TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS MUISTIO 3/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Sokos Hotel Alexandra, Jyväskylä Osallistujat: Lehtinen Nina sivistysjohtaja Lempäälä, pj. Erkkilä Tuomas koulutoimenjohtaja Nokia, vpj Kivekäs Pekka tilaajapäällikkö Tampere Päivänen Maria tilaajapäällikkö Tampere Järvelä Kristiina tuotantojohtaja Tampere Viitasaari Leena kehityspäällikkö Tampere Hursti Matti sivistysjohtaja Ylöjärvi Pajukoski Leena sivistystoimenjohtaja Kangasala Saarinen Seppo talousjohtaja Kangasala Kivinen Tiina sivistysjohtaja Vesilahti Hynninen Pirkko vs. kasvatus ja opetusjohtaja Orivesi Savisaari Lauri tilaajapäällikkö Tampere Salkoaho Tuukka yhteyspäällikkö Tampere Suonio Jorma tuotantojohtaja Tampere Puskala Tarja palvelutuotantojohtaja Tampere Jussila Katja tietohallintokoordinaattori Tampere Ruokonen Tommi talous ja hall. pääll. Pirkkala Liimola Anne henkilöstön edustaja Laine Toni K. kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, siht. Muut osallistujat ja kutsutut: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Kostiainen Leena apulaispormestari Tampere Parviainen Olli Poika apulaispormestari Tampere Autio Irma varhaiskasvatuksen johtaja Ylöjärvi 1/9

2 Käsiteltävät asiat: 1 KOKOUKSEN AVAUS 3 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT 3 4 VAPAA AIKAPALVELUIDEN SEUDULLINEN TOIMINTA AVUSTUS JA TILANKÄYTTÖSELVITYS 4 5 TOISEN ASTEEN KOULUTUSYHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA 5 6 TYÖRYHMÄTYÖN ARVIOINTIKESKUSTELU 7 LUKION SEUDULLINEN OPS PYKÄLÄ 8 7 MUUT ASIAT 9 8 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 9 2/9

3 1 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen kello EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Muistio on asialistan liitteenä (extranet). hyväksyä kokouksen muistion. Muistio hyväksyttiin. 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT Seutuakatemian tilanne Kuntien omat seutuyhteistyöhön vaikuttavat tiedotettavat asiat Seuraavat kokoukset: klo (kevätkauden päätös) klo 13 Alatyöryhmien mahdolliset muistiot ovat liitteenä. merkitä tiedoksi annettavat ja keskusteltavat asiat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 3/9

4 Käytiin kuntakierros ja keskustelu kuntien ajankohtaisesta tilanteesta. Kunnat kertoivat ajankohtaiset taloudelliset haasteensa sekä mm. palveluverkkoon liittyvien ajankohtaisten selvitysten tilanteen. Seutuakatemian ja korkeakouluyhteistyön tulevaisuudesta käytiin laaja keskustelu. Korkeakouluyhteistyön tilannekuva päätettiin liittää osaksi toisen asteen selvitystä. Yhteistyökokous järjestetään VAPAA-AIKAPALVELUIDEN SEUDULLINEN TOIMINTA-AVUSTUS JA TILANKÄYTTÖSELVITYS Vapaa aikaryhmä on määritellyt lokakuun 2013 kokouksessaan tavoitteekseen avustusperiaatteiden yhtenäistämismahdollisuuksien selvittämisen. Työryhmä kirjasi syksyllä 2014 pyrkimykseksi palkata yhteinen harjoittelija/muu työntekijä selvittämään yhteisiä periaatteita avustus ja taksaperiaatteisiin. Lisäksi keskusteltiin mahdollisuudesta hyödyntää henkilöä tukemaan myös vapaa aikatyöryhmän strategian laadintaa. Asiaan liittyvä selvitystyö käynnistettiin lokakuun 2014 alkupuolella. Selvitystä toteutti YTM Riika Stiina Hirvonen. Selvityksen pääasiallinen tavoite on ollut käydä läpi kuntien avustus ja tilankäyttöperiaatteiden nykytilanne ja vertailun kautta löytää seudullisia harmonisointimahdollisuuksia. Selvitys aloitettiin perehtymällä olemassa olevaan materiaaliin, jonka kunnat ovat toimittaneet aiemmin. Tämän lisäksi on hankittu lisämateriaalia kuntien avustus ja taksaperiaatteista kuntien verkkosivujen kautta. Määriteltyjen rajauksien mukaan selvitykseen otettiin mukaan vain ne avustukset, joilla on tarkoitus tukea seurojen/yhdistysten jatkuvaa perustoimintaa. Tiloista kuntia pyydettiin määrittelemään niin sanotut TOP5 tilat, joiden taksoja vertaillaan keskenään. Vapaa aikatyöryhmä on käsitellyt asiaa tammikuussa ja maaliskuussa Työryhmä on päättänyt, että toiminta avustuskäytäntöihin ja periaatteistoihin pyritään tuomaan yhtenäisiä seudullisia elementtejä esimerkiksi liittyen muissa kunnissa kotipaikkaansa pitävien seurojen kohteluun. Raportti sovittiin vietävän lautakuntiin ennakkotietona. Vapaaaikatyöryhmä palaa asiaan kun selvitys on käsitelty sivistystyöryhmässä sekä tiedotettu lautakunnille. Asiaan palataan Liite: raportti 4/9

5 antaa tukensa toiminta avustuskäytäntöjen ja periaatteistojen seudulliselle yhtenäistämistyölle. Päätösehdotus hyväksyttiin. 5 TOISEN ASTEEN KOULUTUSYHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA Tampereen kaupunkiseudulla toisen asteen koulutusyhteistyö on tiivistynyt ammatillisen koulutuksen kokoamisella. Vuoden 2013 alussa toimintansa aloittanut Tredu muodostettiin omaehtoisen selvitystyön tuloksena. Uudistuksella haluttiin vastata mm. työelämän tarpeisiin ja kuntien taloudellisiin haasteisiin. Vastuukuntamallilla toimivalla Tredulla on toimipisteitä lähes jokaisessa kaupunkiseudun kunnassa. Toimipisteitä on uudistettu campusperiaatteella, jossa kuntien ylläpitämät lukiot ja Tampereen ylläpitämä ammatillinen koulutus toimivat lähekkäin. Tämä on luonut edellytyksiä ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen yhteistyöhön. Tredun muodostamista edeltänyt selvitystyö vuodelta 2011 toi ilmi myös selkeän tarpeen kaupunkiseudun lukioiden välisen yhteistyön tiivistämiseen polarisaation ehkäisemiseksi. Selvityksessä ehdotettiin lisäksi ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteisen kehittämisfoorumin, toisen asteen neuvottelukunnan, perustamista. Esityksiin sovittiin palattavan Tredun toiminnan käynnistämisen jälkeen. Toisen asteen koulutusyhteistyö nousi uudelleen esille 2013 lopulla, kun OKM käynnisti kansallisen uudistuksen toisen asteen rahoituksesta ja rakenteesta. Uudistusta ei saatu kuitenkaan toteutettua kuluvan hallituskauden aikana. Uudistuksen taustalla vaikuttavia tekijöitä olivat talous, ikäluokkien kehitys, osaamisvaatimukset sekä mm. seudullisuustekijät liittyen liikkuvuuteen ja vapaaseen valitaan. Tarkoituksena oli tehostaa koulutusjärjestelmän toimintaa, tarjota laadukasta koulutusta jatkossakin sekä lisätä koulutusmuotojen välistä yhteistyötä ja joustavuutta yhteiskunnan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Kaupunkiseudulla kansallisen uudistuksen vaikutukset nähtiin ennen kaikkea taloudellisena haasteena, johon tulisi reagoida. Seutuhallitus ja kuntajohtajat kävivät yhteisen lähetekeskustelun etenemisestä syksyllä 5/9

6 2014, minkä jälkeen kunnat esittivät alkuvuodesta 2015 oman näkemyksensä etenemisvaihtoehdosta. Kunnat kokivat tarkoituksenmukaiseksi edetä toisen asteen jatkokehittämisessä sisältö ja toiminta edellä, rakenteellisiin uudistuksiin ei tässä vaiheessa nähty mahdollisuutta. Suosituimmat etenemisvaihtoehdot olivat: 1) Syvennetään Tampereen ja kehyskuntien lukioiden välistä yhteistyötä toimintatapojen uudistamisessa ja voimavarojen tehokkaassa kohdentamisessa. Huomioidaan myös Tampereen yksityiset lukiot. 2) Syvennetään ammatillisen koulutuksen (Tredun) ja kuntien lukiokoulutuksen välistä yhteistyötä toimintatapojen uudistamiseksi ja voimavarojen tehokkaaksi kohdentamiseksi. Vaikka rahoitus ja rakenneuudistuslainsäädäntö ei kansallisesti edennytkään, ovat kaupunkiseudun sivistysjohtajat pitäneet tarpeellisena jatkaa toisen asteen yhteistyön syventämistä omaehtoiselta pohjalta. Sivistysjohtajien valtuuttama valmisteluryhmä esittää yhteistyön syventämistä seuraavien vaiheiden kautta: a) Laaditaan lukiokoulutuksen seudullinen tilannekuva. Laadinnassa hyödynnetään Tampereen lukioverkkoselvitystä b) Järjestetään sivistysseminaari päättäjille ja asiantuntijoille (12.5 ap) tahtotilan tunnustelemiseksi yhteistyön syventämisessä. c) Kartoitetaan lukioiden konkreettiset yhteistyömahdollisuudet ja nykykäytännöt sekä päätetään uusien yhteistyöalueiden ja muotojen käyttöönottamisesta d) Valmistellaan valituista ammatillisen ja lukiokoulutuksen campuskohteista (pilotti) kuvaus yhteistyön kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista. Työsuunnitelma on konkreettinen polku nykytilasta uusiin yhteistyökäytäntöihin ensisijaisesti lukiokoulutuksessa. Lukiokoulutuksessa merkittäviä yhteistyökäytäntöjä ei ole muodostunut jo useita vuosia käytössä olleen verkkokurssitarjottimen lisäksi. Työ tehdään seututoimiston ja kuntien yhteistyönä, ja se ajoittuu maaliskuusta loka marraskuulle Päätökset uusista yhteistyömuodoista tehdään kuntien toimivaltaisessa elimessä sekä tahtotilan varmistamiseksi seutuhallituksessa. Työssä on huomioitu kytkennät ja työnjako mm. Tampereen kaupungin selvitystyöhön koskien toisen asteen (lukio+tredu) toimintamallin ja järjestämistavan arviointia ja kehittämistä. Lisäksi kuluvana vuonna on harkinnassa seudullisen kansalaisopistotoiminnan arviointi. Kehittämispäällikkö Laine : 6/9

7 Asiaa käsiteltiin kuntajohtajakokouksessa Kuntajohtajakokous päätti omalta osaltaan että toisen asteen yhteistyön syventämisessä edetään työsuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Keskusteluissa KJK nosti esiin. mm strukturoidun yhteistyön seurannan sekä korkeakouluyhteistyön kehittämisen tärkeyden. Asia käsitellään seutuhallituksessa Liite: Toisen asteen kehittäminen, työohjelma, PP esitys hyväksyä työsuunnitelman omalta osaltaan ja päättää edistää yhteistyötä työohjelman mukaisesti sekä merkitsee tiedoksi kuntajohtajakokouksen ohjeistukset. Työryhmä hyväksyi työsuunnitelman omalta osaltaan ja päätti edistää yhteistyötä työohjelman mukaisesti sekä merkitsi tiedoksi kuntajohtajakokouksen ohjeistukset. 6 TYÖRYHMÄTYÖN ARVIOINTIKESKUSTELU Työryhmien säännöllisiin tehtäviin kuuluu oman toimintansa arviointi. Palautekeskustelu kuntajohtajien kanssa käydään Työryhmät valmistelevat tilaisuuteen tiiviit esitykset hankkeiden etenemisestä sekä tehdyistä toimista vuonna 2015 sekä kertaavat ajankohtaiset vuoden 15 näkymät. Palautteeseen sekä työryhmän omiin arvioihin perustuen on mahdollista toteuttaa kevyt väliarviointi työryhmätyöstä kevään kesän 2015 aikana. 7/9

8 käydä keskustelun toiminnastaan ja ohjeistaa KJK palautekeskustelussa esiin nostettavia asioita sekä päättää mahdollisen kyselyarvioinnin tekemisestä. Työryhmä kävi keskustelun toiminnasta ja sovittiin, että sihteeri valmistelee kommentoitavaksi palautemateriaalin perusteet. Lisäksi päätettiin tiiviin. kyselyarvioinnin tekemisestä avoimella aikataululla. 7 LUKION SEUDULLINEN OPETUSSUUNNITELMA Lukion seudullisen OPS työn käynnistämisestä on käyty keskustelua kevään 2015 aikana. Työ tulee aloittaa kevään 2015 aikana ja työlle tulee määrittää projektiryhmä ja ohjausryhmä. Työn alustavan aikataulun luonnostelma on liitteenä. käynnistää lukioiden seudullisen OPS prosessin sekä tekee muut tarvittavat päätökset. Työryhmä päätti käynnistää seudullisen lukion OPS työn sekä määritteli projektiryhmän kokoamisen periaatteet kokoonpanoksi 3 rehtoria, kaksi oppilaiden edustajaa, opinto ohjaaja sekä opettaja ja henkilöstön edustaja. Projektiryhmään kuuluu myös vaihtuva sivistysjohtaja. Työryhmän kokoonpano vahvistetaan Seutusivistys toimii työn ohjausryhmänä. 8/9

9 8 MUUT ASIAT Ei muita asioita. 9 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen kello /9