Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

Transkriptio

1 5/2009 joulukuu Verotus Vuoden 2010 valtionosuudet Esi- ja perusopetuksen sopimuksista Perustamishankkeiden valtionosuudet valtionavustuksiksi Kotikuntakorvauskysely vuodelle 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon indeksiin sidotut asiakasmaksut muuttuvat vuoden 2010 alusta Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2010 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Eläinlääkintähuoltolaki uudistui (Kuntaliiton yleiskirje 26/80/2009) Perus- ja viivästyskorko

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2009 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 990 kpl Upplaga 990 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) [email protected] Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, [email protected] fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor >Kuntatalous > Julkaisut, Kuntatalous-tiedote >Kuntatiedotteet > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt / Ansvariga Martti Kallio Jan Björkwall Toimittanut / Sammanställt av Raija Haaja SISÄLLYSLUETTELO Sivu Verotus 3 Verotili Verojen ilmoittaminen verotilijärjestelmässä Verojen maksaminen ja palauttaminen verotilijärjestelmässä Kuntien yhteisöveron jako-osuutta pienennetään (HE 245/2009) Vuoden 2010 luontoisetuarvot Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2010 Kiinteistöverolain muutokset vahvistettiin Helsingin yliopisto kiinteistöverovelvolliseksi (HE 244/2009) Verokannat muuttuvat Palveluiden myyntimaasäännökset muuttuvat Yhteenvetoilmoitus palvelumyynneistä Ulkomaalaispalautus Seurannaismuutoksen soveltamisalue laajenee Verohallinnon uudet ohjeet Vuoden 2010 valtionosuudet 15 Valtionosuusjärjestelmän sisältö 2010 Kuntakohtaiset valtionosuustaulukot ja valtionosuuslaskuri Valtionosuuden perusteet ja kokonaismäärä Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Yhden putken valtionosuudet Yleisen osan määräytymisperusteet (yleinen valtionosuus) Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset Esi- ja perusopetuksen ja yleisen kirjaston laskennalliset kustannukset sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet Valtionosuusprosentti ja asukaskohtainen omarahoitusosuus Kotikuntakorvaukset Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Perusopetuksen lisärahoitus yhden putken järjestelmään Ylläpitäjäjärjestelmä ja muut valtionosuudet Vuoden 2009 lopullinen rahoitusosuus Esi- ja perusopetuksen sopimuksista 27 Yhden putken järjestelmä ja kotikuntakorvaukset Sopimusten voimassaolo Sopimusten tulkinta Uusia termejä ja perusteita Erityisopetus Perustamishankkeiden valtionosuudet valtionavustuksiksi 29 Opetusministeriön hallinnonala Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala Kotikuntakorvauskysely vuodelle Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset Kotikuntakorvausta koskeva tiedonkeruu Keskitetty maksaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon indeksiin sidotut asiakasmaksut muuttuvat vuoden 2010 alusta 32 Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 36 Kuntajaoston yleisohjeiden tarkistuksia Valtionosuuksien, kotikuntakorvausten ja elatustuen takautumissaatavien kirjanpitokäsittely 2010 alkaen Influenssa A-virus (H1N1) v epidemian hoitoon myönnetty valtion avustus Valtion varoista korvausta ulkomailla kotipaikan omaavien sairaanhoidosta vuoden 2008 alusta Vakuutusyhtiöiden täyskustannuskorvausten käsittelystä Eläinlääkintähuoltolaki uudistui (Kuntaliiton yleiskirje 26/80/2009) 41 Perus- ja viivästyskorko Liitteet: Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 1) 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

3 Verotus Verotili Uusi verotilijärjestelmä tulee voimaan Verotili on verovelvollisen ja Verohallinnon välinen tili, jossa eri verojen ilmoitukset ja maksut näkyvät kootusti ja reaaliaikaisesti. Verotili muuttaa olennaisesti verojen ilmoittamiseen, maksamiseen ja palauttamiseen liittyviä menettelyjä. Verotili koskee myös kuntia, kuntayhtymiä ja kunnallisia yhtiöitä. Suurin osa muutoksista koskee yhtälailla kuntaa, kuntayhtymää ja yhtiöitä, mutta eroavaisuuksiakin löytyy. Verotilijärjestelmä tulee voimaan asteittain kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa verotili koskee kaikkia oma-aloitteisesti maksettavia veroja paitsi varainsiirtoveroa. Merkittävimmät oma-aloitteiset verot ovat työnantajasuoritukset ja arvonlisävero. Verojen ilmoittaminen verotilijärjestelmässä Verotilin myötä työnantajasuoritusten ja arvonlisäverojen ilmoittaminen muuttuu monella tapaa. Ilmoitusten määrä vähenee, eräpäivät yhtenäistetään ja ilmoitusten korjauskäytäntö muuttuu olennaisesti. Lisäksi myöhässä ilmoitetuille tiedoille määrätään tuntuva myöhästymismaksu. Kausiveroilmoituksella ilmoitettavat tiedot Uusi kausiveroilmoitus korvaa mm. arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten valvontailmoitukset sekä arvonlisäveron palautushakemukset. Kausiveroilmoituksella ilmoitettavat tiedot poikkeavat jonkin verran valvontailmoituksella ilmoitettavista tiedoista. Merkittävimmät uudet arvonlisäveron tietovaatimukset ovat: 306 Vero palveluostoista muista EU-maista 312 Palveluiden myynti muihin EU-maihin 314 Palveluostot muista EU-maista 310 Muu arvonlisäveroton liikevaihto (HUOM! Ohje muuttunut ) Verohallinto on ohjeistanut Kuntaliitolle, että kuntien ja kuntayhtymien ei toistaiseksi tarvitse täyttää lainkaan kohtaa 310 Muu arvonlisäveroton liikevaihto. Ohjeistus poikkeaa Verohallinnon aiemmasta ohjeistuksesta. Kuntien ja kuntayhtymien on syytä huomata muutos ja varmistaa, että asia on arvonlisäveroja ilmoittavan henkilön tiedossa. Kohdan 310 ohjeistus kuntien ja kuntayhtymien osalta on aivan uusi, joten mm. Kuntaliiton syksyn koulutustilaisuuksissa, ohjeissa sekä puhelin- ja sähköpostineuvonnassa annetut ohjeet ovat jo vanhentuneet. Myös Verohallinnon kaikki verotiliä koskevat ohjeet, lomakkeet ja täyttöoppaat sisältävät kyseisen kohdan osalta vanhentunutta tietoa. Työnantajasuoritusten ilmoitusosa on ryhmitelty uudelleen seuraavasti: 601 Ennakonpidätysten alaiset palkat ja muut suoritukset 605 Lähdeveron alaiset palkat ja muut suoritukset 609 Sosiaaliturvamaksun alaiset palkat Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009 3

4 Seuraavat kohdat jäävät pois työnantajasuoritusten ilmoituskohdista: 506 Liikaa suoritetun ennakonpidätyksen vähennys 508 Liikaa suoritetun st-maksun vähennys 510 Liikaa suoritetun lähdeveron vähennys Työnantajasuoritusten ja arvonlisäveron tietoja ei tarvitse lähettää yhdellä ja samalla kausiveroilmoituksella, vaan palkkahallinnosta voidaan lähettää työnantajasuoritusten tiedoista oma kausiveroilmoitus ja kirjanpitotoimistosta vastaavasti arvonlisäveron tiedoista oma kausiveroilmoitus Ilmoitusten eräpäivät Arvonlisävero ja työnantajasuoritukset ilmoitetaan kausiveroilmoituksella, joka tulee antaa sähköisesti viimeistään kuukauden 12. päivänä. Jos ilmoitus annetaan paperisena, tulee sen olla Verohallinnossa jo kuukauden 7. päivänä. Nykyään eräpäivät ovat työnantajasuoritusten osalta kuukauden 10. päivänä ja arvonlisäveron osalta kuukauden 15. päivänä. Arvonlisäveron tiedot on ilmoitettava kohdekuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivään mennessä ja työnantajasuoritukset kohdekuukautta seuraavan kuun 12. päivään mennessä. Esimerkiksi kesäkuussa 2010 on ilmoitettava huhtikuun arvonlisävero ja toukokuun työnantajasuoritukset. Arvonlisäveron tiedot voidaan myös ilmoittaa jo heti kohdekuukautta seuraavana kuukautena, jolloin arvonlisävero saadaan palautuksena aiemmin. Esimerkiksi kesäkuussa 2010 voidaan ilmoittaa jo toukokuun arvonlisävero. Ilmoitusten korjaaminen Ilmoitusten korjaamisen periaatteet muuttuvat täysin. Verotilijärjestelmässä kausiveroilmoituksella ilmoitettuja tietoja korjataan antamalla lisäilmoitus, jossa ilmoitetaan vain muuttuneissa kohdissa muutoksen määrä. Lisäilmoituksella ilmoitettava määrä voi siten olla plus- tai miinusmerkkinen luku. Kausiveroilmoituksen kohtia, joissa ei ole tapahtunut muutoksia, ei ilmoiteta uudestaan lisäilmoituksella. Muutoin ilmoitetut tiedot tulee lasketuksi yhteen, jolloin tieto onkin ilmoitettu liian suurena. Korjausta ei voi tehdä siten, että ensin lisäilmoituksella antaa aiemman ilmoituksen täysin kumoavan ilmoituksen ja sitten ilmoittaa oikeat tiedot. Tällöin tiedot tulevat toki oikeansuuruisina ilmoitettua, mutta myöhästymismaksu määrätään liian suurena. Myöhästymismaksu Myöhästyneelle ilmoitukselle määrätään myöhästymismaksu, joka lasketaan verolajeittain 20 % vuotuisen korkokannan mukaan. Myöhästymismaksu on vähintään 5 euroa ja korkeintaan euroa verolajilta. Myöhästymismaksua määrätään myös kunnalle, jos työnantajasuoritukset ilmoitetaan myöhässä, vaikka maksut kuitataan verosaajatilityksistä. Pidempiaikaisesta ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä seuraa arvioverotus ja veronkorotus. Edes arvioverotuksen oikaiseminen annetulla kausiveroilmoituksella ei poista veronkorotusta, mutta myöhästymismaksua ei tällöin määrätä. Ensimmäiset ilmoitukset 2010 Ensimmäinen ilmoitus verotilimenettelyssä on annettava helmikuun 12. päivänä mennessä, jolloin ilmoitetaan tammikuun työnantajasuoritukset. Toinen ilmoitus an- 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

5 netaan maaliskuun 12. päivään mennessä, jolloin on ilmoitettava tammikuun arvonlisävero ja helmikuun työnantajasuoritukset. Tammikuun negatiivinen arvonlisävero voidaan ilmoittaa jo helmikuun 12. päivänä. Tällöin kunta saa arvonlisäveron palautuksen käyttöönsä aiemmin. Kuntayhtymä puolestaan voi vähentää negatiivisen arvonlisäveron tammikuulta maksettavista työnantajasuorituksista. Siirtymäsäännöksenä joulukuun 2009 negatiivinen arvonlisävero voidaan vyöryttää tammikuulle, jolloin tammikuun yhteydessä ilmoitetaan myös joulukuun arvonlisävero. Vaihtoehtoisesti joulukuulta 2009 voidaan tehdä arvonlisäveron palautushakemus. Jatkossa negatiivista veroa ei vyörytetä seuraaville kuukausille, vaan Verohallinto palauttaa viivytyksettä ilmoitetut negatiiviset arvonlisäverot. Vuoden 2009 ilmoitukset Vuoden 2009 valvontailmoitukset annetaan edelleen entiseen tapaan, vaikka ilmoitusten eräpäivä menee vuoden 2010 puolelle. Myös ilmoitettujen tietojen korjaaminen tehdään kuten ennenkin eli antamalla korvaava ilmoitus. Marraskuun arvonlisäverot ilmoitetaan siis valvontailmoituksella mennessä ja joulukuun arvonlisäverot mennessä. Joulukuun työnantajasuoritukset puolestaan ilmoitetaan valvontailmoituksella mennessä. Verotilijärjestelmä ei vaikuta vuosi-ilmoitusten antamiseen, vaan mm. työnantajan vuosi-ilmoitus annetaan jatkossa kuten ennenkin kulloisenkin vuoden lomakkeella ja ohjeiden mukaan. Verojen maksaminen ja palauttaminen verotilijärjestelmässä Maksujen eräpäivät Verotilimenettelyn piiriin tulevien verojen yleinen maksupäivä on kuukauden 12. päivä, eli sama päivä kuin kausiveroilmoituksen eräpäivä. Verojen maksu tapahtuu verotilijärjestelmässä siten, että kaikki kohdekauden maksettavat verot lasketaan yhteen ja maksetaan yksi summa henkilökohtaista viitenumeroa käyttäen. Kunnat: Kunnille muodostuu harvoin maksettavaa veroa, koska kunnan työnantajasuoritukset vähennetään edelleen veronsaajatilityksistä ja arvonlisäveroa saadaan yleensä palautuksena. Jos kunnalle kuitenkin muodostuu suoritettavaa arvonlisäveroa jollakin kohdekuukaudella, tulee vero maksaa kohdekuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivään mennessä. Kunnalle voi joskus tulla maksettavaa veroa myös muista verotilimenettelyn piiriin kuuluvista oma-aloitteisista veroista. Tällöin ensisijaisesti maksettavat verot tulevat vähennetyksi kohdekuukauden palautettavasta arvonlisäverosta. Verohallinto palauttaa erotuksen, jos palautuksena saatava arvonlisäveron määrä on suurempi kuin muut maksettavat verot. Kunnan puolestaan on laskettava ja maksettava erotus, jos maksettavaa veroa on enemmän kuin palautuksena saatavaa arvonlisäveroa. Kuntayhtymät: Jos palautuksena saatavaa arvonlisäveroa on vähemmän kuin maksettavia työnantajasuorituksia, kuntayhtymä vähentää negatiivisen arvonlisäveron työnantajasuorituksista ja maksaa erotuksen omaa viitenumeroa käyttäen. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009 5

6 Jos palautuksena saatavaa arvonlisäveroa on enemmän kuin maksettavia työnantajasuorituksia, Verohallinto palauttaa erotuksen kuntayhtymän antaman kausiveroilmoituksen perusteella. Jos kuntayhtymällä on maksettavaa arvonlisäveroa ja työnantajasuorituksia, erät lasketaan yhteen ja maksetaan yhdellä kertaa omaa viitenumeroa käyttäen. Verojen palautukset Verojen palautukset maksetaan lähtökohtaisesti viivytyksettä verovelvollisille. Maksettuja eriä puolestaan ei automaattisesti palauteta, mutta verovelvollisen pyynnöstä ne voidaan palauttaa. Kunnat: Kunnan arvonlisäveron palautukset maksetaan viivytyksettä kausiveroilmoituksen tietojen perusteella. Erilliset arvonlisäveron palautushakemukset poistuvat verotilijärjestelmään siirryttäessä. Palautuksesta vähennetään mahdollisesti muut suoritettavat oma-aloitteiset verot, joita kunnilla joskus voi olla (esim. ennakonpidätys osakeyhtiöltä tai eräät lähdeverot). Arvonlisävero luetaan verotilillä hyväksi jo kohdekuukautta seuraavan kuukauden 12. päivästä alkaen, jonka jälkeen se palautetaan viivytyksettä, mikäli ei ole muita veroja velvoitteina verotilillä. Kunnan kannattaakin ilmoittaa kohdekuukauden arvonlisävero mahdollisimman aikaisin, jotta palautus saataisiin mahdollisimman nopeasti. Arvonlisäveron ilmoittaminen jo seuraavan kuukauden päivänä ei kuitenkaan vielä hyödytä. Kunnan työnantajasuoritukset kuitataan aina verotilityksistä. Arvonlisävero puolestaan saadaan aina takaisin verotilin kautta. Arvonlisäveroa ei voida milloinkaan lisätä tai vähentää verotilityksistä, eikä työnantajasuorituksia voida milloinkaan kuitata negatiivisesta arvonlisäverosta. Kuntayhtymät: Kuntayhtymälle palautetaan viivytyksettä verotilille jäävä hyvitys sen jälkeen, kun palautuksena saatavasta arvonlisäverosta on vähennetty kuntayhtymän työnantajasuoritukset. Mikäli kuntayhtymän työnantajasuoritukset ovat suuremmat kuin palautuksena saatava arvonlisävero, mitään palautettavaa veroa ei luonnollisesti jää verotilille. Arvonlisävero luetaan verotilillä hyväksi jo kohdekuukautta seuraavan kuukauden 12. päivästä alkaen. Kuntayhtymä voi siten vähentää negatiivisen arvonlisäveron jo saman kuukauden työnantajasuorituksista. Mikäli arvonlisäveroa jää kuntayhtymälle palautettavaksi, saadaan palautus käyttöön jo aiemmin. Kuntien veronsaajakuittaukset Kunnat ilmoittavat työnantajasuoritukset kausiveroilmoituksella, josta tiedot kirjautuvat verotilille. Ilmoitettujen työnantajasuoritusten jälkeen verotilillä näkyy samansuuruinen erä veronsaajakuittaus. Kunnan työnantajasuoritusten ilmoitustiedot näkyvät verotilillä, mutta niitä ei makseta, vaan kuitataan verotilityksistä kuten tähänkin asti. Myöhässä ilmoitetuille työnantajasuoritusten tiedoille määrätään kuitenkin myöhästymismaksu, vaikka 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

7 suoritus kuitataan tilityksistä, joten oikea-aikainen työnantajasuoritusten ilmoittaminen on hyvin tärkeää. Viivästyskorko ja hyvityskorko Myöhässä maksetuille veroille lasketaan viivästyskorkoa, joka on vahvistettu viitekorko +7 prosenttiyksikköä. Verotilillä oleville hyvityksille lasketaan hyvityskorkoa, joka on vahvistettu viitekorko -2 prosenttiyksikköä. Vaikutus veronsaajan tilityksiin Verotilijärjestelmään siirtymisellä ei ole olennaisia vaikutuksia veronsaajan tilitysaikatauluun tai -periaatteisiin. Ansiotuloverojen kertymäjakso on verotiliaikana kuukauden 18. päivästä seuraavan kuukauden 17. päivään, jona aikana verotilille kirjatut verot tilitetään kunnille pääsääntöisesti kuukauden 28. päivänä. Aiemmin 10. päivään mennessä maksetut ennakonpidätykset on tilitetty kunnille kuukauden 28. päivänä. Työnantajasuoritusten maksupäivä on aiemmin ollut seuraavan kuukauden 10. päivä. Jatkossa maksupäivä on kuukauden 12. päivä. Lisäksi maksun kirjautuminen verotilille kestää 2 3 päivää, joten käytännössä ansiotuloverojen tilittäminen kunnille ei nopeudu. Veronsaajien asema turvataan poikkeustilanteissa uudella takuutilitysmenettelyllä, jolla veronsaajille turvataan 90 % etukäteen arvioidusta työnantajasuoritusten kertymästä. Jos työnantajasuoritusten määrä kertymäjakson aikana on yhteensä vähemmän kuin 90 prosenttia vahvistetusta työnantajasuoritusten vähimmäismäärästä, erotus tilitetään veronsaajille takuutilityksenä. Takuutilitys oikaistaan seuraavassa tilityksessä vastaamaan todellista kertymää. Takuutilityksenä tilitetään kuitenkin enintään määrä, joka vastaa verotileille kohdentamatta olevien maksujen ja verotileillä käyttämättä olevien hyvitysten yhteismäärää kertymisjakson päättymispäivänä. Näin ilmoitustietojen puutteellisuudet tai tietohäiriöt eivät vaikuta täysin veronsaajien tilityksiin. Takuutilitys ei sen sijaan suojaa verotulojen yleiseltä romahdukselta, koska tällöin verotileilläkään ei ole kohdentamatonta rahaa. Tuloverotus Kuntien yhteisöveron jako-osuutta pienennetään (HE 245/2009) Hallituksen esityksessä kuntien yhteisöveron jako-osuutta esitetään alennettavaksi 0,04 prosenttiyksiköllä ja valtion osuutta vastaavasti korotettavaksi verovuodesta 2010 alkaen. Muutoksen taustalla on Helsingin yliopiston elinkeinotoiminnan muuttuminen veronalaiseksi, jonka johdosta yhteisöveron määrä kasvaa noin 5,5 miljoonalla eurolla. Kuntien osuus tästä on noin 1,7 miljoonaa euroa. Valtion tarkoituksena on kompensoida verovapauden menetykset Helsingin yliopistolle kokonaisuudessaan, jolloin valtio siirtäisi kuntien yhteisövero-osuudesta 0,04 prosenttiyksikön osuuden itselleen. Esitetty kuntien yhteisöveron jako-osuuden alentaminen 0,04 prosenttiyksiköllä on laskettu vastaavan 1,7 miljoonan euron yhteisöverotuottoa. Kuntien yhteisöveron jako-osuus olisi siten 31,99 prosenttia vuosina 2010 ja Tämän jälkeen kuntien jako-osuus olisi 21,99 prosenttia. Lakia ei ole vielä vahvistettu, mutta eduskunta on ensimmäisessä käsittelyssä hyväksynyt lakiehdotuksen. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009 7

8 Vuoden 2010 luontoisetuarvot Vuoden 2009 luontoisetupäätös on annettu. Päätös löytyy Verohallinnon internetsivuilta osoitteesta Autoetu Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun määrä koostuu kahdesta osasta, pääomakustannuksista laskettavasta prosenttimäärästä ja käyttökustannusten euromäärästä. Prosenttiosaa laskettaessa auton uushankintahintana käytetään auton maahantuojan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alun suositushintaa vähennettynä eurolla. Käyttökustannusten kiinteän euromäärän sijaan voidaan käyttää kilometrikohtaista arvoa. Tällöin autoedun arvo koostuu uushankintahinnasta lasketusta prosenttiosuudesta ja vuoden aikana ajettujen kilometrien määrän mukaisesta arvosta. Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajettujen kilometrien määrästä. Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen johtaa pienempään autoedun luontoisetuarvoon kun vuotuisten kilometrien määrä on alle kilometriä. Vapaan autoedun luontoisetuarvot laskevat kaikissa ikäryhmissä 15 euroa kuukaudessa edellisvuodesta, mikä johtuu polttoaineen hinnan alentumisesta. Auton käyttöedun luontoisetuarvot sen sijaan säilyvät ennallaan. Autoedun arvot ovat vuonna 2010: ikäryhmä A (v ) ikäryhmä B (v ) vapaa autoetu/kk käyttöetu/kk 1,4 % tai 1,4 % + 18 snt/km 1,4 % tai 1,4 % + 7 snt/km 1,2 % tai 1,2 % + 19 snt/km 1,2 % tai 1,2 % + 8 snt/km ikäryhmä C 0,9 % tai 0,9 % + 20 snt/km 0,9 % tai 0,9 % + 9 snt/km (ennen vuotta 2005) Puhelinedut ennallaan Puhelinetujen arvot säilyvät ennallaan vuonna Sekä matkapuhelimen että kiinteän liittymän luontoisetuarvo on ensi vuonna 20,00 euroa kuukaudessa. Matkapuhelinedun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. Asuntoetujen arvot muuttuvat Asuntoetujen arvot nousevat koko maassa ja eri-ikäisille asunnoille. Eniten nousevat pääkaupunkiseudulla sijaitsevien asuntojen luontoisetuarvot. Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: a) Pääkaupunkiseutu, edun arvo Asunto valmistunut ennen vuotta 1961 vuosina vuonna 1984 tai myöhemmin Edun arvo euro / kk 150,00 euroa + 9,10 euroa neliömetriltä 135,00 euroa + 7,20 euroa neliömetriltä 145,00 euroa + 7,80 euroa neliömetriltä 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

9 b) Muu Suomi, edun arvo Asunto valmistunut ennen vuotta 1984 vuosina vuonna 1992 tai myöhemmin Edun arvo euro / kk 94,00 euroa + 5,20 euroa neliömetriltä 95,00 euroa + 6,10 euroa neliömetriltä 103,00 euroa + 7,00 euroa neliömetriltä Ravintoetu Ravintoedulle vahvistetaan poikkeuksellisesti kaksi arvoa, koska ravintolaruokailun arvonlisäverokanta alenee Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 4,28 euroa ateriaa kohden. Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvon on 3,42 euroa ateriaa kohden. Työntekijän saaman tavanomaisen ravintoedun verotusarvo on 5,70 euroa aterialta kunhan aterian hintaan sisältyvät raaka-aine- ja palkkakustannukset eivät ylitä 9,50 euroa aterialta Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 3,96 euroa ateriaa kohden. Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvon on 3,18 euroa ateriaa kohden. Työntekijän saaman tavanomaisen ravintoedun verotusarvo on 5,30 euroa aterialta kunhan aterian hintaan sisältyvät raaka-aine- ja palkkakustannukset eivät ylitä 8,80 euroa aterialta. Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2010 Matkakustannusten korvaukset ovat verottomia enimmäismäärään asti. Verohallinto on antanut päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna Kustannuspäätös löytyy Verohallinnon verkkosivuilta osoitteesta artikkeli/8631. Kustannuspäätöksessä ovat päivärahojen, kilometrikorvausten ja muiden matkakustannusten korvausten perusteet ja määrät. Työnantaja voi maksaa palkansaajalle työmatkasta päätöksen mukaiset korvaukset verovapaasti. Työnantajan tosiasiallisesti maksettavat korvaukset määräytyvät yleensä työ- ja virkaehtosopimusten mukaan. Verohallinnon päätöksen määrät ja perusteet voivat erota työehtosopimusten määristä ja perusteista. Jos korvaus ylittää Verohallinnon päätöksen mukaisen määrän tai jos sitä maksetaan lievemmin perustein, korvaus on päätöksestä poikkeavalta osalta veronalaista palkkatuloa. Kotimaan kokopäiväraha ja ateriakorvaus ovat nousseet vuodesta Osapäiväraha on säilynyt ennallaan. Vuodelle 2010 vahvistetut kotimaan päivärahat ja ateriakorvaus ovat seuraavat: kokopäiväraha 36,00 euroa osapäiväraha 16,00 euroa Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009 9

10 ateriakorvaus 9,00 euroa Kilometrikorvaus auton käytöstä Kilometrikorvaus oman auton käytöstä vuonna 2010 säilyy ennallaan ja on 45 senttiä kilometriltä. Lisähenkilöstä maksettava korvaus on edelleen 3 senttiä henkilöä kohden. Korvaus käyttöetuautolla tehdystä työmatkasta alenee 11 senttiin kilometriltä, johtuen polttoainekustannusten alenemisesta. Ulkomaan päivärahat Ulkomaan päivärahat on vahvistettu yhteensä 211 maalle tai alueelle. Poikkeuksellisesti usean maan verovapaan päivärahan enimmäismäärät ovat alentuneet edellisvuodesta. Mm. Ruotsin, Norjan ja Islannin verovapaat enimmäismäärät ovat vuonna 2010 alemmat kuin vuonna Lista eri maiden ja alueiden päivärahoista löytyy Verohallinnon päätöksestä. Kiinteistöverotus Kiinteistöverolain muutokset vahvistettiin Tasavallan presidentti vahvisti kiinteistöverolain muutokset, jotka koskevat kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja. Kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit verovuodesta 2010 alkaen ovat: Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,60 1,35 Vakituisen asuinrakennus 0,32 0,75 Muu asuinrakennus 0,60 1,35* Voimalaitos 0,60 2,85 Rakentamaton rakennuspaikka 1,00 3,00** * Muun asuinrakennuksen veroprosentti voi edelleen olla korkeintaan 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti. ** Kiinteistöverolain 12 b :ssä mainituissa kunnissa vähintään yleinen kiinteistöveroprosentti + 1,00, kuitenkin enintään 3,0 %. Helsingin yliopisto kiinteistöverovelvolliseksi (HE 244/2009) Hallituksen esityksessä esitetään eräitä Helsingin yliopiston verovapauksia poistettavaksi, jolloin Helsingin yliopisto olisi tuloverotuksessa, varainsiirtoverotuksessa ja kiinteistöverotuksessa samassa asemassa kuin muutkin yliopistot. Helsingin yliopisto on vanhan yliopistolain 27 :ssä tarkoitettujen varojen osalta vapautunut omistamiensa kiinteistöjen perusteella maksuun pantavasta kiinteistöverosta. Kiinteistöverolakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 10 a, jonka nojalla Helsingin yliopisto olisi velvollinen suorittamaan kiinteistöveroa myös uuden yliopistolain 75 :n 1 momentissa tarkoitettujen varojen osalta. Hallituksen esityksessä Helsingin yliopiston omistamien kiinteistöjen tuleminen kiinteistöverotuksen piiriin arvioidaan lisäävät kuntien verotuloja noin 1,3 miljoonaa euroa. 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

11 Arvonlisäverotus Verokannat muuttuvat Arvonlisäverokantoja nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä valtiontaloudellisista syistä. Samalla kuitenkin ravintola- ja ateriapalveluiden verokanta lasketaan samalle tasolle elintarvikkeiden ja rehujen kanssa. Yleinen arvonlisäverokanta nousee siten 23 prosenttiin. Elintarvikkeiden, rehujen sekä ravintola- ja ateriapalvelujen verokanta on 13 prosenttia. Mm. kirjoihin, lääkkeisiin, liikuntapalveluihin, henkilökuljetuksiin ja majoituspalveluihin sovellettava verokanta on 9 prosenttia. Verokantamuutokset vaikuttavat myös kuntien ja kuntayhtymien toimintaan. Verokantamuutokset aiheuttavat kunnille jonkin verran hallinnollisia kustannuksia. Lisäksi muutokset lisäävät kuntien verokustannuksia niissä tilanteissa, joissa arvonlisäveroa ei saada vähentää tai hakea palautuksena. Tällaisia ovat mm. veroton asuntojen ja kiinteistöjen vuokraustoiminta sekä henkilökunnan käytössä olevat harraste yms. tilat. Suurin yksittäinen muutos on ateriapalveluiden verokannan muutos, koska kunnat ostavat ja myyvät ateriapalveluita monessa eri yhteydessä. Heinäkuun 2010 alusta lähtien rajanveto elintarvikkeiden ja ateriapalveluiden välillä menettää merkityksensä, koska molempiin sovelletaan 13 prosentin verokantaa. Lakia verokantamuutoksista ei vielä ole vahvistettu. Asiasta on kuitenkin annettu hallituksen esitys (HE 137/2009), jonka eduskunta on jo hyväksynyt. Verokantojen soveltamisajankohdasta ja muista siirtymäsäännöksistä Verohallinto tiedottanee lähempänä siirtymävaihetta kesällä Palveluiden myyntimaasäännökset muuttuvat Palveluiden myyntimaasäännökset muuttuvat Taustalla on pyrkimys, että palvelu verotettaisiin palvelun kulutusmaassa. Tämän on katsottu toteutuvat parhaiten, kun palvelut verotetaan ostajan maassa. Uudet myyntimaasäännökset koskevat palveluiden myyntiä elinkeinonharjoittajalle tai muulle arvonlisäverovelvolliselle. Muutokset koskevat tilanteita, joissa ostaja ja myyjä sijaitsevat eri jäsenvaltioissa ja myyjä ei ole rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi ostajan maahan. Muutokset eivät kuitenkaan koske palveluiden myyntiä yksityishenkilöille. Lisäksi useiden palveluiden osalta sovelletaan poikkeavaa menettelyä. Muutokset koskevat vain palveluiden myyntiä, tavaroiden myyntimaasäännökset eivät muutu miltään osin. Uusi yleissääntö alkaen palveluiden uusi yleissääntö elinkeinonharjoittajalle myytävissä palveluissa on, että palvelu on myyty Suomessa, jos se luovutetaan ostajan täällä sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan. Jos palvelua ei luovuteta kiinteään toimipaikkaan, se on myyty Suomessa, jos ostaja kotipaikka on täällä. Myyntimaasäännöstä sovelletaan myös valtiolle ja kunnille tapahtuvaan myyntiin. Kunta tai suomalainen yritys palvelun ostajana maksaa arvonlisäveron Suomeen, jos verotusmaa on yleissäännön mukaan Suomi. Käännettyä verovelvollisuutta ei kuitenkaan sovelleta, jos ulkomaalainen myyjä on hakeutunut Suomessa verovelvolliseksi. Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan edellä mainitussa tilanteessa myös silloin, kun ulkomaalaisella on Suomessa kiinteä toimipaikka, jos täällä oleva toimipaikka ei osallistu kyseiseen myyntiin. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

12 Vaikutus kuntiin ja kuntayhtymiin Palveluiden myyntimaasäännökset tulevat kunnille sovellettavaksi, jos kunta ostaa tai myy palvelun Suomessa tai ulkomailla ja toisena osapuolena on ulkomainen elinkeinonharjoittaja. Ohessa on lyhyet kuvaukset eri tilanteista. 1) Kunta voi ostaa palvelun Suomessa ulkomaalaiselta elinkeinonharjoittajalta. Tällöin yleissäännön mukaan myyntimaa on Suomi, koska ostettu palvelu joko luovutetaan kunnan kiinteään toimipaikkaan tai, koska kunnan kotipaikka on Suomi. Tällöin kunta ilmoittaa ja maksaa palveluoston arvonlisäveron Suomeen myyjän puolesta, ellei myyjä ole Suomessa rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi. Näin menetellään pääsääntöisesti nykyisinkin. Muutos vuoden 2010 alussa koskee lähinnä tilanteita, joissa myyjällä on Suomessa kiinteä toimipaikka, mutta se ei osallistu kyseiseen myyntiin. Vuodesta 2010 lähtien tällaisessa tilanteessa sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. 2) Kunta voi myydä Suomessa palvelun ulkomaalaiselle elinkeinonharjoittajalle. Tällöin yleissäännön mukaan myyntimaa on ostajan maa. Palvelu on tällöin myyty ulkomailla, jos kunta ei luovuta palvelua ostajan Suomessa sijaitsevaan toimipaikkaan. Kunta antaa myynnistä verottoman laskun ja ilmoittaa myynnin yhteenvetoilmoituksella sekä uudella kausiveroilmoituksella. Ostaja puolestaan ilmoittaa ja maksaa veron omaan maahansa. Muutos aiempaan on merkittävä, koska nykyisin myyjän antama lasku olisi verollinen. 3) Kunta voi ostaa palvelun jossakin toisessa jäsenvaltiossa kuin Suomessa. Tällöin yleissäännön mukaan myyntimaa on kuitenkin Suomi, ellei kunnalla ole kiinteää toimipaikkaa toisessa jäsenvaltiossa, johon palvelu luovutetaan. Esimerkiksi kunnan ostaessa palvelun Ruotsissa, myyntimaa onkin Suomi. Myyjä antaa tällöin kunnalle verottoman laskun. Kunta ilmoittaa ja maksaa veron Suomeen myyjän puolesta. Lisäksi kunta voi käsitellä veron luonteensa mukaisesti palautus- tai vähennysjärjestelmässä. 4) Uudet palveluiden myyntimaasäännökset tulisivat sovellettavaksi myös, jos kunta myisi palvelun ulkomailla. Tällöin myynti olisi yleensä veroton ja ostaja maksaisi veron kyseiseen maahan. Kunnat kuitenkaan tuskin koskaan myyvät palveluita ulkomailla, joten tällaiset tilanteet koskevat lähinnä suomalaisia yrityksiä. Edellä mainitut tilanteet koskevat vain yleissäännöksen nojalla määräytyviä palveluiden ostoja ja myyntejä. Yleissäännöstä poiketen myyntimaa määräytyy mm. seuraavilla palveluilla: kiinteistöön kohdistuvat palvelut, kuljetuspalvelut ja niiden liitännäispalvelut, irtaimeen omaisuuteen kohdistuvat palvelut, kuljetusvälineen vuokraus, kulttuuri-, viihde- ja muut vastaavat palvelut, ravintola- ja ateriapalvelut sekä välityspalvelut. Kuntien ja kuntayhtymien on ainakin alkuvaiheessa syytä tarkistaa palvelun myyntimaa ja siihen liittyvät raportointivelvoitteet, kun tulee vastaan tilanne, jossa ostetaan palvelu ulkomaiselta elinkeinonharjoittajalta tai myydään tälle palvelu. Yhteenvetoilmoitus palvelumyynneistä Vuoden 2010 alusta lähtien yhteenvetoilmoitus on annettava palveluiden yhteisömyynneistä kuukausittain. Aiemmin yhteenvetoilmoitus on pitänyt antaa vain tavaroiden yhteisömyynneistä neljännesvuosittain. Yhteenvetoilmoitus on annettava sellaisista palvelumyynneistä, joista arvonlisäverovelvollisten välisiä myyntejä koskevan yleissäännön mukaan ostaja on verovelvollinen toisessa EU-maassa. Yhteenvetoilmoitus annetaan kuukauden jaksoissa, mutta ilmoitus on annettava vain niiltä kuukausilta, jolloin on myyty kyseisiä palveluita. Yhteenvetoilmoitus on annettava sähköisesti palvelun suorittamista seuraavan kuun 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

13 20. päivä mennessä. Yhteenvetoilmoitus täytetään asiakaskohtaisesti asiakkaan alvnumeroineen ja maakoodeineen. Kuntien ja kuntayhtymien tulee siis antaa yhteenvetoilmoitus, mikäli myydään palvelu ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle, joka maksaa veron yleissäännöksen nojalla omaan maahansa. Sellaisia palvelumyyntejä, jotka verotetaan toisessa maassa muun kuin yleissäännöksen nojalla, ei ilmoiteta yhteenvetoilmoituksella. Tällaisia poikkeustapauksia on lueteltu edellisessä kappaleessa. Esimerkiksi kunta Pohjois-Suomessa voi suorittaa johonkin Ruotsin puolella sijaitsevaan kiinteistöön kohdistuvan palvelun. Kiinteistöön kohdistuvat palvelut verotetaan poikkeuksellisesti aina kiinteistön sijaintimaassa. Kunta antaa verottoman laskun ja ruotsalainen elinkeinonharjoittaja ilmoittaa ja maksaa veron Ruotsiin. Kunta ei ilmoita tällaista palvelun myyntiä yhteenvetoilmoituksella, koska myyntimaa ei määräydy yleissäännöksen nojalla. Yhteenvetoilmoitus tulisi sen sijaan antaa, jos palvelu ei kuuluisi poikkeusluetteloon. Ulkomaalaispalautus Verovelvolliset voivat hakea liiketoimintaa varten tehtyjen hankintojen sisältämät arvonlisäverot takaisin toisesta EU-maasta. Tämä ns. ulkomaalaispalautus koskee myös kuntien verollista toimintaa. Nykyisin ulkomaalaispalautuksen hakeminen on kuitenkin työlästä ja hankalaa, koska sitä pitää hakea jokaisesta maasta erikseen ja eri maiden menettelykäytännöt vaihtelevat. Vuoden 2010 alusta alkaen ulkomaalaispalautusmenettely harmonisoidaan EU:ssa ja menettelystä tulee yksinkertaisempi ja helpompi. Suomalaiset voivat jatkossa hakea ulkomaalaispalautuksen sähköisesti Verohallinnon verkkopalvelun kautta. Pienin palautettava määrä on 50 euroa koko kalenterivuodelta ja 400 euroa neljännesvuodelta. Kerralla pitää hakea vähintään kolmen perättäisen kuukauden mittaisen jakson veroja takaisin. Palautusmaan veroviranomaisen on tehtävä päätös 4 8 kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta. Jos veroviranomaisen ei tarvitse pyytää lisätietoja, on päätös tehtävä neljän kuukauden kuluessa. Jos taas lisätietoja kysytään, on päätös tehtävä 6 8 kuukauden sisällä hakemuksen saapumisesta. Esimerkiksi, jos kunnan verollista toimintaa varten tehdään liikematka Ruotsiin, saadaan kaikki siellä syntyvien kulujen sisältämät arvonlisäverot hakea takaisin Verohallinnolta ulkomaalaispalautuksena. Seurannaismuutoksen soveltamisalue laajenee Palveluiden myyntimaasäännösten muutosten yhteydessä laajennetaan myös ns. seurannaismuutoksen soveltamisalaa. Seurannaismuutoksella arvonlisäverotuksessa (AVL 204 ) tarkoitetaan tilannetta, jossa jonkin tilikauden suoritettavan tai vähennettävän veron muutos vaikuttaa toisen tilikauden suoritettaviin tai vähennettäviin veroihin. Seurannaismuutoksen soveltamisalaa arvonlisäverotuksessa laajennetaan vastamaan tuloverotuksessa käytettyä seurannaismuutosta (VML 75 ). Jatkossa arvonlisäverotuksessa seurannaismuutokset kattaisivat siten myös tilanteet, jotka aiheutuvat vero- tai muutoksenhakuviranomaisen päätöksen perusteella tehdyistä muutoksista toisen verovelvollisen verotukseen. Hallituksen esityksen (HE 136/2009) mukaan säännöstä voitaisiin soveltaa esimerkiksi tilanteessa, joissa ostajan verotusta on muutettu, koska Suomessa tapahtuvaan myyntiin on virheellisesti sovellettu käännettyä verovelvollisuutta. Myyjä voitaisiin tällöin määrätä myynnistä verovelvolliseksi. Lisäksi säännöstä voitaisiin soveltaa, mikäli myyjän verotusta muutettaisiin sen vuoksi, että hän on aiheetta suorit- Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

14 tanut veroa myynnistään ja ostaja on tämän johdosta tehnyt ostosta aiheettoman vähennyksen. Seurannaismuutoksen soveltamisalueen laajentaminen arvonlisäverotuksessa on kuntien kannalta positiivista. Soveltamisalueen laajentaminen pienentää veroriskiä esimerkiksi kuntien yhteistoiminnan arvonlisäverollisuutta arvioitaessa. Esimerkiksi, jos verotarkastuksen yhteydessä kuntien yhteistoiminta todetaan vastoin kuntien käsitystä verolliseksi toiminnaksi, saa toinen kunta seurannaismuutoksen ansiosta vähentää tai hakea palautuksena veron, joka toiselle kunnalle maksuunpannaan. Näin ei pääse syntymään tilannetta, jossa toiselle kunnalle maksuunpantu vero jää toisessa kunnassa tai kuntayhtymässä vähentämättä. Verohallinnon uudet ohjeet Veneiden säilytyspaikkojen vuokrauksen arvonlisäverotuksesta Verohallinto on antanut ohjeen veneiden säilytyspaikkojen vuokrauksen arvonlisäverotuksesta. Ohje liittyy korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun (KHO T 1915), jossa veneiden talvisäilytyspaikkojen vuokraus katsottiin verolliseksi pysäköintipaikkojen vuokraukseksi. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta kirjoitettiin seikkaperäisemmin jo Kuntatalous -tiedotteessa 4/2009. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu muuttaa oikeustilaa. Ratkaisun johdosta osa veneiden säilytyspaikkojen vuokraustoiminnan harjoittajista on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisiksi. Verohallinnon ohjeen mukaan ratkaisua on noudatettava alkaen. Ennen maksetuista ennakkomaksuista ei ole suoritettava arvonlisäveroa. Verohallinnon ohjeen mukaan vuokraustoiminnan harjoittajan vaatimuksesta hänet voidaan merkitä takautuvasti verovelvolliseksi. Takautuvasti verovelvolliseksi merkitseminen on mahdollista enintään kuluvan tilikauden alkamista edeltävän kolmannen tilikauden alusta lähtien. Myös kunta voi halutessaan takautuvasti oikaista venepaikkojen vuokraukset verolliseksi, jolloin kunta saa vähentää vuokraustoimintaan liittyvien hankintojen sisältämät arvonlisäverot takautuvalta ajalta. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki Verohallinto on julkaissut ohjeen lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta. Ohjeessa käsitellään Kelan ja kunnan maksaman lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen sekä osittaisen hoitorahan verotusta. Ohje ei miltään osin muuta verotuskäytäntöä, vaan ohje on tarkoitettu eri tukimuotojen veroasioita käsitteleväksi eräänlaiseksi yleisohjeeksi. Ohjeessa on erityisesti käsitelty eri tukimuotojen ennakkoperintään liittyviä asioista, kuten ennakonpidätyksen toimittamista ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja yms. Ohjeessa on myös selostettu lapsen vanhemman tai muun huoltajan velvollisuuksia, kun tämä maksaa lastenhoidosta palkkaamalleen hoitajalle taikka yksityiselle päivähoidon tuottajalle. Ohje käsittelee tältä osin mm. kotitalousvähennystä, työntekijälle annettavaa tositetta, vanhemman muistiinpanovelvollisuutta, työkorvauksen ja palkan rajanvetoa sekä palkka.fi palvelua. Lisätiedot: Henrik Rainio, p. (09) , Annika Suorto, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

15 Vuoden 2010 valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän sisältö 2010 Vuoden 2010 uudistus on hyväksytty eduskunnan toisessa käsittelyssä hallintovaliokunnan mietinnön mukaisena (HE 174/2009, HaVM 19/2009). Tärkeimmät lait, joissa kuntien valtionosuuksista säädetään, ovat laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta. Uudistuksessa ns. yhden putken valtionosuuksiin kuuluvat yleinen osa korotuksineen (entinen yleinen valtionosuus), sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, esi- ja perusopetuksen 6 15 v -ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtainen taiteen perusopetus ja kuntien kulttuuritoimi. Lisäksi yhden putken yhteyteen kuuluvat verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat sekä valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella olevat eräät valtionosuutta lisäävät ja vähentävät tekijät mm. uusi v verokompensaatio. Lisäksi järjestelmään kuuluvat kotikuntakorvaukset. Korvausmeno ja -tulo kohdistetaan kotikuntaan keskitetysti vuosittain tapahtuvan tiedonkeruun perusteella (clearing-menettely). Valtionosuus muodostuu, kun kunnan laskennallisista kustannuksista vähennetään yhden putken omarahoitusosuus, joka on asukasta kohti yhtä suuri kaikille kunnille. Tähän erotukseen lisätään yleinen osa korotuksineen, otetaan huomioon harvan asutuksen lisät ja muut valtionosuuksiin tehtävät eräät lisäykset ja vähennykset, otetaan huomioon verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus ja vielä lopuksi uudistukseen liittyvä järjestelmämuutoksen tasaus, jolla uudistuksen kuntakohtaiset vaikutukset nollataan. Kunnan saamaan kokonaisvaltionosuuden määrään vaikuttaa lisäksi muu kuin yhteen putkeen kuuluva opetustoimi. Tällä tarkoitetaan jäljelle jäävää ns. ylläpitäjäjärjestelmää, johon kuuluvat lukiokoulutus, ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulu. Ylläpitäjäjärjestelmässä on oma erillinen asukaskohtainen rahoitusosuus, joka otetaan huomioon yhden putken omarahoitusosuuden lisäksi. Ylläpitäjäjärjestelmän asukaskohtainen rahoitusosuus vähentää lisäksi jokaisen kunnan saamaa valtionosuutta, vaikkei kunta itse ylläpidä lukiota tai muuta koulutuslaitosta. Lisäksi kunnan saamiin valtionosuuksiin kuuluvat aiemmat liikunnan, nuorisotyön, kansalaisopistojen, museoiden, teattereiden ja orkestereiden sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuudet. Ylläpitäjälle maksetaan (6 15 v. -ikäluokan mukaan määräytyvän valtionosuuden lisäksi) oppilaskohtaista rahoitusta perusopetuksen lisäopetuksesta, maahanmuuttajien perusopetuksen valmistavasta opetuksesta, muille kuin oppivelvollisille järjestettävästä esi- ja perusopetuksesta, pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvasta perusopetuksesta (vammaisopetus) ja sisäoppilaitoslisää järjestettäessä perusopetusta sisäoppilaitosmuotoisesti. Kaikkien edellä mainittujen valtionosuuksien, kotikuntakorvausten ja rahoituksen maksatus tapahtuu kootusti yhtenä kokonaisuutena vuoden 2010 alusta valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta (entinen valtiokonttori). Maksatus tapahtuu kuukausittain viimeistään kunkin kuukauden 11. päivänä kuten tähänkin saakka. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

16 Yhden putken valtionosuuksia hallinnoi valtiovarainministeriö. Muita valtionosuuksia, kuten nykyiseen ylläpitäjäjärjestelmään jääviä ja veikkausvoittovaroihin perustuvia ja eräitä muita valtionosuuksia, hallinnoi opetusministeriö. Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus (nykyinen harkinnanvarainen valtionavustus) kuuluu myös järjestelmään. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haetaan vuosittain ja valtiovarainministeriö myöntää sen kunnalle varainhoitovuoden loppuun mennessä. Korotusta voidaan myöntää, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Kuntakohtaiset valtionosuustaulukot ja valtionosuuslaskuri Vuoden 2010 kuntakohtaiset valtionosuuden perusteet on esitetty alustavina tietoina Kuntaliiton Internet-sivuilla osoitteessa Kuntatalous kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet v omissa taulukoissaan. Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasausta koskeva taulukko lisätään sivuille myöhemmin jälkeen. Lisäksi kohdassa on valtionosuuslaskuri, jossa voi yhdistellä eri taulukoihin kuuluvat valtionosuudet ja valtionosuuden perusteet. Vuoden 2010 alusta voimaan tulevat kuntajaon muutokset on otettu huomioon. Vuoden 2010 alusta tulevat voimaan seuraavat osakuntaliitosten asukaslukuvaikutukset: Hämeenlinna: 165 henkilöä Hausjärvelle, Kouvola: 17 henkilöä Iittiin, Lappeenranta: 13 henkilöä Ruokolahdelle, Loviisa (Ruotsinpyhtää): 171 henkilöä Pyhtäälle. Valtionosuusmuutos lasketaan asukkaita luovuttavan kunnan asukasluvun perusteella luovutetun määrän ja koko asukasluvun suhteessa (vuodenvaihde 2008/ 2009). Osakuntaliitosten vaikutukset on otettu huomioon verotuloihin perustuvassa valtionosuuksien tasauksessa, mutta ei toistaiseksi muissa valtionosuuksissa eikä kotikuntakorvauksissa (netti taulukot ). Verotulotasaukseen vaikuttavat myös vuoden 2009 alusta tulleet osakuntaliitokset. Vaikutukset euromäärineen on esitetty verotulotasauksen yhteydessä jäljempänä. Kuntakohtaiset taulukot päivitetään sen jälkeen, kun valtionosuuspäätökset on tehty valtiovarainministeriössä ja opetusministeriössä, minkä jälkeen mahdolliset muutokset alustaviin taulukoihin ja tietoihin päivitetään. Päätökset on mahdollista antaa aivan vuoden lopussa, koska valtionosuusasetusten vahvistaminen tapahtuu vasta (Asetus kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta). Valtionosuuden perusteet ja kokonaismäärä Vuoden 2010 valtionosuuksiin on tehty 2,6 prosentin indeksitarkistus sekä talousarvioesitykseen ja sen täydennykseen liittyvät lisäykset. Valtionosuusprosentti yhden putken järjestelmässä on 34,08 prosenttia ja asukaskohtainen omarahoitusosuus 2 581,36 euroa asukasta kohti. Muussa opetustoimessa (ylläpitäjäjärjestelmä) valtionosuusprosentti on entinen eli 41,89 % ja alustava vuodelle 2010 vahvistettu omarahoitusosuus 342,89 euroa asukasta kohti. Yhteensä kunnan vastattava osuus valtionosuuden laskennallisista perusteista, on 2 924,25 euroa asukasta kohti. Vuonna 2009 vastaava asukaskohtainen osuus oli 2 793,60 euroa. 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

17 Yhden putken järjestelmän kokonaisuus muodostuu seuraavasti: miljoonaa euroa - laskennalliset kustannukset (sosiaali-, terveys- ja opetustoimi valtionosuus (sosiaali-, terveys- ja opetustoimi) yleinen osa erityisen harvan asutuksen lisäosat 30 - harkinnanvarainen valtionosuus 20 - verotuloihin perustuva tasaus (netto) eräät vähennykset ja lisäykset 401 Yhteensä Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet (ylläpitäjäjärjestelmä ja muut) - yleissivistävä koulutus (mm. lukiot ja aamu- ja iltapäivätoiminta ammatillinen koulutus ammattikorkeakoulut ammatillinen lisäkoulutus ja oppisopimuskoulutus vapaa sivistystyö muut valtionosuudet 143 Yhteensä Vuoden 2010 talousarvioesityksen mukaan kaikki laskennalliset valtionosuudet ovat yhteensä noin 10,141 miljardia euroa. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2010 verotulotasaus on laskettu vuoden 2008 lopullisilla verotiedoilla (Verohallitus ). Taulukko löytyy osoitteesta Kuntatalous kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet Tasauksen laskentaperusteina ovat tiedot laskennallisesta kunnallisverosta ja maksettavasta kunnan yhteisövero-osuudesta sekä laskennallisesta kiinteistöverosta. Laskennassa käytetään keskimääräistä tuloveroprosenttia ja keskimääräisiä kiinteistöveroprosentteja jäljempänä olevan taulukon mukaan. Vuoden 2010 alusta voimaan tulevat kuntajaon muutokset on otettu huomioon (merkitty taulukkoon lihavoituna). Vuoden 2010 tasaus on ensimmäisen kerran kustannusneutraali valtio- ja kuntasuhteessa. Tämä tarkoittaa, että tasausnetto (tasausvähennysten ja tasauslisien erotus) etumerkistä riippuen lisätään tai vähennetään kunnan valtionosuuteen kaikille kunnille yhtä suurena asukasta kohti. Tasausnetto lasketaan edellisen vuoden kuntajaon perusteella. Kun vuonna 2010 tasausvähennysten määrä on lisiä suurempi (tasausnetto miinusmerkkinen), kaikkien kuntien valtionosuutta lisätään 3,81 euroa asukasta kohti. Tämä erä on esitetty jäljempänä mainitussa vähennysten ja lisäysten taulukoissa. Vuoden 2009 alusta tulleiden osakuntaliitosten asukaslukuvaikutukset on otettu huomioon samansuuruisina kuin vuoden 2009 tasauksessa seuraavasti: Enonkoski: 1 henkilö Savonlinnaan, +625 euroa Hattula: 33 henkilöä Hämeenlinnaan, euroa Sipoo: 2042 henkilöä Helsinkiin, euroa Vantaa: 20 henkilöä Helsinkiin, euroa Valtionosuusmuutos on laskettu asukkaita luovuttavan kunnan asukasluvun perusteella luovutetun määrän ja koko asukasluvun suhteessa (vuodenvaihde 2007/ 2008). Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

18 Vuoden 2010 alusta voimaan tulevat osakuntaliitosten asukaslukuvaikutukset: Loviisa (Ruotsinpyhtää): 171 henkilöä Pyhtäälle, euroa Kouvola: 17 henkilöä Iittiin, -344 euroa Lappeenranta: 13 henkilöä Ruokolahdelle, 211 euroa Hämeenlinna: 165 henkilöä Hausjärvelle, euroa Valtionosuusmuutos on laskettu asukkaita luovuttavan kunnan asukasluvun perusteella luovutetun määrän ja koko asukasluvun suhteessa (vuodenvaihde 2008/ 2009). Kuntakohtaisen arviolaskelman (VM/Kuntaosasto ) perusteet: Laskennalliset verotulot ja yhteisövero-osuus laskennallisen kunnallisveron määrä euroa (muutos +6,5 %) yhteisöveron määrä euroa (muutos -23,2 %) laskennallisen kiinteistöveron määrä euroa (+7,0 %). Asukasluku ja keskimääräinen tuloveroprosentti vuodenvaihteen 2007/2008 asukasmäärä (Manner-Suomi) keskimääräinen tuloveroprosentti 18,55 %. Keskimääräiset kiinteistöveroprosentit tasauksessa yleinen 0,74 % vakituinen asunto 0,29 % muu asunto 0,88 % voimalaitos 0,74 % (käytetään yleistä) yleishyödylliset yhteisöt 0,46 % rakentamaton rakennuspaikka 2,08 %. Laskennallinen verotulo ja tasausraja asukasta kohti laskennallinen verotulo 3 256,62 euroa/asukas tasausraja (91,86 %) 2 991,53 euroa/asukas. Valtionosuudessa huomioon otettavan tasauslisän määrä on tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotus täysimääräisenä. Valtionosuudessa huomioon otettavan tasausvähennyksen määrä on 37 % tasausrajan ylittävistä kunnan laskennallisista verotuloista. Maksatuksessa verotulotasaus otetaan huomioon ns. yhden putken valtionosuuden yhteydessä. Aikaisempaa prosenttijakoa eri valtionosuuksiin ei enää noudateta. Kuntaliiton kotisivulla olevissa kuntakohtaisissa yhden putken valtionosuuslaskelmissa verotulotasausta ei ole otettu huomioon. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Yhden putken valtionosuudet Yhden putken valtionosuuksiin liittyvät taulukot löytyvät osoitteesta Kuntatalous kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

19 Yleisen osan määräytymisperusteet (yleinen valtionosuus) Yleinen osa kuuluu vuoden 2010 alusta osana ns. yhden putken valtionosuuteen. Yleisen osan määräytymisperusteet eivät uudistuksesta huolimatta muutu. Yleisen osan perushinta vuonna 2010 on ennakkotiedon mukaan 30,45 euroa/ asukas sisältäen 2,6 %:n indeksitarkistuksen. Perushinnan korotuksia ovat: saaristokorotukset, syrjäisyyskorotukset, taajamarakennekorotus, kielikorotus ja asukasmäärän muutokseen perustuva korotus. Korotusten perusteet voi tarkistaa Kuntatalous-tiedotteesta 3/2009. Kuntakohtainen ennakkolaskelma korotuksineen on esitetty yllämainitussa osoitteessa (VM/Kuntaosasto ). Vuoden 2010 kuntajako on otettu huomioon (merkitty taulukkoon lihavoituna). Vuoden 2010 osakuntaliitoksia ei ole vielä laskelmissa. Asukaslukujen muutokset löytyvät kohdasta Kuntakohtaiset valtionosuustaulukot ja valtionosuuslaskuri Yleisen osan kokonaismäärä on noin 254,7 miljoonaa euroa. Aiemmin yleiseen valtionosuuteen liitetyt lisäykset ja vähennykset on esitetty jäljempänä (merkitty taulukkoon lihavoituna)kuten myös 28 kunnan harvan asutuksen lisät. Lisäykset ja vähennykset vaikuttavat lopulliseen kunnalle maksettavan valtionosuuden määrään, vaikka ne eivät varsinaisesti kuulu valtionosuusjärjestelmään. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset Sosiaali- ja terveydenhuolto kuuluu osana vuoden 2010 alusta ns. yhden putken valtionosuuteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten määräytymisperusteet eivät uudistuksesta huolimatta muutu. Kuntakohtainen ennakkolaskelma laskennallisista kustannuksista on esitetty yllämainitussa osoitteessa (VM/Kuntaosasto ). Vuoden 2010 alusta voimaan tuleva kuntajako on otettu huomioon (merkitty taulukkoon lihavoituna). Vuoden 2010 osakuntaliitokset vielä puuttuvat. Asukaslukujen muutokset löytyvät kohdasta Kuntakohtaiset valtionosuustaulukot ja valtionosuuslaskuri. Laskennallisten kustannusten määrä yhteensä on noin 16,7 miljardia euroa. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon sisältyy seuraavat valtionosuuden muutokset: Valtionosuusmuutos Miljoonaa euroa - asukasluku- ja ikäryhmämuutokset 60 - indeksitarkistus (2,6 %) avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistaminen elatustukitehtävien ja tulkkauspalvelujen siirto valtionosuuksien eräät lisäykset (talousarvioesitys) 7 - muut lisäykset laskennallisten kustannusten kautta (vam- - maisten palvelut, palvelutarpeen viivytyksetön arviointi, neuvola-asetus osittaisen hoitorahan korotus ja laajennus, toimeentulotuen toimintarahan korotus, kuntotuttava työtoiminta yms.) yhteensä 19 Lisäykset v tasoon yhteensä (netto) 131 Valtionosuuden perusteena ovat seuraavat ikäryhmittäiset ja muut laskennalliset perusteet (Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 4 luku): Vuonna 2010 euroa/asukas Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

20 Ikäryhmä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto 0 6-vuotiaat 6 249,79 791, vuotiaat 291,92 879, vuotiaat 847, , vuotiaat 5 113, ,44 Yli 85-vuotiaat , ,07 Muut laskennalliset perusteet (euroa/asukas): Työttömyyden mukainen (euromäärä/työtön) 559,94 euroa Työttömyysasteen mukainen 51,07 euroa Vaikeasti vammaisten mukainen 15,23 euroa Lasten huostaanottojen mukainen 43,02 euroa Sairastavuuden mukainen 378,75 euroa Työttömyysprosentti 8,00 % Asukasluku (vuodenvaihde 2008/2009) Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen vaikuttavat syrjäisyyskertoimet ovat yleisessä valtionosuudessa käytettävien syrjäisyyslukujen mukaan seuraavat (A 791/2008): 1,05, jos syrjäisyysluku on 0,50 0,99 1,08, jos syrjäisyysluku on 1,00 1,49 1,17, jos syrjäisyysluku on 1,50 tai yli 1,10, jos saaristokunta. Kuntakohtaisten valtionosuusperusteiden kertoimet ovat tarkistettu ja ovat lopulliset. Esi- ja perusopetuksen ja yleisen kirjaston laskennalliset kustannukset sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet Otsikon mukaiset tehtävät kuuluvat vuoden 2010 alusta osana ns. yhden putken valtionosuuteen. Kuntakohtainen ennakkotieto laskennallista kustannuksista löytyy yllämainitussa osoitteessa (VM/Kuntaosasto ). Vuoden 2010 alusta voimaantuleva kuntajako on otettu huomioon (merkitty taulukkoon lihavoituna). Vuoden 2010 osakuntaliitoksia ei vielä ole laskelmissa. Asukaslukujen muutokset löytyvät kohdasta Kuntakohtaiset valtionosuustaulukot ja valtionosuuslaskuri. Laskennalliset kustannukset ovat yhteensä noin 4,0 miljardia euroa. Esi- ja perusopetus Esi- ja perusopetuksessa tapahtuvat suurimmat muutokset siirryttäessä v alusta ns. ylläpitäjäjärjestelmästä kotikunnan mukaisiin ikäluokan perusteella määräytyviin valtionosuuksiin. Samalla otetaan käyttöön keskitetysti laskutettavat kotikuntakorvaukset. Esi- ja perusopetuksen vuoden 2010 perushinta on alustavasti 6 604,64 euroa 6 15-vuotiasta asukasta kohti, johon sisältyy 2,6 %:n indeksikorotus. Laskennalliset kustannukset muodostuvat perusosasta ja korotusosasta. Perusosa on 0,77 x perushinta x oppilasmäärä painotettuna (6-vuotiaat luvulla 0,91 painotettuna). Tähän lisätään korotukset eli perushinta x oppilasmäärä painotettuna ja lisäksi kerrottuna vielä enintään kuudella korotuskertoimella (Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 5 luku). 20 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

21 Kertoimet muodostuvat: asukastiheydestä, jos o asukastiheys alle 40 as/km 2 o ja lisäkorotus, jos asukastiheys alle 4 as/km 2 kaksikielisyydestä saaristoisuudesta o korkeampi korotus, jos yli puolet asukkaista ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen vuotiaiden osuudesta ruotsinkielisyydestä ja vieraskielisyydestä Yleiset kirjastot Yleisten kirjastojen perushinta 2,6 %:n indeksitarkistuksella on 54,63 euroa asukasta kohti. Perushintaa korotetaan 20 % kunnissa, joiden asukastiheys on enintään kaksi ja kunnissa, jotka ovat saaristokuntia. Perushintaa korotetaan 10 %, jos asukastiheys on yli kaksi, mutta alle viisi. Taiteen perusopetus Jos kunta järjestää taiteen perusopetusta, laskennalliseksi perusteeksi kunnalle lasketaan asukasmäärä x perushinta, joka vuonna 2010 on 1,40 euroa/asukas. Taiteen perusopetus otetaan huomioon kuntien ilmoitusten mukaan, joten muutoksia voi tarkistusten jälkeen tulla. Yleinen kulttuuritoimi Yleisen kulttuuritoimen määräytymisperuste saadaan asukasmäärä x yleisen kulttuuritoimen perushinta, joka vuonna 2010 on 3,50 euroa/asukas. Valtionosuusprosentti ja asukaskohtainen omarahoitusosuus Valtionosuusprosentti kuvaa kustannustenjakoa valtion ja kuntien välillä. Se ei kerro yksittäisen kunnan saamaa valtionosuuden määrää. Yhden putken valtionosuusjärjestelmän valtoinosuusprosentti on yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollolle, esi- ja perusopetukselle, kirjastolle, asukaskohtaiselle taiteen perusopetukselle sekä kulttuuritoimelle. Omarahoitusosuus on asukasta kohti yhtä suuri kaikille kunnille. Se saadaan vähentämällä kaikista yhden putken valtakunnallisista laskennallisista kustannuksista valtionosuusprosentin mukainen osuus ja jakamalla erotus eli kuntien vastuulle jäävä osuus valtakunnan asukasluvulla (vuoden vaihteen 2008/2009 asukasluku ). Vuonna 2010 valtionosuusprosentti on noin 34,08 % ja asukaskohtainen omarahoitusosuus noin 2 581,36 euroa asukasta kohti. Ns. ylläpitäjäjärjestelmän mukainen rahoitusosuus on tämän lisäksi 342,89 euroa asukasta kohti. Kotikuntakorvaukset Kotikuntakorvausten perusteet (VM/Kuntaosasto ) löytyvät yllämainitussa osoitteessa ennakkotietona kunnittain laskettuna kotikunnan mukaisin perustein samoin alustava laskelma kuntien, yksityisten ja kuntayhtymien kotikuntakorvauksista (VM/Kuntaosasto ; oppilasmäärät, kokonaistulot ja kokonaismenot sekä nettomäärä). Yksityisten ylläpitäjien osuuteen on lisätty valtion maksettava Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

22 3,53 %:n arvonlisävero-osuus. Korvausvelvollisuus määräytyy lain mukaan oppilaan kotikunnan mukaan. Korvaukset on laskettu vastaamaan kunkin kunnan valtionosuuden laskennallisia määräytymisperusteita. Taulukosta löytyy tieto jokaiselle kunnalle huomioon otettavasta korvauksesta. Valtiovarainministeriö päättää kunkin kunnan kotikuntakorvauksen perusosan euromäärän varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä, joka on taulukon laskentaperuste. Korvaus on laskettu 6-vuotiaiden (esiopetus), 7 12-vuotiaiden ja vuotiaiden ikäluokalle. Laskennassa oppilasmäärää on painotettu esiopetuksessa luvulla 0,91, 7 12-vuotiaiden kohdalla luvulla 1,00 ja vuotiaiden kohdalla luvulla 1,35. Samoja painotuksia käyttäen saadaan korvausperusteet. Kotikuntakorvausten oppilastiedot ovat määräytyneet vuoden 2010 osalta Vuodesta 2011 alkaen oppilastiedot määräytyvät vuodenvaihteen tietojen mukaan (samalta ajankohdalta kuin asukasmäärä valtionosuuden määräytymisessä). Tämä tiedonkeruun järjestetään pian vuodenvaihteen jälkeen. Kotikuntakorvaukset esitetään talousarviossa toimintamenoina ja toimintatuloina, ei valtionosuuden lisäyksinä eikä vähennyksinä. Kotikuntakorvausten maksatus hoidetaan yllä mainitun taulukon ja kerättyjen oppilastietojen mukaan keskitetysti niin, että kenenkään ei tarvitse korvausta laskuttaa. Jos korvauksesta halutaan sopia toisin, on otettava huomioon, että keskitetysti tilastoajankohdan mukaan määräytyneet ja kohdennetut kotikuntakorvaukset eivät muutu (ks. kohta Esi- ja perusopetuksen sopimuksista ). Sairaalakoulujen, koulukotiopetuksen ja sijoitettujen lasten perusopetuksen osalta hoitopäiviin ja koulupäiviin perustuva nykyinen keskimääräisiin kustannuksiin perustuva kotikunnan korvausvelvollisuus säilyy. Tämä korvaus laskutetaan normaaliin tapaan kotikunnalta. Mm. pidennetyn oppivelvollisuuden, lisäopetuksen ja perusopetuksen valmistavan opetuksen lisärahoitus säilyy ylläpitäjä- ja oppilaskohtaisena. Rahoitusperusteet on käsitelty muun opetustoimen yhteydessä. Tämänkin rahoituksen maksatus tapahtuu keskitetysti yhtenä kokonaisuutena muun valtionosuuden yhteydessä. Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat Otsikossa tarkoitetut lisäosat on kytketty yleisen osan perushintaan, joka vuonna 2010 on 2,6 prosentin indeksitarkistuksella 30,45 euroa/asukas. Vuonna 2010 tätä lisäosaa maksetaan 28 kunnalle yleisen osan lisäksi 29,7 miljoonaa euroa. Lisäosat on esitetty omassa taulukossaan osoitteessa Kuntatalous kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet 2010 (VM/Kuntaosasto ) Harvan asutuksen lisäosan saajat (20 kuntaa) määräytyvät asukastiheyden perusteella seuraavasti: - alle 0,5 as/km 2 12 x perusosa - 0,50 1,49 as/ km 2 10 x perusosa - 1,50 1,99 as/km 2 7 x perusosa Saaristokunnan lisä (8 kuntaa): - ilman tieyhteyttä olevat 5 x perusosa - muut saaristokunnat 4 x perusosa Saamelaislisä (lisäksi 4 kunnalle kertoimella saamenkielisten osuuden perusteella): Saamenkielisten osuus kerroin - yli 30 % 2,30 22 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

23 - 7 29,99 % 1,20-3 6,99 % 0,30-0,5 2,99 % 0,20 Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset Valtionosuuteen tehdään valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella lisäyksiä ja vähennyksiä, jotka on esitetty kunnittain yhdistelmänä omana taulukkonaan osoitteessa Kuntatalous kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet 2010 (VM/Kuntaosasto ). Vanhat valtionosuusleikkaukset 10,75 euroa/asukas, työmarkkinatuen siirtymäkauden vähennys 5,80 euroa/asukas, tehtävien siirtoja koskeva vähennys 3,75 euroa/asukas ja tasauksen neutraalisuuteen liittyen vuoden 2009 tasausneton ( euroa) eli 0,98 euroa/asukas vähennys on otettu huomioon yhden putken omarahoitusosuuden lisäyksenä (pienentävät valtionosuusprosenttia). Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävämuutokset nostavat omarahoitusosuutta noin 83 miljoonaa euroa. Omarahoitusosuuden lisäykset ovat yhteensä noin 194,9 miljoonaa euroa eli noin 37 euroa/asukas. Muut vähennykset ja lisäykset eivät vaikuta omarahoitusosuuteen eivätkä valtionosuusprosenttiin. Vähennykset ovat: 1) Kunta-It hankkeen rahoittamiseksi vielä vuonna 2010 ja 2011 tarvittava erä 0,96 euroa/asukas 2) Virve eli viranomaisradioverkon rahoitusvajeen kattamiseksi v tarvittava erä 0,37 euroa/asukas 3) Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen muutos vuodelle 2010 on 5 miljoonaa euroa eli 0,94 euroa/asukas (uusi erä) 4) Yhteispalvelupisteiden rahoittamiseksi vuodelle 2010 tarvittava erä 1 miljoonaa euroa eli 0,19 euroa/asukas (uusi erä) 5) Harvan asutuksen kunnille (28 kuntaa) myönnettävän valtionosuuden takaisinperintä kaikilta kunnilta 5,66 euroa/asukas (uusi erä). Vähennykset ja lisäykset ovat: 1) Kuntakohtainen työmarkkinatuen kompensaationerä (plus- tai miinuseränä riippuen siitä, mikä on ollut työmarkkinatukiuudistuksen rahoituksessa laskettu kuntakohtainen korjauserä). 2) Yleisessä valtionosuudessa vuonna 2009 huomioon otetun kuntien verotulovähennysten kompensaation korjaus. Lisäys tai vähennys on kohdennettu kunnalle sen mukaan, miten verovähennykset vuodelle 2009 ovat kuntaan vaikuttaneet (HE 191/2008, Laki 861/2008). Varsinainen kompensaatiolisäys on tehty sosiaali- ja terveydenhuollon v valtionosuuteen. Tämän kohdan mukainen lisäys tai vähennys siirtyy myöhemmin otettavaksi huomioon valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasauksessa, jossa se jää sellaisenaan voimaan myös tulevina vuosina. 3) Vuoden 2010 verotulomenetysten kompensaatio on 375 miljoonaa euroa taulukon mukaisena euromääräisenä lisäyksenä kunnittain. Lisäys on siirretty erillisestä kompensaatiotaulukosta tähän vähennysten ja lisäysten yhdistelmään (uusi erä). 4) Elatustukisaatavien palautukset kunnille lisäyksenä 31,9 miljoonaa euroa eli 6,02 euroa/asukas, joka ei kuulu valtionosuuksiin. Tuloerää käytetään kuntien taseissa olevien mahdollisten elatustukisaatavien poistoon. 5) Budjettiriihen valtionosuuslisäys kunnille 30 miljoonaa euroa eli 5,66 euroa/asukas (uusi erä). Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

24 6) Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen käsittely kuntien välillä neutraalisti lisäyksenä 3,81 euroa/asukas (tasausnetto euroa ilman v kuntajaon muutoksia, uusi erä). Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus Vuoden 2010 alusta voimaan tulevasta valtionosuusjärjestelmästä aiheutuvat kuntien valtionosuuden lisäykset ja vähennykset tasataan kuntien kesken niin, että kunnan valtionosuuden määrä ei tästä syystä muutu. Kuntakohtaiset tiedot ilmenevät myöhemmin julkaistavasta taulukosta (taulukko julkaistaan jälkeen). Vertailulaskelma tehdään jokaiselle kunnalle. Laskelmasta ilmenee valtionosuuteen tehtävä lisäys tai vähennys, joka otetaan huomioon samansuuruisena tulevina vuosina. Laskelma tehdään siten, että vuodelle 2010 määräytyviä yhden putken valtionosuuksia ja kunnan maksettavia ja saamia kotikuntakorvauksia sekä opetusministeriön päätettäviä yhden putken järjestelmään kuuluvia eräitä eriä esi- ja perusopetukseen verrataan sellaisiin erikseen kunnittain laskettuihin valtionosuuksiin, jos vuoden 2009 säännökset olisivat olleet voimassa vielä vuonna 2010 esi- ja perusopetuksessa, sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä yleisessä valtionosuudessa. Vertailussa otetaan huomioon perusopetuksen yksikköhinnan harkinnanvarainen korotus v mukaisesti. Opetusministeriön päätettävänä olevat erät koskevat perusopetuksen lisäopetusta, muille kuin oppivelvollisille järjestettävää opetusta, pidennettyä oppivelvollisuutta, sisäoppilaitoslisää sekä keskus- ja maakuntakirjastojen lisää. Vertailulaskelmaan sisällytetään myös vuodelle 2009 tehty yleisessä valtionosuudessa toteutettu verokevennysten kompensaatio (lisäys tai vähennys, jolla verokevennysten kompensaatio kohdennettiin kuntakohtaisen vaikutuksen mukaan L 861/2008 perusteella). Tällöin myös tämä vaikutus jää pysyvänä kuntien välillä voimaan vuodesta 2010 eteenpäin. Tämä mainittu lisäys tai vähennys on toistaiseksi sisällytetty edellä olevaan kohtaan Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset. Vertailulaskelmassa ei oteta huomioon harvan asutuksen lisäosia 28 kunnalle eikä harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta (nykyistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta). Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Perusopetuksen lisärahoitus yhden putken järjestelmään Kaikkea perusopetukseen liittyvää rahoitusta ei saada ohjattua ikäluokkapohjaisen (6 15-vuotiaat) järjestelmän kautta. Tästä syystä osa lisärahoituksesta määräytyy oppilas- ja ylläpitäjäkohtaisesti. Tämä rahoitus maksetaan opetusministeriön tekemän päätöksen mukaan yhden putken järjestelmän yhteydessä yhtenä kokonaisuutena. Tässä rahoituksessa laskentapäivänä on entiseen tapaan syyskuun 20. päivä ja tarkistuspäivänä varainhoitovuoden syyskuun 20. päivä. Tästä rahoituksesta säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaissa. Perusopetuksen lisäopetus - rahoituksena suoritetaan määrä, joka on kotikuntakorvauksen perusosa kerrottuna luvulla 1,21 ja opiskelijamäärällä. 24 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

25 Maahanmuuttajien valmistava opetus - rahoituksena suoritetaan määrä, joka on kotikuntakorvauksen perusosa kerrottuna luvulla 2,39 ja opiskelijamäärällä. Muut kuin oppivelvolliset - rahoituksena suoritetaan määrä, joka on kotikuntakorvauksen perusosa kerrottuna luvulla 1,35 ja opiskelijamäärällä - perusosaa alennetaan 49 %:lla, jos kysymyksessä on aikuisopiskelija (ei alennusta, jos on sisäoppilaitoksessa opiskeleva tai esiopetuksessa oleva 5 -vuotias) - aineopiskelijoista myönnetään alempaa rahoitusta, josta säädetään asetuksella (alustava yksikköhinta 3 837,26 euroa). Pidennetty oppivelvollisuus - lievemmin vammaisen osalta rahoituksena suoritetaan määrä, joka on perusopetuksen perushinta kerrottuna luvulla 2,41 ja opiskelijamäärällä. Vaikeammin vammaisen osalta kerroin on 3,86. Vuonna 2010 perushinta on 6 604,64 euroa. Sisäoppilaitoslisä - jos perusopetusta järjestetään sisäoppilaitosmuotoisesti, rahoituksena myönnetään määrä, joka on 26 % ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta kerrottuna opiskelijamäärällä. Keskimääräinen yksikköhinta vuonna 2010 on ,48 euroa. Joustava perusopetus - joustavan perusopetuksen toiminnasta (oppimisvaikeudet) aiheutuviin lisäkustannuksiin voidaan myöntää lisärahoitusta, joka saadaan oppilasmäärä kerrottuna toimintaa varten vahvistetulla yksikköhinnalla (alustava yksikköhinta euroa). Näistä yksikköhinnoista ja oppilasmääristä löytyy tietoja opetushallituksen sivuilta osoitteessa Ylläpitäjäjärjestelmä ja muut valtionosuudet Ylläpitäjäjärjestelmän yksikköhinnat 2010 Ylläpitäjäjärjestelmään jäävät lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun yksikköhinnat määräytyvät entiseen tapaan. Niillä on oma aiempaa pienempi asukaskohtainen rahoitusosuus. Vuoden 2010 ennakolliseksi asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi on vahvistettu 342,89 euroa/asukas (alustava arvio oli 348 euroa). Ylläpitäjäjärjestelmän rahoitus maksetaan myös muun valtionosuuden maksatuksen yhteydessä keskitetysti. Yksikköhintoihin on tehty täysimääräinen 2,6 prosentin indeksikorotus. Osa yksikköhinnoista tulee perustumaan vain talousarvioesitykseen ja opetusministeriön päätökseen ilman indeksikorotuksia. Muut yksikköhinnat on vahvistettu asetuksessa 724/2009. Kuntaliiton internet-sivulla osoitteessa Kuntatalous kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet 2010 oleviin dokumentteihin on koottu tiedot keskimääräisistä ja muista yksikköhinnoista. Lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta sisältää 29,08 euron alennuksen sen johdosta, että aineopiskelu otetaan huomioon valtionosuuden määräytymisessä muuntamalla aineopintojen kurssit laskennallisiksi opiskelijoiksi. Lukiokoulutuksen laskennallisten aineopiskelijoiden määrä saadaan jakamalla aineopiskelukurssit luvulla 15. Aineopiskelijoiden laskennallinen määrä on lisätty yli 18-vuotiaiden lukumäärään. Aineopintoina otetaan huomioon lukion pakolliset kurssit ja syventävinä opintoina suoritetut valtakunnalliset kurssit ja opiskelijoina näiden kurssien opiskelijat (L 1039/2008 ja A 1151/2008). Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

26 Kuntakohtaiset ja ylläpitäjäkohtaiset yksikköhinnat löytyvät opetushallituksen sivuilta osoitteessa Tasauskertoimet ja yksikköhinnat (tasauskertoimet vuodelle 2010 vahvistettuja): lukiokoulutus 0, , keskimääräinen yksikköhinta 6 039,54 euroa/oppilas (indeksikorotus 2,6 %) kansalaisopistot 0,954181, keskimääräinen yksikköhinta 77,14 euroa/tunti (indeksikorotus 2,6 %) aamu- ja iltapäivätoiminta 22,43 euroa/tunti (korotus talousarvioesityksen mukaan) taiteen perusopetus, keskimääräinen yksikköhinta 69,00 euroa/tunti (indeksikorotus 2,6 %) ammatillinen koulutus, keskimääräinen yksikköhinta ,48 euroa/opiskelija (indeksikorotus 2,6 %, investointien osuus 336,30 euroa) ammattikorkeakoulu, keskimääräinen yksikköhinta 7 552,55 euroa/opiskelija (indeksikorotus 2,6 %, investointien osuus 194,98 euroa). Lukiokoulutuksen yli 18-vuotiaiden yksikköhinta on 58 %:ia kunnalle vahvistetusta yksikköhinnasta. Kansalaisopiston yksikköhintaa korotetaan 15 % kunnissa, joiden asukastiheys on yli 100. Valtion talousarvioon perustuvia opetusministerin vahvistettavia yksikköhintoja: liikunta 12,00 euroa/asukas (ei korotusta, talousarvioesitys) nuorisotyö 14,50 euroa/alle 29-vuotias asukas (korotus talousarvioesityksen mukaan). Laitosten (teatterit, orkesterit ja museot) henkilötyövuosien hintoihin on tehty indeksikorotuksen lisäksi tasokorotus, jossa yksikköhintoja korotetaan lähemmäksi todellista pohjaa kolmen vuoden aikana. Korotukset perustuvat vuoden 2006 alusta voimaan tulleeseen lainsäädäntöön. Ensimmäinen tasokorotus tehtiin vuodelle 2008 ja toinen vuodelle Kolmas korotus tulee vuodelle Henkilötyövuosien hinnat (indeksikorotus 2,6 % ja tasokorotus) nousevat merkittävästi. Valtionosuus ei ole kuitenkaan korvamerkitty. Henkilötyövuosien hinnat indeksitarkistuksineen (tasokorotus ja indeksikorotus 2,6 %): teatteri euroa/henkilötyövuosi orkesteri euroa/henkilötyövuosi museo euroa/henkilötyövuosi. Valtionosuus Ylläpitäjäjärjestelmän valtionosuusprosentti on nykyinen 41,89 % ja kunnanosuusprosentti 58,11 %. Poikkeavat valtionosuusprosentit ovat: aamu- ja iltapäivätoiminta 57 % kansalaisopisto 57 % tuntiperusteinen taiteen perusopetus 57 % liikunta ja nuorisotyö 29,7 % museot, teatterit ja orkesterit 37 % (erikoismuseo 47 %) oppisopimuskoulutus 63,13 % (aiemmin 77 %) ammatillinen lisäkoulutus - omaehtoinen 85,60 % (aiemmin 87 %) - henkilöstökoulutus 47,23 % (aiemmin 48 %). 26 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

27 Vuoden 2009 lopullinen rahoitusosuus Vuoden 2009 lopulliseksi opetus- ja kulttuuritoimen asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi on vahvistettu 795,53 euroa asukasta kohti. Vuoden 2009 ennakollinen osuus oli 799,30 euroa, joten vahvistettu osuus on 3,77 euroa pienempi. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Esi- ja perusopetuksen sopimuksista Yhden putken järjestelmä ja kotikuntakorvaukset Esi- ja perusopetukseen liittyen kuntien välillä on erilaisia sopimuksia mm. yhteisestä perusopetuksesta, erityisopetuksesta ja perusopetuksen pidennetystä oppivelvollisuudesta. Sopimuksissa on yleensä sovittu opetuksen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämisestä sekä kustannustenjaosta. Vuoden 2010 alusta valtionosuuslainsäädäntö muuttuu eduskunnan hyväksyttyä hallitukseen esitykseen 174/2009 liittyvät lainsäädännön muutokset, joissa esi- ja perusopetus siirtyy ns. yhden putken valtionosuuden yhteyteen. Valtionosuusuudistus aiheuttaa muutoksia kustannusten jaosta sopimiseen. Ns. ylläpitäjäjärjestelmä lakkaa esi- ja perusopetuksen osalta ja valtionosuus määräytyy jatkossa vuotiaiden ikäluokan määrän mukaan. Kuntien välille muodostetaan keskitetysti toimiva kotikuntakorvausjärjestelmä, jossa oppilaista maksetaan kotikorvaukset (kotikuntakorvausmeno, jos oppilas käy toisen kunnan tai yksityisen ylläpitäjän koulua, kotikuntakorvaustulo, jos kunnan koulussa on toisen kunnan esi- tai perusopetuksen oppilas). Koska kotikuntakorvausten käsittely on järjestetty keskitetysti ns. clearing -menettelyllä, yhdenkään kunnan ei tarvitse laskuttaa tässä tarkoitettuja kotikuntakorvauksia, vaan korvausmeno ja -tulo kohdistetaan kotikuntaan valtionosuuden maksatuksen yhteydessä Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen annettujen tietojen mukaan (ensimmäisen kerran syksyn 2009 syyskuun 20. päivän tiedonkeruu). Korvaukset ovat jatkossa toimintamenoja ja -tuloa, ei valtionosuuden vähennystä tai lisäystä. Valtionosuuden perusteet määräytyvät kunnalle esi- ja perusopetukseen 6 15 vuotiaan väestön määrän perusteella ja valtionosuus edelleen yhden putken järjestelmässä sosiaali- ja terveydenhuolto mukaan otettuna vähentämällä yhteen lasketuista laskennallisista perusteista yksi yhteinen asukaskohtainen omarahoitusosuus. Kotikuntakorvaukset eivät kuulu enää mitenkään valtionosuuksiin paitsi, että ne on otettu huomioon kokonaismaksatuksen kuukausierässä. Erittely raportoidaan kunnille. Sopimusten voimassaolo Uuden lainsäädännön voimaantulo ei kumoa voimassa olevia esi- ja perusopetusta koskevia sopimuksia. Uudessa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskeva laissa säädetään kotikuntakorvauksista (8 luku) ja valtionosuuden sekä kotikuntakorvauksen maksamisesta (9 luku). Laissa säädetään, että kunnat voivat keskenään tai muun opetuksen järjestäjän kanssa sopia kotikuntakorvauksen määräytymisestä toisin, kuin laissa on säädetty. Tämä mahdollistaa sopimisen edelleen. Tämä ei koske sairaalaopetuksen, koulukotiopetuksen eikä lastensuojelun vuoksi sijoitetun kotikuntakorvauksia, joista säädetään erikseen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 41 :ssä. Ope- Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

28 tuksen järjestäjällä on oikeus laskuttaa näistä kustannuksista kotikuntaa suoraan lain perusteella. Laskutuksessa on otettava huomioon clearing-järjestelmä mukaiset kotikuntakorvaukset. Kunnat voivat sopia toisinkuin myös tästä 41 :ssä tarkoitetusta laskutettavasta kotikuntakorvauksesta. Sopimusten tulkinta Pääsääntö olisi, että sopimuksia esi- ja perusopetuksessa ei tarvittaisi kotikuntakorvausten (Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta) ja muun maksettavan lisärahoituksen (L opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta) takia. Jos järjestetään toiselle kunnalle palveluja ja halutaan sopia suoritettavista korvauksista, tulisi todeta, jääkö opetuksen järjestäjälle sellaisia kustannuksia maksettavaksi, joita kotikuntakorvaukset ja mahdollisesti maksettava lisärahoitus (esim. pidennetty oppivelvollisuus) ei kata. Tämä vaatii seikkaperäistä selvitystä, joista osapuolien tulisi olla selvillä ja yhteisymmärryksessä. Asiaan vaikuttaa taustalla myös se, että kuntakohtaiset menetykset valtionosuusjärjestelmämuutoksessa korvataan, joten tarpeita yksittäisiin korvauksiin ei pääsääntöisesti pitäisi olla. Mikäli on kysymys lisäkorvauksista kotikuntakorvauksen päälle yksityiselle järjestäjälle, on otettava huomioon, että yksityinen järjestäjä voi saada ylimääräistä valtionavustusta, jos sen rahoitus kotikuntakorvauksiin perustuvana jäisi nykyistä pienemmäksi. Näin ollen kunnan ei tulisi ilman painavia perusteluja sopia tällaisesta lisäkorvauksesta. Kotikuntakorvaus peritään kunnalta joka tapauksessa säädetyn suuruisena. Voimassa olevia sopimuksia tulkittaessa on otettava huomioon, että kotikuntakorvaukset on hoidettu keskitetysti ja kohdennettu kotikuntiin tilastopäivän mukaan (tilastopäivät vuodelle 2010 ja tästä eteenpäin edeltävän vuoden vaihde, vuodelle 2011). Näin ollen mahdollisten sovittavien korvausten tulisi koskea kussakin tapauksessa kotikuntakorvauksen ja sen päälle mahdollisesti suoritettavan lisärahoituksen ylittävää osaa. Myöskään yksilökohtaiseen tarkasteluun tilastopäivän ja opetuksen antamisen ajankohdan välillä ei tulisi mennä. Yksilökohtainen hallinnointi ja seuraaminen voivat osoittautua työlääksi ellei mahdottomaksi. Uusia termejä ja perusteita Solmittujen sopimusten sisältö tulisi käydä läpi termien ja korvausperusteiden osalta uuden lainsäännön mukaan. Uusia termejä ja rahoitusperusteita ovat mm: - kotikuntakorvauksen perusosa, jonka valtiovarainministeriö vahvistaa kunnalle edeltävän vuoden loppuun mennessä (on jokaiselle kunnalle erilainen riippuen esi- ja perusopetuksen laskennallisten kustannusten yhteismäärästä), - oppilaan iän mukainen kotikuntakorvaus, johdetaan perusosasta 6 -vuotiaalle kertoimella 0,91, vuotiaalle kertoimella 1,00 ja vuotiaalle kertoimella 1,35 - perusopetuksen lisäopetus, kotikuntakorvauksen perusosa kerrottuna luvulla 1,21 - perusopetuksen pidennetty oppivelvollisuus, lievemmin vammainen, perusopetuksen perushinta kerrottuna luvulla 2,41, vaikeimmin vammainen, perusopetuksen perushinta kerrottuna luvulla 3,86 - perusopetuksen perushinta, jota käytetään edellisessä kohdassa, joka on kunnan valtionosuuden laskentaperuste ja joka vahvistetaan vuosittain asetuksella ja jonka määrä vuonna 2010 on 6 604,64 euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 2 luvussa on säädetty edellä olevista ja eräistä muista rahoituksen määräytymisperusteista, joiden mukaan rahoitusta mak- 28 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

29 setaan ikäluokkapohjaisesti määräytyvän valtionosuuden lisäksi. Tämä rahoitus maksetaan opetuksen järjestäjälle. Rahoituksen määräytymisessä käytetään kahta laskentapäivää (vuosirahoitus syyskuun laskentapäivän mukaan, joka tarkistetaan varainhoitovuoden syyskuun laskentapäivän perusteella). Vanhoja sopimuksia tarkistettaessa tai uusia tehtäessä on otettava huomioon, että sopimuksella ei voida kumota keskitettyä maksatusjärjestelmää. Se toimii lain mukaan ja oppilaat on tiedonkeruun yhteydessä vuosittain ilmoitettava mahdollisista sopimuksista huolimatta ohjeiden mukaan. Erityisopetus Erityisopetuksen porrastus poistuu esi- ja perusopetuksen rahoituksen porrastusperusteesta. Erityisopetuksen säännöksiä koskeva lainmuutos on käsiteltävänä eduskunnassa ja on mahdollisesti tulossa voimaan vuoden 2010 aikana. Tämän johdosta voi olla myös tarvetta muuttaa kuntien välisiä sopimuksia. Mahdollisten korvausten osalta menettelytavat ovat edellä mainitut. Jos kunnalle aiheutuvat kustannukset ylittävät tapauskohtaisen kotikuntakorvauksen määrän, voi olla tarvetta sopimukseen perustuvaan lisäkorvaukseen. Sopimuskysymyksiin on tarkoitus palata myöhemmin. Voisi olla myös järkevää odottaa ratkaisut erityisopetuksen korvaavan menettelyn sisällöstä ja voimaantulosta sekä sopimusten muuttamistarpeista, mikäli nyt voimassa olevien sopimusten mukaan kunnissa voitaisiin toimia toistaiseksi. Tällöin tulisi kuitenkin menetellä siten, että otettaisiin huomioon muut vuoden 2010 alusta voimaan tulevan valtionosuusuudistuksen mahdolliset vaikutukset. Periaate useimpien sopimusten osalta lienee kuitenkin nykyinen, eli kyse on enintään valtionosuuden perusteiden (=kotikuntakorvaus + mahdollinen lisärahoitus) ylittävien kustannusten korvaamisesta. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Marja Lahtinen, p. (09) , Perustamishankkeiden valtionosuudet valtionavustuksiksi Vuoden 2010 valtionosuusuudistuksen yhteydessä muutetaan perustamishankkeita koskevia säännöksiä (He 174/2008, HaVM 19/2009). Lakiesitys on hyväksytty eduskunnan toisessa käsittelyssä hallintovaliokunnan mietinnön mukaisessa muodossa. Mm. aiemmat opetusministeriön hallinnon alan perustamishankkeiden valtionosuudet on muutettu avustuksiksi eikä aiempia verotulotasauksen tasausrajan mukaan määräytyviä valtionosuusprosentteja enää käytetä. Sosiaali- ja terveydenhuollon puolella valtionosuus oli aiemmin muutettu valtionavustukseksi eikä perustamishankkeisiin ole viime vuosina ollut määrärahaa lainkaan. Opetusministeriön hallinnonala Hankemenettelyt kuntien kannalta pysyvät suurin piirtein ennallaan mm. aikataulujen osalta esim. hanke-esitysten eteenpäin toimittamisen kannalta (lääninhallituksiin mennessä). Säännökset hankkeista ovat edellä mainittuun hallituksen esitykseen sisältyvässä vuoden alusta voimaan tulevassa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaissa. Vuodenvaihteen jälkeen toimivia viranomaisia ovat elinkeinoliikenne ja ympäristökeskukset (ELYT), joihin kunnista tulee tarvittaessa olla yhteydessä. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

30 Lääninhallitukset ovat käynnistäneet hankemenettelyt jo alkusyksystä Aikataulut kuntien kannalta ovat entiset eli hanke-esitykset toimitetaan vielä tänä vuonna lääninhallituksille. Uuden menettelyn mukaan maakunnan liitot hoitavat jatkossa hanke-esitysten kiireellisyysjärjestykseen asettamisen. Siirtymävaiheen menettelytavoista opetusministeriö on antanut ohjeet muille viranomaisille. Perustamishankkeisiin voi saada avustusta pääsääntöisesti jälkirahoituksena. Taloudellisesti heikot kunnat voivat saada rakennusaikaista avustusta. Avustusta voi saada peruskoulujen, lukioiden ja kirjastojen rakentamiseen ja peruskorjaukseen määrärahojen puitteissa. Määrärahoja on valtion talousarvioesityksen mukaan vuodelle 2010 varattu noin 55 miljoonaa euroa. Myöntämisvaltuutta on enemmän, eli noin 87 miljoonaa euroa, josta toteutusaikaista voi olla noin 17 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 myönnettävistä valtionavuista voi aiheutua kyseiselle vuodelle menoja noin 13 miljoonaa euroa. Loput vuoden 2010 momentin määrärahasta kuluvat aiemmin tehtyihin päätöksiin ja niihin liittyviin hankkeisiin (pääosin jälkirahoitusta jo rakennettuun). Rahaa on varattu jonkin verran myös ns. homekorjauksiin. Ohjeet ja lomakkeet ovat nykyiset ja niitä voi imuroida mm. opetusministeriön sivuilta. Osoite on kohdassa Oppilaitosten perustamishankkeet. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala Kuten edellä jo todettiin, sosiaali- ja terveydenhuollossa perustamishankkeisiin ei ole myönnetty valtionavustusta viime vuosina. Hankkeita koskevat säännökset sisältyvät edellä mainittuun vuoden 2010 alusta voimaan tulevaan valtionosuusuudistukseen ja sen yhteydessä muutettuun lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta. Vuonna 2009 valtion talousarviossa saatiin pieni määrä käyttöön ns. homerahoja, jotka on käytetty ja jaettu päiväkotien ja vanhainkotien homekorjauksiin. Vuonna 2010 valtion talousarviossa on tyhjä momentti, joka sisältää valtuudet tehdä päätöksiä 10 miljoonalla eurolla siten, että niistä voi aiheutua menoja valtiolle aikaisintaan vuonna Tämä tarkoittaa valtionavustuksen myöntämistä jälkirahoituksena hankkeen toteuttamisen jälkeen. Rahaa voidaan käyttää vain päiväkotien, vanhainkotien ja terveyskeskusten homekorjauksiin. Lääninhallitukset hoitavat asiaa toistaiseksi, kunnes tehtävät siirtyvät vuoden vaihteessa aluehallintoviranomaisille (AVI). Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut lääninhallituksia, joiden on pitänyt informoida kuntia menettelystä ja hanke-esitysten tekemisestä. Lääninhallitukset (AVIT) tekevät päätökset hankkeista kuntien esitysten perusteella helmikuun 2010 loppuun mennessä. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Kotikuntakorvauskysely vuodelle 2011 Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset Nykyisessä suoraan eri ylläpitäjille oppilasmäärän perusteella maksettavassa esi- ja perusopetuksen valtionosuudessa ei ole ollut tarvetta kotikuntien maksuosuuksiin (kotikuntakorvaukseen). Kun esi- ja perusopetuksen valtionosuudet maksetaan jatkossa kunnille kunkin kunnan oppilasikäluokan perusteella, edellyttää uusi järjestelmä kotikuntalaskutusta oppilaan käydessä koulua muualla kuin omassa kunnas- 30 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

31 saan (toisen kunnan, kuntayhtymän, valtion tai yksityisen ylläpitämässä peruskoulussa). Ylläpitäjällä on oikeus saada kotikuntakorvaus kotikunnalta. Uudistus ei vaikuta oppilaan oikeuteen hakeutua opetukseen kotikuntansa ulkopuolella. Kotikuntakorvaus perustuu kunnan esi- ja perusopetuksen laskennallisiin kustannuksiin ja se on eri 6-, ja vuotiaille. Kotikuntakorvauksen kunnittaisesta perusosasta säädetään vuosittain asetuksella. Kunnat ja opetuksen järjestäjät voivat sopia kotikuntakorvauksen määräytymisestä toisinkin kuin, mitä niistä säädetään (ks. kohtaa Esi- ja perusopetuksen sopimuksista ). Kotikuntakorvausta koskeva tiedonkeruu Valtiovarainministeriö hoitaa esi- ja perusopetuksen kotikuntalaskutuksen keskitetysti hallinnollisena palveluna ns. clearing-järjestelmällä jo vuoden 2010 alusta. Kotikuntakorvausjärjestelmässä kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien tulee ilmoittaa kunakin vuonna Tilastokeskukselle niiden 6 15-vuotiaiden sekä muiden oppivelvollisten (yli 15-vuotiaat) kuin perusopetuslain (628/1998) 25 :n 2 mom. (pidennetty oppivelvollisuus) tarkoitettujen oppilaiden ikä ja kotikuntatiedot, joille ne ovat järjestäneet esi- ja perusopetusta varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltävän vuoden lopussa. Oppilaiden kotikunta määräytyy varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuodenvaihteen kotikuntatietojen perusteella. Seuraava tiedonkeruu vuoden 2011 kotikuntakorvauksia varten suoritetaan tilanteesta web-sovelluksen kautta aikavälillä Tilastokeskus toimittaa valtiovarainministeriölle opetuksen järjestäjäkohtaiset tiedot oppilaiden iästä ja kotikunnista. Valtiovarainministeriö kokoaa tiedot kunkin kunnan valtionosuuksien maksamisen yhteydessä vähennettävästä tai lisättävästä kotikuntakorvauksien määrästä sekä opetuksen järjestäjälle maksettavista kotikuntakorvauksista. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa ja vähentää kotikuntakorvaukset valtionosuuksien maksamisen yhteydessä eli varainhoitovuoden alusta kuukausittain yhtä suurina erinä kunakin kuukautena, viimeistään kuukauden 11. päivänä. Vuoden 2010 kotikuntakorvauksia varten järjestettiin tiedonkeruu kaikille esi- ja perusopetuksen opetusluvan saaneille opetuksen järjestäjille poikkeuksellisesti tilanteesta syys- ja lokakuun aikana vuonna Tilastokeskuksen suorittamassa tiedonkeruussa tallennettu aineisto oli pääosin muodollisesti oikeaa, mutta sisällöllisiä virheitä oli useita. Keskitetty maksaminen Valtiovarainministeriö maksaa kotikuntakorvaukset esi- ja perusopetuksen järjestäjien Tilastokeskukselle ilmoittamien tietojen perusteella. Valtiovarainministeriö on pyytänyt Kuntaliittoa kiinnittämään kuntien huomiota tarvittavien tietojen huolelliseen ilmoittamiseen. Valtiovarainministeriö korostaa, että kotikuntakorvaustulojen ja kotikuntakorvausmenojen oikean kohdentumisen välttämättömänä edellytyksenä on opetuksen järjestäjien ilmoittamien ikäryhmittäisten kotikuntatietojen oikeellisuus. Ilmoitusta tekevien tulee kiinnittää erityistä huomiota annettavien tietojen muodolliseen ja sisällölliseen oikeellisuuteen tulevissa kotikuntakorvauskyselyissä. Täten vältetään turhat ylimääräiset selvittelyt myöhemmin ja kotikuntamaksujen ja -saamisten väärinkohdentuminen. Lisätiedot: Valtiovarainministeriö antaa Sanna Lehtonen, p , Kuntaliitossa: Jouko Heikkilä, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

32 Sosiaali- ja terveydenhuollon indeksiin sidotut asiakasmaksut muuttuvat vuoden 2010 alusta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut sidottiin indeksiin elokuun 2008 alusta. Asiakasmaksujen sitomisesta indeksiin säädetään asiakasmaksulain (734/1992) 2 :n 2 momentissa. Indeksillä korotetut tasasuuruiset asiakasmaksut, tulosidonnaisten maksujen tulorajat ja tulosidonnaisen palvelusetelin tulorajat muuttuvat asiakasmaksulain ja -asetuksen säännösten perusteella Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi indeksillä tarkistetut euromääräiset maksut ja tulosidonnaisten maksujen ja kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelusetelin tulorajat sekä käyttövaran, joka on jäätävä vähintään henkilökohtaiseen käyttöön, Suomen säädöskokoelmassa tarkistusvuotta seuraavan vuoden marraskuun aikana. Indeksimuutokset asiakasmaksuasetukseen on vahvistettu Valtioneuvoston asetuksen muutoksella /958. Asiakasmaksulaissa ja sosiaalihuoltolaissa säädettyjen maksujen ja tulorajojen indeksimuutokset on vahvistettu sosiaali- ja terveysministeriön ilmoituksella, joka on myös vahvistettu Valtioneuvostossa /959. Säännökset on julkaistu Suomen Säädöskokoelmassa Nyt voimaantulevien indeksien perusvuosi on 2007, tarkistusvuosi 2009 ja indeksikorotusten voimaantulovuosi on 2010 (asiakasmaksulain 387/2008 voimaantulosäännös). Sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen perusteena ovat kansaneläkeindeksi, julkisten menojen hintaindeksi (sosiaali- ja terveystoimi), yleinen ansiotasoindeksi ja työeläkeindeksi. Euromääräiset asiakasmaksut pyöristetään lähimpään 0,1 euroon ja maksujen perusteena olevat tulorajat ja laitoshoidossa henkilökohtaiseen käyttöön jätettävä vähimmäiskäyttövara lähimpään täyteen euroon (asiakasmaksulaki 7 c 2 mom. ja asiakasmaksuasetus 33 ). Maksulainsäädäntöön ei tässä vaiheessa ole tehty muita muutoksia. Indeksikorotusten vaikutus asiakasmaksutulokertymään arvioidaan olevan maan tasolla 45,1 miljoonaa euroa. Maksutulo jää tällä kertaa kokonaan kuntien omaksi tuloksi. Eduskunnassa on vireillä hallituksen esitys laeiksi vammaisetuuksista annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 c ja 10 b :n muuttamisesta HE 192/2009. Esityksen mukaan vammaistuki ja erityisruokavaliokorvaus voidaan ottaa jatkuvana tulona huomioon myös pysyvässä laitoshoidossa. Esityksen toteutuessa laitoksessa olevan henkilön omaan käyttöön jäävä osuus laskee 15 prosenttiin, kun kysymys on yksinäisestä henkilöstä ja vähemmän ansaitsevasta puolisosta ja 57,5 prosenttiin silloin, kun laitoshoidossa on enemmän ansaitseva puoliso. Lakimuutoksesta lähetetään yleiskirje joulukuussa Sosiaali- ja terveydenhuollon maksulainsäädäntöä käsitellään parhaillaan SATAkomiteassa. Komitean työ päättyy Jos asiakasmaksulainsäädäntöön on tulossa rakenteellisia ja maksukattoa koskevia muutoksia, muutosten voimaantulo lienee mahdollinen aikaisintaan vuoden 2011 alusta. Asiakasmaksulainsäädäntöön vuoden 2010 alusta tulevista indeksi muutoksista Kuntaliitto lähettää kaksi yleiskirjettä: - terveydenhuollon palveluista perittävät maksut, 29/80/2009, (lähtenyt) - sosiaalitoimen palveluista perittävät maksut, joulukuussa Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

33 Lasten päivähoidon maksut nousevat lukien. Maksumuutoksista lähetetään oma yleiskirje tammi-helmikuussa Lisätiedot: Sinikka Huhtala, p. (09) , Tero Tyni, p. (09) , Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2010 Sosiaaliturvamaksu Sairausvakuutusmaksu Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu nousee vuonna 2010 ja on 2,23 % palkasta kun se vuonna 2009 on 2,00 % (vahvistettu ). Vakuutetun sairaanhoitomaksu vuonna 2010 on 1,47 % kunnallisverotuksessa verotettavasta tulosta. Kansaneläkemaksu Kuntatyönantajan kansaneläkemaksu poistuu vuoden 2010 alusta kokonaan. Sosiaaliturvamaksusta vapauttaminen eräissä kunnissa Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina annettu laki (1200/2002) on ollut voimassa Enontekiön, Inarin, Kemijärven, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Utsjoen ja Ylitornion kunnissa sekä niin sanotuissa A-saaristokunnissa eli Hailuodon, Houtskarin, Iniön, Korppoon, Nauvon ja Velkuan kunnissa (kokeilualue) vuoden 2003 alusta lukien. Lakia muutettiin vuonna 2005 (1112/ 2005), jolloin lain voimassaoloa jatkettiin vuodesta 2006 vuoden 2009 loppuun saakka ja lain soveltamisalaan laajennettiin koskemaan yksityisten työnantajien lisäksi muun muassa myös kuntia ja kuntayhtymiä. Lisäksi samanlainen sosiaaliturvamaksuja koskeva kokeilu on toteutettu Kainuun maakunnassa vuosina (1094/2004). Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamista laajennettiin vuoden 2007 alusta vuoden 2009 loppuun seuraaviin kuntiin: Ilomantsi, Juuka, Lieksa, Nurmes, Rautavaara ja Valtimo (1056/2006). Myös näissä kunnissa maksuvapautus koskee myös kuntatyönantajia. Maksuvapautuksen vuotuinen enimmäismäärä on euroa. Kokeilua jatkettiin (1034/2008) vuonna 2009 toteuttavista kuntajaon muutoksista huolimatta Naantalin kaupungissa lakkautetun Velkuan alueella ja Länsi-Turunmaan kaupungissa lakkautettujen Huotskarin, Iniön, Korppoon ja Nauvon kuntien alueella niiden työnantajien osalta, joilla on kiinteä toimipaikka näissä lakkautetuissa kunnissa ja jotka ovat tehneet lain mukaisen aloitusilmoituksen ja käyttäneen maksuvapautusta vuoden 2008 loppuun mennessä. Lakiesitykset yllä mainittujen vapauttamisten jatkamisesta sairausvakuutusmaksun osalta vuosina 2010 ja 2011 (He 233/2009) on hyväksytty eduskunnassa. Työttömyysvakuutusmaksu Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu nousee niin että se vuonna 2010 on 0,75 % palkkasummarajaan asti ja 2,95 % palkkasummarajaa ylittävältä osalta (vastaavat maksuprosentit 2009: 0,65 % ja 2,70 %). Palkkasummarajaa korotetaan Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

34 tämän vuoden eurosta euroon. Myös vakuutetun työttömyysvakuutusmaksu nousee vuonna 2010 vastaavasti 0,40 %:iin, kun se vuonna 2009 on 0,20 % (vahvistettu ). Eläkemaksut Palkansaajan eläkemaksu Alle 53-vuotiaan työntekijän eläkemaksu on vuonna ,3 %, ja 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien työntekijöiden työeläkemaksu on 5,4 %. Korotettu maksu ei kuitenkaan koske ennen syntyneitä. Palkansaajien keskimääräinen eläkemaksu on siten kunta-alalla vuonna 2009 noin 4,6 % palkasta. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen ( ) mukaan alle 53 vuotiaan eläkemaksu nousee vuonna ,5 %:iin ja 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien työntekijöiden eläkemaksu nousee 5,7 %:iin. Palkansaajien keskimääräinen eläkemaksu on siten kunta-alalla vuonna 2010 noin 4,8 % palkasta. KuEL-maksu Kuntasektorin keskimääräinen KuEL-kokonaismaksu on vuonna 2010 noin 28,4 prosenttia. Kun tästä vähennetään työntekijöiden keskimääräinen eläkemaksu 4,8 prosenttia, niin työnantajan keskimääräiseksi KuEL-maksu vuonna 2010 on 23,6 prosenttia. Jäsenyhteisön todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta päätti vuoden 2010 eläkemaksusta KuEL-maksu koostuu palkkaperusteisesta maksusta varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta (varhe-maksu) ja eläkemenoperusteisesta maksusta. Palkkaperusteinen maksu Työnantajan palkkaperusteinen maksuprosentti on kaikille jäsenyhteisöille sama. Työnantajan palkkaperusteinen maksu vuonna 2010 on 15,6 % palkkojen kokonaismäärästä (15,9 % vuonna 2009). Tämä luku ei sisällä yllämainittua palkansaajan osuutta. Varhe-maksu Vuoden 2010 varhe-maksu perustuu niihin eläkemenoihin, jotka aiheutuvat alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä, työttömyyseläkkeistä ja yksilöllisistä varhaiseläkkeistä sekä kuntoutustuista. Maksussa on kolme maksuluokkaa, jotka määräytyvät KuEL-palkkasumman suuruuden perusteella. Palkkasummarajat vuonna 2010 ovat seuraavat. Maksuluokka pientyönantaja keskisuuri työnantaja suurtyönantaja KuEL-palkkasumma alle 1,8465 miljoonaa euroa 1, ,544 miljoonaa euroa yli 29,544 miljoonaa euroa Varhe-maksun kokonaismäärä vuonna 2010 nousee 0,2 % -yksikköä 1,3 % prosenttiin suhteessa KuEL-palkkasummaan. Maksun kokonaismäärä on 190 miljoonaa euroa eli noin 22,6 % enemmän kuin vuonna Kuntien eläkevakuutus ilmoittaa varhe-maksujen ennakkomaksun tarkan määrän tammikuussa 2010 samalla, kun varhe-maksun euromääräiset laskut lähetetään. 34 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

35 Pientyönantajien varhe-maksu on käytännössä hyvin lähellä keskimääräistä maksun tasoa eli noin 1,3 % palkkasummasta. Keskisuurten työnantajien varhe-maksu perustuu osittain työnantajan omien eläketapausten perusteella määräytyvään maksuun ja osin kaikkien keskisuurten työnantajien eläketapausten perusteella määräytyvään yhteisvastuulliseen maksun osaan. Yhteisvastuullinen maksun osa on sitä suurempi, mitä pienempi palkkasumma on ja päinvastoin. Kun palkkasumma on lähellä alarajaa, maksu on lähellä keskimääräistä maksua eli noin 1,3 % palkkasummasta. Lähellä ylärajaa maksu määräytyy lähinnä työnantajan omien eläketapausten perusteella ja on useimmiten parhaiten arvioitavissa aikaisemman maksun tason perusteella lisäämällä siihen maksun keskimääräinen nousu. Suurtyönantajien varhe-maksu voidaan paremmin kuin muissa varhe-maksun luokissa arvioida aikaisemman toteuman perusteella. Mitä suuremmasta jäsenyhteisöstä on kysymys, sitä paremmin maksu voidaan arvioida kertomalla vuoden 2009 maksu luvulla 1,226. Eläkemenoperusteinen maksu Eläkemenoperusteinen maksun kokonaissumma nousee vuonna 2010 noin 5,5 prosenttia 981 miljoonaan euroon. Eläkemenoperusteisen maksun määrään voivat yksittäisen jäsenyhteisön kohdalla vaikuttaa esim. kuntayhtymän purkautuminen tai kuntayhtymästä eroaminen. Maksun määräytymiseen vaikuttaa vain ennen vuotta 2005 karttunut maksussa oleva eläkemeno, eivätkä vuoden 2010 palkkamenot vaikuta maksun suuruuteen. VaEL-maksu Kuntatyönantajan alustava keskimääräinen VaEL-kokonaismaksuprosentti vuodelle 2010 on 26,63 %. Tämä luku sisältää työntekijän eläkemaksun (keskimäärin 4,8 %). Budjetointiohje VaEL-kokonaismaksuprosentista vuodelle 2010, johon sisältyy työntekijän osuus, on lähetetty kunnille heinäkuussa. Lopulliset kuntakohtaiset VaELkokonaismaksuprosentit vuodelle 2010 vahvistetaan ja ilmoitetaan kunnille vuoden 2009 lopussa, kun VaEL-maksuun sisältyvä hoitokuluprosentti on vahvistettu. Liitteessä 1 on esitetty kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuosina Vuoden 2010 maksut ovat edellä esitettyjen perusteiden mukaiset. Arvion mukaan keskimääräinen maksutaso alenisi vajaan prosenttiyksikön. Kuntien ja kuntayhtymien palkkarakenteen ja muiden syiden vuoksi yksittäisen kunnan tai kuntayhtymän maksuprosentti yleensä poikkeaa keskimääräisestä tasosta. Lisätiedot: Kuntien eläkevakuutuksessa antaa: Jarmo Helminen p Kuntaliitossa: Jan Björkwall, p. (09) , Juhani Turkkila, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

36 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntajaoston yleisohjeiden tarkistuksia Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on täydentänyt ja tarkistanut kolmea yleisohjettaan. Koska asiasisältöön on tullut vain vähäisiä tarkistuksia, tarkistettuja yleisohjeita noudatetaan jo vuoden 2009 tilinpäätöstä laadittaessa. Tarkistetut yleisohjeet korvaavat aikaisemmat vastaavat yleisohjeet. Vuoden 2010 alusta tulevan valtionosuusuudistuksen vuoksi tulevat muutokset otetaan käyttöön vuoden 2010 kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä. Lukemisen helpottamiseksi lisätyt tai muuttuneet kappaleet on merkitty siten, että kappaleen lopussa on merkintä: [ ]. Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista (2009) Yleisohjetta on tarkistettu mm. seuraavasti: Luvussa 2 on esitetty yhtenäinen luettelo konsernitilinpäätöksen liitetiedoista (s. 7-8), - Liitetiedossa 10 on esitetty lisäyksenä valtionosuusuudistuksen vuoksi vuoden 2010 tilinpäätöksestä alkaen laadittava valtionosuuksien erittely sekä selostusta erittelyn sisällöstä (s. 18), - Omistuksia muissa yhteisöissä koskevien liitetietojen (esimerkki 22 24) sisältöön täydennys, että konsernin omistusosuudessa otetaan huomioon myös tytäryhteisöasemassa olevien kuntayhtymien kautta tuleva omistusosuus kuntayhtymän peruspääoman jäsenosuuden mukaisessa suhteessa (s. 27), - Vuosien tilinpäätöksissä liitetietona (39) ilmoitettavasta elatustuen takautumis-saatavasta esimerkki (s. 35), - Muita taloudellisia vastuita koskevaan liitetietoon (47) lisäys yhteistyö- ja kumppanuussopimuksista (esim. elinkaarimalli- tms. sopimukset) aiheutuvan jäljellä olevan yhteismäärän esittämisestä (s ), samoin vastuiden erittelyyn (s. 48), - Päästöoikeuksia koskevien vastuiden liitetietoesimerkit on muutettu ympäristöyleisohjeessa esitetyn mukaiseksi (s. 41), - Esimerkkitaulukoihin on muutettu vuosiluvut, - Korvaa yleisohjeen vuodelta Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta (2009) Yleisohjetta on tarkistettu mm. seuraavasti: - Konsernitilinpäätöksen sisältöä koskevaan lukuun 1.5 on lisätty ohje kuntajaoston lausunnon 90/2009 mukaisesti kuntaliitoksen jälkeen tehtävästä avaavasta konsernitaseesta (s. 11), - Lisätty suositus suurille kuntayhtymille, että ne laatisivat täydellisen konsernitilinpäätöksen sisältäen konsernin tulos- ja rahoituslaskelmat sekä konsernitaseen, jotta jäsenkuntien on mahdollista laatia oma konsernitilinpäätöksensä täydellisenä. Jos kuntayhtymä laatii vain konsernitaseen, yhdistellään jäsenkunnan konsernitilinpäätökseen vain kuntayhtymän oman tilinpäätöksen suhteelliset osuudet (luku 2.1, s. 13), - Konsernin sisäisinä erinä eliminoidaan konserniyhteisöjen maksamat olennaiset kiinteistöverot (luku 5.2, s. 19) - Ohjeita on täydennetty uudella luvulla 10 Konsernirakenteen muutosten käsittely konsernitilinpäätöksessä, sisältäen ohjeet tytäryhteisön myymisen ja sulautumisen käsittelystä (s ), - Aikaisempi luku 10 on muutettu luvuksi 11, - Korvaa yleisohjeen vuodelta Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

37 Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta (2009) Yleisohjetta on tarkistettu mm. seuraavasti: - Rahoituslaskelman tunnusluvuista on poistettu Rahavarat ja Kassasta maksut, koska ne ovat vain tunnusluvun Kassan riittävyys (pv) laskennassa tarvittavia tekijöitä (luku 3.4.2, s. 26), - Korjattu tunnuslukujen Kertynyt ylijäämä (alijäämä) ja Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa/asukas laskentakaavat ja niiden selitykset, koska aikaisemmin ne olivat virheellisiä (luku 3.5, s. 28), - Tunnuslukujen laskemisen ja käytön helpottamiseksi on lisätty konsernitilinpäätöksen tunnuslukujen laskentakaavat ja selitykset, kun aikaisemmin oli vain viitattu kunnan tunnuslukuihin (luku 3.7.5, s ), - Lukuun on lisätty valtionosuusuudistukseen liittyen esimerkki valtionosuuksien esittämisestä vuodesta 2010 alkaen tuloslaskelmaosan toteutumisessa sekä tietoa valtionosuusuudistuksesta (s ), - Liikelaitoksen rahoituslaskelman ja taseen tunnuslukujen laskentakaavat ja selitykset on lisätty sekä rahoituslaskelman tunnuslukuihin on aikaisempaan verrattuna lisätty liiketoiminnan yleisesti käytetyt tunnusluvut Quick ratio ja Current ratio (s ) - Korvaa yleisohjeen vuodelta Luvun 3 tuloslaskelmassa, rahoituslaskelmassa ja taseessa ja niiden tunnuslukujen laskennassa on käytetty kuntien tilinpäätöstietoja vuodelta 2008 ja vertailutiedot vuodelta Muutoin yleisohjeen tekstiin on tehty pieniä tarkistuksia ja täydennyksiä. Tarkistetut yleisohjeet on tulostettavissa ilmaisena pdf-versiona kirjakaupassa > Verkkokauppa > Kirjakauppa > Yleisohjeen nimi. Painetut julkaisut on tilattavissa myös samasta osoitteesta. Valtionosuuksien, kotikuntakorvausten ja elatustuen takautumissaatavien kirjanpitokäsittely 2010 alkaen Valtionosuusuudistusta on selostettu tässä tiedotteessa edellä. Uudistuksen vuoksi valtionosuuden kirjanpidon erittelyt ja sen yhteydessä maksettavien ja perittävien erien kirjanpito muuttuu vuoden 2010 kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tarkistetussa yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista (2009) on esitetty liitetietona annettava erittely tuloslaskelman valtionosuuksista 2010 alkaen ja tarkistetussa yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta (2009) tuloslaskelmaosan valtionosuuksien toteutumisesta esitettävä erittely. Tuloslaskelmaan kirjattavat valtionosuudet Suoraan tuloslaskelman valtionosuuserään sisältyvät edelleen käyttötalouden valtionosuudet ja avustukset, jotka perustuvat yleiseen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon ja joilla ei ole käyttökorvauksen tai maksun luonnetta. Näitä valtionosuuksia ovat 2010 alkaen laskennallisen järjestelmän mukaan määräytyvät kunnan peruspalvelujen valtionosuudet, opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet ja harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Käyttökustannusten valtionosuudet kirjataan tilinpäätöksessä valtionosuusviranomaisten tilitysten ja päätösten mukaan suoriteperustetta vastaavalla tavalla. Kunnan peruspalvelujen (ns. yhden putken) valtionosuuden maksatuksen yhteydessä maksetaan elatustuen takautumissaatavan korvaukset sekä maksetaan ja peritään esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset. Ne eivät ole valtionosuutta ja ne Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

38 kirjataan erikseen kirjanpitoon tulon tai menon luonteen mukaisesti jäljempänä esitetyllä tavalla. Muut vähennettävät ja lisättävät erät otetaan huomioon kunnan peruspalvelujen valtionosuuden summassa. Ennakkotiedot vähennettävistä ja lisättävistä eristä löytyvät tämän tiedotteen liitteistä peruspalvelujen valtionosuuksien lomakkeelta Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset vuonna Lomake löytyy myös Kuntaliiton Internet-sivulta: >Kuntatalous > Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2010 > Yhden putken valtionosuudet > Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset vuonna Kunnan tuloslaskelmassa valtionosuudet esitetään yhtenä eränä, mutta liitetietona esitetään niistä kuntajaoston liitetieto-ohjeen mukaisesti erittely tilivuodelta ja vertailuvuodelta (liitetieto 10): Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Valtionosuudet yhteensä Koska valtionosuusjärjestelmä muuttuu 2010 alkaen, vertailutietoa vuodelta 2009 on melkein mahdotonta muuttaa uuden järjestelmän mukaiseksi. Sen vuoksi 2010 tilinpäätöksessä riittää, että vertailutieto 2009 on vain valtionosuudet yhteensä. Jotta liitetieto on helppo laatia kirjanpidon perusteella, tuloslaskelmaan kirjattavat valtionosuudet on suositeltavaa kirjata em. erittelyllä valtionosuustilityksistä. Tällä erittelyllä kirjattaessa on mahdollista vaivattomasti laatia tuloslaskelmaosan toteutumiseen käyttötalouden valtionosuuksien toteutumisvertailu toimintakertomukseen kuntajaoston yleisohjeen mukaisesti. Siinä peruspalvelujen valtionosuus esitetään tasausten vaikutus mukaan lukien. Yleisohjeen mukainen erittely on seuraava, mutta tarkemmin valtionosuudet voidaan toki eritellä: Kunnan peruspalvelujen (ns. yhden putken) valtionosuus, ml. tasaukset Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset Valtionosuustilityksen yhteydessä maksettavat ja perittävät esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset eivät ole valtionosuutta, vaikka niiden maksatus hoidetaan keskitetysti valtionosuustilitysten yhteydessä. Ne esitetään talousarviossa bruttona toimintamenoina ja toimintatuloina (ei valtionosuuksien lisäyksinä eikä vähennyksinä tuloslaskelman erässä Valtionosuudet). Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset toisen kunnan oppilaasta kirjataan kyseisen toiminnan toimintatuottoihin erään Myyntituotot/ Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä/kotikuntakorvaukset. Kunnan toiselle kunnalle tai muulle ylläpitäjälle maksamat esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset kirjataan kyseisen toiminnan kuluksi erään Asiakaspalvelujen ostot, palvelun tuottajan mukaan eriteltynä joko kunnilta, kuntayhtymiltä tai muilta. Elatustuen takautumissaatavan korvaus kunnille Elatustukilaki (580/2008) tuli voimaan Muutoksen myötä elatustuen maksatus sekä elatusavun perintään ja perittyjen varojen jakoon liittyvät tehtävät siirtyivät kunnilta Kansaneläkelaitokselle. Elatusturvalakiin perustuvat kunnan takautumissaatavat ja elatustuen takaisinperintäsaatavat (857/2009) ovat siirtyneet Kansaneläkelaitokselle uuden lain voimaan tullessa. 38 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

39 Kunnille korvataan vuosittain viiden vuoden ajan osuus, jonka Kansaneläkelaitos on edeltävän vuoden aikana saanut vuosina perityksi elatusturvalakiin perustuvien kunnan takautumissaatavien ja takaisinperintää koskevien kunnan saatavien korvaukseksi. Korvaukset suoritetaan kunnille peruspalveluihin maksettavien laskennallisten valtionosuuksien yhteydessä kuukausittain ja kohdennetaan niille niiden asukasluvun mukaisessa suhteessa. Ennakkotiedon mukaan kunnille maksetaan vuona 2010 takautumissaatavaa 6,02 /asukas. Kun Kela on toimittanut lopullisen tiedon vuonna 2009 peritystä määrästä, tehdään tarkistus tilityksiin. Elatustukisaatavien palautukset eivät kuulu valtionosuuksiin, vaikka ne maksetaan valtionosuustilitysten yhteydessä (ks. myös tässä tiedotteessa osa Yhden putken valtionosuudet ). (Huom! Edellä tässä kappaleessa punaisella merkitty teksti on muutettu oikeaksi, painetussa tiedotteessa teksti on virheellinen). Ennakkotiedot löytyvät peruspalvelujen valtionosuuksien lomakkeelta Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset vuonna Lomake löytyy Kuntaliiton Internet-sivulta: > Kuntatalous > Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2010 > Yhden putken valtionosuudet > Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset vuonna 2010, sarake Elatustuen palautukset. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antoi lausunnon 87/2009 elatustuen takautumissaatavien käsittelystä kunnan kirjanpidossa vuoden 2008 tilinpäätöksessä ja siirtymäkautena (mm. Kuntatalous -tiedote 2/2009 s ja liite 9). Lausunnon mukaan siirtymäkauden aikana tilinpäätöksissä valtionosuusjärjestelmän kautta saatavat laskennalliset korvaukset merkitään takautumissaatavien vähennykseksi. Taseeseen merkityn saamisen ylittävä osuus saadusta korvauksesta kirjataan tuloslaskelman muihin toimintatuottoihin. Saamisen määrän oikeellisuutta tulee seurata ja tarvittaessa tarkistaa vastaisissa tilinpäätöksissä siirtymäkauden aikana Jos laskennallinen korvaus ei riitä taseeseen merkityn saamisen kuittaamiseen, poistetaan jäännössaldo muuna toimintakuluna viimeistään vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Influenssa A-virus (H1N1)v epidemian hoitoon myönnetty valtion avustus Valtioneuvoston on vuoden 2009 II lisätalousarviossa myöntänyt sairaanhoitopiireille kaksi (2) miljoonaa euroa ja terveyskeskusta ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille kolme (3) miljoonaa euroa avustusta sikainfluenssaepidemian hoitoa varten. Korvaukset jaetaan kunnille ja kuntayhtymille asukasluvun perusteella. Lääninhallitusten tehtävänä on ollut jakaa määrärahaa asukasluvun perusteella. Hakemukset on ensivaiheessa pitänyt tehdä lääninhallituksille jo mennessä. Kysymyksessä on kolmivuotinen, vuosina maksettava määräraha, josta siis on maksussa vuoden 2009 osuus. Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt määrärahan hakemisesta ohjeet sairaanhoitopiireille ja kunnille Kunnille kohdennettu määräraha tulisi siirtää terveyskeskusta ylläpitävälle kuntayhtymälle niissä kunnissa, joissa kuntayhtymä hoitaa perusterveydenhuollon, koska tässä tilanteessa kuntayhtymän vastuulla on rokotusten järjestäminen ja kustannukset ovat kuntayhtymän kustannuksia. Vain kuntayhtymä näissä tapauksissa voi tehdä hakemuksen määrärahasta ja antaa selvityksen määrärahan käytöstä. Avustus kirjataan kyseisen toiminnan toimintatuotoksi Tuet ja avustukset (valtiolta)/muut tuet ja avustukset (tililuettelomallin tili 3330) tai muu alatili /Influenssa A- virus (H1N1)v avustus (333x). Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

40 Valtion varoista korvausta ulkomailla kotipaikan omaavien sairaanhoidosta vuoden 2008 alusta Otsikkoasiasta on aikanaan lähetetty Kuntaliiton yleiskirje 9/80/2008, ja kyseistä asiaa on myös käsitelty lähinnä kirjanpidon kannalta Kuntatalous -tiedotteessa 1/2008, s Kansaneläkelaitos on lähettänyt asiasta kirjeen sairaaloille ja terveyskeskuksille, Kansaneläkelaitos, Terveys ja toimeentuloturvaosasto, Helmikuu Sairausvakuutuslakia on muutettu vuoden 2008 alusta lukien. Valtion korvausta haetaan Kansaneläkelaitokselta, lomakkeella Y31, erikoissairaanhoitolain :n tai kansanterveyslain 22.2 :n mukaisista kustannuksista eli täysi korvaus. Kansaneläkelaitos on toivonut hakemusten tekemistä kuukausittain. Hakemus on tehtävä hoidon kustannuksista Y 31-lomakkeella viimeistään 12 kuukauden aikana sen kuukauden lopusta lukien, jolloin hoito on annettu. Korvaukset maksetaan jälkikäteen aina kun korvausasia on ratkaistu. Kansaneläkelaitos antaa hakijalle päätöksen ja valitusosoituksen vain hylätyistä tapauksista. Jos valtion korvaus suoritetaan, siitä lähetetään hakijalle maksuilmoitus, jossa on erittely hoitokustannuksista potilaskohtaisesti. Ensimmäinen maksatuserä oli , tehtyjen hakemusten perusteella. Ensimmäisen maksatuserän jälkeen on tullut tietoja, että maksun saajat ihmettelevät, mitä rahaa Kela maksaa ja jopa päätöksiä on palautettu Kelalle takaisin tiedolla, että osoite tuntematon. Tämä tarkoittanee sitä, että tiedot kyseisistä hakemuksista eivät ole menneet kirjanpitoon tai myyntireskontraan, joten kirjanpidossa ei ole ollut tietoa, mitä suorituksia kunnalle/kuntayhtymälle on maksettu ja sen vuoksi niitä on jopa palautettu. Jotta tällaista epäselvää tilannetta ei jatkossa esiinny ja samalla myös väärinkäytösten mahdollisuus estetään, jokaisesta Y31-hakemuksesta (käytännössä hakemus on laskutus valtiolta) jäljennös myös kirjanpitoon tai hakemukset käsitellään myyntireskontran kautta. Myyntireskontran kautta laskutettaessa ne tulevat myös myyntisaamisiin ja saamisten seuranta ja jaksotus pysyy ajan tasalla. Erityisen tärkeää hakemusten (laskujen) ajantasainen seuranta on silloin, jos tapahtuu organisaatiomuutoksia. Kertauksena vielä, että kyseiset tulot kirjataan myyntituotoksi: Myyntituotot/Täyden korvauksen perusteella saadut korvaukset valtiolta/eylainsäädäntö, sairaanhoito- ja sosiaaliturvasopimukset (3089). Vakuutusyhtiöiden täyskustannuskorvausten käsittelystä Kuntaliitto on lähettänyt yleiskirjeen 31/980/2004, Liikenne- ja tapaturmapotilaiden hoidon täyskustannusvastuu vahingon aiheuttamista hoidon kustannuksista kunnalliselle palvelun tuottajalle Myös tässä tarkoitettujen korvausten laskutuksesta korostetaan, että myös näissä laskutus hoidettaisiin systemaattisesti myyntireskontran kautta seurannan ajan tasalla pysymiseksi ja mahdollisen perinnän tehostamiseksi. Maksukertymän selvittämiseksi joustavasti on suositeltu, että kirjanpidossa on toimintatuotoissa niitä varten erillinen tili: Myyntituotot/Muut suoritteiden myyntituotot/täyskustannusmaksut pakollisista vakuutuksista (3132). Lisätiedot: Anneli Heinonen, p. (09) , Jan Björkwall, p. (09) , Oiva Myllyntaus, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

41 Annika Suorto, p. (09) , Sinikka Huhtala, p. (09) , (influenssa (H1N1)v avustus, sairaanhoito- ja vakuutuskorvaukset) Eläinlääkintähuoltolaki uudistui (Kuntaliiton yleiskirje 26/80/2009) Uusi eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) tuli voimaan Valtioneuvoston asetus eläinlääkintähuollosta annettiin Kunnalla on velvollisuus järjestää alueellaan peruseläinlääkäripalvelut kaikille kotieläimille, mikäli palveluita ei yhteistoiminta-alueella ole muutoin saatavilla. Uudessa eläinlääkintähuoltolaissa peruseläinlääkäripalveluihin katsotaan kuuluvaksi myös ennaltaehkäisevät eläinten terveydenhuolto-ohjelman mukaiset palvelut, joita on tarjottava alueella pidettäviä hyötyeläimiä varten. Asiakasmaksut peruseläinlääkäripalveluista sekä kiireellisesti annetuista eläinlääkäripalveluista Kunnaneläinlääkärin palkkio ja korvaukset (Eläinlääkintähuoltolaki 19 ) Kunnaneläinlääkärillä on oikeus periä kotieläimen omistajalta tai haltijalta virkaehtosopimuksessa määrätty palkkio, matkakustannusten korvaus ja korvaus omistamiensa laitteiden käytöstä sekä korvaus käyttämistään lääkkeistä ja tarvikkeista aiheutuneista kustannuksista. Yksityisen eläinlääkäripalvelun tuottajan perimät maksut ja korvaukset (Eläinlääkintähuoltolaki 20 ) Jos kunta on tehnyt palveluiden tuottamisesta sopimuksen yksityisen eläinlääkäripalvelun tuottajan kanssa, yksityinen eläinlääkäripalveluiden tuottaja voi periä 12 ja 13 :n mukaisista palveluistaan enintään sen suuruisen maksun, jonka se on ilmaissut sopimukseen johtaneissa tarjousasiakirjoissa sekä lisäksi korvauksen matkakustannuksistaan. Kunnan perimät maksut (Eläinlääkintähuoltolaki 21 ) Kunta voi periä kotieläimen omistajalta tai haltijalta maksun (nk. klinikkamaksu) kunnan järjestämistä toimitiloista ja työvälineistä sekä avustavan henkilökunnan palkkauksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi silloin, kun kotieläintä hoidetaan eläinlääkärin vastaanotolla. Kuntien taloudellisen tilanteen huomioon ottaen, klinikkamaksujen periminen on erittäin suositeltavaa. Valtion korvaus kunnille valvontatehtävästä aiheutuneista kustannuksista Valtio korvaa kunnalle eläinlääkintähuoltolaiin 15 2 momentissa mainittujen valvontatehtävien kustannukset alkaen valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Korvausta maksetaan myös muiden kuin eläinlääkärien suorittamista valvontatehtävistä (esim. terveystarkastaja). Lääninhallitus (aluehallintovirasto alkaen ) maksaa korvauksen kunnalle laskutusta vastaan. Laskuun tulee liittää yksilöity selvitys käytetystä työajasta, valvontatehtävistä ja aiheutuneista kustannuksista lääninhallituksen vahvistaman kaavan mukaisesti. Vuoden viimeinen lasku on toimitettava viimeistään seuraavan vuoden tammikuun 15. päivään mennessä. Korvauksen perusteena on kustannusten ohella valvontatehtävään käytetty aika matkoihin käytetty aika mukaan lukien. Korvauksen perusteena oleviin todellisiin kustannuksiin lasketaan 1. valvontatehtävään käytetyn työajan palkkakustannukset henkilösivukuluineen Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

42 2. valvontatehtävästä aiheutuvat välttämättömät matkakustannukset todellisina 3. valvontatehtävässä käytetyt aineet, tarvikkeet ja tavarat 4. valvontatehtävään liittyvät välttämättömien palvelujen ostot 5. osuutena yhteiskustannuksista viisi prosenttia palkkakustannusten yhteismäärästä. Kohdan 1. palkkakustannuksiin lasketaan tehtävää hoitavan eläinlääkärin tuntikustannukset eläinlääkärin vuosityötuntiajan (vuosituntimäärä 1640 tuntia keskimääräisenä vuonna) ja vuosittaisen palkkakustannuksen avulla. Vuosittaiseen palkkakustannukseen sisältyy peruspalkan lisäksi virkaehtosopimuksen mukaiset korvaukset, vuosiloma-ajan palkka ja lomarahat henkilösivukuluineen. Valvontatehtävään kuuluvaksi katsotaan varsinaisten tarkastuskäyntien lisäksi kaikki valvontaan liittyvät tehtävät, kuten valvonnan suunnittelu, koulutus sekä eläinsuojeluun sisältyvä ohjaus ja neuvonta. Valvontaa tekevän eläinlääkärin tulee aina toimittaa kunnalle selvitys valvontatehtävistä ja niihin käytetystä työajasta. Lisätiedot: Tarja Hartikainen, puh. (09) , Tero Tyni (09) , Perus- ja viivästyskorko Peruskorko Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 1,25 prosenttia ajalle Peruskorko on alkaen ollut 1,75 prosenttia. Peruskorko vahvistetaan puolivuosittain, ja se määräytyy vahvistamista edeltävien kolmen kalenterikuukauden aikana julkaistujen 12 kuukauden Euriborkorkojen keskiarvosta. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron pyöristettynä lähimpään prosenttiyksikön neljäsosaan. Viivästyskorko Viivästyskoron määrittämisessä käytettävä viitekorko on ollut 1 %. Viivästyskorko samana ajanjaksona on siten ollut 8 %. Suomen Pankki ilmoittaa viivästyskoron määrittämisessä käytettävän viitekoron. Viivästyskorko on viitekorko lisättynä korkolain mukaisella 7 prosenttiyksiköllä. Viivästyskoron määrittämisessä käytettävä viitekorko on nyt Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön. Tätä viitekorkoa sovelletaan seuraavan kuuden kuukauden ajan. Tiedon viivästyskorosta ajalle saa vuodenvaiheen tienoilla nopeimmin Suomen Pankin Internet-sivulta, osoitteesta: asiakohdasta korot. Koroista tiedotetaan myös tiedotusvälineissä. Lisätiedot: Jan Björkwall, p. (09) , Mikael Enberg, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

43 Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (Prosenttia maksun perusteena olevasta palkasta) Kuntatalous 5/2009, liite 1 MAKSU/VUOSI * 2010* SOSIAALITURVAMAKSUT * kansaneläkevakuutus 2,416 1,948 1,951 1,851 1,25 a) 0 * sairausvakuutus 1,6 2,06 2,05 1,97 2,00 2,23 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSU 2,8 b) 2,95 c) 2,95 c) 2,90 d) 2,70 e) 2,95 f) KuEL-maksu (keskimäärin) 23,21 23,73 23,93 23,81 23,63 23,60 VaEL-maksu (keskimäärin) 20,48 20,73 21,55 22,07 22,07 21,83 MUUT (keskimäärin) 1,3 1,3 1,3 1,3 1,3 1,3 Työnantajan maksut (keskim.) 31,05 31,69 31,94 31,65 30,72 29,90 Vakuutetun eläkemaksu (keskim.) 4,9 g) 4,6 4,6 4,4 4,6 4,8 a) maksu on 1,851 ja 1.4. alkaen 1,05 % b) 0,7 % palkkasumman ensimmäiseen euroon asti c) 0,75 % palkkasumman ensimmäiseen euroon asti d) 0,70 % palkkasumman ensimmäiseen euroon asti e) 0,65 % palkkasumman ensimmäiseen euroon asti f) 0,75 % palkkasumman ensimmäiseen euroon asti g) Työntekijöiden eläkevakuutusmaksu eriytyi vuodesta 2005 alkaen alle 53-vuotiaiden ja 53-vuotta täyttäneiden työntekijöiden maksuprosentiksi J. Turkkila/my

44