseksi ja että vuorovaikutus EU:n ja kansallisten politiikkojen välillä vahvistaa molempia. Viestintä 18. Neuvosto PALAUTTAA MIELEEN myös yleisen tietoisuuden ja tuen merkityksen politiikkojen ja uudistusten onnistuneen toteuttamisen kannalta. Neuvosto KATSOOKIN, että toimintaohjeet olisi julkistettava. Lisäksi Eurooppa strategian yleistavoitteiden toteuttamisessa edistyminen ja muut makrotaloudelliset muuttujat olisi julkistettava, ja niiden olisi perustuttava asianmukaisiin indikaattoreihin, jotka liittyvät kiinteästi lopullisten tavoitteiden saavuttamiseen. 7498/10 (Presse 63) 11

12 Päätelmät 19. Neuvosto (talous- ja rahoitusasiat) ON VALMIS käsittelemään edelleen Eurooppa 2020 strategian hallinnointirakennetta muun muassa laatimalla komission ehdotuksen perusteella uudet yhdennetyt suuntaviivat, jotka kesäkuun Eurooppa-neuvosto vahvistaa. Neuvosto (talous- ja rahoitusasiat) ON VALMIS myös tukemaan tarvittaessa Eurooppa-neuvostoa antamalla strategista ohjausta myös mahdollista vuosittain pidettävää taloushuippukokousta varten, antamaan täyden panoksensa ehdotetussa Eurooppa strategian mukaisen makrotaloudellisen ja rakenteellisen maakohtaisen valvonnan järjestämisessä ja varmistamaan näin Eurooppa strategian mukaisten politiikkojen johdonmukaisuuden etenkin jäsenvaltioiden makrotaloudellisten ja julkisen talouden rajoitteiden tiukan seurannan osalta, tekemään tiivistä yhteistyötä neuvoston muiden kokoonpanojen kanssa analyyttisen tuen antamiseksi uuden strategian aihekohtaisen osan mukaisille yksittäisille lippulaivahankkeille, sekä kehittämään ja toteuttamaan makrotaloudellista ja rakenteellista maakohtaista valvontaa, jossa keskitytään julkistaloudellisiin asioihin, epätasapainoon ja mahdollisiin kasvun moottoreihin ja otetaan täysin huomioon heijastusvaikutukset. Neuvosto KOROSTAA lopuksi, että vuonna on syytä suorittaa strategian välitarkistus." 7498/10 (Presse 63) 12

