TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 1/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Rissanen Helena, 1. vpj. Perämaa Ari 2. vpj. Aaltonen Mikko Aleksovski Atanas 4-13 Silvennoinen Seppo Heinämäki Anna-Kaisa Joensivu Leena Jokila Killi Kork Jarmo Lyytinen Heikki Mäkinen-Aakula Marjo Sasi Ilkka varajäsenet: Siren Elina Skogberg Pertti Arvela Ari Virtanen Sirkkaliisa Kivistö Anneli Elovaara Tiina Haapa-aho Olga Kaminen Tuomo Petäkoski-Hult Tuula Tomminen Antti Kouhia Raimo Jokinen Kaarina Höyssä Matti Muut osallistujat: Nurminen Päivi Pohjonen Juhani Yli-Rajala Juha seutujohtaja, esittelijä, TKS seutusihteeri, sihteeri, TKS kuntajohtajakokouksen pj., Tampere Kutsutut: Puskala Tarja 6 palvelutuotantojohtaja, Tampere Anna-Kaisa Ikonen puheenjohtaja Juhani Pohjonen sihteeri 1/21

2 Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä / 2016 Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Marjo Mäkinen-Aakula Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto / 2016 Todistaa Juhani Pohjonen 2/21

3 Käsiteltävät asiat: 1 KOKOUKSEN AVAUS 4 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 5 3 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA 6 4 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 7 5 LUKIO- JA KAMPUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA 9 6 TAMPEREEN TOISEN ASTEEN TOIMINTAMALLISELVITYS 11 7 KASVUSOPIMUKSEN VALMISTELU 13 8 MAL3-SOPIMUKSEN VALMISTELU, LUONNOS 15 9 EHDOTUS SEUTUSTRATEGIAN PÄIVITTÄMISEKSI SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT SEURAAVAT KOKOUKSET MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 21 3/21

4 1 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avaa kokouksen. Päätös. Puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen avasi kokouksen klo /21

5 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallintosääntö 25 Kokouksen koolle kutsuminen ja kokouksen päätösvaltaisuus Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai - velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Ikonen: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 5/21

6 3 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA Hallintosäännön 35 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Ikonen: Pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Marjo Mäkinen-Aakula. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 6/21

7 4 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Kuntien ajankohtaiset, yhteistyöhön vaikuttavat asiat Seutuhallituksen edellisen kokouksen toimeenpano ASIA Seutustrategian arviointi Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) järjestäminen kaupunkiseudulla alkaen MAL3-sopimus Kasvusopimuksen valmistelu TOIMEENPANO Seutustrategian jatkokäsittely tässä kokouksessa Kunnat ovat hyväksyneet omalta osaltaan sopimuksen? Neuvottelut ovat jatkuneet 8.1. ja 25.1., selostus kokouksessa Jatkokäsittely tässä kokouksessa. Valmistelussa olevia asioita ASIA Seutujohtajan valtuustokierros tammi-helmikuussa Timo Aron selvitys Suurten kaupunkisen ja kaupunkiseutujen merkitys itsehallintoalueita muodostettaessa HUOMIOITA Timo Aro saapuu esittelemään raporttiaan seutuhallituksen kokoukseen 24.2 klo Kokoukseen kutsutaan kuntajohtajat ja kuntien hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajat. Tredean toimitusjohtajaksi on nimetty Harri Airaksinen. Kokoustiedotteet ja muistiot: Kuntajohtajakokouksen 8.1. muistio Seutukatsaus 1/2016 ilmestynyt ja jaeltu valtuutetuille 7/21

8 Ennakkotiedot marraskuun 2015 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Muutos, tammimarras Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Atanas Aleksovski saapui kokoukseen. Väkiluku, Muutos%, tammimarras Työttömyys%, marraskuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala ,4 % ,8 13,1 Lempäälä ,4 % ,8 11,4 Nokia ,9 % ,9 15,5 Orivesi ,4 % ,7 15,1 Pirkkala ,9 % ,9 11,7 Tampere ,0 % ,4 17,8 Vesilahti ,0 % ,4 11,1 Ylöjärvi ,3 % ,2 13,7 Kaupunkiseutu ,9 % ,4 16,1 Kehyskunnat ,8 % ,4 13,4 Pirkanmaa ,5 % ,9 15,7 Suomi ,3 % ,0 13,7 Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 8/21

9 5 LUKIO- JA KAMPUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA Seutujohtaja Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun lukioiden välisen yhteistyön tiivistämistä on käsitelty kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa kevään 2015 aikana. Yhteistyön syventämisessä on edetty seuraavin vaihein: 1) laadittu lukiokoulutuksen seudullinen tilannekuva, 2) järjestetty sivistysseminaari päättäjille ja asiantuntijoille tahtotilan tunnustelemiseksi yhteistyön syventämisessä, 3) kartoitettu lukioiden konkreettiset yhteistyömahdollisuudet ja 4) kartoitettu ammatillisen ja lukiokoulutuksen campusyhteistyön mahdollisuudet. Työssä on ilmennyt, että yhteistyön syventämiselle on seudulla hyvä perusta ja yhteistyötä tehdäänkin jo monipuolisesti. Nykyinen yhteistyö nähdään vahvasti jakautuneeksi Tampereen sisäiseen ja kehyskuntien väliseen yhteistyöhön. Seudullista vuorovaikutusta on syntynyt mm. yhteisen opetussuunnitelmatyön ja ainetiimitoiminnan myötä. Rehtorit painottavat, että yhteistyön syventäminen koetaan mielekkääksi, kun sen sisällöt nousevat tarpeesta, ja kun se palvelee opiskelijaa. Mielekkäiksi kehittämisen kohteiksi rehtorit ovat nostaneet mm. opettajien täydennyskoulutuksen järjestämisen, verkkokurssitarjottimen edelleen kehittämisen sekä kesäkurssien järjestäminen. Yhteistyön syventämisen on arvioitu hyötyvän seudullisesta foorumista ja yhteistyörakenteesta sekä tavoitteellisesta työskentelystä. Kampusyhteistyön kehittämistä Tredun ja lukioiden välillä on selvitetty Ylöjärven koulutuskeskus Valossa sekä Sammon keskuslukion sekä Tredun Sammonkadun toimipisteen yhteistyössä. Selvityksessä keskityttiin toiminnalliseen yhteistyöhön ammatillisen koulutuksen ja lukion välillä. Yhteistyömahdollisuuksiin vaikuttavat mm. kampuksen fyysinen rakenne sekä opintolinjat. Monistettavia ja kehitettäviä yhteistyökohteita tunnistettiin, mutta samoin kuin lukiokoulutuksen yhteistyön kehittämisessä yhteiset toiminta- ja verkostoitumisalustat katsottiin tarpeellisiksi. Jotta yhteistyössä on mahdollista edetä kohti kevään sivistysseminaarissa peräänkuulutettua kumppanuutta, tulee seudullista yhteistyötä kehittää tavoitteellisemmaksi ja tiiviimmäksi. Tätä varten kaupunkiseudun sivistystyöryhmä nimesi kokouksessaan lukioiden seudullisen rehtorityöryhmän. Työryhmän tehtävänä on yhteistyön edistäminen 1. pedagogisissa ja metodisissa kysymyksissä ml. digitalisuus ja kokeilut kampusyhteistyö huomioiden 2. sidosryhmäyhteyksissä mm. elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja Tredun suuntaan 9/21

10 3. lukioyhteisön näkyvyyden kehittämisessä 4. lukioiden seudullisessa profiloinnissa sekä erikoislukioiden valtakunnallisessa vahvistamisessa Työryhmään jäsenet ovat: - Lukiokoulutuksen johtaja (PJ) + rehtori Tampereelta - Kehyskuntien rehtorit (VPJ) - Henkilöstön edustaja - Seutusivistys -työryhmän edustaja - Tredun osalta kampusten edustus tarvittaessa (esim. toimipistevastaavat) - Yksityisten lukioiden edustaja Työryhmä aloittaa työskentelyn laatimalla itselleen ylläesitetyt tavoitteet konkretisoivan työohjelman sekä yhteistyömallin vuosille Työryhmään toiminnan onnistumista tuetaan seututoimiston käytettävissä olevin resurssein. Yhteistyön tuloksia ja työryhmän jatkoa arvioidaan vuoden 2017 syksyllä. Seudullisen lukioyhteistyön rinnalla on Tampereen toimesta selvitetty kaupungin toisen asteen toimintamallin kehittämistarpeita. Selvitys suosituksineen esitellään kuntajohtajakokouksessa 22.1 ja seutuhallituksessa Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi lukio- ja kampusyhteistyön kehittämisen kaupunkiseudulla, että työssä huomioidaan Tampereen kaupungin toisen asteen toimintamallin kehittäminen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi seutuhallitus päätti, että asian väliraportointi on syksyllä 2016 ja että selvitetään miten oppilaskuntien edustus voidaan huomioida työryhmässä. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 10/21

11 6 TAMPEREEN TOISEN ASTEEN TOIMINTAMALLISELVITYS Seutujohtaja Nurminen Tampereen kaupunkiseudulla ammatillista koulutusta tarjoava Tredu aloitti toimintansa 2013, ja toimii vastuukuntamallilla osana Tampereen kaupungin organisaatiota. Palvelutuotantojohtaja Tarja Puskala, Tampere: Tampereen pormestarin asettaman ohjausryhmän tehtävänä on arvioida toisen asteen koulutuksen nykyisen toimintamallin ja järjestämistavan toimivuus, tunnistaa kehittämistarpeet ja laatia esitys kehittämistoimenpiteistä. Selvitystä tehdään yhteistyössä ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueen kuntien kanssa ja kunnilta pyydettiin lausunnot lokakuussa 2015 asiaan liittyen. Ohjausryhmä päätti hankkia selvitystehtävänsä tueksi selvitystyön toimeksiantona FCG Konsultointi Oy:ltä, joka luovutti selvitystyönsä ohjausryhmälle Talouden näkökulmasta toisen asteen koulutuksen yhteistoimintaalueelle aiheutuu merkittäviä haasteita lähivuosina valtionosuuksien pienentyessä. Toiminnan ja talouden sopeuttaminen vähentyvään yksikköhintarahoitukseen on välttämätöntä. Lukioiden rahoitus on kaventunut jo aiemmin ja lukiokoulutuksessa on tehty merkittäviä sopeutustoimia. FCG:n selvityksessä kehittämiskohteina mainitaan erityisesti hallinnon keventäminen, toiminnan ja koulutussuunnittelun joustavuuden lisääminen, opiskelijoiden joustavien opintopolkujen mahdollistaminen sekä nykyistä vielä vahvempi yhteys työelämään. Valtaa ja vastuuta toivotaan selkiytettävän sekä lisättävän päätösvaltaa toiminnasta operatiiviselle tasolle. Hallintomallilla (vastuukuntamalli liikelaitosmalli - osakeyhtiö) ei selvityksen perusteella ole juurikaan merkitystä keskeisiin toiminnan kehittämistarpeisiin. Poikkeuksena tästä esille nousivat osakeyhtiön mahdollisuudet markkinaehtoisen palveluiden myynnin toteuttamiseen sekä selkeämpään päätösvaltaan ja vastuuseen alaisestaan toiminnasta. Tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta selvitys nostaa keskiöön toiminnan ketteryyden ja yhteistyön eri sidosryhmien kanssa. FCG:n selvityksen mukaan nykymallissa ei havaittu merkittäviä puutteita tai toimimattomuutta, mikä ratkaistaisiin suoraan toisella hallintomallilla. Rahoituksen väheneminen, kiinteistökulujen hallinta ja kokonaisuuden johtaminen ovat jokaisessa mallissa tärkeitä kehittämiskohteita. Tampereen kaupungin johtamismallissa lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus kuuluvat samaan hallinnolliseen yksikköön ja ikäluokan koulutus-palveluita kehitetään yhtenä kokonaisuutena. Tulevaisuudessa tulee lisätä yhteisten resurssien käyttöä nykyisestä, minkä toteuttami- 11/21

