Laitoskokous

Transkriptio

1 Laitoskokous Pj. Teppo Kröger Asialista 1. Esteetön opiskelu -esittely (Hannu Puupponen ja Kari Pitkänen) 2. Opiskelijoiden puheenvuoro 3. Laitoksen jatkokoulutuksen ajankohtaiset asiat (Marjo Kuronen) 4. Tiedekunnan ajankohtaiset asiat (Terhi-Anna Wilska) 5. Muut esille tulevat asiat 1. Esteetön opiskelu -esittely (Hannu Puupponen ja Kari Pitkänen) Rehtori on tehnyt asiasta päätöksen Tieto verkossa: Yhteyshenkilöt: Hannu Puupponen (strateginen kehittäminen) ja Tuula Maijanen (opiskelijapalvelut) Keskeisenä lähtökohtana on, että tämä koskee koko yliopistoyhteisöä Esteetön opiskelu varmistaa laadukkaan koulutuksen ja yhdenvertaisuuslain toteutumista. Se myös määrittelee ympäristöjen esteettömyyden ja yksilölliset järjestelyt ja ohjeistaa noudattamaan Design for All -periaatetta hankinnoissa ja suunnittelussa. Vastuut esteettömyyden toteutumisesta Koko yhteisöllä/yliopistolla Hakijalla (hakee järjestelyt, perusteluna lääkärin tai asiantuntijan lausunto) Opiskelijalla (sopii järjestelyistä, perusteluna lääkärin tai asiantuntijan lausunto) Tiedekunnilla (valinnat, opetus, materiaalit viestintä) Yliopistopalveluilla (suunnittelu, yhteistyö, toteutuksen koordinointi, ympäristöt) Dekaanit, yksiköiden johtajat (oma esimerkki, henkilöstön osaaminen, vastuuhenkilön määrääminen). Päätöksen toteuttaminen Suunnitteluryhmän käynnistäminen (IT-palvelut, JYY, kielikeskus, opintopalvelut, tiedekunnat, tilapalvelut, viestintäpalvelut, kirjasto..) Toteutussuunnitelma ja -raportointi vuosittain Ohjeistus verkkoon päätöksen toteuttamisen tueksi Tiedotus ja viestintä (tiedekunta- ja laitoskierros..) Henkilöstökoulutus Käännös päätöksestä englanniksi lokakuun aikana. Tarve ja tausta Lainsäädäntö Yv-laki Syrjinnän kielto, kohtuulliset toimenpiteet vammaisen henkilön opiskelu ja työ

2 Yliopistolaki SORA/esteettömyys F1-asetus Rakennusmääräyskokoelma, Esteetön rakennus YKn vammaisten oikeudet (odottaa ratifiointia) EUn direktiiviesitys, esteetön verkkosivu (odottaa toimenpiteitä) Ohjeet ja standardit (Web Content Accessibility Guidelines WCAG 2.0, JHS). OKMn selvitys 2012 Hitaasti, mutta varmasti? Esteettömyystyö marginaalista toimintaa, ei strategista, ei resursoitua Oppimisvaikeuksia ja mielenterveyden ongelmia kohtaavien opiskelijoiden haasteet Suosituksina strategioiden, henkilöstön osaamisen, sähköisen viestinnän kehittäminen Uudet mahdollisuudet ja haasteet (sähköistyminen) JYn ja muiden korkeakoulujen saavutettavuustyö (Esteetön yliopisto työryhmä, ESOK-hanke, Stivi-hanke, DfA (design for all)-verkosto). Käytännön kokemukset JYn viestintä, tieto hakijoille, opiskelijoille ja henkilöstölle Tutustuminen uusiin ympäristöihin ja käytäntöihin Yksilöllinen tuki ja ohjaus Rakennukset ja ulkotilat Kirjallisuus, opetus- ja opiskelumateriaalit (ks. PDF-artikkelit, PowerPoint-esitykset videot ja multimediat Oppimisympäristöjen saavutettavuus Tulostaminen, kopioiminen ja skannaaminen Tenttimisen vaihtoehdot (etentti, lisäaika) Apuvälineiden (laitteet, ohjelmistot) saaminen käyttöön Osallistuminen JYYn, ainejärjestöjen ja JKL-alueen toimintoihin Linja-autoaikataulut (JYn sisäinen ja sidosryhmäyhteistyö). Päätöksen soveltaminen Päätöstä sovelletaan kaikkiin tutkinnon suoritusoikeuden hakuihin sekä Jyväskylän yliopistossa annettavaan tutkintokoulutukseen. Päätös koskee soveltuvin osin myös erillisiä opintoja tai opintokokonaisuuksia suorittavia opiskelijoita sekä JOO-opiskelijoita ja solmittujen sopimusten puitteissa liikkuvia kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita JYssa avointa yliopistoa työntekijöitä. Periaatteita Esteettömyys (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen) koskettaa jokaista, erityisen tärkeää yhteisön jäsenille, Joilla on jokin vamma ja/tai Oppimisvaikeus Jotka ikääntyvät

3 Kuuluvat kulttuurisiin tai kielellisiin vähemmistöihin (OKM 2005 mukaan). Yhdenvertaisuuslain toteuttaminen Syrjimättömyys Yhdenvertaisuuden toteutumista estävien olosuhteiden muuttaminen Opiskelijan oikeudet Design for All -periaate (suunnittelu ja ennakointi) Hankinnat, opetussuunnitelmat, oppimateriaalit, tietojärjestelmät, laitteet, toimitilat, osaaminen.. Laadukkaan opetuksen toteutuminen. Esteettömyys ja saavutettavuus Saavutettavuuden tasot Taso 4: Henkilökohtainen tuki, kun yksilölliset järjestelyt ja apuvälineet eivät riitä. Taso 3: Yksilölliset järjestelyt ja apuvälineet. Taso 2: Järjestelyt ryhmille, joilla on samankaltaisia tarpeita. Taso 1: Design for All -periaatteen mukaiset ympäristöt ja käytännöt vastaavat mahdollisimman monen tarpeisiin. (Esteetön opiskelijavalinta -suositus ja -opas. ESOK-hanke Universell utforming av laeringsmiljo Veileder 2009 mukaan.) Usein käytössä synonyymeinä Saavutettavuus on laajempi Toteutuksessa apuna normit ja standardit (F1, WCAG 2.0) Edellyttää luottamuksellista vuorovaikutusta ja asiantuntemusta opetuksessa ja opiskelussa avainasemassa keskeiset aineistot, joita on tarkoitus käyttää toistuvasti Jos esteettömyys on teknisistä tai kustannussyistä ylivoimainen järjestetään opiskelun laadun turvaava esteetön vaihtoehto. Käytäntöjä ja ohjeita Esteettömyys ja yksilölliset järjestelyt Opiskelijavalintaan, opetukseen ja opiskeluun, työntekijänä toimimiseen liittyvä viestintä ja materiaalit suositukset yksilöllisiksi järjestelyiksi Opiskelijavalinta Opiskelu. Opiskelijavalinta 1. Hakija lähettää hakulomakkeen valintakokeiden erityisjärjestelyiksi liitteineen (esim. lääkärinlausunto) hakijapalveluihin. 2. Hakijapalvelut laatii hakemuksen ja liitteiden perusteella suosituksen opiskelijavalinnan yksilöllisiksi järjestelyiksi ja toimittaa sen tiedekuntaan dekaanin määräämälle henkilölle. 3. Tiedekunta tekee päätöksen järjestelyistä ja lähettää tiedon siitä hakijalle sekä hakijapalveluihin.

4 4. Tiedekunta huolehtii luvattujen järjestelyjen toteuttamisesta ja saa tarvittaessa tukea hakijapalveluista. 5. Hakijapalvelut säilyttää valituksi tullaan hakijan luvalla hänen suosituksensa ja sen liitteet vuoden ajan hakupäivästä yksilölliset opiskelujärjestelyt -suosituksen laatimisen varalta. Opintojärjestelyt 1. Opiskelija ilmoittaa hakijapalveluihin toiveistaan yksilöllisiksi opintojärjestelyiksi ja toimittaa perustelut (esim. lääkärintodistus), jos niitä ei ole jo toimitettu valintakoejärjestelyjä varten. 2. Järjestelyistä sovitaan opiskelijan, hakijapalvelujen ja opetusta antavien yksiköiden edustajien kesken. 3. Hakijapalvelut laatii 2 kappaleena suosituksen opintoihin liittyviksi yksilöllisiksi järjestelyiksi. Opintopalvelujohtaja allekirjoittaa suosituksen. 4. Opiskelija allekirjoittaa suostumuksen suosituksen arkistoimiseksi (perusteluja ei arkistoida). 5. Opiskelija saa suosituksesta oman kappaleensa, toinen jää hakijapalvelujen arkistoon. 6. Opiskelija ja/tai laitoksen johtajan määräämä henkilö välittävät henkilöstölle tiedon suositelluista järjestelyistä opiskelijan suostumuksen mukaisesti. 7. Laitoksen johtajan määräämä henkilö vastaa järjestelyjen toteutumisesta. Yliopistopalvelut tukee tarvittaessa yksiköitä järjestelyjen toteuttamisessa. 8. Opiskelija ilmoittaa hakijapalveluihin, jos tarve järjestelyihin muuttuu tai lakkaa. Mitä laitostasolla pitäisi huomioida? Miten toimitaan tentissä tarvittavan lisäajan kanssa? Tila-järjestelyt, lisäaika ennen tenttiä. Miten sähköiset järjestelmät toimivat eri käyttäjille & onko niille vaihtoehtoja? Mielenterveysongelmat; mitä konkreettisesti tämä tarkoittaa opettajan kannalta? Esok-hankkeen aikana on tehty ohjeistus. Esok-hanke >suositukset Opaslehtiset opiskelijoiden mo huomioimiseen. Vaihtoehto seminaarissa istumiseen, esim. Ottaa asia puheeksi opiskelijan kanssa. 2. Opiskelijoiden puheenvuoro Opintouudistus: opiskelijat ovat tyytyväisiä aine- ja syventävien opintojen sisältöön. Olisiko mahdollista saada filosofian yksikkökokouksiin opiskelijat mukaan? Tieto kulkisi paremmin. Syksyllä -13 oli tiedotustilaisuus perusopinnoista, mutta aine- ja syventävistä opinnoista ei tällaista ole järjestetty. Laitoskokouksessa on käsitelty perusopintoja, koska se on koko laitosta koskevaa. Oppiaineissa käsitellään muut. Vastaavustaulukot on annettu syyskuussa. Opintoja on 4 kk aikaa suorittaa, joten aikataulu on kiireinen. Opintopolut jatkuvat silti. Muutosprosessia olisi pitänyt käsitellä laitoskokouksessa. Pitäisi myös miettiä tiedotusta opiskelijoiden kesken. Opiskelijat tekevät sisällöllisen kyselyn uudistuksista kevään aikana. Opetuksenkehittämisryhmän pöytäkirjat olisi hyvä saada nettiin.

5 3. Laitoksen jatkokoulutuksen ajankohtaiset asiat (Marjo Kuronen) Tutkijakoulutuksessa on menossa siirtymävaihde. Yliopistoihin on perustettu omat tutkijakoulut, valtakunnallista tutkijajärjestelmää ollaan ajamassa alas. Yliopistoissa ei ole oma järjestelmä ole vielä kehittynyt. Yliopistolla on tutkijakoulu, tiedekunnalla on tiedekunnan tutkijakoulu, jota johtaa varadekaani Seikkula. Tutkijakoulu on jakautunut kahteen tohtoriohjelmaan. Tutkijakoulutuksen rahoitus siirtyy tiedekuntaan. Tämä muutos on otettava huomioon suunnittelussa. Tutkijakoulupaikat, projektien rahoitukset, apurahat, oman työn ohella. Tämä on katkoksellista. Yleinen tavoite yliopistossa on, että tohtorikoulutettavat olisivat työsuhteisia (1+3 vuotta). Mutta mihin resurssit riittävät? Viime vuonna oli haku. Tänä vuonna hakua ei ole ollut. Ensi vuonna se pitäisi yrittää taas järjestää. Varsinaista jatkokoulutusta pitää olla tarjolla ja sitä järjestää. Ennen koulutusta on järjestetty valtakunnallisesti, nyt se siirtyy tiedekunnille. Tutkijakoulujen valtakunnallisten verkostojen yhteistyön jatkamiseen on halukkuutta, mutta miten jatkossa tämä resursoidaan? Koulutuksen sisältö ja resurssit pitää miettiä. Tohtorikoulut järjestävät työelämävalmiuksiin kursseja, IHME järjestää tutkimusmetodologiaan etc. liittyvää opetusta. Mitä laitos voi järjestää? Oppiaineissa järjestetään seminaarit ja projektit järjestävät koulutusta. Laitoksen tasolla lokakuun lopussa ( ) on aloitusseminaari. Ilmoittautuminen tapahtuu Korpissa. Seminaari on pääasiassa uusille, mutta kaikki jatko-opiskelijat ovat tervetulleita. Seminaarissa voisi löytyä yhteisiä asioita yli oppiainerajojen. 5 väitöstä on jo nyt, 3 tulossa ja 6 esitarkastuksessa (josta 3 tälle vuodelle). Meidän kiintiö on 13. Yfin tohtoriohjelmalle voisi olla hyvä tehdä nettisivut. Viime vuonna tohtorikoulutettavia otettiin vain hankkeisiin. Työsuhteisena tohtorikoulutettavan nimikkeellä voi olla vain 4 vuotta. Sen jälkeen palkataan yliopistonopettajan nimikkeellä. Joskus myös viimeistelyapurahoja on myönnetty. Tätä ei voi kuitenkaan myöntää suoraan työsuhteen jatkoksi. Tänä vuonna raha laitettu jo talossa olevien tukemiseen ja ei sen vuoksi olla otettu uusia. 4. Tiedekunnan ajankohtaiset asiat (Terhi-Anna Wilska) Hallituksen vierailu; muistio laitetaan yfikokolle ja kopo-listalle. Vierailu oli onnistunut ja ilmapiiri positiivinen. 5. Muut esille tulevat asiat Joulukuun laitoskokouksen aika muuttunut, aikaistunut viikolla.