5. Asian vireille tulo Lupahakemus on leimattu saapuneeksi ympäristötoimeen

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu 14 Dno 80/ / LAPPEENRANTA annettu julkipanon jälkeen 1(8) I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA 1. Asia Karjasuojan ympäristölupa (YSL 27 ) 2. Hakija: Pasi Parvinen Kahintie Joutseno p Laitos: Lypsykarjapihatto Kahintie Joutseno Rno Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta: Ympäristölupahakemus koskee Lappeenrannassa Parjalan kylässä sijaitsevaa lypsykarjanavettaa ja hiehopihattoa. Ympäristölupa koskee ympäristönsuojelulain 27 :n mukaista lupaa. Laitos on luvanvarainen ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n 10) kohdan perusteella ja on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa käsiteltävä lupa-asia. Ympäristöluvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa, 29. Jos ympäristölupamenettelylain päätöksen mukaista toimintaa ja tämän lain mukaan luvanvaraista toimintaa muutetaan olennaisesti 29 :ssä tarkoitetulla tavalla, koko toimintaan on haettava ympäristölupaa. Hakemuksen mukainen eläinsuojan laajentaminen katsotaan lain tarkoittamaksi toiminnan olennaiseksi muutokseksi. 5. Asian vireille tulo Lupahakemus on leimattu saapuneeksi ympäristötoimeen Selvitys luvista ja kaavoitustilanteesta Laitoksella on Joutsenon kunnan kaavoitus- ja ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupamenettelylain 2 :n mukainen lupa. 1

2 2(8) Tilakeskus on Joutsenon yleiskaavassa 1985 merkitty täydennysrakentamisen alueeksi (AT1) ja muutoin rakentamiseen soveltuvaksi maa- ja metsätalousalueeksi (AM). 7. Toimintojen sijaintipaikka ja ympäristö 8. Toiminta ja sen laajuus Toiminta ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Tilan ympäristö on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta. Lähimpään naapurin asuinrakennukseen on matkaa uudesta hiehopihatosta ja kuivikelantavarastosta n. 30 metriä ja alle 300 metrin etäisyydelle em. kohteista jää kolme asuinrakennusta. Alueella on Karjalaisen kylän vesiosuuskunnan talousvesi- ja jätevesiviemäriverkosto, joka on liittynyt Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n verkostoon. Ahvenlammen vedenottamo on n. 4 km etäisyydellä. Karjasuojaan vesi tulee omasta talousvesikaivosta, joka sijaitsee pihapiirissä. Lähin vesistöön (Voipajoki-Leppäsjoki) johtava oja (Pylkönnoja) sijaitsee n. 180 metrin etäisyydellä eläinsuojasta ja lantavarastoista. Etäsäiliö sijaitsee n. 1,5 km pohjoiseen tilakeskuksesta, maatalousvaltaisella haja-asutusalueella. Kylä on arvokasta maisema-aluetta. Nykyisessä eläinsuojassa on tilat 50 lypsylehmälle, 25 hieholle ja 13 (6-12 kk) ja 12 (alle 6 kk) vasikalle. Entinen avolantala muutetaan hiehopihatoksi, johon tulee 25 hieholle tilat. Vanhaan navettarakennukseen tulee tilat 78 lypsylehmälle ja 14 (6-12 kk) ja (alle 6 kk) 39 vasikalle. Entinen laakasiilo muutetaan kuivalantalaksi ja rakennetaan uusi laakasiilo ja puristenesteen pumppauskaivo. Tilalla on kaksi vanhaa lietesäiliötä, joiden lisäksi on vuokrattu etäsäiliö. Lietesäiliöiden kate muodostuu kuorettumalla. Eläinsuojaan tulee vesi omasta kaivosta, asuinrakennukseen vesiosuuskunnan vesijohdosta. Tilalla on kolme polttoainesäiliötä, jotka ovat tilavuudeltaan 2500 l, ja 2 kpl 3000 l. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään ja kasvintuotannossa on sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta. Lypsykarjanavetan lannankäsittely toteutetaan lietelantaperiaatteella ja hiehopihaton kuivikelantaperiaatteella. Tilalla tuotetaan vuosittain maitoa keskimäärin litraa. 9. Toiminnasta aiheutuvat päästöt ja jätteet sekä vaikutukset ympäristöön ja jätteiden hyödyntäinen Lannan varastointi 2

3 3(8) Tarvittava lietelantatilavuus vuoden lantamäärälle on laskennallisesti 2238 m 3 (931/2000). Eläinten laidunnus huomioon otettuna tilavuustarve on 1492 m 3. Säilörehua varastoidaan laakasiilossa esikuivattuna 800 tonnia vuodessa. Syntyvät puristenesteet johdetaan puristenesteen pumppauskaivoon (15 m 3 ), josta ne pumpataan lietesäiliöön (laskennallisesti 40 m 3 /vuosi). Kertyvän sadeveden määrä on laskennallisesti noin 232 m 3 (30 cm säiliökorkeutta), maitohuoneen ja muita pesuvesiä arvioidaan syntyvän 240 m 3 vuodessa ja navetan pesusta tulee jätevesiä laskennallisesti 172 m 3. Lietelantalatilavuutta tarvitaan yhteensä 2136 m 3. Lietelantalatilavuutta on suunnitelmien mukaan 2500 m 3. Hiehopihatossa on kuivikepohja 117,5 m 2, joka tyhjennetään kuivalantalaan 260 m 3 (entinen laakasiilo), josta nesteet valuvat 10 m 3 keräilykaivoon. Kuivikelannan varastointitilantarve on 375 m 3. Lannan levitys ja laiduntaminen Peltopinta-alaa on lannan levitykseen käytössä 112 ha, josta omaa 80 ha, vuokrapeltoa 32 ha. Peltopinta-ala on navetan eläinmäärälle riittävä YM:n suositusten mukaisesti. Eläimistä lehmät ja nuorkarja laiduntavat vuodessa noin viisi kuukautta. Laidunalueita on yli 40 ha ja ne eivät rajoitu vesistöön. Laitumella ei ole pysyvää ruokintapaikkaa. Säiliörehun ja puristenesteen varastointi Säilörehua varastoidaan esikuivattuna laakasiilossa 800 tonnia vuodessa ja pyöröpaalataan 400 tonnia. Puristeneste johdetaan laakasiilosta umpikaivoon (15 m 3 ), josta se pumpataan tarvittaessa lietesäiliöön. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnasta syntyy vaarallisia jätteitä seuraavasta: jäteöljyä 0,2 t/v, loisteputkia 0,05 t/v. Em. jätteet toimitetaan vaarallisten jätteiden jätekeräykseen. Kuolleet eläimet (1 t/v) on tarkoitus toimittaa suurriskisen eläinjätteen käsittelylaitokseen Honkajoelle raatojenkeräilyjärjestelmän kautta. Pilaantunut rehu, 2 t/v levitetään peltoon ja kynnetään. Muovijäte (1 t/v) toimitetaan keräykseen tai Kukkuroinmäelle. Tila on liittynyt kuivajätteen osalta järjestettyyn jätteenkeräilyyn ja biojätteet kompostoidaan. Navetassa oleva vesikäymälä on muutettu kemialliseksi kuivakäymäläksi. Muut jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Muu liikenne muodostuu rehun kuljetuksista (n.80 kpl/v) ja lannan kuljetuksista (n.200 kpl/v), sekä satunnaisesti eläinlääkinnällisistä kuljetuksista. Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Lietelantaa levitetään kesällä nurmikasvustoon. Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto ja poistoilma johdetaan ulos raken- 3

4 4(8) nuksen katon kautta. Poistoilman käsittelymenetelmät ns. ilmapesu ei ole vielä käyttökelpoista tekniikkaa. Hiehohallin kuivikepohja on erittäin hyvin hajunmuodostusta estävä materiaali. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on kolme polttoainesäiliötä (2500 litraa ja kaksi 3000 litraa); joista yhdessä on suoja-allas ja laponestolaite. Polttoainesäiliöt on tarkastettu paloviranomaisen toimesta vuonna Lisäksi tilalla on enintään 200 litraa öljytuotteita, jotka säilytetään pajarakennuksessa betonilattialla. Pesuainesäiliö on maitohuoneessa, säilörehu säilötään biologisesti maitohappobakteerin avulla. Kasvinsuojeluaineita ei luomuviljelyssä käytetä. 10. Toimintaan liittyvät riskit ja onnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin varautuminen Tilalla on traktorikäyttöinen aggregaatti sähkökatkosten varalta. Navettaan on laadittu eläinten terveydenhuolto-ohjelma. Lietesäiliön tiiveyttä tarkastellaan aina tyhjennyksen yhteydessä. Imeytysainetta on saatavilla öljyvahinkojen varalta. 11. Hakemuksen käsittely Hakemuksesta on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin ja ympäristötoimen ilmoitustauluilla välisenä aikana sekä Joutseno-lehdessä ja Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla. Hakemus on ollut nähtävillä Lappeenrannan seudun ympäristötoimen kirjaamossa. Hakemuksesta on lähetetty tiedoksianto rajanaapureille, lähinaapureille sekä etäsäiliön lähinaapureille. 12. Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet 13. Tarkastukset II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunto on pyydetty terveydensuojeluviranomaiselta, joka on lausuntonaan esittänyt seuraavaa: Lannan varastointi, käsittely, kuljetukset ja sijoitus tulee tehdä siten, että lantaa ei joudu talousvesikaivojen suojavyöhykkeille tai kuljetusreiteille, eikä siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille. Hajuhaittoja tulee pyrkiä ehkäisemään muokkaamalla levitetty lanta maahan mahdollisimman nopeasti. Hakijaa on kuultu lupamääräyksistä. Tilalla suoritettiin tarkastus- ja neuvontakäynti Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ratkaisu 4

5 5(8) Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta päättää myöntää Pasi Parviselle ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Lappeenrannan kaupungin Parjalan kylän tilalle Mäkitalo ( ). Ympäristölupa koskee hakemuksen mukaista eläinsuojan toimintaa, jossa on eläinpaikat 78 lypsylehmälle, 25 hieholle ja 14 (6-12 kk) vasikalle ja 39 (alle 6 kk) vasikalle (1056 eläinyksikköä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainitun eläinmäärän yhteistä lannantuotantoa. Laitoksen on toiminnassaan noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Yleiset määräykset Melupäästöt 1. Eläinsuojiin saadaan sijoittaa enintään 78 lypsylehmää, 25 hiehoa ja 53 vasikkaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa tuotantotiloja laajentamatta, mikäli lannantuotto ei ylitä em. eläinmäärien yhteistä lannantuottoa (YSL 27 ). 2. Melutaso lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ei saa ylittää 55 db klo välisenä aikana, eikä 50 db klo välisenä aikana (VNp /993). Lannan ja rehujen kuljetukset on pyrittävä tekemään arkisin päiväaikaan. Rakenteet ja lannan varastointi 3. Lietelannan varastointitilavuutta tulee olla käytössä vähintään 2136 m 3, kun eläinsuojaan on sijoitettu luvan mukainen eläinmäärä ja lietesäiliöön johdetaan hakemuksessa esitetyt muut jätevedet ja sadevesien tilantarve on huomioitu ja eläimet laiduntavat 4 kk. Kuivikelannan varastointitilaa tulee olla 375 m 3 (Vna 931/2000). Lannan hyödyntäminen ja jätevedet 4. Hiehopihaton pohjarakenteiden ja lantalarakenteiden sekä lietesäiliöiden ja säilörehun varastointipaikan ja puristenestekaivon tulee olla vesitiiviitä (YSL 52 ). 5. Avolantala tulee mitoittaa siten, ettei lanta nesteineen valu lantalan ulkopuolelle. Lantalan reunat tulee tätä silmällä pitäen tehdä vähintään 500 mm korkeiksi. Myös ajoluiskan tulee olla 500 mm korkuinen. Ulkopuolella tulee olla kuiva ja kovapohjainen ajoluiska ja kuormauslaatta. (MMM-RMO C4). Avoimet lietelantasäiliöt on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkealla suoja-aidalla. Myös lietelantasäiliöiden kuormauspaikat tulee tehdä tiivispohjaisiksi (YSL 52, Vna 1250/2014). 5

6 6(8) 6. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja rakenteiden kunto ja tiiviys tarkastaa (YSL 52, 58 ). 7. Lannan levityksessä on noudatettava eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamista annettua valtioneuvoston asetusta (1250/2014). Lannan levitys I ja II luokan pohjavesialueella sijaitseville pelloille on kielletty. Talousvesikaivojen suojavyöhykkeille ( m olosuhteista riippuen) ei saa levittää lantaa eikä laiduntaa (YSL 17 ). 8. Lietelanta, kuivikelanta, maitohuoneen pesuvedet, muut eläinsuojan pesuvedet sekä säilörehun puristeneste tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa on oltava jatkuvasti käytettävissä vähintään 74 ha (YSL 52 ). Wc-vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön, tarvittaessa jätevesien käsittelyssä on noudatettava jätevesiasetuksen vaatimuksia (209/2011). Hajuhaittojen vähentäminen 9. Luvan hakijalla tulee olla jatkossakin riittävästi käytettävissä lannan varastointi- ja käsittelytilaa sekä peltopinta-alaa syntyvän lantamäärän levitykseen. Lannan levitystä vältettävä yleisinä juhlapyhinä ja lanta on muokattava mahdollisimman nopeasti levityksen jälkeen hajuhaittojen välttämiseksi. Lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten että tuuliolosuhteet ovat suotuisat naapureihin nähden (YSL 52, naapuruussuhdelaki 17 ). 10. Eläinsuojat ja lantavarastot ympäristöineen ja kulkuteineen sekä lannan käsittely- ja levityslaitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, etteivät ne aiheuta haittaa ympäristölle tai terveydelle (YSL 52 ). Haju- ja kärpästorjuntaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Karjasuojan poistoilma on johdettava katolla sijaitsevien poistohormien kautta (naapuruussuhdelaki 17 ). 11. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa (YSL 7 ja 53 ). Säilörehun varastointi 12. Säilörehuvarastojen tulee olla vesitiiviitä, ettei niistä pääse valumaan tai suotautumaan nesteitä maaperään (YSL 52 ). Jätehuolto sekä kemikaalien ja öljytuotteiden varastointi 6

7 7(8) 13. Toiminnassa syntyneet jätteet tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää. Muovien ja muiden jätteiden avopoltto on kielletty. Muovit tulee ensisijaisesti toimittaa energiajätteeksi. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. Vaaralliset jätteet on pidettävä erillään muista jätteistä ja ne on toimitettava vaarallisten jätteiden keräykseen (YSL 58, Jätelaki 3, 8 ). 14. Kuolleet eläimet on käsiteltävä Lappeenrannan kaupungin eläinlääkintäviranomaisen hyväksymällä tavalla. (YSL 52, Jätelaki 3 ). 15. Nestemäiset vaaralliset jätteet, samoin kuin voiteluaineet koneiden öljyt ja polttoaineet on varastoitava tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Aineiden pääsy maaperään, pohja- tai pintavesiin ja viemäriin taikka lietteeseen on estettävä (YSL 52, YSA 15 ). 16. Polttonestesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä, säiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suojaaltaaseen, siten että vuodot maahan voidaan estää. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestolaite tai laponestolaite ja laite tulee lukita tankkausten väliaikana (YSL 16, 52, YSA 15 ). Määräyksen noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet tulee tehdä mennessä. Toiminnan tarkkailu 17. Polttoainesäiliön kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla (YSL 52, YSA 15 ). 18. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta ja jätteistä: eläinmääristä, lantamääristä, peltojen vuokrasopimuksista, lietesäiliöiden tiiviyden seurannasta, kuolleiden eläinten määristä ja käsittelypaikoista, häiriö- ja poikkeustilanteista sekä jätteistä ja niiden toimituspaikoista mahdollisine siirtoasiakirjoineen (YSL 62 ). Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 19. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle toiminnan muutoksista ja lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen (YSL 170, YSA 15 ). 2. Päätöksen perustelut Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset 7

8 8(8) Ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä. Toiminnan harjoittaminen ei aiheuta lupaehtoja noudattamalla naapuruussuhdelain mukaista pysyvää kohtuutonta haittaa eikä terveys- tai ympäristöhaittoja hajuhaitan, melun, pohja- tai pintavesien saastumisen muodossa eikä merkittävää muuta seurausta. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeellista antaa lupaehtomääräyksiä. Ympäristönsuojelulain 50 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemisestä, jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä ja muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Päätöksen mukainen toiminta annetut lupamääräykset huomioon ottaen ei vaaranna Vuoksen vesienhoitoaluetta koskevan vesienhoitosuunnitelman pinta- ja pohjavesiä koskevia tavoitteita (Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/2004). Lausuntojen ja muistutusten vaikutus: Lantavarastoiden tiiviyteen ja lannan levitykseen ja muokkaamiseen on kiinnitetty huomiota lupamääräyksissä, jotta kaivojen vedenlaatu turvataan eikä hajuhaittoja aiheuteta. Lupamääräysten yksilöidyt perusteet: Pyrittävä arkipäiväaikaisiin kuljetuksiin, ettei yöaikaisen melutason ohjearvo ylity (lupamääräys 2). Lannan varastotilavuus on määrätty Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2003) mukaisesti, koska rakennuslupahakemus on ollut vireillä ennen (Lupamääräys 3). Määräykset ovat tarpeen pintavesien- ja pohjavesien suojelemiseksi. Ympäristönsuojelulain 17 kieltää pohjaveden pilaamisen ja naapuruussuhdelaki kieltää aiheuttamasta naapurille kohtuutonta haittaa mm hajua. (Lupamääräykset 4 10, 12). Ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (Lupamääräys 11). Lannan vähimmäislevitysala on määritetty ympäristöministeriön (ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010) Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaisesti. Lupaharkinnassa on katsottu, että toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä riittävä peltoala lannan levitykseen harkittaessa eläinmäärän hyväksyttävyyttä. 8

9 9(8) (Lupamääräys 8-9). Määräyksellä varmistetaan, että vaarallisten jätteiden varastointi ja käsittely sekä jätehuolto hoidetaan asianmukaisesti. (Lupamääräykset 13). Eläinjätteen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000), jonka 3 :n mukaan suuririskisenä eläinjätteenä pidetään muun muassa eläinpitoyksikössä kuolleita, kuolleena syntyneitä nautaeläimiä tai sanottujen eläinten osia. Asetuksen 5 :n mukaan suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Samassa pykälässä on säädetty myös eläinjätteen muusta sallitusta käsittelystä. Asetuksen 24 :n mukaan kunnaneläinlääkärin on valvottava asetuksen säännösten noudattamista toimialueellaan. Kuolleiden eläinten käsittelystä säädetään myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) eli ns. sivutuoteasetuksessa. Asetuksen täytäntöönpanoa ohjaa ja valvoo Suomessa maa- ja metsätalousministeriö yhdessä KTTK:n kanssa, sekä alueelliset TEkeskukset, sekä kunnan- ja läänineläinlääkärit. (Lupamääräys 14). Ympäristönsuojelulain 16 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulain 17 :n mukaan ainetta, energiaa tai pieneliöitä ei saa panna, päästää tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjaveden laadun muutos voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle taikka pohjaveden laatu voi muutoin olennaisesti huonontua; 2) toisen kiinteistöllä olevan pohjaveden laadun muutos voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle taikka tehdä pohjaveden kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua. (Lupamääräykset 15-17). Toimintaa koskeva kirjanpitovelvoite on annettu tiedonsaannin ja valvonnan turvaamiseksi. Myös jätelain mukaan toiminnanhar- 9

10 3. Sovelletut oikeusohjeet 4. Päätöksen täytäntöönpano ja voimassaolo Ympäristölupamaksu 10(8) joittajalla on selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus (lupamääräys 18). Ilmoitusvelvollisuudella toiminnan muutoksista ja lopettamisesta varmistetaan tiedonkulku ja valvonnan tarve (lupamääräys 19). Ympäristönsuojelulaki- ja asetus (527/2014 ja 713/2014) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Jätelaki ja -asetus (646/2011 ja 179/2012) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2003) Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräsin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Lisäksi on huomioitu: Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet MMM-RCO-C4 Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje (ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Polttonesteiden varastointi maatiloilla farmarisäiliössä (Pirkanmaan ELY) Tämä päätös on voimassa toistaiseksi (YSL 87 ). Tuotannon olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa (YSL 29 ). Jos asetuksella annetaan ympäristösuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 70 ). Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan hyväksymän Lappeenrannan seudun ympäristösuojeluviranomaisen taksan ( ) mukaisesti maksu eläinsuojan ympäristölupapäätöksestä on Muutoksenhaku 1. Tähän ympäristölupapäätökseen ja päätökseen ympäristömaksusta saa kumpaankin hakea muutosta erikseen valitta- 10

11 Päätöksen tiedoksianto 11(8) malla Vaasan hallinto-oikeuteen liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: 2. se jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea 3. rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät 4. toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät 5. alueellinen ympäristökeskus ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen 6. muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Päätös annetaan tiedoksi hakijalle, Kaakkois-Suomen ELYkeskukselle, rakennusvalvonnalle ja terveydensuojeluviranomaiselle. Ilmoitus päätöksestä toimitetaan asianosaisille, joille hakemuksesta on erikseen annettu tieto (YSL 85 ). Tästä päätöksestä tiedotetaan kuuluttamalla Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ilmoitustauluilla. Liite Toiminnan sijainti ja asemapiirros 11