12 nen vaatii selvityksen mukaan lähinnä sisäistä johtamista, jotta yhteisiin tavoitteisiin sitoudutaan. Toisen asteen koulutus muodostaa elinvoimatoimialan keskeisen ytimen ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on vilkasta. Selvityksen mukaan toiminnan kehittäminen nykymallin pohjalta on tehokkain vaihtoehto, mikäli Tampereen johtamisrakenteeseen tehdään merkittävät muutokset erityisesti talousvastuita selkiyttäen. Toimintaympäristön epävarmuuden sekä arvokkaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteiskehittämisen vuoksi FCG ei tässä vaiheessa suosittele toiminnan hallinnollista hajauttamista tai koko toiminnan osakeyhtiöittämistä. FCG esittää, että toisen asteen koulutuksen hallintomallina toimii nykyinen vastuukuntamalli. Tampereen sisäistä hallintomallia ja johtamisrakennetta selkiytetään ja toisen asteen kilpailukyvyn kehittämiseksi sekä talouden tasapainottamiseksi laaditaan suunnitelmat. Lisäksi esitetään, että maksullisen palvelutoimintayhtiön perustaminen Tredun alaisuuteen selvitetään nopealla aikataululla. FCG ehdottaa lisäksi, että yhteistoiminta-alueella verkostoidutaan nykyistä vahvemmin eri koulutuksen järjestäjien kesken ja lähdetään suunnitelmallisesti etsimään konkreettisia yhteistyön sekä tehostamisen mahdollisuuksia. Tavoitteena yhteistoiminta-alueella tulee olla nostaa alueen profiilia koulutuspalveluiden joustavana ja modernina tuottajana sekä valtakunnallisena keskustelun avaajana. Selkeä hallinto- ja toimintamalli on edellytys tälle kehitykselle ja sidosryhmäyhteistyölle. Selvityksen lopussa todetaan, että Tredu on yksi Suomen suurimmista toisen asteen koulutuksen tuottajista ja avaimet jopa koko alan uudistamiseen Suomessa voisivat olla nykyistä vahvemmin Tampereen yhteistoiminta-alueen käsissä. Palvelutuotantojohtaja Tarja Puskala selostaa asiaa kokouksessa. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä esityksen tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 12/21

13 7 KASVUSOPIMUKSEN VALMISTELU Johtaja Kari Kankaala ja Tuija Telen Hallituksen harjoittama sopimusohjaus sisältää neljän suurimman kaupunkiseudun MAL-sopimusten lisäksi Kasvu-sopimukset, jotka solmitaan valittavien kaupunkiseutujen kanssa. Kasvusopimuksilla toteutetaan hallitusohjelman kilpailukykykärkihankkeen toimenpiteitä alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisestä. Kaupunkien kanssa tehtävien kasvusopimusten tavoitteena on elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Valtion puolelta kasvusopimuksista vastaa TEM. TEMin ohjeistuksen mukaan hakemusten tekemisestä kasvusopimusmenettelyyn vastaavat keskuskaupungit. Kaupunkien tulee valmistella ehdotuksensa kasvusopimuksen sisällöistä TEMille mennessä. Ministeriö valitsee sopimusehdotuksista parhaat, joiden kanssa se käynnistää neuvottelumenettelyn. Sopimukset valmistuvat maaliskuussa Valtion tavoitteena on solmia sopimus enintään kuuden kaupungin kanssa. Sopimuksessa tulee olemaan vain yksi-kaksi teemaa, sillä sopimukset on tarkoitus fokusoida edellistä kierrosta paremmin. Tampereen kasvusopimukseen ehdotettavat teemat ovat 1. Valmistavan teollisuuden uudistuminen ja digitalisaatio sekä 2. Hyvinvoinnin digitalisaatio. Näiden lisäksi poikkileikkaavana osaamispohjana sopimusehdotukseen on nostettu Tampere 3-prosessi. Teemat jakautuvat 2-4 hankkeeseen. Uuteen kasvusopimukseen ehdotettavat sisällöt jatkavat ensimmäisessä kasvusopimuksessa sovittuja sisältöjä. Tampereen kasvusopimuksen valmistelusta vastaavat johtaja Kari Kankaala ja yhteysjohtaja Tuija Telén. Valmistelussa ovat olleet mukana Tampereen kaupungin lisäksi Tredea Oy, Fimecc Oy, TTY, VTT, Tampere 3 sekä FinnMedi Oy. Kasvusopimuksen sisältöjä ja periaatteita on esitelty kuntajohtajien kokouksessa ja sekä kaupunkiseudun kuntien elinkeinojohtajien kokouksessa Keskusteluja käydään kaupunkiseudun kuntien lisäksi vielä Tampereen kauppakamarin, Pirkanmaan liiton sekä Pirkanmaan Yrittäjien kanssa. Kasvusopimusta valmistellaan rinnakkain MAL-sopimuksen sekä kasvuvyöhykesopimuksen ja Pirkanmaan liiton ennakoivan rakennemuutoksen varautumissuunnitelman kanssa, tavoitteena selkeän sisältöjaon lisäksi sopimusten toisiaan tukevat linjaukset. 13/21