13 Irtautumisstrategiat: finanssialan tukitoimenpiteet Neuvoston päätelmät Neuvosto antoi seuraavat päätelmät ja päätti toimittaa ne Eurooppa-neuvostolle sen 25. ja 26. maaliskuuta 2010 Brysselissä pidettävää kevään kokousta varten. "Neuvosto SOPI joulukuussa julkisista rahoitustukitoimista irtautumista koskevista keskeisistä periaatteista ja erityisesti siitä, että tukitoimien vaiheittaista purkamista olisi koordinoitava jäsenvaltioiden kesken ottaen huomion kunkin maan erityistilanne, sillä kriisi on vaikuttanut jäsenvaltioihin ja niiden finanssialaan eri tavoin. Neuvosto SOPI myös, että irtautumisen ajoituksessa olisi otettava huomioon monia eri tekijöitä, kuten makrotalouden ja finanssialan vakaus, luottokanavien toiminta, järjestelmäriskiarviointi sekä pankkien oma normaali rytmi tukitoimien lopettamiseksi ja että tukitoimien vaiheittainen purkaminen tulisi aloittaa valtiontakauksista. Neuvosto PYYSI talous- ja rahoituskomiteaa seuraamaan tiiviisti asian kehitystä yhteistyössä komission, CEBS:n ja EKP:n kanssa ja jatkamaan mahdollisten etenemistapojen käsittelyä sekä raportoimaan asiasta neuvostolle helmikuuhun 2010 mennessä. Neuvosto PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE talous- ja rahoituskomitean esittämän selvityksen. Se PANEE MERKILLE, että rahoitusmarkkinoiden toiminnassa on havaittavissa konkreettisia parannuksia, mutta että EU:n pankeissa ja pankkien lainanannossa on myös edelleen merkkejä hauraudesta. Tilanne on kaukana normaalista. Neuvosto PANEE lisäksi MERKILLE, että pankkialan joillakin sektoreilla on edelleen ongelmia, joihin on puututtava kiireellisesti asianmukaisin uudelleenjärjestelyin. Edellä esitetyn huomioon ottaen neuvosto PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE, että komission yksiköt ovat parhaillaan analysoimassa hinnoitteluedellytyksiä ja nykyisten takausjärjestelmien tosiasiallista käyttöä, ja TOTEAA, että tämän analyysityön alustavat tulokset osoittavat, että velkojatakausten käyttö on vähenemässä, vaikka niitä myönnettiinkin huomattava määrä ennen vuoden 2009 loppua. Neuvosto myös PANEE MERKILLE, että jotkin jäsenvaltiot eivät ole jatkaneet takausjärjestelmiensä voimassaoloa ja että yksi uusi jäsenvaltio on pyytänyt järjestelyn jatkamista erilaisten edellytysten mukaisesti. Lopuksi neuvosto KEHOTTAA komissiota jatkamaan työskentelyään yhteistyössä EKP:n kanssa ja saattamaan päätökseen arvionsa pankkien velkojen takauksista ja erityisesti taatun ja takaamattoman rahoituksen kustannuksista sekä markkinarahoituksen kehityksestä EU:n pankkialalla. Neuvosto PYYTÄÄ myös EKP:ta pian keskustelemaan arvioinnin tuloksista tukitoimien asteittaisen, jäsenvaltioiden kesken koordinoidun purkamisen edistämiseksi, sen analysoimiseksi, miten kielteiset heijastusvaikutukset voitaisiin välttää ottaen huomioon jäsenvaltioiden erityisolosuhteet sekä seuratakseen finanssimarkkinoiden kehityssuuntauksia, ja pyytää sitä raportoimaan neuvostolle säännöllisesti sekä kesäkuussa 2010 kokoontuvaa Eurooppaneuvostoa silmällä pitäen." 7498/10 (Presse 63) 13

14 Irtautumisstrategiat: työ- ja hyödykemarkkinoilla toteutetut kriisiin liittyvät toimenpiteet Neuvoston päätelmät Neuvosto antoi seuraavat päätelmät ja päätti toimittaa ne Eurooppa-neuvostolle sen 25. ja 26. maaliskuuta 2010 Brysselissä pidettävää kevään kokousta varten. "Jäsenvaltiot ovat toteuttaneet lukuisia tilapäisiä toimenpiteitä, joilla vastataan talouskriisiin ja tuetaan talouden alkavaa elpymistä Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti. Valtaosa näistä toimenpiteistä on Euroopan talouden elvytyssuunnitelman periaatteiden mukaisia eli tilapäisiä, kohdennettuja ja oikein ajoitettuja, ja niillä on hyödyllisesti täydennetty automaattisten vakauttajien tärkeää roolia työllisyyden ja taloudellisen toiminnan tukemisessa syvimmän kriisin aikana. Neuvosto KOROSTAA, että irtautumisstrategioissa finanssipolitiikan ja finanssimarkkinoiden alalla jo noudatettavia periaatteita on tärkeää täydentää periaatteilla, joilla tuetaan työ- ja hyödykemarkkinoilla toteutettujen lyhyen aikavälin toimenpiteiden koordinoitua lopettamista. Jos toimenpiteet jäävät voimaan liian pitkäksi aikaa, ne voivat haitata alojen sisäisiä ja välisiä mukautumisprosesseja vääristämällä hinta- ja kustannussignaaleja ja luomalla vääränlaisia kannustimia. Neuvosto PANEE MERKILLE, että joitakin tilapäisiä toimenpiteitä on jatkettu vuoden 2010 jälkeiseen aikaan, ja kehottaa jäsenvaltioita lopettamaan nämä toimenpiteet mahdollisimman pian. Uskottava pitkän aikavälin rakenneuudistusohjelma on olennainen osa kaikkia kokonaisvaltaisia irtautumisstrategioita. Neuvosto PAINOTTAA, että hyödyke- ja työmarkkina-alan irtautumisstrategioita olisi tuettava panemalla asteittain täytäntöön keskipitkän ja pitkän aikavälin uudistuksia, joilla vahvistetaan kasvu- ja työllisyysmahdollisuuksia, parannetaan kilpailukykyä ja tuetaan julkisen talouden vakauttamispyrkimyksiä. Näistä uudistuksista keskustellaan lähemmin osana Eurooppa strategiaa. Neuvosto ON YHTÄ MIELTÄ jäljempänä esitetyistä, hyödyke- ja työmarkkinoiden tilapäisten toimenpiteiden lopettamisessa noudatettavista periaatteista, mutta korostaa samalla, että huomioon olisi otettava myös maakohtaiset olosuhteet, kuten taloustilanne ja erilaiset finanssipoliittiset rajoitteet. Periaatteiden on tarkoitus täydentää aiempia sopimuksia, jotka koskevat finanssipoliittisia ja finanssialan irtautumisstrategioita ja väliaikaisten valtiontukipuitteiden voimassaolon lopettamista joulukuussa 2010, ja olla johdonmukaisia niiden kanssa. 7498/10 (Presse 63) 14

15 Kriisiin liittyvät tilapäiset alakohtaiset tukitoimenpiteet: Nämä olisi lopetettava vaiheittain mahdollisimman nopeasti ottaen huomioon niiden suhteellisen suuret talousarviokustannukset ja vaara, että tarjontapuolen toimenpiteiden jatkaminen voi vaikeuttaa tehokasta resurssien kohdentamista ja vääristää siten kilpailua ja sisämarkkinoiden toimintaa. Komission tuoreiden talousennusteiden perusteella mitään uusia lyhyen aikavälin ohjelmia ei ole syytä ottaa käyttöön eikä nykyisten ohjelmien voimassaoloa jatkaa. Jos toimenpiteillä on pidemmän aikavälin tavoitteita esimerkiksi rakenneuudistus, viherryttäminen tai tutkimus ja innovointi ja niiden jatkamista harkitaan, niitä olisi edelleen arvioitava asiaa koskevien valtiontukisääntöjen mukaisesti. Toimenpiteet rahoitusvaikeuksien helpottamiseksi: Rahoitusvaikeuksien helpottamiseen tarkoitettujen väliaikaisten järjestelmien lakkauttamisessa olisi otettava huomioon rahoituslaitosten valmiudet tarjota riittävästi luottoa luottokelpoiselle yrityssektorille, ja lakkauttaminen olisi toteutettava niiden periaatteiden mukaisesti, joista on sovittu rahoitussektorin tukijärjestelmien purkamisen ja väliaikaisten valtiontukipuitteiden voimassaolon lopettamisen osalta. Jatkuva ja huolellinen seuranta on tarpeen, jotta luoton tarjontaan liittyvät kohtuuttomat vaikeudet eivät estäisi elpymistä. Pk-yritysten voi olla elpymisen alettuakin edelleen vaikeampaa saada rahoitusta kuin suurten yritysten, mikä olisi otettava huomioon, kun tehdään päätöksiä rahoitusvaikeuksien torjumiseksi toteutettujen toimenpiteiden lopettamisesta, sillä pk-yrityksillä on keskeinen asema talouden rakenneuudistuksessa. Työmarkkinoiden tilapäiset tukitoimenpiteet: Nämä toimenpiteet olisi lakkautettava asteittain, kun elpyminen on varmistettu. Komission tuoreimpien kasvuennusteiden perusteella tämän alkamisen viitearvona voitaisiin koko EU:n osalta pitää vuoden 2010 puoliväliä, kun otetaan huomioon tavanomainen viive, jolla työllisyys reagoi myönteisesti taloudellisen toiminnan kääntymiseen nousuun. Toimenpiteiden lopettamisen täsmällisen ajoituksen tulisi riippua kunkin maan tilanteesta. 7498/10 (Presse 63) 15

16 Työmarkkinoiden tilapäisten tukitoimenpiteiden vaiheittaisen lopettamisen ohella olisi tarvittaessa vahvistettava aktivointi-, koulutus- ja joustoturvapolitiikkoja, joilla helpotetaan työn uudelleen jakamista ja työntekijöiden uudelleenkoulutusta. Lyhennettyä työaikaa koskevat järjestelyt Tällaisten toimenpiteiden jatkaminen liian pitkään voi aiheuttaa tuntuvia kustannuksia, kun työvoima ei siirry pois taantuvilta aloilta, mikä estää resurssien tarvittavan uudelleen kohdentamisen, haittaa tulevia kasvunäkymiä, vääristää kilpailua ja häiritsee sisämarkkinoiden toimintaa. Työttömyysetuuksien suuruuden ja kattavuuden tilapäiset lisäykset Työttömyysetuuksien ja muiden tulotukien suuruutta ja kattavuutta lisäävät tilapäiset toimenpiteet olisi poistettava käytöstä asteittain tavalla, joka vastaa täysin tavoitetta, jonka mukaan työvoiman alakohtaista uudelleenkohdentamista ja työpaikkojen luomista on helpotettava, ja ottaen huomioon kattavuuden ja etuuksien suhteellinen taso sosiaalivakuutusjärjestelmissä. Irtautumisstrategioiden järjestyksen osalta ensimmäiseksi olisi lopetettava alakohtaiset tukijärjestelmät ja sen jälkeen työmarkkinoiden tukitoimenpiteet, kun elpyminen on varmistettu, sekä toimenpiteet, joilla helpotetaan rahoitusvaikeuksia, taloudellisen näytön perusteella ja edellä esitettyjen, irtautumisstrategioita koskevien yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Lisäksi on varmistettava, että kaikki kriisin aikana toteutetut pysyvät toimenpiteet tukevat kasvua ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä ja ovat julkisen talouden vakauttamisstrategioiden mukaisia. Tämän vuoksi neuvosto pyytää komissiota laatimaan arvion jäsenvaltioiden rakenneuudistuksen keskeisistä haasteista ja sitä hidastavista tekijöistä sekä antamaan asiasta selvityksen toukokuussa Eurooppa strategiassa esitetyn aikataulun mukaisesti." 7498/10 (Presse 63) 16

17 Ilmastonmuutoksen torjuntapolitiikkojen rahoitus Neuvoston päätelmät Neuvosto antoi seuraavat päätelmät ja päätti toimittaa ne Eurooppa-neuvostolle sen 25. ja 26. maaliskuuta 2010 Brysselissä pidettävää kevään kokousta varten. "1. "Neuvosto ON TYYTYVÄINEN siihen, että osapuolet, joiden osuus energian käytön maailmanlaajuisista päästöistä on 80 prosenttia, ovat liittyneet Kööpenhaminan sitoumukseen ja että merkittävä määrä osapuolista on ilmoittanut liitteessä hillitsemissitoumuksensa ja -toimensa; KOROSTAA, että sitoumuksessa sovitaan rahoituksen lisäämisestä kehitysmaille mahdollistamaan ja tukemaan tehostettuja sopeutumis- ja hillitsemistoimia REDD+ mukaan lukien sekä teknologian ja valmiuksien kehittämistä, muun muassa avointen ja tehokkaiden mittaus-, raportointi- ja todentamisjärjestelmien toteuttamista, vähäpäästöisten kehitysstrategioiden ja kansallisesti asianmukaisten hillitsemistoimien kehittämistä ja valmiuksia hyödyntää markkinamekanismeja. Kööpenhaminan sitoumuksen vaikutuksia ilmastorahoitusta koskevaan EU:n kantaan on syytä tarkastella edelleen. 2. PALAUTTAA MIELIIN, että teollisuusmaat ovat sitoutuneet antamaan lähes 30 miljardia dollaria rahoitusta vuosina jakaen ne tasapuolisesti sopeutumis- ja hillitsemistoimiin mukaan lukien REDD+ ja investoinnit kansainvälisten instituutioiden kautta ja painottaen erityisesti haavoittuvimpia ja vähiten kehittyneitä maita; KOROSTAA, että tällaista nopeasti saatavaa rahoitusta on pikaisesti koottava ja otettava käyttöön, jotta vastattaisiin välittömien sopeutumis- ja hillitsemistoimien tarpeeseen, luotaisiin perusta tarkoituksenmukaiselle ja tehokkaalle keskipitkän ja pitkän aikavälin toiminnalle ja vältettäisiin kunnianhimoisten toimien viivästyminen. 3. VAHVISTAA EU:n ja sen jäsenvaltioiden sitoumuksen tarjota vuosina vuosittain 2,4 miljardia euroa ja PYYTÄÄ muita osapuolia ilmoittamaan nopeasti saatavat rahoitusosuutensa. TÄHDENTÄÄ, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat valmiit esittämään alustavan tilannekatsauksen näistä sitoumuksista Bonnissa pidettävässä ilmastosopimuksen istunnossa ja toimittamaan EU:n koordinoimat raportit tämän sitoumuksen täytäntöönpanosta Cancúnin ilmastokokoukselle ja sen jälkeen vuosittain ja KANNUSTAA muita avunantajia tekemään samoin. 7498/10 (Presse 63) 17

18 4. PALAUTTAA myös MIELIIN, että teollisuusmaat ovat ottaneet tavoitteekseen ohjata kehitysmaiden asianmukaisten hillitsemistoimien ja niiden avoimen toteuttamisen yhteydessä erilaisista julkisista ja yksityisistä lähteistä yhteensä 100 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuosittain vuoteen 2020 mennessä kehitysmaiden avustamiseen ilmastonmuutoksen torjunnassa; PANEE tässä yhteydessä TYYTYVÄISENÄ MERKILLE, että Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri on perustanut ilmastorahoitusta käsittelevän neuvoa-antavan ryhmän, jonka on tarkoitus laatia käytännön ehdotuksia siitä, miten voitaisiin huomattavasti lisätä kehitysmaiden hillitsemis- ja sopeutumisstrategioiden pitkän aikavälin rahoitusta erilaisista julkisista ja yksityisistä lähteistä ja myös vaihtoehtoisista rahoituslähteistä tämän tavoitteen saavuttamiseksi, ja antaa kaikki asianomaiset toimijat kattava yhteenveto ilmastoon liittyviin, kehitysmaissa toteutettaviin investointeihin käytettävissä olevista kansainvälisistä rahoituslähteistä. ODOTTAA kiinnostuneena saavansa raportin ryhmän työstä mahdollisimman pian, jotta siinä esitettävät havainnot voitaisiin ottaa huomioon suunniteltaessa ilmastonmuutoksen torjunnan tulevaa rahoitusjärjestelmää; KOROSTAA tässä yhteydessä, että erityisesti innovatiivisten rahoituslähteiden ja markkinaperusteisten, muun muassa hiilimarkkinoihin liittyvien välineiden mahdollisuudet sekä julkisen rahoituksen kautta ohjatun yksityisen rahoituksen vipuvaikutus olisi otettava huomioon; tässä yhteydessä EU on VALMIS tukemaan ryhmän työtä selvittämällä sille mahdollisia tulonlähteitä; PAINOTTAA, että kehitysmaita on avustettava mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti ja että on aloitettava avoin prosessi Kööpenhaminan ilmastorahaston perustan luomiseksi olemassa olevista rahastoista ja kansainvälisistä rahoituslaitoksista saatujen kokemusten pohjalta erityisesti entistä suurempien rahavirtojen kustannustehokkaan käytön varmistamiseksi. 5. Neuvosto (Ecofin) ON VALMIS avustamaan yksityiskohtaisesti Kööpenhaminan sitoumuksen edellyttämien rahoitusjärjestelyjen ja elinten käytännön näkökohdissa ja myös edellä mainituissa seikoissa. Talous- ja rahoituskomiteaa, talouspoliittista komiteaa ja puheenjohtajan tukiryhmää pyydetään jatkamaan työskentelyä näiltä osin yhteistyössä muiden asianomaisten EU:n toimien ja tahojen kanssa." 7498/10 (Presse 63) 18

19 EU:N YLEINEN TALOUSARVIO Vuoden 2011 talousarviota koskevat neuvoston prioriteetit Neuvoston päätelmät Neuvosto antoi päätelmät, jotka esitetään asiakirjassa 6794/ /10 (Presse 63) 19

20 ARVONLISÄVERO LASKUTUS Neuvosto muodosti yleisnäkemyksen odotettaessa Euroopan parlamentin lausuntoa ehdotuksesta direktiiviksi, jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa arvonlisäverolaskutusta koskevia vaatimuksia erityisesti sähköisen laskutuksen osalta (asiak. 7132/2/10 REV 2). Neuvosto antaa direktiivin saatuaan Euroopan parlamentin lausunnon. Alv-laskutusta koskevat nykyiset EU-säännökset eivät ole johtaneet mitenkään yhdenmukaistettuihin sääntökokonaisuuksiin jäsenvaltioille tarjolla olevien monien vaihtoehtojen vuoksi. Nykyisten säännösten tavoitteet eivät siksi ole täysin täyttyneet. Lisäksi sääntelyvaatimusten noudattaminen on ollut esteenä sähköisen laskutuksen kehittämiseen tarvittavan teknologian käyttöönotolle. Komissio arvioi, että liike-elämälle koituisi mahdollisesti jopa 18 miljardin euron säästöt vuosittain, mikäli alv-säännöistä poistettaisiin sähköistä laskutusta estävät tekijät. Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että veroviranomaiset hyväksyvät sähköiset laskut samoin edellytyksin kuin paperilaskut, ja että ne poistavat sähköisten laskujen välittämisen ja tallentamisen oikeudelliset esteet. Lisäksi se sisältää toimenpiteitä, joiden tavoitteena on auttaa veroviranomaisia alv-veron maksamisen varmistamisessa alv-petosten selvittämiseksi tehokkaammin. Näitä ovat määräaikojen asettaminen laskujen laatimiselle, jolloin mahdollistetaan nopeampi tiedonvaihto EU:n sisäisten tavaroiden luovutusten tai palvelujen suoritusten osalta. 7498/10 (Presse 63) 20

21 NEUVOSTON ISTUNNON YHTEYDESSÄ PIDETYT KOKOUKSET Seuraavat kokoukset pidettiin neuvoston istunnon yhteydessä: Kokous Euroopan parlamentin kanssa Neuvoston troikka (nykyinen puheenjohtajavaltio ja kaksi tulevaa puheenjohtajavaltiota) piti 15. maaliskuuta kokouksen Euroopan parlamentin valtuuskunnan kanssa keskustellakseen EU:n rahoitusmarkkinoiden valvontakehyksen uudistamisesta ja EU:n uuden kasvu- ja työllisyysstrategian valmistelusta. Euroryhmä Euroalueen jäsenvaltioiden ministerit osallistuivat 15. maaliskuuta 2010 pidettyyn euroryhmän kokoukseen. Ministerien aamiaiskokous Ministerit keskustelivat työaamiaisella taloustilanteesta. Ministerit keskustelivat lisäksi Kansainvälisen tilinpäätösstandardilautakunnan (IASB) puheenjohtajan Sir David Tweedien ja luottohenkilöiden (the board of trustees) puheenjohtajan Gerrit Zalmin kanssa IASB:n valvontaelimestä. * * * Lounaalla ministerit keskustelivat Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn kanssa EU:n uudesta kasvu- ja työllisyysstrategiasta. 7498/10 (Presse 63) 21

22 MUUT HYVÄKSYTYT ASIAT TALOUS- JA RAHOITUSASIAT Kasvihuonekaasujen päästöoikeudet Käännetty ALV:n maksamisvelvoite Neuvosto antoi direktiivin, jonka nojalla jäsenvaltiot voivat ottaa vapaaehtoisesti ja tilapäisesti käyttöön käännetyn ALV:n maksamisvelvoitteen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan osalta (asiak. 5984/6/10 REV /10 ADD 1). Lisätietoja lehdistötiedotteessa 6945/10. Keskinäinen avustaminen veroihin liittyvien saatavien perinnässä Neuvosto antoi direktiivin, jonka tavoitteena on veronkierron torjunta tehostamalla jäsenvaltioiden keskinäistä avunantoa veroihin liittyvien saatavien perinnässä (asiak. 5567/4/ / /10 ADD /10 ADD 1 COR 1). Lisätietoja lehdistötiedotteessa 7403/10. Välillisten rahoituspalveluiden (SIM) kohdentaminen bruttokansantulon määrittämiseksi Neuvosto antoi päätöksen välillisten rahoituspalveluiden (SIM) kohdentamisesta Euroopan unionin talousarvion ja sen omien varojentarkoituksiin käytettävän bruttokansantulon määrittämiseksi (EU, Euratom) (asiak. 5946/10). ULKOASIAT EU:n erityisedustaja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia toimeksiannon jatkaminen Neuvosto antoi päätöksen, jolla jatketaan Erwan FOUÉRÉn toimeksiantoa Euroopan unionin erityisedustajana entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa 31 päivästä maaliskuuta päivään elokuuta 2010 tai siihen saakka, kun Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamista koskeva päätös tulee voimaan, sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi. (asiak. 6901/10) 7498/10 (Presse 63) 22