REILUA ENERGIAA. Uusiutuvan tukimallista halutaan joustava työkalu. Energiaviraston sidosryhmälehti 3/2016. Uusiutuvan tukien perusteet ja dilemmat

Transkriptio

1 REILUA ENERGIAA Energiaviraston sidosryhmälehti 3/2016 Uusiutuvan tukimallista halutaan joustava työkalu 7 Uusiutuvan tukien perusteet ja dilemmat 14 Metsähakkeen käytön kasvu pysähdyksissä Oulun Energia suosii lähienergiaa

2 PÄÄKIRJOITUS REILUA ENERGIAA Sisältö 3 Tukeako vai eikö tukea, siinä pulma 4 Uusiutuvan tukimallista halutaan joustava työkalu 7 Uusiutuvan energian tukien perusteet ja dilemmat 8 Kilpailutettava tuotantotukijärjestelmä: vaihtoehtoja tarjolla 10 Tuulituet huipussaan Uusiutuvan tuotannon osuus kasvoi vuonna Metsähakkeen käytön kasvu pysähdyksissä vuonna Metsähakevoimalaitoksissa palaa puu ja turve 18 Oulun Energia suosii lähienergiaa 22 Järvenpään voimalaitoksella tuoksuu Suomen maaseutu 25 Sähköinen asiointi ei junnaa paikallaan 26 Biopolttoaineilla merkittävä rooli liikenteessä nyt ja 2020-luvulla 28 Uusiutuva sähkö pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla 32 Portugalilla antelias syöttötariffijärjestelmä 34 Sähkön kuluttaja - tiedätkö mitä ostat? 36 Milloin tuulivoiman kiintiöitä voidaan vapauttaa? 37 Tuulivoimahankkeet ruuhkauttivat Energiaviraston - asiakirjapyyntöjen käsittelyajat 38 Yhteisrakentaminen edellyttää uusia toimintamalleja 3/ Kolmivuotistarkistukset päästökaupparekisterissä 42 Ensimmäiseksi oman alan työpaikaksi erittäin hyvä ja arvokas Biopolttoaineilla merkittävä rooli liikenteessä nyt ja 2020-luvulla Suomessa biopolttoaineilla kulkee jo nyt hyvin, mutta tulevien EU:n päästövähenemätavoitteiden takia vauhti ei saa hidastua. LUKEMA Yhteisrakentaminen edellyttää uusia toimintamalleja Heinäkuussa tuli voimaan laki verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä. Sen odotetaan vauhdittavan merkittävien infrastruktuuriverkkojen yhteisrakentamista sekä poistavan päällekkäisyyksiä erityisesti sähkö- ja televerkkojen rakentamisessa. 32 Portugalilla antelias syöttötariffijärjestelmä Vuonna 2015 syöttötariffitukea maksettiin Julkaisija/toimitus: Energiavirasto Lintulahdenkuja 4, Helsinki Puh Päätoimittaja: Simo Nurmi Toimitussihteeri: Anu Becker Osoitteenmuutokset ja tilaukset: viestinta@energiavirasto.fi Graafinen ilme: Marker Creative Oy Kansi: Mikko Törmänen Painopaikka: Finepress Oy 16. vuosikerta ISSN Portugalissa tehtiin toukokuussa 2016 eurooppalaista historiaa, kun koko maan sähkön kulutus katettiin neljän päivän ajan pelkästään uusiutuvilla energialähteillä. Monipuolinen syöttötariffijärjestelmä otettiin maassa käyttöön ensimmäisen kerran jo vuonna Kuva: Lauri Rotko Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tukijärjestelmät puhuttavat ympäri Eurooppaa. Poliitikot, virkamiehet, kansalaiset, tutkijat ja energia-alan yritykset käyvät monipolvista ja kiivastakin keskustelua asiasta. Päätöksiä järjestelmien jatkosta on tiedossa Suomessakin loppuvuodesta. Suomi murrosvaiheessa Tuulivoimalla tuotetun sähkön nykyinen tukijärjestelmä on sulkeutumassa. Syyskuun lopussa 2016 lähes koko MVA:n kiintiö oli varattu täyteen, kun otetaan huomioon järjestelmään hyväksytyt voimalat ja voimassa olevat kiintiöpäätökset sekä muut varaukset. Toki tuulivoiman syöttötariffia maksetaan vielä pitkään, viimeisinä järjestelmään hyväksyttäville laitoksille aina 2030-luvun alkuun asti. Maksettavien tukien määrä on suurimmillaan 2020-luvun alkupuolella, jolloin niiden määrä on arviolta runsaat 200 miljoonaa euroa vuodessa. Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän toukokuussa valmistuneessa raportissa käsitellään perusteellisesti eri tukimalleja ja niiden toimivuutta. Osana loppuvuodesta valmistuvaa ja vuoteen 2030 tähtäävää energia- ja ilmastostrategiaa linjataan, onko uudelle tukijärjestelmälle tarvetta ja jos on, niin millaisena. Intressitahosta riippuen eri näkökulmia riittää. Toiset näkevät tuet tarpeelliseksi, jotta Suomea velvoittavat uusiutuvan energian tavoitteet kyetään saavuttamaan. Toiset taas näkevät tavoitteiden täyttyvän ilman tukiakin. Tukien vaikutukset pohjoismaisten Elämme murrosvaiheessa ja lähiaikoina linjataan energiajärjestelmämme kehittymistä pitkälle tulevaisuuteen. Tukeako vai eikö tukea, siinä pulma sähkömarkkinoiden toimivuuteen kirvoittavat kriittisiä kommentteja. Jotkut peräänkuuluttavat laajoja tukijärjestelmiä, toiset kehitysvaiheessa olevien teknologioiden maltillista tukemista. Yhtä kaikki, elämme Suomessakin murrosvaiheessa ja lähiaikoina poliittiset päättäjät tulevat tekemään päätöksiä, jotka linjaavat energiajärjestelmämme kehittymistä pitkälle tulevaisuuteen. Myös me energiavirastolaiset osallistumme aktiivisesti tästäkin aiheesta eri foorumeilla käytävään keskusteluun. Kohti kapasiteettimarkkinoita? Tukijärjestelmien jatkon lisäksi päätöksiä olisi tehtävä ainakin markkinaehtoisten sähköntuotantoinvestointien vauhdittamisesta, siirtokapasiteetin lisäämisestä Suomen ja Ruotsin välille sekä kysyntäjouston, sähkön varastoinnin ja energiatehokkuuden kehittämisen edistämisestä. Myös sähkömarkkinamallia olisi uudistettava vastaamaan tulevaisuuden haasteita. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla päätökset eivät ole yksin meidän suomalaisten käsissä. Päätöksenteossa olisi myös kyettävä ottamaan kokonaisuus huomioon, jotta eri maiden kansalliset ratkaisut eivät vääristäisi markkinoita ja aiheuttaisi kierrettä, jossa ei-toivottuja vaikutuksia joudutaan paikkaamaan uusilla toimenpiteillä. Ratkaisua edellyttävät asiat ovat muutoinkin hyvin vaikeita ja moniulotteisia. Siksi onkin myös mahdollista, että yhteisymmärrystä kaikista asioista ei löydy, päätöksenteko venyy tai ratkaisut eivät muutoin ole riittäviä tai onnistuneita. Tämä voi ohjata kehitystä kohti suuntaa, jossa Suomessakin olisi entistä laajemmin tuilla varmistettava sekä uuden sähköntuotannon tulo markkinoille että olemassa olevan tuotannon pysyminen markkinoilla. Tällöin siis kaikkea riittävän sähköntuotantokapasiteetin varmistamiseksi tarvittavaa tuotantoa olisi tuettava energianlähteestä riippumatta. Kyseessä olisikin jonkinlainen sovellutus kapasiteettimarkkinoista. Riittävän nopeilla ja onnistuneilla ratkaisuilla kykenemme kuitenkin vielä välttämään sähkömarkkinamme ajautumisen kohti kapasiteettimarkkinoita. Mukana etujoukoissa Me Energiavirastossa ymmärrämme vastuumme energia-alan kehittämisessä. Seuraamme ja ennakoimme jatkuvasti alan kehitystä ja annamme osaamistamme yhteiskunnan käyttöön jo asioiden valmisteluvaiheessa. Lähtökohtamme on, että esittämämme näkemykset perustuvat asiantuntemuksemme pohjalta neutraalisti tosiasioihin, eivätkä esimerkiksi ideologisiin mielipiteisiin. Uskallamme myös olla kannanotoissamme itsenäisiä ja riippumattomia. Tätä työtä jatkamme loppuvuodestakin yhdessä asiakkaidemme ja muiden sidosryhmiemme kanssa. Työn iloa syksyyn 2016 Simo Nurmi Ylijohtaja Energiavirasto on nyt Twitterissä. Seuraathan meitä, Reilua energiaa 3

3 UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKI Uusiutuvan tukimallista Tarjouskilpailuun perustuvalla tuotantotukijärjestelmällä voi soveltaa yhteen monia eri näkökohtia. halutaan joustava työkalu Alankomailla on käytössä tarjouskilpailuun perustuva tuotantotukijärjestelmä vuodesta Vaikka valtioilla on omat reunaehtonsa tukijärjestelmille, ovat kokeilut tuottaneet arvokasta tietoa Suomellekin ja tutkimusaineisto kasvaa jatkuvasti. Liukko korostaa huolellisen suunnittelun merkitystä tarjouskilpailun onnistumiselle, jotta sopiva riskinjaon taso tuottajan ja valtion välille löytyy ja hankesuunnittelulle onnistutaan takamaan kestävät olosuhteet. Aidon kilpailun syntymiseksi riittävä määrä hanketarjouksia on tarjouskilpailun käynnistymisen edellytys. Hallitusneuvos Anja Liukon vetämässä työryhmässä oli edustus työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi maa- ja metsätalous, ympäristö- ja valtiovarainministeriöistä sekä Energiavirastosta. Virastoa edustivat Pekka Ripatti ja Outi Vilén. Pysyvinä asiantuntijoina istui yhdeksän edustajaa eri puolilta toimialaa. Lisäksi työryhmä kuuli kymmeniä asiantuntijoita. Uutta uusiutuvan energian tukimallia pohtinut työryhmä sai työnsä päätökseen toukokuussa. Jatkossa tukijärjestelmän halutaan taipuvan energiamarkkinoiden muutoksien mukana. Tuesta linjataan pian energia- ja ilmastostrategiassa. Anu Becker Aleksi Malinen, kuvapankki/tem Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä sai tehtäväkseen arvioida mikä kolmesta tukimallista, investointituki, tuotantotuki vai vihreät sertifikaatit, palvelee parhaiten hallituksen ilmastotavoitteisiin pääsyä teollisen mittakaavan sähkön ja lämmön yhteistuotannon ja sähkön erillistuotannon osalta. Loppuvuonna valmistuvalle energiaja ilmastostrategialle taustatyötä tehnyt työryhmä selvitti laajasti valittujen tukimallien sopivuutta kestävään, kustannustehokkaaseen ja teknologianeutraaliin uusiutuvan tuotannon lisäykseen. Uusiutuvan tukien maksuun on nyt löydettävä kilpailuun perustuva malli, joka huomioi myös toimitusvarmuuden takaamisen talven kulutuspiikkeinä. Hallitus painottaa myös omavaraisuutta uusiutuvan tuotannossa. Euroopan komissio on yhtenäistänyt vahvasti unionin linjaa uusiutuvan tukijärjestelmille ja ensi vuoden alusta EU-maiden tulee määrittää tuotantotukijärjestelmissä uusiutuvan tukitaso tarjouskilpailumenettelyllä, linjaa työryhmää vetänyt hallitusneuvos Anja Liukko työ- ja elinkeinoministeriöstä. Suomen syöttötariffijärjestelmän toiminnan komissio on hyväksynyt vuoteen Muualla Euroopassa tarjouskilpailukokeiluja on aloitettu suuremmalla kiireellä. Esimerkiksi Saksa on avannut rajattuja tarjouskilpailuja maahan sijoitetun aurinkosähkön tuotantokapasiteetin lisäämiseksi. Tanska on kilpailuttanut merituulivoimahankkeita kahdella eri metodilla ja Nyt on löydettävä kilpailuun perustuva malli, joka huomioi myös toimitusvarmuuden takaamisen talven kulutuspiikkeinä. Tarjouskilpailu on järjestettävissä monella tapaa. Keskeinen vaade teknologianeutraaliudesta sallii tuotannon tai kapasiteetin kilpailuttamisen koreittain, näin pystytään varmistamaan toimitusvarmuuden hyvä taso, kun vaihtelevan tuotannon osuutta ei päästetä kasvamaan liian suureksi. Tarjouskilpailusta voidaan myös rajata ulos kokeiluhankkeita, tiettyjä tuotantomuotoja tai energianlähteitä uuden teknologian kokeiluhankkeille voidaan varata oma siivunsa investointituesta. Tukitarvetta harkittava säännöllisesti Yhden tukimallin nostamisessa voittajaksi Liukko on varovainen. Kun punnitaan hyviä ja huonoja puolia, tarjouskilpailuun perustuvalla tuotantotukijärjestelmällä voi soveltaa yhteen monia eri näkökohtia. Sen voi toteuttaa hyvin monella tavalla ja toisin kuin syöttötariffijärjestelmässä, tuen tarvetta voidaan jatkuvasti arvioida ja toteuttaa tarjouskilpailuja vain tarpeen mukaan. Jos nähdään kilpailun tuovan kustannustehokkuutta, tällä mallilla tukitaso pitäisi saada mahdollisimman alas. Työryhmän arvion mukaan kilpaillulla tuotantotuella pystytään sovittamaan yhteen tuen maksun joustavuus ja järjestelmän ennustettavuus hankesuunnittelijoiden suuntaan. Yleissuunnitelma kohdennuksista ja tukipanostuksista julkaistaisiin muutamiksi vuosiksi eteenpäin, samalla esimerkiksi uusiutuvan energian lisäystarpeeseen voitaisiin reagoida nopeasti. Tukimalli varmistaisi uuden tuotannon ja investointien kotimaisuuden. Tuotantotukea maksettaisiin valtion talousarvioista kiinteänä tai liukuvana preemiona, tai niiden yhdistelmänä ja tuelle määritettäisiin ala- ja ylärajat. Syöttötariffin tapaan kustannukset pysyisivät valtiolla ja tuotantoa syntyisi kysynnän sijaan tuen varaan. Uusiutuvan energian kapasiteetin lisäykseen tuotantotukimalli näyttäisi kuitenkin olevan ainoa toimiva vaihtoehto. Uusien teknologioiden kokeilu ja kaupallistaminen vaativat sitten rinnalleen investointitukea. Investointituki voi olla joko teknologianeutraali tai se voidaan kohdentaa tiettyihin teknologioihin. Vakiintuneista teknologioista se sopii lähinnä rajatusti päästökaupan ulkopuolella oleviin lämmön erillistuotannon ja sähkön pientuotannon hankkeisiin sekä energiatehokkuuden hankkeisiin. Tuella voidaan kattaa joustavasti erityyppisiä ja erikokoisia hankkeita, harkinnanvaraisuus näkyy kuitenkin suurempana hallinnollisena työmääränä. Pienehköjen hankkeiden käynnistämiseen ympäri Suomea investointituki on osoittautunut toimivaksi, merkittäviä lisäyksiä uusiutuvan tuotantopalettiin Liukko ei kuitenkaan odota. Meillä on jo monipuolisesti tuotantoa. Globaalisti selvä trendi on, että sähköntuotanto menee enemmän ja enemmän uusiutuvan suuntaan, tuulivoima kasvaa merkittävästi ja pidemmällä aikavälillä aurinko vielä voimakkaammin. Kaikki maat panostavat näihin ja esimerkiksi Afrikan energiantuotannossa hypätään suoraan tuuli- ja aurinkosähköön. Suomessa bioenergia on ja tulee pysymään keskeisenä. Päästöoikeuden hinnan mukaan määräytyvän metsähakesähkön tuotantotuen työryhmä totesi nykyisellään kustannustehokkaaksi ja toimivaksi - metsähakkeella on tehokkaasti korvattu turvetta monipolttoainevoimaloissa. Euroopan komissio hyväksyi > 4 Reilua energiaa Reilua energiaa 5

4 UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKI > viime vuonna päivittyneen tukijärjestelmän voimassaolon vuoteen 2021 saakka. Luonnoksessa tarjouskilpailuun perustuvasta tuotantotukijärjestelmästä työryhmä ehdottaakin metsä- piin tuotanto-olosuhteisiin Ruotsiin. Sertifikaatin hinta on matala, enkä tiedä mitä hankkeita sillä Suomessa pystyisi toteuttamaan, mahdollisesti se riittäisi CHP-laitoshankkeiden rahoitukseen. män tarpeellisuus, kommentoi Liukko ja muistuttaa saamaan aikaan valmistuneesta selvityksessä, jossa on arvioitu myös tukijärjestelmän tarpeellisuutta. Strategian taustatöinä valmistui Uusiutuvan energian tukien perusteet ja dilemmat Kuva: Pekka Hannila hakkeen tuottajille mahdollisuutta valita hakevatko ne tukea syöttötariffijärjestelmän vai uuden tuotantotukijär- Markkinalähtöinen sertifikaattijärjestelmä ei rasita valtiontaloutta, eikä vaadi suurempaa hallinnointia. Toteutus keväällä myös valtioneuvoston Pöyry Management Consulting Oy:lta tilaama selvitys energia- ja ilmastopolitiikan Valoa asiaan jestelmän kautta. vaatisi kuitenkin valtionsopimuksen sol- toteutusvaihtoehdoista EU:n 2030-lin- Sertifikaatit ohjaavat ulkomaille Ruotsi ja Norja tukevat uusiutuvan tuotantoaan vihreiden sertifikaattien ostovelvollisuudella, maat muodostavat yhteisen sertifikaattimarkkinan, josta Norja on jo päättänyt irtautua. Yhtenä syynä on investointien keskittyminen Ruotsin puolelle ja Liukon vetämä mimista Ruotsin kanssa, eikä markkinan luomisessa päästäisi liikkeelle tarpeeksi ajoissa uusiutuvan tuotannon kasvattamiseksi ensi vuosikymmenellä. Työryhmän raportin julkaisun ympärillä on käyty keskustelua tarvitseeko uusiutuvan energian tuotanto kannattavuutensa varmistamiseksi enää tukijärjestelmää ylipäätään. jausten ja Suomen omien energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi. Raportissa mallinnetaan vaihtoehtoina kansallista tukijärjestelmää, unionin laajuista tukijärjestelmää sekä vaihtoehtoa, jossa tukea ei makseta. Nyt meillä on arvioitavana keskipitkän aikavälin toimenpiteet ilmastostrategian vuoteen 2030 tähtäävien Suoraan yrityksille maksettavien tukien määrä on Suomessa noin 1,3 miljardia euroa, josta uusiutuvaan energiaan on suunnattu noin viidesosa. Tukia maksetaan pääosin T&K-toiminnan tukina sekä investointi- ja tuotantotukina. Tukien tarpeellisuutta on perusteltu ennen kaikkea sillä, että EU:n päästökauppajärjestelmä ei ole kyennyt edis- Investointituet soveltuvat parhaiten uusiutuvan energian suurille kokeiluhankkeille, joiden käynnistämisestä seuraa positiivisia ulkoisvaikutuksia, kuten oppimista. Investointitukien tavoitteena on alentaa suuria kiinteitä investointikustannuksia, esimerkiksi merituulivoimapuiston perustamiseksi. Myös pienemmät investointituki- toteutuneisiin verrattuna. Sen sijaan Suomen tukijärjestelmän ja sen seurauksena lähinnä tuulisähkön vaihtelevan tuotannon lisääntymisen vaikutuksia sähköjärjestelmään on vahvasti liioiteltu. Viime vuonna Suomessa tuotetun tuulisähkön osuus oli vajaat 3 prosenttia kulutuksesta. Tämä ei ole työryhmä näkisi saman kohtalon uhkaavan Suomea. Suomen markkinat eivät ole likvidit ja yhteismarkkinalla etenkin tuulivoiman investoinnit ohjautuisivat parem- Tämän työryhmän tehtävä ei ollut arvioida tarvitaanko tukijärjestelmää. Selvitys on käytettävissä energia- ja ilmastostrategian valmistelussa, jossa tullaan sitten linjaamaan tukijärjestel- tavoitteiden saavuttamiseksi. Pitkän tähtäimen tavoite on, että energiamarkkinat toimivat päästökaupan ohjaamana. tämään uusiutuvan energian tuotantoa. Taloustieteen näkökulmasta tukia voidaan perustella ulkoisvaikutuksilla ja pääomamarkkinoiden epätäydellisyydellä. Tukien ansiosta yhteis- hankkeet ovat perusteltavissa, mikäli ne kohdennetaan uuden teknologian edistämiseen. Uusiutuvan energian tuotantotuet on tarkoitettu teknologian kypsyysasteeltaan laajan käyttöönoton vaihee- Suomessa tuotetun tuulisähkön vaikutuksia sähköjärjestelmään on vahvasti liioiteltu. kunnan kokonaishyvinvointi lisääntyy, seen, jolloin investoinnit rahoitetaan Uusiutuvan energian tuet Uusiutuvan energian tuotantotuki Syöttötariffijärjestelmään voidaan hyväksyä lain edellytykset täyttävät tuulivoimalat, biokaasuvoimalat, metsähakevoimalat ja puupolttoainevoimalat. Tukea maksetaan laajamittaisesta tuotannosta sähkön kolmen kuukauden välein muuttuvan markkinahinnan mukaan enintään 12 vuotta, metsähakkeen tuki maksetaan päästöoikeuden hintatason mukaan. voivat hakea tukea sellaisiin ilmastoja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, edesauttavat energiansäästöä tai energiantuotannon tai käytön tehostamista tai vähentävät energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja. Pääsääntöisesti tuen myöntää paikallinen Ely-keskus. Investointikustannuksiltaan viiden miljoonan ylittävät tai uuttaa teknologiaa Yritykset, kunnat ja muut yhteisöt voivat hakea tukea yli viiden miljoonan euron investointihankkeille, jotka koskevat liikenteen kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoa tai uuden energiateknologian kokeilua. T&K tuet Yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tuottajat voivat hakea tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta Tekesiltä. jos tuotanto kasvaa alhaisempaan hintaan ja yritysten voitot ja tuotanto kasvavat. Toisaalta, hyvinvointi vähenee jos yritykset käyttävät resursseja Uusiutuvan energian teknologinen kypsyysaste määrittää tukimallin. vain tukien saamiseksi. Lisäksi yhden toimialan tuista seuraa kuluttajille ja tukea saamattomille toimialoille hyvinvointitappioita, koska tuet katetaan veroilla. Tuet myös siirtävät resursseja yrityksiltä ja toimialoilta toisille yrityksille ja toimialoille. Uusiutuvan energian teknologinen kypsyysaste määrittää tukimallin. T&K-tuista seuraa positiivisia ulkoisvai- tuotantoon perustuvilla tuilla. Tukien tarpeellisuutta on perusteltu epäsymmetrisellä informaatiolla yrityksen ja rahoittajan välillä. Tällaisessa tapauksessa yksityinen rahoittaja usein arvioi, että hankkeen tulevat tuotot eivät kata siihen liittyviä riskejä. Suomessa tuotantotuilla on edistetty paitsi tuulivoiman investointeja, myös metsähakkeen käyttöä fossiilisten polttoaineiden korvaajana. Mitä uusiutuvan energian tuilla on sitten saatu aikaan? T&K-tuilla on luotu uuden teknologian perusteita, joita on edelleen kaupallistettu kokeiluhankkeiden investointituilla. Tuotantotuilla on puolestaan lisätty uusiutuvan energian teollisen kokoluokan tuotantoa, joka on syrjäyttänyt fossiilisia polttoaineita. Ja näinhän sen pitikin mennä, vai pitikö? Viime aikojen julkinen keskustelu on romahduttanut sähkön hintaa, eikä se ole tehnyt markkinaehtoisia voimalaitosinvestointeja kannattamattomaksi. Suomen tuulivoimakapasiteetti on myös niin vähäinen, että esimerkiksi viime tammikuun sähkön kulutushuipuista selvittiin ongelmitta, vaikka tuulivoiman tuotanto oli alimmillaan 4 prosenttia asennetutusta kapasiteetista. Se, että sähkö on halpaa ja pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on runsaasti vaihtelevaa tuulivoimatuotantoa, johtuu pääosin muista syistä kuin nimenomaan Suomen tukijärjestelmästä. Sähkön luotettava toimitusvarmuus on kuitenkin tärkeää, mutta sen kehittämiseksi ei kannata haukkua väärää puuta. Sähköntuotannossa ja -siirrossa katseet onkin suunnattava omaan peiliin ja läntisiin naapureihimme. Voimalaitokset hyväksyy syöttötarif- sisältävät hankkeet arvioi TEM. Tukien kohdentaminen vaihtelee kutuksia jos yhden yrityksen inves- kuitenkin painottunut tukien kieltei- Pekka Ripatti fijärjestelmään Energiavirasto. ohjelmakausittain. toineista hyötyvät muutkin yritykset. siin vaikutuksiin julkiseen talouteen ja Johtaja, Uusiutuva energia Investointituki Hyvänä esimerkkinä T&K-toiminnasta sähköjärjestelmään. Energiatuki energiakärkihankkeisiin ovat tuuli- ja aurinkoenergian patentit, On totta, että nykyistä tuotan- Energiatuella pyritään erityisesti edistä- Hallituksen ns. kärkihanketukea osoi- Lähde: TEM joita vuosina myönnettiin totukijärjestelmää luotaessa arviot mään uuden energiateknologian käyt- tetaan 100 miljoonaa euroa uusiutuvan suomalaisille yrityksille 3,6 kappaletta maksettavista tuista olivat lähes puolta töönottoa ja markkinoille saattamista. energian ja uuden teknologian inves- ja tanskalaisille yrityksille 50 kappa- pienemmät ja arviot sähkön hinnan Yritykset, kunnat ja muut yhteisöt tointeihin vuosina letta miljoonaa asukasta kohden. nykytasosta lähes kaksinkertaiset 6 Reilua energiaa Reilua energiaa 7

5 UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKI Kilpailutettava tuotantotukijärjestelmä: Vaihtoehtoja tarjolla roksella. Tarjouskilpailuun osallistujilla ei ole tiedossa, kuinka monta kierrosta kilpailutuksessa järjestetään ja kuinka paljon kapasiteettia tai tuotantoa on kilpailutuksen kohteena. Strategiset tarjoukset Tarjouskilpailutuksen onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää, että tarjouskilpailun osallistujat pyrkisivät tekemään todellista tukitarvettaan vastaavan tarjouksen. Riski strategiseen tarjoamiseen on kuitenkin olemassa ja siihen on kiinnitettävä kilpailutuksen suunnittelussa huomiota. Strateginen tarjoaminen vähentää tukijärjestelmän kustannustehokkuutta. Osa hankekehittäjistä saattaa esimerkiksi osallistua tarjouskilpailuun todellisiin tuotantokustannuksiin nähden liian alhaisilla tarjouksilla ja pyrkiä näin valtaamaan markkinoita muilta toimijoilta. Suljetussa tarjouskilpailussa osa tarjoajista voi myös luottaa muiden tekevän riittävän korkeita tarjouksia, mikäli kaikille tarjouskilpailun voittaneille maksetaan sama tukitaso. Mikäli näin ei tapahdukaan, saattaa teennäisen alhaisen tarjouksen tehneen toimijan hanke jäädä kannattavuuden puuttuessa toteutumatta. Strategista tarjoamista voidaan pyrkiä estämään monin keinoin. Tarjouskilpailutuksen mallin suunnittelu on näistä todennäköisesti tärkein. Lisäksi voidaan esimerkiksi määritellä ennakkoon enimmäis- ja vähimmäistukitasot, joita ei kuitenkaan paljasteta tarjouskilpailuun osallistuville. Strategisen tarjoamisen riskin pienentämiseksi voidaan myös hyödyntää julkisissa hankinnoissa kehitettyjä toimintatapoja tarjouskartellien torjumiseksi. Toimiva kilpailu Toimivan tarjouskilpailun suunnitteleminen on haastava tehtävä. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon uusiutuvien energialähteiden potentiaalit, energiapoliittiset tavoitteet, hanketilanne ja sähkömarkkinoiden erityispiirteet. Tarjouskilpailumenettely olisi järkevää säätää mahdollisimman joustavaksi, jolloin sitä on mahdollista kehittää saatujen kokemusten perusteella. Suunnittelun tavoitteena tulisi olla kuitenkin mahdollisimman yksinkertainen tarjouskilpailumalli. Tällöin kilpailutuksen kustannukset eivät nousisi tarpeettoman korkeiksi niin viranomaisen kuin hankekehittäjänkään kannalta. Onnistunut kilpailutus vaatii tarkan suunnitelman, jolla monista vaihtoehdoista sovitellaan yhteen Suomen markkinoihin sopivat palaset. Outi Vilén Jo EU:n valtiontukisääntely käytännössä edellyttää, että mahdollisessa uudessa tuotantotukijärjestelmässä tukitasojen tulee määräytyä kilpailuttamisen kautta. Teoriassa kilpailutuksen kautta määritelty tukitaso on juuri oikea, se vähimmäismäärä, jolla uusiutuvan energian investointeja saadaan toteutumaan energiapoliittisia tavoitteita vastaava määrä. Onnistuakseen kilpailutus on kuitenkin suunniteltava huolella ja otettava huomioon markkinoiden erityispiirteet, mikä on varsin vaikea tehtävä. Suomessa ei ole vielä kokemusta kansallisesta tuotantotukien kilpailuttamisesta laajassa mittakaavassa. Monissa muissa maissa kilpailutuksia on jo järjestetty ja näistä kokemuksista on hyvä ottaa oppia. Kilpailutettavan tukijärjestelmän tulisi olla riittävän ennustettava tukeakseen pitkäjänteistä hankekehitystä. Kilpailutukseen osallistumisen edellytykset tulisi suunnitella niin, että ne eivät karsisi tarjouskilpailutukseen osallistuvien tahojen määrää liian pieneksi, mutta toisaalta takaisivat riittävän varmuuden kilpailutukseen osallistuneiden hankkeiden toteutumisesta. Tarjouskilpailumallit Tarjouskilpailumalleista voidaan erotella kolme perusvaihtoehtoa, joita voidaan toki muokata ja yhdistellä monilla tavoin. Ennen kilpailutuksen aloittamista tulee määritellä kilpailutettavan kapasiteetin (MW) tai tuotannon (MWh) määrä, mutta tämän ei välttämättä tarvitse olla kilpailutukseen osallistuvien hankekehittäjien tiedossa. Kilpailutettavassa kapasiteetin tai tuotannon määrässä voi olla mahdollisuus joustoon esimerkiksi saatujen tarjousten lukumäärästä tai hintatasosta riippuen. Suljettu tarjouskilpailu. Suljettu tarjouskilpailu on tässä esiteltävistä tarjouskilpailumalleista yksinkertaisin. Tässä mallissa hankekehittäjät tekevät tarjouksen tukitasosta (euroa/mwh), jolla ovat valmiita toteuttamaan tietyn määrän kapasiteettia tai tuotantoa. Tarjouskilpailun voittavat hinnaltaan alimmat tarjoukset. Tukitason määräytymiseen on useita vaihtoehtoja: kaikki tarjouskilpailun voittaneet saavat oman tarjouksensa mukaisen tukitason tai kaikki tarjouskilpailun voittaneet saavat saman tukitason, joka voi olla korkein hyväksytty tai alin hylätty tarjous. Laskeva tarjouskilpailu. Laskevassa tarjouskilpailussa asetetaan hallinnollisesti tietty tukitaso (euroa/mwh), minkä jälkeen tarjouskilpailuun osallistuvat tarjoavat kapasiteetin tai tuotannon määrän, jonka ovat valmiita toteuttamaan annetulla tukitasolla. Tukitasoa alennetaan, kunnes saadaan täsmälleen suunniteltu määrä kapasiteettia tai tuotantoa. Nouseva tarjouskilpailu. Nousevassa tarjouskilpailussa asetetaan tietty tukitaso (euroa/mwh), ja tarjouskilpailuun osallistujat tarjoavat kapasiteetin tai tuotannon määrän, jonka ovat valmiita toteuttamaan kyseisellä tukitasolla. Tarjouskilpailukierroksia on useita ja tarjottu tukitaso nousee jokaisella kier- Suljettu tarjouskilpailu / MWh 2) Alin hyväksytty tarjous 1) Korkein hyväksytty tarjous MW Tavoite Suljetussa tarjouskilpailussa tukitaso voi määräytyä useilla eri tavoilla. Kaikki hyväksytyt tarjoukset voivat saada oman tarjouksensa mukaisen tukitason tai hyväksytyt tarjoukset voivat saada saman tukitason. Sama tukitaso voi määräytyä korkeimman hyväksytyn tarjouksen mukaan (vaihtoehto 1) tai alimman hylätyn tarjouksen mukaan (vaihtoehto 2). 8 Reilua energiaa Reilua energiaa 9

6 TUOTANTOTUKI Tuulituet huipussaan Tuulivoimalle tullaan maksamaan syöttötariffijärjestelmän kautta tukea yhteensä noin 3,2 miljardia euroa. Syöttötariffijärjestelmä on käytössä vuosina Enimmillään tuulitukea maksetaan vuosina , noin 260 miljoonaa euroa vuodessa. Kari Lavaste vielä tämän jälkeenkin. Näillä näkymin miljoonalla. Tukimäärä on noussut vuosittain viimeinen tuulivoimala hyväksytään siten, että tänä vuonna tukea maksetaan arvion järjestelmään vuonna 2018, kun mukaan jo 160 miljoonaa euroa. Tukimaksatusten huippu saavutetaan vuonna 2019, jolloin merituulivoiman demohanke saa hyväksyntänsä. Viimeinen tuulivoiman vuotuinen tukisumma on 260 miljoonaa. Tuki syöttötariffijärjestelmän tukimaksatus säilyy tällä tasolla vuoteen 2023 asti, jonka maksetaan siis vuonna jälkeen voimaloita putoaa pois 12 vuoden Tuulivoiman rakentaminen lähti tukikaudelta ja maksatusten määrä alkaa liikkeelle ennakko-odotuksia hitaammin nykyisen syöttötariffijärjestelmän Vuosina tukisumma pienenee pienentyä. alkaessa vuonna Suunniteltu 250 kiihtyvällä tahdilla, kunnes vuonna 2031 MVA:n vuotuinen tehonlisäys ylitettiin tukea ei enää makseta lainkaan. Kaikkiaan vasta vuonna Tuulivoiman rakentaminen on kuitenkin kiihtynyt siten, män voimassaolon aikana vuosina 2011 syöttötariffitukia tullaan maksamaan järjestel- että vuonna 2018 järjestelmän piirissä 2030 yhteensä noin 3,2 miljardia euroa, eli odotetaan olevan n MVA:n edestä keskimäärin 160 miljoonaa euroa vuodessa. tuulivoimaa. Tämän enempää tehoa ei Laskelma on tehty olettaen sähkön hinnaksi 33,50 euroa megawattitunnilta vuo- järjestelmään ehdittäne hyväksyä ennen kuin kiintiö sulkeutuu marraskuun sina Jos sähkön hinta nousee alussa euroon megawattitunnilta, syöttötariffitukia tullaan maksamaan yhteensä noin 2,8 Vuonna 2011 tukea maksettiin vain euroa. Seuraavana vuonna miljardia euroa, eli veronmaksajien rahaa tukimäärä nousi 4,3 miljoonaan, ja säästyy perusoletukseen verrattuna 2013 tuulivoimaa tuettiin runsaalla miljoonaa euroa. TUULIVOIMAN SYÖTTÖTARIFFITUET VUOSINA /vuosi Tuulivoiman tuki perustuu tuotantotukilakiin, joka tuli voimaan vuonna Ensimmäiset tuet maksettiin samana vuonna. Kukin tuulivoimala voi saada tukea enintään 12 vuoden ajan, joten ensimmäiset voimalat putoavat pois tukijärjestelmän piiristä vuonna Tuulivoimaloita hyväksytään tukijärjestelmään asti. Merituulivoiman demohanke voidaan hyväksyä Reilua energiaa Reilua energiaa 11

7 UUSIUTUVA ENERGIA Uusiutuvan tuotannon osuus kasvoi vuonna 2015 ENERGIAN KOKONAISKULUTUS JA LOPPUKÄYTTÖ TWh 400 Mitä uusiutuvan energian tuotannossa tapahtui vuonna 2015 ja miltä tuotantopaletti näyttää tulevina vuosina uusiutuva energia-ryhmän johtaja Pekka Ripatti? Energian kokonaiskulutus on ollut laskussa vuodesta 2010, mitä syitä tälle löytyy? Ensimmäinen ja merkittävin syy on talouden suuri rakennemuutos palveluiden syrjäytettyä perinteistä savupiipputeollisuutta. Myös taloudellinen toimeliaisuus on vähentynyt etenkin teollisuustuotannossa. Metsäteollisuus on tästä hyvä esimerkki heikon vientikysynnän suljettua esimerkiksi paperitehtaita. Oma mielenkiintoinen kysymyksensä on se, että tutkimusten ja kansainvälisten energia-alan järjestöjen mukaan perinteisen taloudellisen toimeliaisuuden (bkt) ja energiakulutuksen kasvun yhteys ei ole nykyisen talouden rakenteessa yhtä selvä kuin ennen. Toinen syy vähentyneeseen energiankulutukseen ovat energiatehokkaammat tavat tuottaa tavaroita ja palveluita. Muuttuiko uusiutuvan energian tuotantorakenne vuodesta 2014? Viime vuosi oli hyväsateinen, tämän vuoksi vesivoimalla tuotettiin sähköä aiempaa vuotta enemmän. Vesivoiman kapasiteetti ei kuitenkaan lisääntynyt lukuun ottamatta joitain täydennysinvestointeja. Pääosin uusiutuvan energian tuotantorakenne pysyi ennallaan, mutta merkille pantavaa oli liikenteen biopolttoaineiden, lämpöpumppujen, kierrätyspolttoaineiden ja tuulivoiman suhteellinen kasvu. Yhteensä näiden osuus kaikesta uusiutuvasta jäi kuitenkin prosenttiin. ENERGIAN KOKONAISKULUTUS SUOMESSA ENERGIALÄHTEITTÄIN 2015 (361 TWh) Sähkön nettotuonti 16 Uusiutuvat 126 Fossiiliset 138 Turve 15 Ydinvoima 68 UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTANTO 2015 (126 TWh) Puupolttoaineet 74 % Vesivoima 13 % Muut uusiutuvat 11 % Tuulivoima 2 % Vesivoima 17 Puun pienkäyttö 16 Metsäteollisuuden jäteliemet 39 Teollisuuden ja energiatuotannon puupolttoaineet 37 Lämpöpumput 4 Kierrätyspolttoaine (bio-osuus) 4 Liikenteen biopolttoaineet 6 Tuulivoima Loppukäyttö Uusiutuva Muu Lähde: Tilastokeskus ja Energiavirasto Miksi uusiutuvan tuotannon osuus kasvoi edellisestä vuodesta? Ensinnäkin selluteollisuuden investoinnit ovat lisänneet metsäteollisuuden sivutuotteina syntyvien nestemäisten ja kiinteiden puupolttoaineiden käyttöä. Toisaalta politiikkatoimenpiteiden kohteena olevilla tuotantomuodoilla sähköä tuotetaan kysynnästä riippumatta, jolloin esimerkiksi tuulella ja metsähakkeella tuotetun sähkön määrä kasvaa. Lisäksi liikenteen biopolttoaineiden valmistuksen raaka-ainepaletti on kasvanut ja monipuolistunut. Mikä on teollisuustuotannon sivutuotteiden osuus ja miten se on kehittymässä? Teollisuuden sivutuotteiden määrä oli viime vuonna 76 TWh, joka vastaa yli 60 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta. Arvioisin metsäteollisuudessa tehtyjen sellupäätösinvestointien myötä sivuvirtojen määrän kasvavan. Toivotaan, että tällä kertaa metsäteollisuuden investointien realisoituminen osuus hyvien suhdanteiden aikaan, eikä kysyntä sakkaa kun tehtaat saadaan tuotantoon. Hallituksen tavoite on kattaa 50 % energian loppukulutuksesta uusiutuvilla vuonna 2030, näyttääkö maali saavutettavalta? Ainakin teknologioiden puolesta maali näyttää realistiselta. Suomella on myös poliittinen tahto edistää toistaiseksi vähemmän kypsiä teknologioita ja taloudellisesti vielä kannattamattomia uusiutuvan energian tuotantomuotoja niin, että maali saavutetaan. Löytyykö energian tuotantopalettiin uusia merkittäviä teknologioita ensi vuosikymmenelle? Puuta ei riitä ihan loputtomiin, eivätkä muutkaan käytössä olevat teknologiat yksistään riitä pidemmällä tähtäimellä. Uusia innovaatioita kyllä kaivataan. Näkisin, että energian varastoinnin täytyy olla kehityksen kyljessä mukana, koska monet uusiutuvan energian tulevaisuudenkin muodot ovat luonteeltaan vaihtelevaa tuotantoa. Kasvaako auringon merkitys lämmön ja sähkön tuotannossa? Ihan varmasti kasvaa, mutta se milloin aurinkoenergiasta tulee liiketaloudellisesti kannattavaa, on jo toinen kysymys. Tuleeko kehitys kulkemaan keskitetyn vai hajautetun rakenteen suuntaan? Toistaiseksi aurinkoenergia on hajautetussa mallissa sopiva täydentävä tuotantomuoto, mutta sen varaan ei voida vielä laskea minkään kokoisen yksikön ympärivuotista energiantarvetta. Mihin uusiutuva energia käytetään? Kolme neljäsosaa uusiutuvasta energiasta käytetään lämmitykseen, käytännössä tämä tarkoittaa puun käyttöä teollisuuden lämmitykseen ja prosesseihin sekä pientalojen lämmitykseen. Sähköä uusiutuvilla tuotetaan 26 TWh, eli yli 30 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Loput viitisen prosenttia uusiutuvasta energiasta käytetään liikenteessä lähinnä raskaiden ajoneuvojen biodieselpolttoaineena. 12 Reilua energiaa Reilua energiaa 13

8 METSÄHAKESÄHKÖ METSÄHAKKEEN KÄYTTÖ JAKEITTAIN LÄMPÖ- JA VOIMALAITOKSISSA VUOSINA m Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä runkopuu Lähde: Luonnonvarakeskus Metsähakkeen käyttö lämpö- ja hakkuutähteiden (-8 %) ja kantojen tuotteina kertyvien muiden puupolt- voimalaitoksilla supistui toista vuotta käytössä (-5 %). toaineiden, kuten purun ja kuoren vaisuudessa vaikuttaa metsähakkeen Järeän puun tukirajaus Ainespuun hakkuut lisäävät peräkkäin, mutta samassa suhteessa Metsähaketta käytettiin viime tarjontaa. Kaikkiaan puupolttoaineiden saatavuuteen. Edellisen muutoksen Rankapuun energiakäyttöä saattaa hakkuutähteen määrää kuin energian kokonaiskulutuskin. vuonna vähemmän yhdistetyssä osuus sähkön ja lämmön tuotannosta yhteydessä syntyneen hakemusruuh- puolestaan rajoittaa vuoden 2019 Suomella olisi hyvä mahdollisuus Syöttötariffijärjestelmän metsähakelai- sähkön ja lämmön tuotannossa, mutta lisääntyikin prosenttiyksiköllä 26 kan vuoksi metsätalouden tukimää- alusta sovellettava järeästä puusta lisätä metsähakkeen käyttöä muun toksilla hakkeen osuus polttoaineiden lämpölaitoksilla jopa 12 prosenttia prosenttiin. Myös siirtymä paperintuo- rärahat vuodelle 2016 uhkasivat tuotetun sähkön tuotantotuen rajaus. puunkäytön rinnalla. Metsähakkeen kokonaiskäytöstä oli alustavien tietojen edellisvuotta enemmän. Lämpölaitok- loppua, eikä uusia tukihakemuksia Sen myötä järeällä puulla tuotetulle käytön lisäys ei pitäisi olla saatavuu- mukaan viime vuonna 27 prosenttia set käyttävät nykyisin noin kolmannek- nuoren metsän hoitoon voida jättää sähkölle maksetaan pääsääntöisesti desta kiinni, mikäli puun käyttö jatkaa edellisvuoden tapaan. Maaliskuussa voimaan tullut metsähaketuen korotus lisännee hakkeen osuutta polttoaineena tänä vuonna. sen kaikesta metsähakkeesta. Syitä metsähakkeen käytön vähenemiselle voi etsiä yleisemmistä markkinatekijöistä. Viime vuosina energiain- Monet tekijät kuitenkin povaavat metsähakkeen käytölle uutta kasvua enää tämän vuoden aikana. Nykyinen tukijärjestelmä sisältää tuen nuoren metsän hoitoon ja se voidaan maksaa korotettuna, mikäli kohteelta korjataan 60 prosenttiin alennettu tuki. Sekä tuen rajaus, että muutokset kemeratukeen ohjaavat siis koko- ja rankapuun korjuuta nuorempiin kohteisiin, joissa ennustettua kasvuaan Äänekosken sellutehtaan sekä muiden kaavailtujen investointien toteutuessa. Lisääntyvän selluntuotannon lisäksi vestoinnit ovat ohjautuneet lähinnä vähintään 35 kuutiometriä pienpuuta tukieurotkaan eivät välttämättä riitä heikkenevän euron tukema sahatava- Olli Mäki tuulivoimaloiden ja lämpölaitosten (pohjoisessa Suomessa 25 m³) hehtaaria korjuukustannusten kattamiseen. ran vienti näyttää myös piristyneen Vuonna 2015 metsähaketta poltettiin 7,4 miljoonaa kuutiometriä, joka on noin kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän ja noin kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuonna Kun lukuihin lisätään pientalojen lämmitykseen käytetty metsähake, kokonaiskäyttö ylsi silti hiukan yli 8 miljoonaan kuutiometriin vuonna rakentamiseen, kun pohjoismainen tuulivoimatuotanto on tehnyt sähkömarkkinoista haasteellisen CHPlaitoksille. Toisaalta lämmitysöljyä on korvattu edelleen ahkerasti metsähakkeella uusissa lämpölaitoksissa. Hakkeen käyttö seuraa energian tarvetta Suomen energian kokonaiskulutus tannosta markkinasellun tuotantoon on vähentänyt metsäteollisuuden energiantarvetta, koska sellun valmistus tuottaa energiaa yli oman tarpeen. Päästöoikeuden matalana pysynyt hinta hidastaa fossiilisista polttoaineista luopumista. Hintataso oli lupaavassa nousussa viime vuoden lopulla, kunnes huoli Kiinan taloudesta masensi markkinat laskuun. Myös Iso-Britannian vii- kohti. Nykyisillä tukiehdoilla tukea ei todennäköisesti riitä kaikille hakijoille. Siksi tuki halutaan kohdentaa nykyistä pienipuustoisemmille kohteille, joiden kaupallinen korjuukelpoisuus on heikko ja tarve taimikonhoidolle suuri. Nuoren metsän hoitoon tarkoitettua pinta-alatukea on myös esitetty pienennettäväksi 230 eurosta 160 euroon Vaikka metsähakkeen käyttö supistuikin jo toista vuotta peräkkäin, se ei ole vähentynyt dramaattisesti, mutta vuodelle 2020 asetetun 13,5 miljoonan kuutiometrin tavoitteen edellyttämällä kasvu-uralta on nyt pudottu. Monet tekijät kuitenkin povaavat metsähakkeen käytölle uutta kasvua. Maaliskuun alusta laskenut turpeen vero vaikuttaa myös metsähakkeella tuotetulle sähkölle ja tuoneen laajennusinvestointeja sahoille. Yleensä energiapuu saadaan kannattavasti talteen vain ainespuun rinnalla, joten lisääntyvä tukki- ja kuitupuun käyttö voi hyödyttää energiapuun kustannustehokasta saatavuutta. Biopolttoaineiden tuotanto voi tosin olla kilpaileva käyttökohde energia- ja sivutuotepuulle. Tästä esimerkkeinä ovat St1:n Kajaaniin nouseva sahan- Pienpuuta palaa eniten Yksittäisistä metsähakkeen jakeista kokopuu- ja rankahakkeen käyttö jatkoi kasvuaan 4,2 milj. kuutiometriin. Eri- väheni viime vuonna noin kolme prosenttia eli samassa suhteessa kuin metsähakkeen käyttö. Vuosi 2015 oli myös suotuisa vesivoiman tuotannolle, joka lisääntyi peräti neljänneksen eli meaikainen kansanäänestys EU-erosta rokotti jo hiukan elpynyttä päästöoikeusmarkkinaa. Kemera-ehdot tiukkenivat hehtaaria kohti. Toteutuessaan tukiehtojen tiukennukset tulevat vähentämään ns. kemera-kohteilta korjatun energiapuun määrää, koska aiempaa suuremmalta osalta nuoren metsän maksettavaan muuttuvaan tuotantotukeen siten, että metsähakkeen kilpailukyky suhteessa muihin fossiilisiin polttoaineisiin paranee. Tuki metsähakkeella tuotetulle sähkölle nousi siis 15,9 purua käyttävä bioetanolitehdas sekä kiinalaisen Kaidin Kemiin kaavailema energiapuuta hyödyntävä biopolttoainetehdas. tyisesti pienpuun käyttö jatkoi kasvu- 3,4 TWh vuodesta Lisääntynyt Kestävän metsätalouden rahoitusjärjes- hoidon kohteista korjattavaa pienpuuta eurosta 18 euroon megawattitunnilta. aan (4 %), sen sijaan laskua oli etenkin puunjalostus on kasvattanut sivu- telmän uudistukset saattavat tule- ei kerry riittävästi. 14 Reilua energiaa Reilua energiaa 15

9 METSÄHAKESÄHKÖ joten viimeiset polttoainekäyttötiedot päästöoikeuden hinta on puolestaan vuodelta 2015 saadaan loppuvuoden jatkanut alamaissa öljyn halpenemisen 2016 aikana. Metsähakkeella tuotetulle sekä Brexit-päätöksen myötä. sähkölle voidaan maksaa tuotantotu- Syöttötariffijärjestelmän metsäha- kea yhteensä 12 vuoden ajan, joten kevoimalaitokset vastaavat noin 40 viimeiset tuotantotuet maksetaan prosentista sähkön yhteistuotannosta vuonna 2015 järjestelmään hyväksy- ja ne käyttävät noin 60 prosenttia met- tyille voimalaitoksille vasta vuoden sähakkeesta. Syöttötariffijärjestelmän 2026 aikana. voimalaitokset käyttävätkin keskimääräistä enemmän turvetta ja puuperäisiä polttoaineita. Puu ja turve ovat yleensä Syöttötariffijärjestelmän metsähakevoimalaitosten tärkein polttoaine on turve. Uusiutuvien puupolttoaineiden osuus on silti yhteensä vielä enemmän, noin puolet voimalaitosten polttoaineista. Tukeen oikeuttava metsäperäinen metsähake vastaa noin 27 prosentista kaikesta polttoaineenkäytöstä. Kivihiilen ja maakaasun käyttö on vähentynyt turpeen ja metsähakkeen kilpailukyvyn parannuttua. Olli Mäki Vuonna 2015 metsähakevoimalaitosten polttoaineiden käyttö väheni alustavien tietojen mukaan noin yhdeksän prosenttia vuodesta Myös metsähakkeen käyttö väheni voimalaitoksilla, mutta osuus kokonaiskäytöstä pysyi likimain ennallaan. Selkein muutos nähtiin kivihiilen käytössä, joka laski neljänneksellä 4,5 terawattituntiin. Arviot perustuvat syöttötariffijärjestelmän 39 metsähakelaitoksen tähän mennessä jättämiin maksatushakemuksiin vuodelta POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖMÄÄRÄT JA OSUUDET KOKONAISKÄYTÖSTÄ TWh ,1 TWh / 29,0 % 5,9 TWh / 15,4 % 10,5 TWh / 27,3 % 10,9 TWh / 28,3 % -8,6 % -0 % -24,6 % -9,1 % -8,4 % Muut polttoaineet Metsähake Kivihiili Turve Polttoaineiden käyttö vuosina 2014 ja 2015 niillä metsähakevoimalaitoksilla, jotka ovat jättäneet maksatushakemuksen koskien vuotta Tiedot kattavat noin 96 prosenttia polttoaineiden kokonaiskäytöstä vuonna POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ METSÄHAKEVOIMALALAITOKSILLA % ,1 TWh / 31,8 % 4,5 TWh / 12,8 % 9,5 TWh / 27,1 % 10,0 TWh / 28,4 % Kivihiilen käyttö laski neljänneksellä 4,5 terawattituntiin. Vuoden 2015 lopussa syöttötariffijärjestelmässä oli yhteensä 52 metsähakevoimalaitosta, joista kaksi ei hakenut tukia vuosina 2014 ja Kolme uutta metsähakevoimalaitosta hyväksyttiin syöttötariffijärjestelmään vuoden 2015 aikana. Toholammin Energia Oy:llä on uusi ORC CHPvoimalaitos ja vastaavasti Savon Sellun ja Storan Enson voimalaitokset Kuopiossa ja Varkaudessa ovat vanhoja voimalaitoksia. Niissä on päätetty aloittaa tukikelpoisen metsähakkeen käyttö. Metsähakevoimalaitoksilla tukikelpoisia polttoaineita ovat latvuksista ja oksista koostuva metsä tähdehake, kantomurske sekä kokopuu- ja rankahake. Metsähakelaitoksilla palaa 60 prosenttia hakkeesta Kivihiilen ja maakaasun käyttö on vähentynyt syöttötariffijärjestelmän voimalaitoksissa viime vuosina. Näiden teknisesti hyvä polttoaineyhdistelmä. Uudet voimalaitokset vielä syöttötariffijärjestelmään? Kivihiilen käyttö metsähakevoimalaitoksissa on nykyisin keskittynyt neljälle voimalaitokselle, jotka yhtä lukuun ottamatta sijaitsevat Suomen länsirannikolla. Syöttötariffijärjestelmään kuulumattomilla voimalaitoksilla käytetään valtaosa, eli 75 prosenttia kivihiilestä. Sen käytön vähentäminen nopeutuisi uusilla voimalaitosinvestoinneilla, joilla pääsääntöisesti pyritään kasvattamaan kotimaisen bioenergian käyttöä. Ensimmäinen uusista voimalaitoksista onkin nousemassa Naantaliin ensi vuoden aikana, jolloin uusi monipolttoainevoimalaitos korvaa osittain vanhan hiilivoimalan tuotantoa. Myös Kymijärven voimalaitoksen valmisteilla oleva korvausinvestointi Lahdessa voisi vähentää merkittävästi kivihiilen käyttöä nykyisestä. Uusi suunniteltu voimalaitos Oulun Toppilaan vähentäisi puolestaan turpeen polttoa. Nykyinen syöttötariffijärjestelmä on voimassa vuoden 2021 alkupuolelle saakka, joten mahdolliset uudet voimalaitokset voivat halutessaan vielä ehtiä mukaan nykyiseen syöttötariffijärjes- Metsähake piti pintansa, kivihiilen käyttö romahti Vuodelta 2015 maksetut tuet perustuvat yli 7 terawattitunnin sähkön tuotantoon, josta metsähakkeella tuotetun sähkön osuus on noin 1,9 terawattituntia. Metsähakevoimalaitokset voivat jättää maksatushakemuk Muut Sahapuru Kuori Metsähake Turve Maakaasu Kivihiili polttoaineiden osuus on laskenut kahden vuoden aikana reilusta viidenneksestä noin 14 prosenttiin. Kivihiiltä on korvattu turpeella ja puunjalostuksesta saatavilla sivutuotteilla, kuten kuorella. Metsähakkeen osuus on pysynyt likimain ennallaan. Käyttömäärät riippuvatkin enemmän voimalaitosten käyntiasteista, jotka vaihtelevat säiden telmään. Tuotantotukijärjestelmään kuuluviin voimalaitoksiin ja niiden keskeisimpiin tietoihin voi tutustua tuotantotuen sähköisessä asiointijärjestelmässä osoitteessa: sen Energiavirastolle kerralla enintään neljältä perättäiseltä tariffijaksolta, Eri polttoaineiden osuudet kokonaiskäytöstä vuosina syöttötariffijärjestelmään kuuluvilla metsähakevoimalaitoksilla. Vuotta 2015 koskevat tiedot ovat alustavia. ja sähkömarkkinoiden mukana. Kivihiilen käyttökustannuksissa näkyvä 16 Reilua energiaa Reilua energiaa 17

10 METSÄPOLTTOAINEET Oulun Energia suosii lähienergiaa Oulun Energialla on merkittäviä Kohti hiilineutraalia tuotantoa uusiutuvan energian käyttöä lisääviä Oulun Energia on aloittanut Toppila suunnitelmia. Näillä se haluaa edistää 1:n korvausinvestoinnin suunnitte- myös Oulua ympäröivän maakunnan lun tavoitteenaan saada uusi yksikkö metsätaloutta. sähkön ja lämmön tuotantoon lämmityskaudelle Päätös Tuula Sipola rakentamisesta tehdään aikaisintaan Kai Tirkkonen vuonna Uusi voimalaitos antaisi mah- Oulun Energia Oy:n polttoaineen dollisuuden polttoainevalikoiman hankinnasta ja energiantuotannosta laajentamisen laadukkaisiin kierrä- vastaava liiketoimintajohtaja tyspolttoaineisiin, Vanhala kertoo. Pertti Vanhala kertoo metsäpoltto- Pääpolttoaineina olisivat edelleen aineiden käytön lisääntyvän Oulun metsäpolttoaineet ja turve, jonka käyttö Energian tuotannossa. Hän korostaa, ajan oloon vähenee. että tavoitteita eivät ole ainoastaan Yhtiön vuonna 2012 käyttöön otettu hiilineutraalius tai huoltovarmuuden Laanilan ekovoimalaitos tuottaa höyryä parantaminen. syntypaikkalajitellulla yhdyskuntajät- Kannamme kortemme kekoon teellä, jota palaa noin tonnia oman alueen metsätalouden ja siihen vuodessa. Puolet tästä jätemäärästä tulee liittyvän yritystoiminnan edistäjänä Oulun Jätehuollon alueelta ja toinen metsäpolttoaineesta syntyvät rahavir- puolikas muualta Pohjois-Suomesta. rat haluamme ohjata omaan maakun- Toimillaan Oulun Energia pääsee taan, Vanhala perustelee ja kertoo lähemmäksi tavoitettaan tuottaa ener- lähienergian, turpeen ja puun, tuotta- giaa hiilineutraalisti. Tällöin elettäisiin misen työllistävän jo nyt maakunnassa vuotta yhteensä ihmistä ja tuovan lähes Turve on hyvä lähipolttoaine, josta 50 miljoonan euron tulot. emme halua tyystin luopua. Ylipäätään Yhtiön Toppilan ja Laanilan voimalai- siirtymäajan uudenlaisiin polttoai- tokset käyttävät pääasiassa kotimaisia, neisiin tulee olla riittävän pitkä, jopa läheltä hankittuja polttoaineita. Toppi- 20 vuotta. Energiantuotannossa ei voi Toppilan voimalaitokselta saadaan myös aurinkovirtaa voimalaitoksen eteläseinälle rakennetusta aurinkovoimalaitoksesta. Paneeleita tulee 872, tehoa on yhteensä 265 kilowattia. Asiakkaillamme on nyt ensimmäisenä Suomessa mahdollisuus tehdä aurinkosähkösopimus aurinkovirrasta, Pertti Vanhala kertoo. lassa palavat turve ja metsäpolttoaineet, Laanilassa yhdyskuntajäte. Puun käyttö Toppilassa nousee lähitulevaisuudessa 70 prosenttiin. Sen osuus on nyt noin 40 prosenttia ja turpeen 60. tehdä lyhytjänteisiä ratkaisuja, Vanhala muistuttaa. Hän mainitsee myös Toppilassa syntyvän tuhkan. Se otetaan hyötykäyttöön metsälannoitteena: ravinteet > 18 Reilua energiaa Reilua energiaa 19

11 METSÄPOLTTOAINEET reistä tai tonneista, vaan tuotteen sisältämästä energiasta. Oulun Energia valvoo polttoaineen laatua voimalaitoksillaan. Näytteistä tutkitaan muun Oulun Energia Oy muassa kosteus ja lämpöarvo. Toimitussopimukset ovat monivuotisia. Jatkuvuus ja luotettavuus ovat tärkeitä, logistiikkaakin kehittäviä lähtökohtia, niin meille kuin polttoainetta toimittaville tahoille. Myös metsänomistajille ja polttoaineketjussa työskenteleville yrittäjille on luotava vaihtoehtoja ja toimintaedellytyksiä. Tässä olemmekin tehneet hyvää yhteis- Oulun Energia Oy on Oulun kaupungin omistama, sähköä ja lämpöä tuottava yhtiö, joka tarjoaa myös palveluja. Sähköä yhtiö hankkii pääosin omista voimalaitoksistaan. Osa sähköstä on peräisin osakkuusyhtiöiden Pohjolan Voiman ja EPV Energian voimalaitoksista. Lämpöä toimitetaan Oulun kaukolämpöverkkoon ja teollisuuteen. Vuoteen 2020 mennessä yhtiö toteuttaa Turve 52 % Puu työtä. Metsäpolttoaineen käyttöä ja siihen liittyvien investointien suunnittelua vaikeuttavat polttoaineen saatavuutta enemmän erilaiset tuet, niiden pysyvyys ja muutokset. Näistä huolimatta perusperiaate säilyy. Pikavoitot eivät ohjaa toimintaamme. Suosimme kestävän metsänhoidon periaatteiden mukaisesti tuotetun kotimaisen energiapuun käyttöä samalla, kun vahvistamme osaltamme kaksi merkittävää linjausta: ensinnäkin se haluaa aidosti palveluja tarjoavaksi yhtiöksi, joka harjoittaa myös energian tuotantoa. Toinen päätavoite on asteittain toteutettava hiilineutraalius energiantuotannossa veden, auringon, tuulen, geotermisen lämmön ja biomassan avulla. Oulun Energian arvioitu liikevaihto vuodelle 2016 on 286 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä on % Jäte 16 % Pertti Vanhalan mukaan Oulun Energia tavoittelee hiilineutraalia energiantuotantoa vuoteen 2050 mennessä. oman maakunnan kehittymistä. > palautuvat näin metsään. Tuhkalannoi- sillä vauhdilla kuin pitäisi, ja uusia tetyksi hyödyksi järkevällä ja kestävällä tuksella moninkertaiseksi lisääntyvä hoitokohteita kasvaa koko ajan. Yhteis- tavalla. puun kasvu on osa hiilensidontaa, joka kunnan harjoittamalla tukipolitiikalla tukee myös vähähiilisyyttä. Puuta riittää Pohjoisessa on merkittävä rooli näiden hoitorästien purkamisessa. Tämä on iso kysymys metsänhoidon Toimitusketjun pitää toimia Toppilan voimalaitoksen piippu kurkottaa 130 metriin. Vanhala suhteuttaa lähi- Lausunto siirto- ja jakelumaksujen korotuskatosta Eri puolille Suomea on joko rakenteilla näkökulmasta, koska vasta ensiharven- energiamäärittelyn piipun korkeuteen. Energiavirasto antoi 6.7. työ- ja rusteiden ja termien määritelmien kokonaismaksujen määrittelyyn tai suunnitteilla useita metsäpolttoai- nusten jälkeen metsät alkavat kunnolla Sopiva ja kannattava polttoaineen elinkeinoministeriölle lausunnon selvyyteen ja yksiselitteisyyteen. esimerkiksi uusien tariffien tapauk- neita käyttäviä monipolttoainevoima- tuottaa laadukasta puuta jalostuksen toimitussäde on piipun pituus kertaa hallituksen esitysluonnoksesta Näiden täsmentäminen on ensiar- sissa. laitoksia tai biojalostamoita. Vanhala tarpeisiin eli korkeintaan 130 kilometriä. siirto- ja jakelumaksujen korotuskat- voisen tärkeää, jotta verkonhaltijat Energiaviraston näkemys on, että luottaa vakaasti siihen, että näille Vanhala toivoo erityisesti piristys- Tämä kuljetusalue toteutuu meillä toa koskevaksi säännökseksi sähkö- voivat itse tarkastaa suunnittelemi- uudella kertakorotuskattolainsää- kaikille riittää puuta Suomen metsissä. ruisketta Suomen sahateollisuudelta. 90-prosenttisesti. Kaukaa rahdattu puu ja maakaasumarkkinalakeihin. ensa maksujen korotusten lainmu- dännöllä ei tulisi muuttaa nykyistä Meillä on Pohjois-Suomessa hyvä Suomen sahojen tulisi olla kilpailuky- ei ole meidän mielestämme lähiener- Hallituksen esityksen luonnok- kaisuuden ja jotta Energiavirasto voi hinnoittelun kohtuullisuuden koko- pesämuna. Alueella on aikoinaan kyisiä maailman markkinoilla, jotta giaa, koska hyöty ei jää paikallistalou- sessa ehdotetaan, että Energiavirasto tehokkaasti valvoa lain noudatta- naisvalvontaa. valtion tuella ojitettu kymmeniä tukille olisi kysyntää. Tällöin sahoilta teen, eikä työtä tehdä oman alueen toimisi siirto- ja jakelumaksujen mista. Lisäksi Energiavirasto toteaa, että tuhansia hehtaareja soita. Niissä on nyt liikenisi kuorta ja purua myös ener- ihmisten kanssa. korotuskattoa koskevien viran- Virasto katsoo ehdotetun lasken- hallituksen esityksessä esitettyjen kasvamassa nuorta metsää ja muhi- giakattiloihin. Myös yhteiskunta voisi Pääasiallisin puupolttoaine Toppi- omaistehtävien vastaavana viran- taperusteiden muotoilun olevan uusien viranomaistehtävien hoita- massa ensiharvennusrästejä, arviolta tukea tätä tavoitetta. lassa on ainespuuksi soveltumaton, kar- omaisena.energiavirasto huolehtisi tulkinnanvarainen esimerkiksi niin, minen edellyttää Energiavirastolta viisi miljoonaa kiintokuutiometriä, Metsänomistajan kannalta tukin ja sittu ranka. Se toimitetaan puutavara- korotuskattosäännöksen soveltami- että laskenta voidaan ymmärtää nykyiseen verrattuna lisää henkilö- Vanhala laskee. kuitupuun kysynnän epätasapaino olisi autolla välivarastoihin kuivumaan ja seen liittyvistä tehtävistä ja valvoisi toteutettavan usealla vaihtoehtoi- resursseja. Hänen mukaansa pelkästään ensihar- onneton tilanne, joka alentaa metsästä odottamaan haketusta sekä toimitusta lain noudattamista. sella tavalla. Laskentaperiaatteisiin vennusrästit Oulun lähimaakunnissa takaavat metsäpolttoainetta viideksi vuodeksi. Tällä hetkellä tosin vaikuttaa saatavaa kokonaistuloa. Myöskään metsäpolttoaineen logistiikan solmukohdat eivät oikene, jos puu ei kaikissa voimalaitokseen. Logistiikkavastuu kuuluu metsäpolttoaineen toimittajalle. Polttoaineen Energiavirasto kiinnittää lausunnossaan huomiota erityisesti korotuskattoa koskevien laskentape- virasto ehdottaa täsmennyksiä ja muutoksia muun muassa verojen ja asiakasryhmän määrittelyyn, sekä Lausunto on luettavissa viraston sivulla: siltä, että hoitorästisuma ei purkaudu kasvu- ja kehitysvaiheissaan tule käy- hinta ei muodostu kiintokuutiomet- 20 Reilua energiaa Reilua energiaa 21