14 Tampereen kaupunginhallitus käsittelee kasvusopimusta Liite: - Kasvusopimus/ Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 14/21

15 8 MAL3-SOPIMUKSEN VALMISTELU, LUONNOS Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus käsitteli MAL3-sopimuksen luonnosta ja ohjasi valmistelua mm. sopimusrakenteen osalta. Sopimusluonnoksessa haluttiin korostaa aiempaa vahvemmin elinvoimainen seutu -teemaa. Muut teemat ovat vahvat yhdyskunnat ja sujuva arki. Sopimuksen valmistelua on jatkettu Elyn kanssa Rakenteen muutoksen lisäksi sopimus on tarkentunut eräiltä toimenpidekohdilta. Sopimuksen sisältöä on lisäksi yhteensovitettu Tampereen Kasvusopimusehdotuksen kanssa. MAL2-sopimuksessa käsitelty pienten liikennehankkeiden MAL-raha, sen käyttöperiaatteet ja jakautuminen kuntien ja valtion yhteisiin suunnittelu- ja rakennushankkeisiin on valmisteltavana seudun liikennejärjestelmätyöryhmässä. Ko. rahoitusta odotetaan valtion vuoden 2017 budjettiin. Vastaava summa tulee varata kuntien 2017 budjetteihin. Seuraava neuvotteluajankohta valtion kanssa on Sopimuksen valmisteluaikataulu tähtää valtion vuoden 2016 kehysriiheen. Sopimuksen hyväksyvät kuntien valtuustot. Liite: - MAL3-sopimus, luonnosversio Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä sopimusluonnoksen tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 15/21

16 9 EHDOTUS SEUTUSTRATEGIAN PÄIVITTÄMISEKSI Seutujohtaja Nurminen 14.1 Seutuhallitus päätti käynnistää seutustrategian päivityksen/laadinnan. Päätös perustui 2011 hyväksytyn seutustrategian arviointiin ja siitä saatuihin johtopäätöksiin. Arvioinnista vastasivat seutuhallitus ja kuntajohtajakokous, jotka rikastuttivat kuntien päättäjiltä ja asiantuntijoilta koottuja strategianäkemyksiä. Arvioinnin perusteella yhteistyön onnistumisia ovat olleet seudullisen ajattelun ja yhdessätekemisen vahvistuminen. Onnistuneinta on ollut mal-yhteistyö, jonka konkreettisia näyttöjä ovat mm. rakennesuunnitelma, MAL-sopimus, joukkoliikenne. Onnistumisia palvelupuolella on erityisesti päivähoidon yhteistyö sekä Tredu. Parantamisen varaa on elinkeinoyhteistyössä sekä sähköisten palvelujen kehittämisessä. Keskeisiä muutosvoimia ovat isot trendit kuten kaupungistuminen, väestörakenteen muutos ja talouden kehitys. Kansainvälistyminen näkyy maahanmuuton ja monikulttuurisuuden ilmiöinä sekä globaalin kilpailun kiristymisenä. Itsehallintoalueiden myötä kuntien rooli muuttuu palveluntuottajasta elinvoiman ja yhteisöllisyyden alustaksi, mikä vaikuttaa niin ikään yhteistyön sisältöön. Strategiaperustaiselle seutuyhteistyölle koetaan jatkossakin tarvetta. Strategiaa tarvitaan suuntaamaan pidemmän aikavälin yhteistoimintaa ja osoittamaan seudullista tahtotilaa. Strategialta odotetaan vahvaa MAL-painotusta sekä kunnan uuden roolin tukemista. Työllisyydenhoidon palvelut, palvelujen sähköistäminen ja elinkeinojen kehittäminen nousivat esiin. Strategialla tulisi tukea myös seudun edunvalvontaa. Kuntien sitoutuminen strategian toteuttamiseen edellyttää strategialta kirkasta fokusta sekä osallistavaa työskentelytapaa sitä laadittaessa ja toimeenpantaessa. Seutustrategian toteutuksen tulisi näkyä myös kuntastrategioissa ja kuntien vuosisuunnitelmissa ja -seurannassa. Yhteenvetona todettiin, että tarve kuntien yhteistyötä ja kaupunkiseudun menestymistä tukevalle seutustrategialle on olemassa. Strategian 2020 teemat ovat pääosin edelleen ajankohtaisia, mutta painopisteitä ja konkreettisia tavoitteita niiden sisällä on syytä tarkastella uudelleen. Myös sitoutumista tukevia toimintatapoja on hyvä edistää. Seutustrategiaprosessista on laadittu alustava ehdotus keskustelun pohjaksi. Se korostaa toimintaympäristön muutoksen ymmärtämistä ja sen pohjalta seutustrategian uudelleen ajattelua (re-thinking), strategi- 16/21

17 an uudelleen muotoilua (re-formulating) ja strategian toimenpiteiden uudistamista (re-operating). Koska strategiatyö tehdään samanaikaisesti itsehallintoalueiden muodostamisen kanssa, on työ erityisen haastava. Kuntapäättäjien sitoutuminen strategiaan edellyttää myös aiempaa osallistavampaa valmistelua, mikä on haaste erityisesti prosessinhallinnalle ja työn resursoinnille. Hyödynnettäviä vahvuuksia strategian laadinnassa ovat mm. olemassa olevat yhteistyörakenteet, hyvä seutustrategiapohja sekä avainpäättäjien kokemus yhteisestä strategiatyöskentelystä. Alustava ehdotus strategian laadintaprosessiksi toimitetaan kuntajohtajakokouksen jälkeen. Seutuhallituksen toivotaan keskustelevan seuraavista kysymyksistä: - Mikä on riittävä määrä luottamushenkilöosallistuminen seutustrategiatyössä? - Mihin työvaiheisiin prosessissa tulee erityisesti panostaa? - Mitä muuta olennaista strategiatyön onnistumiseksi on huomioitava? Tavoitteena on, että seutuhallitus hyväksyy ehdotuksen laadintaprosessista Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää ohjeistaa seutustrategian laadintaprosessin valmistelua. Päätös. Kokouksessa jaettiin jäsenille Seutustrategian päivitys/valmisteluehdotus/27.1. (liite). Jaettu valmisteluehdotus hyväksyttiin seutustrategian päivityksen työohjelmaksi. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 17/21

18 10 SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Kuntalain 51, 89 ja 93 :n sisältyvät määräykset mm. viranhaltijapäätösten ottamisesta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään delegoida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään seutujohtajan päätöspöytäkirjat asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - koonti seutujohtajan päätöksistä Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi seutujohtajan tekemät päätökset ja että niiden osalta ei käytetä kuntalain 51 :n tarkoittamaa ottooikeutta. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 18/21

19 11 SEURAAVAT KOKOUKSET Kokoukset keskiviikkoisin klo tiistaina 5.4., 27.4., 25.5., 29.6., heinäkuussa ei kokousta 31.8., 28.9., , ja Seutupäivä/10-vuotisjuhla pidetään /21

20 12 MUUT ASIAT Ei ollut. 20/21

21 13 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo /21