7. Kaupunkien erikoistuminen Suomessa ja Euroopassa
|
|
|
- Juho Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 49 7. Kaupunkien erikoistuminen Suomessa ja Euroopassa Sijaintiosamäärä Luonteva tapa mitata alueiden erikoistumista olisi toimialakohtainen sijaintiosamäärä (location quotient) q, joka määritellään: (7.1) q = (tuotteen tuotanto alueella) / (tuotteen kulutus alueella). - Jos q:n arvo on yksi, alueella valmistetaan tuotetta yhtä paljon kuin kulutetaan (netto-omavarainen) - Jos q>1, alue on tuotteen nettoviejänä eli se on erikoistunut tämän tuotteen valmistukseen ja sitä enemmän mitä suurempi on q:n arvo. - Jos q<1, alue on kyseisen tuotteen nettotuoja ja joutuu kustantamaan tuonnin joidenkin muiden tuotteiden viennillä. Käytännössä tietolähteet eivät mahdollista sijaintiosamäärän laskemista (7.1) mukaan (kaupunki)alueittain ja tuotteittain, vaan joudutaan turvautumaan karkeammin laskettuihin tunnuslukuihin. Keskittymis- (tai erikoistumis-) indeksi Tarkastellaan tuotteiden sijasta toimialoja ja tuotannon sijasta työpanosta (toimialan työpaikkoja). Määritellään keskittymisindeksi: (7.2) q it = 100*(e it /e i )/(e t /e), jossa i (1,...,82) on seutukunta, t (1,...,37) on toimiala, e it on alueen i työpaikkojen määrä toimialalla t, e i alueen työpaikat yhteensä, e t on koko maan työpaikkojen määrä toimialalla t ja e koko maan työpaikat yhteensä. Työpaikkaosuuksien suhde on muutettu indeksiksi kertomalla se sadalla. - Jos q it = 100 niin toimialan t työpaikkaosuus seutukunnassa i on sama kuin koko maassa - Mitä suurempi q it, sitä vahvemmin toimiala on keskittynyt kyseiselle alueelle ja sitä erikoistuneempi alue on kyseisen toimialan suhteen.
2 50 - Jos toimialalla ei ole alueella yhtään työpaikkaa, indeksin arvo= 0. HUOM: - toimialoilla, joilla Suomi on valtakunnallisesti nettoviejä tai nettotuoja, työpaikkaosuuksien suhde antaa jossain määrin vääristyneitä tuloksia verrattuna sen alkuperäiseen kuvaustarkoitukseen, omavaraisuuteen ja siitä poikkeamaan. Kuitenkin näilläkin aloilla suhde kuvaa aidosti alueiden erikoistumista suhteessa koko maahan. - Keskittymistarkastelujen tulokseen vaikuttaa oleellisesti se, kuinka tarkalla alue- ja toimialatasolla asiaa tutkitaan. Mitä tarkempi on toimialajako ja mitä tiheämpi on aluejakoa, sitä voimakkaammalta alueellinen eriytyminen näyttää. ESIMERKKI: Kuvio 7.3: Elektroniikkateollisuuden keskittymät Suomessa Salo Oulu Äänekoski Luot.-Pirkanmaa Vaasa Lohja Varkaus Tampere Ylivieska Helsinki Keskittyneisyys Helsinki Oulu Salo Tampere Vaasa Turku Osuus koko maasta Kuvion 7.3. mukaan Salon seutukunnassa on noin 8 kertaa enemmän elektroniikkateollisuutta kuin koko maassa keskimäärin. Toisaalta Salo on pieni paikkakunta ja sen osuus koko maan lektroniikkateollisuudesta on vain runsaat 10 %. LUE: Kirjan kuvissa sekä taulukossa 7.1 esitellään lisää kaupunki-alueiden erikoistumisprofiileja Suomessa ja Euroopan metropoleissa.
3 51 Esimerkkejä erikoistumisesta Suomessa ja Euroopassa Helsingin ja Oulun seutujen erikoistumisalat (sijaintiosamäärä) Lähde: Helsingin seudun toimialakatsaus; Oulun seudun elinkeinokatsaus. Helsingin seudun vahvimmat erikoistumisalat Indeksi, koko maa = 100 Oulun seudun vahvimmat erikoistumisalat Sijaintiosamäärä, indeksi, koko maa = 100 Radio- ja televisiotoiminta Tukkukauppa: koneet ja elektron. Ohjelmisto- ja tietopalvelut Tukkukauppa: muut alat Rahoitus- ja vakuutustoiminta Mainos- ja markkin.palv. ym. Tutkimus ja kehittäminen Laki-, hallinto- ja laskentapalv Kustannustoiminta Liikennettä palveleva toiminta Taiteet, viihde ja virkistys Televiestintä Elektronisten tuotteiden valm. Arkkitehti- ja insinööripalvelut Järjestötoiminta Kiinteistöalan toiminta Ravintolat ja muu ravitsemispalv Korkeakoulutus Elektroniikan valmistus Koulutus Yksit. terveys- ja sos.palv Insinööri- ja arkkitehtipalv Ohjelmistot ja tietopalvelu Kiinteistöpalvelut Kemikaalien valmistus Indeksi Sijaintiosamäärä (indeksi) Päätoimialojen osuus (%) työpaikoista Itämeren alueen suurkaupungeissa sekä Euroopan 70 suurkaupungissa ja EU-27-alueella keskimäärin (Lähde: ERP-2009) Berliini Kööpenhamina Hampuri Helsinki Oslo Riika Pietari Tukholma Tallinna Varsova Vilna 70 suurkaupunkia EU 27 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alkutuot. Rakent. Teollisuus ja energia Markkinapalv. Ei-markk.palv
4 Osuus % 52 Agglomeraation ja erikoistumisen välisestä yhteydestä - Toimialat poikkeavat huomattavasti yritysten sijoittumislogiikan suhteen. Alueelliseen erikoistumiseen ja yritystoiminnan keskittymiseen liittyy eri toimialojen taipumus keskittyä kaupunkialueille tai erityisesti suurimmille kaupunkialueille. - Daniel Graham (2007) estimoi toimialakohtaisia tuottavuusjoustoja agglomeraation suhteen. Tulokset kuvaavat, kuinka paljon tuottavuus nousee, kun saavutettavuus suureen keskittymään paranee tai keskittymä kasvaa. - Tulosten mukaan palvelualat ovat yleisesti keskittymähakuisempia kuin jalostusalat. Korkeimmat joustot ovat rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, liike-elämän palveluissa, kuljetuksessa ja tietoliikenteessä sekä kiinteistöpalveluissa. Agglomeraation vaikutus tuottavuuteen eri toimialoilla (Lähde: Graham 2007) Toimiala Jousto Kaikki toimialat 0,12 Rakentaminen 0,07 Teollisuus 0,08 Informaatioteknologia 0,08 Kauppa & MaRa 0,15 Kiinteistöpalvelut 0,19 Kuljetus & tietoliikenne 0,22 Liike-elämän palvelut 0,22 Rahoitus & vakuutus 0,24 Palvelusektori yhteensä 0,19 18 Liike-elämän palveluiden ja rahoitustoiminnan yhteenlaskettu työpaikkaosuus ja seutukunnan työpaikkamäärä Lähde: Metropolitalous, luku 2; Helsingin seutu (21%) ei sis. kuvioon työpaikkaa
5 53 8. Kaupunkien verkostot - kaupunkialueet muodostavat vaihtelevassa määrin erikoistuneiden ja toistensa kansa vuorovaikutuksessa (hyödykevirrat ja tuotannontekijöiden liikkuvuus) olevien kaupunkien verkoston. - mikä selittää kaupunkien lukumäärää ja kokoeroja? Seuraavassa tarkastellaan asiakassuuntautuneiden yritysten sijaintivalintojen kautta kasautumista (kaupungistumista) 8.1 Markkina-alueiden muodostuminen Tausta: Christaller (1933) ja Lösch (1940) - oletetaan potentiaalisten asiakkaiden alueellinen jakauma annetuksi (esim. tasainen jakauma suorakaiteen sisällä) - markkina-alue: alue, jolla yritys voi myydä muita halvempaan hintaan kuluttajille (kaupan hinta p + matkakustannus M(d), missä d on etäisyys kaupasta) standardituotetta - esim. CD:tä myyvä musiikkikauppa A. Monopolitapaus: Kuvio (8.a): CD kaupan markkina-alue p + M(d ) p= tehdas hinta km 0 km - kun p on annettu, kuluttajahinta nousee etäisyyden (d) myötä - mitä korkeampi p sitä pienempi on kysyntä ja markkina-alue - monopoli kohtaa p:n suhteen laskevan kysyntäkäyrän
6 54 - Perusmikroteoriaa soveltaen tuotettavan optimimäärän q* (=myynti) kohdalla rajatulo (MR) = rajakustannus (MC) - voiton maksimoiva kaupanhinta p* saadaan kysyntäkäyrältä q*:n kohdalta. - Yritys saa monopolivoittoa (p* > tuotannon yks. kust., APC) B. Monopolistinen kilpailu - markkinoille tulee niin paljon yrityksiä, että ne ansaitsevat vain ns. normaalivoiton (vaihtoehtoisen sijoituskohteen tuoton pääomalle) - verrattuna monopoliin, kilpailun tuloksena - kilpailijat vievät osan markkinoista, jolloin tuotos/yritys pienenee, toisaalta kaupan hinta laskee verrattuna monopoliin - kun kuluttajahinta laskee kaikissa sijainneissa, monopolistisen yrityksen kysyntä/asiakas on suurempaa kuin monopolin tapauksessa - tuotannon yksikkökustannus (APC) puolestaan kasvaa olettaen U-muotoinen yksikkökustannuskäyrä - pitkän aikavälin tasapainossa yritykset ansaitsevat vain normaalivoiton ja tällöin p*= APC C. KERTAA ITSE YRITYKSEN TEORIASTA MONOPOLIN JA MONOPOLISTISEN KILPAILUN TASAPAINORATKAISUT! C. Uusien yritysten markkinoille tuloon (kilpailun lisääntymiseen) liittyviä tehokkuusongelmia - olkoon tuotannon yksikkökustannuksen (APC= average production cost) ja keskimääräisen matkakustannuksen (M) summa = keskimääräinen kokonaiskustannus (ATC) - ATC:n minimi on pienemmän tuotannon määrän q kohdalla kuin APC:n minimi. - kun yrityksiä tulee lisää, tuotanto/yritys pienenee, joten menetetään skaalaetuja - toisaalta keskimääräinen matkakustannus alenee, kun kauppa on keskimäärin lähempänä
7 55 - mitä tapahtuu jos yritysten määrän lisääntyessä tarkasteltavan yrityksen tuotantomäärä laskee qm:stä (< qc= APC:n minimi) ensin qt tasolle ja sitten edelleen qe tasolle? Kuvio (8.b): Tuotanto- ja matkakustannusten rooli (trade-off) ATC(q) min ATC min APC APC(q) M(q) qe qt qm gc Määrä q - tuotannon yksikkökustannus APC kasvaa - keskimääräinen kuljetuskustannus M alenee - yhteisvaikutus: ensin ATC laskee, mutta qt:n kohdalla minimi ja sitten tuotannon supistuessa ATC kasvaa - jos monopolistisen kilpailun tasapainossa toteutuu qe, markkinoille on tullut liikaa yrityksiä jos tehokkuutta arvioidaan ATC:n minimin näkökulmasta - kuvion esitys on vain yksi mahdollisuus: tasapainomäärä voi kysynnästä ja kustannusfunktioista riippuen olla joko suurempi tai pienempi kuin qt, mutta monopolistisen kilpailun tapauksessa aina kuitenkin pienempi kuin qc, koska monopolistisen kilpailun tasapainossa optimituotannon kohdalla oikealle laskeva kysyntäkäyrä sivuaa ATC-käyrää (jolloin nollavoitot ehto toteutuu).
8 56 Kuva (8.c): Markkina-aluejako (yritykset samanlaisia, asiakkaat tasaisesti jakautuneet alueelle) Kuluttaja, joka asuu pisteessä s eli etäisyydellä v yrityksestä Y1 maksaa tuotteesta p + M, missä M on kuljetus- tai hakukustannus (menetetyn ajan arvo + matkakustannus) p M v Y1 s Y2 Y1 Y2 Tehokkuus trade-off (vastakkaissuuntaiset vaikutukset) siirryttäessä monopolista monopolistiseen kilpailuun: - jos yritykset identtisiä ja tuotannon ATC-käyrät ovat U-muotoisia, yritysten lkm kasvun tuloksena kunkin yrityksen tuotannon ATC optimituotannon kohdalla kasvaa (pienempi tuotanto, menetetään skaalaetuja) - toisaalta kuluttajien keskim. matkakustannukset pienenevät, kun yrityksiä on enemmän (ja kauppahinta laskee monopoliin verrattuna)
9 Markkina-alueen kokoon vaikuttavia tekijöitä: Olkoot: d = kuukausittainen kysyntä / henkilö e = asukastiheys (henkilöitä/neliökilometri) A= alueen koko (neliö-km) q = yrityksen tyypillinen (keski-) koko (tuotannon määrä/kk) Q= kokonaiskysyntä alueella (1) Q = d e A Yritysten lukumäärä N (2) N = Q / q Yritysten markkina-alue M (3) M = A / N ratkaisemalla (1):stä A ja käyttäen (2):ta saadaan (4) M = q/de Eli yrityksen markkina-alue riippuu yrityksen keskikoosta (q), per capita kysynnästä (d) ja väestötiheydestä (e). Miten tyypillisen yrityksen markkina-alueen kokoon vaikuttavat? - skaalaetujen merkityksen kasvu yrityksen tuotannossa - matkakustannusten lasku - per capita kysynnän kasvu (esim. tulotason nousun vuoksi) - väestötiheyden kasvu
10 58 a) skaalaetujen merkityksen kasvu yrityksen tuotannossa - yrityksen optimikoko kasvaa (tuotannon ATC-min siirtyy oikealle), - markkina-alue kasvaa - yritysten lkm pienenee - entä jos hintakin laskee ja kysyntä per henkilö kasvaa? b) matkakustannusten lasku - tuotannon + kuljetuksen yhteinen ATC-min siirtyy oikealle ja alemmas - markkina-alue kasvaa - yritysten lkm pienenee - entä jos hinta laskee ja kysyntä per henkilö kasvaa vaikutus? c) per capita kysynnän kasvu (esim. tulotason nousun vuoksi) - kasvattaa kysynnän määrää/neliö-km (kysynnän tiheys kasvaa) - jos muut tekijät ovat annettuja, kunkin yrityksen tarvitsema markkina-alue pienenee - yritysten lkm kasvaa d) väestötiheyden kasvu - keskimääräisen yrityksen tarvitsema markkina-alue pienenee - yritysten lkm kasvaa
7. Kaupunkien erikoistuminen Suomessa ja Euroopassa
25 Loikkanen / Luentomoniste III, ss. 25-32 7. Kaupunkien erikoistuminen Suomessa ja Euroopassa Sijaintiosamäärä Luonteva tapa mitata alueiden erikoistumista olisi toimialakohtainen sijaintiosamäärä (location
SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus
SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan
SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus
SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan
Kilpailukyky ja työmarkkinat
Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille
KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita
Työpaikat Vaasan seudulla
Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa
Taloustieteen perusteet 31A Ratkaisut 3, viikko 4
Taloustieteen perusteet 31A00110 2018 Ratkaisut 3, viikko 4 1. Tarkastellaan pulloja valmistavaa yritystä, jonka päiväkohtainen tuotantofunktio on esitetty alla olevassa taulukossa. L on työntekijöiden
4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Oikea vastaus: C Voitto maksimoidaan, kun MR=MC. Kyseisellä myyntimäärällä Q(m) voittomarginaali yhden tuotteen
Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013
Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa
Työpaikat Vaasassa
Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.
- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin
76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman
Pääkaupunkiseudun yritysraportti
Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Oikea vastaus: C Voitto maksimoidaan, kun MR=MC. Kyseisellä myyntimäärällä Q(m) voittomarginaali yhden tuotteen
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY
Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan
https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ
06 www4 Page of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 06 Assignment: 06 www4. Mikä seuraavista alueista vastaa voittoa maksimoivan monopoliyrityksen ylisuuria
Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10
Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,
Työpaikat ja työlliset 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut
12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu
12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä
MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI
MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset
Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö
Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa
7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13)
7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen tarvittavan teknologian teknologia on
Kuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa
Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin
11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)
11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan
Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin
WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset
8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)
8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan
Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)
Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen
Tehtävä 1. Mikä seuraavista alueista vastaa voittoa maksimoivan monopoliyrityksen ylisuuria voittoja?
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 17.10.2018 4. www-harjoitus, vastaukset Tehtävä 1. Mikä seuraavista alueista vastaa voittoa maksimoivan monopoliyrityksen ylisuuria voittoja? Vastaus: C. P(m);
Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu
Monopoli Tommi Välimäki 29.1.2003 Peruskäsitteitä: kysyntä ja tarjonta Hyödykkeen arvo kuluttajalle on maksimihinta, jonka hän olisi siitä valmis maksamaan Arvon raja-arvo vähenee määrän funktiona, D=MV
Työpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
Työpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista
Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan
Kuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen
Harjoitukset 3. 1. (a) Dismalandissa eri puolueiden arvostukset katusiivoukselle ovat Q A (P ) = 60 6P P A (Q) = 10 Q/6 Q B (P ) = 80 5P P B (Q) = 16 Q/5 Q C (P ) = 50 2P P C (Q) = 25 Q/2 Katusiivous on
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2
I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT
I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '
SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2016 Kauppa 20% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus 9% Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
Työpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
(Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15)
12 Monopoli (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15) Monopoli on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi myyjä, jonka valmistamalle tuotteelle ei ole läheistä substituuttia yritys
a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.
.. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13)
8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen
Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen
1C00100 Mallivastaukset 2. 1. Markkinahinnan aikasarja on esitetty kuvassa 1. Yksittäisten muutosten vaikutukset on kuvattu aikasarjan jälkeen. Hinta 2018 2019 2021 2022 2024 2025 Vuosi Kuva 1: Markkinahinnan
KUOPION TYÖPAIKAT
KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät
Väestö lisääntyi 178 asukkaalla
1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen
Pirkanmaan yritysbarometri I/2019
Pirkanmaan yritysbarometri I/19 Toukokuu 19 Markus Sjölund Taustatiedot Kyselyajankohta: 3.5. -15.5.19 Vastanneita 364, vastausprosentti 19 % Vastaajat yrityskoon mukaan: 1-9 44.1% - 49 31.9% - 249 17.4%
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi
PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA
PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin
Lappeenrannan toimialakatsaus 2013
Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2015
2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema:kasvuyritykset Oulun seudulla 6 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle
1. Kuntosalilla on 8000 asiakasta, joilla kaikilla on sama salikäyntien kysyntä: q(p)= P, missä
A31C00100 Mikrotaloustiede Kevät 2017 1. Kuntosalilla on 8000 asiakasta, joilla kaikilla on sama salikäyntien kysyntä: q(p)= 18 1.5P, missä q on käyntejä kuukaudessa keskimäärin. Yhden käyntikerran rajakustannus
Oulun seudun elinkeinokatsaus
2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Vähittäiskaupan ostovoima Oulun seudulla ja vertailualueilla 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta
TILASTOKATSAUS 19:2016
TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä
Aluetilinpito
Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo
Yritystoiminta Helsingissä 2003
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 Yritystoiminta Helsingissä 2003 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Boy Hulden Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-435-4 Painettuna ISSN 1455-7231
Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012
Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen
Keski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne
Keski-Suomen Tilanne 31.12.2018 Kasvu jatkui hyvänä koko vuoden, tosin hieman koko maata pienempänä Kovin kasvu oli Äänekosken seudulla Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys Henkilöstömäärä on lisääntynyt
Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten
Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016
Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion
Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma
Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden
LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000
Lappeenrannan toimialakatsaus 2018
Lappeenrannan toimialakatsaus 2018 24.10.2018 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010
Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2010 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa
Yritystoiminta Helsingissä 2004
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN
Oulun seudun elinkeinokatsaus
2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Työpaikkojen muutos ja muuttoliike Suomen suurilla kaupunkiseuduilla 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja
LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:
Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
Oulun seudun elinkeinokatsaus
2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Matkailu Oulussa 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Laaja matkailuklusteri 11 Rahoitustoiminta
Lappeenrannan toimialakatsaus 2016
Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
Voitonmaksimointi, L5
, L5 Seuraavassa tullaan systemaattisesti käyttämään seuraavia merkintöjä q = tuotannon määrä (quantity) (kpl/kk) p = tuotteen hinta (price) (e/kpl) R(q) = tuotto (revenue) R(q) = pq MR(q) = rajatuotto
NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008
NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.03.2008 13.03.2008 A 1 A) Budjettirahoitteinen
Rajatuotto ja -kustannus, L7
ja -kustannus, L7 1 Kun yritys valmistaa tuotetta jaksossa määrän q (kpl/jakso), niin kassaan kertyvä tuotto on R(q) = p q = p(q) q. Esimerkki. Jos kysyntäfunktio on p = 20 0.1q, niin tuotto funktio on
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597
Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)
Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten
Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2014
2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Yritystoiminnan uudistuminen kasvun ja supistumisen kautta 6 Teollisuus 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta
Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2015
2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Arctic Valley Pohjoisen yhteistyön alusta 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta
Teollisuusyritys: - oletetaan maanvuokraa lukuun ottamatta sen tuotteen ja panosten hinnat annetuiksi, jolloin voittofunktioksi saadaan
79 14. Yritysten sijoittuminen kaupunkialueella Oletetaan: - teollisuusyritysten tuotteet menevät vientiin ja ne kuljetetaan kaupungin keskustassa olevan rautatieaseman kautta, minkä kautta myös raaka-aineet
Keski-Suomen Aikajana 4/2017
Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Tilanne 30.6.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu jatkui kiivaana vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan
YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA
YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3
Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaa HAAPAJÄRVI Tukiryhmä Haettu kpl euro 4 194 314 Yrityksen kehittämisavustus 1
Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006
Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4
ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot
ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja
Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi
1 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi TYÖMARKKINOIDEN toiminta on keskeisessä asemassa tulonjaon ja työllisyyden suhteen. Myös muut tuotannontekijämarkkinat
Oulun seudun elinkeinokatsaus
2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Vähittäiskaupan ostovoima Oulun seudulla 6 Teollisuus 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta Laaja matkailuklusteri
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
Lappeenrannan toimialakatsaus 2017
Lappeenrannan toimialakatsaus 2017 10.10.2017 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
Harjoitusten 2 ratkaisut
Harjoitusten 2 ratkaisut Taloustieteen perusteet 31A00110 Tea Lönnroth tea.lonnroth(at)aalto.fi Teach a parrot the terms 'supply and demand' and you've got an economist. Thomas Carlyle 2 Tehtävä 1 Tarkastellaan
Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi
1 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi TYÖMARKKINOIDEN toiminta on keskeisessä asemassa tulonjaon ja työllisyyden suhteen. Myös muut tuotannontekijämarkkinat
Oulun seudun elinkeinokatsaus
2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Matkailu Oulussa 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Laaja matkailuklusteri 11 Rahoitustoiminta
Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2013
2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Seudun erikoisalojen rooli aluetaloudessa 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta