Kevyen liikenteen seurannan kehittäminen Oulun seudulla
|
|
- Reino Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Käyntiosoite: Uusikatu 26 Postiosoite: PL 32, Oulun kaupunki Puhelin: (08) Kevyen liikenteen seurannan kehittäminen Oulun seudulla
2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen toteutus Tutkimusaineistot Laskentapisteiden tuottama aineisto Laskentapisteet ja niiden valintakriteerit Aineiston kuvaus ja laskennan luotettavuus Tiedonkäsittely ja -korjaus Säätiedot Liikennevalotiedot Tulokset Liikennemäärät ja liikenteen vaihtelu Pisteiden luokittelu Pisteiden liikennemäärät Kausivaihtelut Viikonpäivävaihtelut Tuntivaihtelut Suuntajakaumat Otoslaskentojen estimointi vaihtelukertoimien avulla Sää ja kausi pyöräilyn vaihtelun selittämisessä Lämpötila ja sade arkipäivän polkupyöräliikenteen selittäjänä Usean muuttujan yhteisvaikutus polkupyöräliikenteen selittäjänä Seurannan kehittäminen Kevyen liikenteen laskentajärjestelmä yleisesti Suositus Oulun kaupungin kevyen liikenteen laskentajärjestelmän kehittämiseksi Suositus Ely-keskuksen kevyen liikenteen laskentajärjestelmän kehittämiseksi Kausivaihtelukertoimet ja niiden käyttö Mittauksen ja tietojenkäsittelyn kehittäminen Lähdeluettelo LIITTEET: Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Liite 7: Liite 8: Viikonpäivävaihtelut pisteittäin eri kausina Tuntivaihtelut pisteittäin eri kausina Polkupyöräilijöiden määrät eri lämpötilassa ja eri kausina Pyöräilyn määrän ennustaminen lineaarisella monimuuttujaregressiomallilla Kausivaihteluvertailut liikennevalon polkupyöräsilmukka vs. Eco-Counter Eco-Counter laskentapisteiden liikennemäärät Ely-keskuksen laskentapisteet Eco-Counter laskentapisteiden paikat
3 Alkusanat Systemaattista läpi vuoden jatkuvaa kävelyn ja pyöräilyn määrän laskentaa on tehty Suomessa melko vähän. Tähän saakka laskennan ongelmana on ollut laskentalaitteiden puuttuminen, jotka pystyisivät tarkasti erottelemaan kävelijät ja pyöräilijät. Tarve kävelyn ja pyöräilyn määrän tarkempaan seurantaan on kuitenkin tunnistettu sekä suurimmissa kaupungeissa että valtakunnallisesti. Kevyen liikenteen seurannan kehittäminen Oulun alueella -projektissa kokeiltiin markkinoille tullutta uutta laskentalaitetta, joka pystyy luokittelemaan jalankulkijat ja polkupyöräilijät. Käytetty laskentalaite oli mukana myös Oulun seudun ammattikorkeakoulun (OAMK) insinöörityönä tehdyssä laitevertailussa, jossa tutkittiin talvikautena erilaisten laskentalaitteiden kykyä tehdä kevyen liikenteen laskentaa. Laitevertailussa korostui erityisesti laitteiden talvitoimivuus. Opinnäytetyön tärkeimmät havainnot on raportoitu osaksi tätä raporttia. Tutkimus tukee Oulussa tehtyä pitkäjänteistä kävelyn ja pyöräilyn edistämistyötä. Tutkimuksen tilaajana on ollut Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus. Tilaajan edustajina ovat toimineet Jukka Talvi (Oulun kaupunki) sekä Jani Huttula (Pohjois-Pohjanmaan Elykeskus). Työn toteuttivat Sito Oy (Kati Kiiskilä, Kimmo Karoluoto) ja Riksroad Oy (Kimmo Saastamoinen, Riitta Kerola). Oulussa helmikuussa 2012
4 4
5 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tavoite Kävelyn ja pyöräilyn kasvava merkitys ilmasto- ja terveystavoitteiden saavuttamisessa on tunnustettu. Tavoite kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamisesta on linjattu laajasti liikennepolitiikassa. Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön pitkän aikavälin liikennepoliittisissa linjauksissa (2000 ja 2007), hallitusohjelmassa (2007), hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisessa strategiapaperissa (2008) ja hallituksen iltakoulussa ( ) on tuotu esille tavoite kevyen liikenteen osuuden kasvattamisesta, erityisesti lyhyillä matkoilla ja osana joukkoliikenteen matkaketjuja. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2010) Vuonna 2011 julkaistun Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia linjauksen tavoitteena on, että vuonna 2020 tehdään kävely- ja pyöräilymatkoja vähintään 20 prosenttia enemmän kuin vuonna Matkamääränä tämä tarkoittaa noin 300 miljoonaa kävely- ja pyöräilymatkaa. Matkamäärän kasvattamisen tavoite on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittisessa ohjelmassa asetetun mukainen. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2011.) Vastaavia kevyen liikenteen kulkutapaosuuden kasvutavoitteita on asetettu kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmissa ja ilmastostrategioissa, mukaan lukien Oulun seudun ilmastostrategia (2009). Kävelyn ja pyöräilyn kasvutavoitteiden seurannan ongelmana on, että tietoa kävelyn ja pyöräilyn määrästä ei systemaattisesti kerätä Suomessa. Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden ja muutosten valtakunnallinen seuranta perustuu noin viiden vuoden välein kerättävään valtakunnalliseen henkilöliikennetutkimuksen aineistoon. Sen havaintomäärä ei riitä kuvaamaan tilannetta yksittäisillä kaupunkiseuduilla. Suurimmilla suomalaisilla kaupunkiseuduilla on yksittäisiä pyöräliikenteen laskentalaitteita, mutta tietoa ei kerätä yhtenäisin periaattein. Maijalan (2011) tekemän kuntakyselyn mukaan vain noin joka viides vastanneista 137 suomalaisesta kunnasta teki koneellista laskentaa ja tyypillistä se on vain suurimmissa yli asukkaan kaupungeissa. Osassa kaupungeista kerättyä tietoa ei koota kaupunkikohtaisiksi aikasarjoiksi, jolloin se jää hyödyntämättä seurannassa. Konelaskentaa useammin tehtiin käsilaskentaa, jolloin lyhyistä käsilaskennoista kerätyt aikasarjat ovat herkkiä mm. sään vaihteluille. Seurantatiedon kerääminen on myös esitetty uuden Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma linjauksen kehittämiskohteena (Liikennevirasto 2012). Maijalan (2011) selvityksen mukaan eniten seurannan kehittämishankkeita on käynnissä asukkaan kaupungeissa, joista noin kaksi viidesosaa kyselyyn vastanneista kaupungeista kehittää tällä hetkellä pyöräilyn seurantaa. Pyöräliikenteen kasvattamisen esteet ja haasteet Oulun seudulla -opinnäytetyössä on todettu kevyen liikenteen seurannan kehittämisen olevan tarpeen myös Oulun seudulla (Tahkola 2010). Tutkimuksen tavoitteena on luoda suositus ympärivuotisesti toimivasta kevyen liikenteen laskentajärjestelmästä Oulun alueelle. Tutkimuksessa testattiin, kuinka markkinoille tullut parhain mahdollinen kävelyä ja pyöräilyä luokitteleva laskentalaite soveltuu ympärivuotiseen laskentaan etenkin talvikautena. Asiasta teetettiin OAMK:lla insinöörityö, jossa tässä tutkimuksessa käytetty Eco-Counterin laskentalaite oli yhtenä tutkittavana laitteena (Karoluoto 2010). Vuoden ajalta kerättyä aineistoa tutkittiin sen laadun osalta, mutta myös tuotettiin sen perusteella uutta tietoa pyöräilyn ja kävelyn määrästä sekä vaihtelusta Oulussa. 5
6 1.2 Tutkimuksen toteutus Ympärivuotisen tiedonkeräyksen pisteitä oli yhteensä neljä, joista kaksi oli Oulun kaupungin pisteitä ja kaksi Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen pisteitä. Laskentalaitteet asennettiin pisteisiin joulukuussa 2010, joten ympärivuotisena tiedonkeruukautena oli vuosi Laskentapisteiden paikat on esitetty liitteessä 8. Eco-Counterin laskentalaite erottelee kävelijät ja pyöräilijät. Tieto kerätään tunnin jaksoissa ja laite lähettää tuntitiedot automaattisesti GSM:n avulla laitevalmistajan tietokantaan (Eco-Visio) kerran vuorokaudessa. Laitteiden keräämä tieto on Eco-Visio web-raportoinnin avulla jatkuvasti käytössä. Tutkimuksen aikana konsultti seurasi säännöllisesti tiedon kerääntymistä Eco-Vision tietokantaan ja samalla keräsi tietoa laitteiden toimivuudesta. Laskentalaitteissa oli jonkin verran laskentatarkkuuteen vaikuttavia ongelmia, mutta ne saatiin tutkimuksen aikana korjattua, lumiongelmaa lukuun ottamatta. Talvikauden ongelmista on kerrottu tarkemmin insinöörityön yhteydessä (Karoluoto 2010, ss.64 65). Tiedon raportointi oli suunniteltu tehtäväksi Eco-Visio web-raportoinnin avulla, mutta tietokannassa esiintyvien virheellisten datojen vuoksi, ohjelman raportointia ei pystytty käyttämään. Mikäli Eco- Vision tietokantaa ei kehitetä siihen suuntaan, että virheellinen data voidaan korjata tietokannassa esim. ajoneuvoliikenteen LAM-tietokannan tapaan, Eco-Vision web-raportointimahdollisuus on seurantatiedon raportoimisessa lähes turha. Eco-Vision web-raportoinnin käyttäjän tulee olla tietoinen hyvin tarkasti jaksoista, jolloin laskentalaitteelta automaattisesti tietokantaan kerätty tieto on virheetöntä, ja siten raportointiin käyttökelpoista. Lähinnä tietokanta toimii alkuperäisdatan säilytyspaikkana, tapana vastata nopeasti hetkellisiin kävely- ja pyöräilymääriin liittyviin tietotarpeisiin ja mittauslaitteiden toimivuuden seurantatapana. Tässä kehittämisprojektissa konsultti haki laskentalaitteen tiedot Eco-Vision tietokannasta ja kopioi tuntitiedot Excelin taulukkoon. Mikäli tiedoissa oli virheellisyyttä, tiedot korjattiin päivätasolla Excelissä. Konsultti laati pisteen liikennemääristä, kulkujakaumista ja liikenteen vaihteluista väliraportin elokuussa Loppuraporttia varten tiedot siirrettiin Access-tietokantaan sekä SPSS-ohjelmaan tilastollista analysointia varten. Loppuraporttiin laskentadatasta tuotettiin suunnittelun käyttöön pitkäaikaiseen seurantaan perustuvia vaihtelukertoimia (ns. perustiedot kausi-, viikonpäivä- ja tuntivaihteluista) ja SPSS tilasto-ohjelmalla tutkittiin liikennemäärien, säätilan (ennusteet, tiesäätiedot) ja kauden riippuvuutta. Tähän loppuraporttiin konsultti on myös laatinut esityksen kevyen liikenteen seurantajärjestelmä kehittämisestä Oulun seudulle, joka mahdollistaisi sekä kävelyn että pyöräilyn määrän seurannan uudella tavalla. 6
7 2 Tutkimusaineistot 2.1 Laskentapisteiden tuottama aineisto Laskentapisteet ja niiden valintakriteerit Laskentapisteiden yleisiä valintakriteerejä on muun muassa kuvattu Liikenneviraston raportissa seuraavasti (Luukkonen 2011): Automaattiset laskentapisteet tulee valita automaattilaskimen toimivuuden mukaisesti. Pyöräliikenteen automaattisen jatkuvan mittauksen paikan valinnassa tulee välttää mäkiä ja sekä yleisesti paikkoja, joissa pyöräilijät tai jalankulkijat pystyvät oikaisemaan laskentapaikan ohi. Mäessä ei tulisi mitata siitä syystä, että alamäessä pyörän vauhti kohoaa niin korkeaksi, että induktiosilmukkalaitteen on vaikea saada pyörästä signaalia ja tunnistaa se. Ylämäessä pyörän vauhti on taasen niin hidas ja signaali vahva, että laite saattaa kirjata yhden pyöräilijän kaksi kertaa. Ylämäessä pyörää voidaan myös taluttaa, mikä johtaa laitteen vaikeuksiin tehdä oikea olettamus kulkutavasta. Jalankulun automaattisten laskentapisteiden valinnassa tulee ottaa huomioon laskinten toimintarajoitukset. Esimerkiksi laajat torialueet eivät ole sopivia useimmille automaattilaskimille niiden kapeahkosta toimintasäteestä johtuen. Useissa automaattilaskimissa toiminnan epävarmuutta esiintyy erityisesti ihmisjoukkoja mitattaessa ja usean ihmisen ollessa laitteen havainnointialueella samanaikaisesti. Oulun laskentapisteiden osalta laskentapisteen valintakriteereitä olivat lisäksi: Koska tutkimukseen liittyi opinnäytetyö (Karoluoto 2011), jossa vertailtiin erilaisia mittauslaitteita, tuli mittauspaikan olla sellainen, että vertailu muihin laskentalaitteisiin onnistui. Piste sai olla lähellä liikennevaloristeystä, jossa on myös polkupyörälaskentaan tarkoitetut silmukat. Lisäksi pisteen läheisyyteen tuli pystyä asentamaan mikroaaltolaskimet. Pisteessä tuli olla myös (riittävästi) jalankulkuliikennettä. Laskentakohteiden tuli olla kohtalaisen selkeitä, jotta jatkuvatoiminen laskenta saatiin teknisesti onnistumaan. Laskentapaikan tuli olla kohdassa, jossa laskin oli mahdollisimman huomaamaton ja alueella ei oleskeltu, eli kohde ei ollut altis ilkivallalle. Laskentapisteiden paikkoja (15 kohdetta) kartoitettiin maastossa elo-syyskuun aikana 2010 ja osalla pisteistä (8 kpl) tehtiin lyhyitä koneellisia laskentoja kevyen liikenteen määrän selvittämiseksi. Suurin osa pisteistä soveltui hyvin Eco-Counterin laskentalaitteen mittauspisteiksi, mutta osalle laitteen asentamista ei suositeltu asennusteknisistä tai liikenneympäristöön liittyvistä syistä tai pistettä ei kannattanut perustaa vähäisen jalankulkuliikenteen vuoksi. Kartoituksen jälkeen päädyttiin sijoittamaan Ely-keskuksen pisteet Kempeleeseen ja Kelloon ja Oulun kaupungin pisteet Ainolanpuistoon ja Ouluhallille. Elyn osalta päädyttiin Kempeleen pisteeseen, jossa lyhyen syyskuun puolessavälissä tehdyn koneellisen laskennan perusteella kevyen liikenteen määräksi arvioitiin 338 kulkijaa/vrk, josta jalankulkijoita 22 %. Piste valittiin nimenomaan liikennemäärän perusteella, vaikka pisteen paikan siirto lähemmäksi Oulua olisi ollut keveyn liikenteen pääverkon kannalta edullisempi. Siirtoa ei tehty, koska pelättiin liikennemäärän jäävän liian vähäiseksi, ja siten aiheuttavan vertailututkimukselle ongelmia. Elyn toisen pisteen osalta päädyttiin tilaajan esittämään Kellon pisteeseen. Kaupungin osalta keskusteltiin pisteen sijoittamisesta Patosillalle Ainolanpuiston sijaan. Teknisesti laite on mahdollista sijoittaa teräsrakenteiden lähelle, mutta Patosillan asennuksesta luovuttiin, koska laite olisi jouduttu sijoittamaan virtaavan veden yläpuolelle. Se olisi voinut aiheuttaa infrapunalinssin huurtumista. Piste sijoitettiin Patosillan lähelle Ainolanpuiston puolelle. Suurin osa Patosillan kevyestä liikenteestä kulkee tämän pisteen kautta. Kaupungin toisen pisteen osalta päädyttiin tilaajan esittämään Ouluhallin pisteeseen. 7
8 Eco-Counterin laitteiden asennukset toteutettiin siten, että syyskuussa asennettiin asennuskaivot (d=40 cm) ja silmukkasahaukset toteutettiin lokakuun alkupuolella. Itse laskentalaitteet saapuivat joulukuussa, joten laskimet saatiin asennettua mennessä talvikeleistä huolimatta. Kuva 1: Eco-Counterin laskentalaitteiden asennusta Ainolanpistessä. Asennuskaivo ja silmukat oli tehty syys-lokakuun aikana. Pystytykseen tarvittava kiviaines oli säilytetty astioissa lämpimässä varastossa. Laskentalaitteiden seuranta aloitettiin välittömästi laskentalaitteiden asennuksen jälkeen. Laskentalaitteet oli esiasennettu laitevalmistajan toimesta ja tietokantakeräyksen ohjelmointi tehtiin maahantuojan toimesta. Laitteiden kellot ja Oulun kaupungin pisteiden numerointi tietokannassa olivat aluksi väärin, mutta virheet havaittiin tammikuun alkupuolella ja ne korjattiin välittömästi. 8
9 2.1.2 Aineiston kuvaus ja laskennan luotettavuus Vuoden 2011 kestäneen seurantakauden aikana laskentalaitteiden infrapunasensorin aukko tukkeutui useasti lumisateen tai lumenpoiston yhteydessä. Lumihäiriöitä olisi ollut vielä nyt todettua enemmän, ellei laitteita olisi putsattu käsin riittävän tiedon saamiseksi opinnäytetyöhön. Putsausta tehtiin lähinnä kaupungin pisteissä. Lisäksi etenkin kaupungin pisteissä esiintyi jonkin verran ilkivaltaa, jolloin infrapunan aukko oli tukittu esimerkiksi roskilla. Infrapunasensorin ollessa toimintakyvytön laskin ei pysty tekemään jalankulkijahavainnointia eikä päättelemään polkupyöräilijöiden ajosuuntia. Infrapunasensori ei vaikuta silmukoiden toimintaan, joten polkupyörien kokonaismäärän laskenta toimii oikein. Taulukkoon 1 on kerätty tiedot laskinten toimintahäiriöiden määristä seurantajakson aikana. Taulukko 1: Laskennassa esiintyneet toimintahäiriöt tai havaintopäivät, joissa laskentatietoa on korjattu poikkeavan tapahtuman johdosta. Piste Anturi Toimintahäiriö yhteensä (vrk) Ainolanpuisto Infrapuna jalankulkijat 16 Ouluhalli Ouluhalli Kello Kempele Infrapuna jalankulkijat Silmukka/muu vika polkupyöräilijät Infrapuna jalankulkijat Infrapuna jalankulkijat Huomio ml. Terwahölkkä (2) ml. Terwahölkkä (4), Herättäjäjuhlat (3), Hiphop-festari (2) PP:stä ei suuntatietoa, vain kokonaismäärä (yhtenäinen jakso ) Suurimmaksi osaksi lumiongelma Suurimmaksi osaksi lumiongelma. Maraton (1) Näiden lisäksi Ainolanpuistossa oli tiedonkeruuseen liittyvä ongelma välisenä aikana, jolloin laskentalaitteelle kerääntynyt laskentatieto ei siirtynyt automaattisesti tietokantaan. Ongelma korjattiin siten, että laite vaihdettiin uuteen ja vanhasta laitteesta siirrettiin kerääntynyt tieto manuaalisesti tietokantaan laitevalmistajan toimesta. Kempeleen pisteellä esiintyi myös ilmeisesti keräyshäiriöistä johtuvia haamuhavaintoja aamuyön tunteina. Tilannetta korjattiin toukokuussa siten, että GSM:n antennin paikkaa muutettiin kotelon sisällä. Tämän jälkeen haamuhavaintoja ei enää havaittu. Polkupyörien laskentasilmukat ovat toimineet moitteettomasti lukuun ottamatta Ouluhallin seurantaa, jossa polkupyörien määrät eivät tulleet toiselle suunnalle Koska toisen suunnan polkupyöräilijämäärät olivat normaalit, vika ei välttämättä ollut silmukoissa. Vian lopullinen syy ei selvinnyt. Oulun kaupungin laitteisiin kohdistui lievää ilkivaltaa. Laitteiden asennuspylväitä on spreyattu ja Ainolanpuiston toiseen linssiin oli isketty ruuvimeisselillä tai vastaavalla, jolloin lasiin oli syntynyt pieni reikä. Lisäksi infrapunasensorin reikään on tungettu paperia ja roskia silloin tällöin, jolloin laskentalaite ei ole pystynyt havaitsemaan jalankulkijoita. Ilkivallasta aiheutui kuitenkin vähemmän ongelmia kuin odotettiin. Ely-keskusten laitteihin kohdistuvaa ilkivaltaa ei esiintynyt. Ilkivaltaa selvästi suurempi ongelma oli lumi. Seuraavissa kuvissa on esitetty infrapunasensorin toimintahäiriöiden ajankohdat ja kestot tapauksissa, jolloin infrapunasensori ei ole toiminut oikein. 9
10 Kuva 2: Infrapunasensori ei ole toiminut oikein ko. päivinä kaupungin laskentapisteissä. Kuva 3: Infrapunasensori ei ole toiminut oikein ko. päivinä Elyn laskentapisteissä. 10
11 2.1.3 Tiedonkäsittely ja -korjaus Laskentapisteiden tiedot vietiin Exceliin tuntitason tietona, jonka jälkeen tiedoista muodostettiin päivätason tiedot. Mikäli päivätason (tuntitason) tiedoissa havaittiin toimintahäiriön aiheuttamaa tietopuutetta, tieto korjattiin päivätason tietoihin oheisen esimerkin mukaisesti. Korjaukset kohdistuvat pelkästään jalankulkuliikenteeseen. Tiedon korjauksen vuoksi, raportissa on tutkittu pyöräilyn määrää ja vaihtelua kävelyn määrää ja vaihtelua enemmän. Taulukko 2: Esimerkki tiedon korjausmenetelmästä. Toimintahäiriöt aiheuttivat ongelmia vain jalankulkuliikenteessä, joten vain jalankulkijoiden määrätietoa on korjattu. Tietokorjauksissa on todelliset havaintolukumäärät koetettu arvioida muun muassa polkupyörien osuuden perusteella. Menetelmä ei luonnollisestikaan ole kovin tarkka, mutta sitä voitaneen pitää riittävänä jonkinlaisen korjaustason saavuttamiseksi. Kempeleen pisteen osalta tehtiin myös tuntitason korjauksia poistamalla aamuyön keräyshäiriöistä johtuneet ylimääräiset havainnot. Useamman vuoden seurantatiedot antavat enemmän eväitä korjausmenettelyn kehittämiseen. Kuva 4: Massatapahtumien ja ylimääräisten havaintojen aiheuttamat piikit mittausdatassa. 11
12 Tietokorjauksia on tehty myös massatapahtumien aiheuttamien poikkeavien havaintomäärien johdosta, jotta liikenteen määrät ja vaihtelut eivät vääristyisi mahdollisesti vain kyseisenä vuonna pidetyn massatapahtuman johdosta. Tällaisia tapahtumia, joissa tietokorjauksia on tehty, ovat olleet Ouluhallin osalta Terwahölkkä ( ), Herättäjäjuhlat ( ) ja HipHop festari (5.-6.8), Ainolanpuiston osalta Terwahölkkä ( ) ja Kempeleen pisteen osalta KempeleZmaraton (13.8). Kellon pisteellä havaittiin erittäin suuret jalankulkijamäärät välisenä aikana, joten dataa on korjattu tältä osin. Mitään tietoa ongelman aiheuttajasta ei ole ja ongelma poistui itsestään. Kuva 5: Korjatut jalankulkijoiden määrät. Laskentapisteiden liikennemäärät on esitetty kuvaajana liitteessä Säätiedot Säätietojen osalta hankittiin tiesääaseman (Ouluntulli) vuoden 2011 tiedot ilman lämpötilan, tuulisuuden ja sateen osalta. Näiden lisäksi kerättiin koko seurantakauden ajan säätilan ennustetiedot aamu- ja iltapäivältä ilman lämpötilojen ja ilman laadun (pouta runsas sade) osalta. Seurattavaksi ennustelähteeksi valittiin MTV3:n illan uutislähetyksen ennuste seuraavan aamun ja iltapäivän säälle. Televisioennusteen seuraamisella pyrittiin simuloimaan ihmisen kulkutavan valintaprosessia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Oheisesta kuvasta näkyy vuoden 2011 ennustetun aamun ja iltapäivän lämpötilat sekä tiesääaseman päivän keskilämpötila. Kuvasta nähdään, että helmikuun loppupuolella on vajaan kahden viikon kireä pakkaskausi ja kesän suurin hellejakso ajoittui kesäkuun alkupuolelle. 12
13 Kuva 6: Ennustetut lämpötilat (AP, IP) ja tiesääaseman mittaustuloksista laskettu päivän keskilämpötila (C) tutkimusjakson aikana. Alla olevasta kuvasta nähdään tiesääaseman perusteella lasketun keskimääräisen päivälämpötilan ja ennustettujen lämpötilojen erotus. Lisäksi kuvaan on piirretty keskimääräinen tuulisuus eri päivinä. Kuvasta havaitaan, että iltapäivän ennustetut lämpötilat ovat yleensä korkeammat kuin päivän keskilämpötila ja aamun ennustetut lämpötilat ovat vastaavasti selvästi pienemmät kuin päivän keskilämpötila. Koko päivän keskituulisuus oli suurimmillaan yli 5 m/s mm. marraskuun loppupuolella. Kuva 7: Tiesääaseman ja ennustetun lämpötilan erotus sekä tuulisuus (W). Epäjatkuvuuskohdat elokuussa ja joulukuussa tarkoittaa puuttuvia tiesääaseman tietoja, joten näistä päivistä kuvaajaa ei voitu muodostaa. Sateen osalta erot tiesääaseman ja ennusteiden välillä olivat merkittävät. Tiesääaseman perusteella sadepäiviä oli 223 päivänä sateen kestoa ja ajankohtaa huomioimatta. Ennusteiden perusteella sadetta olisi ollut vain 109 päivänä. Vaikka tiesääaseman tuloksista pudotettaisiin yöajan (klo 22 06) sadetiedot pois, niin tiesääaseman perusteella sadepäivä olisi ollut 202 eli lähes kaksinkertainen määrä ennustettuihin sadepäiviin verrattuna. 13
14 Ei-sade ennusteita oli 127 kpl, vaikka tiesääaseman perusteella päivän aikana on sadetta esiintynyt. Sen sijaan Sade ennusteita oli 13 kpl, jolloin tiesääaseman perusteella ei ole satanut. Tuloksista voisi päätellä ainakin sen, että jos ennusteen mukaan on tulossa sadetta, ennuste pitää useimmiten paikkansa eli virheellisten ennusteiden määrä on alle 12 % (13/109) tiesääaseman tietoihin verrattuna. Poutasäiden ennustaminen sen sijaan on huonompaa, sillä ennuste oli väärässä lähes joka toinen kerta (127/256), mikäli tiesääaseman antamaan säätietoon on luottamista. Seuraavasta kuvasta nähdään ennustetun sateen (kesto ja intensiteetti) ja tiesääaseman sadehavaintojen keston (%) välinen yhteys. Ennustettu sadetieto on määritetty siten, että aamupäivän (AP) ja iltapäivän (IP) sade-ennusteet on summattu seuraavan logiikan mukaisesti: pouta tai muu eisateinen ennuste = 0, vähäinen sade = 1, sateinen = 2 ja runsas sade =3. Ts. jos molemmat ennusteet (AP & IP) ovat runsas sade, ennustetun sateen arvoksi tulee 6. Tiesääaseman osalta on laskettu sadehavaintojen lukumäärä suhteessa koko päivän havaintojen lukumäärään, joten arvo (%) kuvaa sateen kestoa 24 tuntiin verrattuna. Kuva 8: Ennustettu pouta (0) tai sade (1-6). Sateen keston akseli on aloitettu 5 %:sti, jotta poutaennusteet (0) näkyvät akselilla selkeämmin. Kuvaajasta näkee, että tiesääaseman perusteella sadepäiviä etenkin talvella olisi ollut selvästi enemmän kuin ennusteet ovat ennustaneet. 2.3 Liikennevalotiedot Päivittäiset vuoden 2011 liikennevalotiedot polkupyöräsilmukasta saatiin Oulun kaupungilta Paulaharjuntien liikennevaloista (risteyksen kuva, Karoluoto 2010 s. 44). Vaikka liikennevalojen polkupyöräsilmukoista ei saada kovinkaan tarkkaa (havaintokate 76 %) liikennemäärätietoa (Karoluoto 2010), saadaan liikennevalotiedoista hyvinkin tarkka käsitys viikonpäivä- ja kausivaihteluista. Liikennevalodatan hyödyntämistä polkupyörälaskennassa tulisi kehittää, koska liikennevalojen polkupyöräsilmukoista saadaan hyvin helposti ympärivuotista laskentadataa. Paulaharjuntien kausivaihteluvertailut on esitetty liitteessä 5. 14
15 3 Tulokset 3.1 Liikennemäärät ja liikenteen vaihtelu Pisteiden luokittelu Laskentapisteet voidaan luokitella liikenne- ja viestintäministeriön (2005, s. 23) esityksen mukaan neljään eri tuntivaihteluluokkaan (TVL). Oheisen taulukon mukaisesti Oulun alueen pisteet edustavat pääasiallisesti työmatka- ja asiointiliikenneluokkaa. Taulukko 3: Liikenne- ja viestintäministeriön (2005) selvityksen mukainen vaihteluluokittelu. Vaihteluluokka Luokittelukriteerit (kesä) Oulun piste TVL (kesä) VPVL (kesä la, su) Työmatka TVL <0,43 Kempele 0,414 (heinäkuu 0,412) <1,00 Asiointi TVL >0,49 Työmatka/asiointi TVL 0,43 0,49 Kello Ainolanpuisto Ouluhalli 0,441 (heinäkuu 0,441) 0,446 (heinäkuu 0,446) 0,457 (heinäkuu 0,456) <1,00 <1,00 <1,00 Ulkoilu VPVL (la, su) >1,00 Luokittelu perustuu kesän arkipäivien klo väliseen kevyen liikenteen osuuteen työmatka-, asiointi- ja sekaliikenneluokan osalta. Ulkoiluluokan osalta luokittelu perustuu viikonpäiväluokitteluun, jolloin lauantain ja sunnuntain viikonpäiväkerroin ulkoiluluokassa tulee olla yli 1,00. Oulun pisteiden osalta tutkittiin kesän tuntivaihtelun osalta lisäksi myös heinäkuun tuntivaihtelua, koska oletuksena oli, että etenkin Oulun kaupungin pisteet voisivat lomakuukautena olla liikenteellisesti erilaisia kuin muuna aikana. Tämä oletus ei pitänyt paikkansa, sillä liikenteen osuus klo oli lähes täsmälleen sama kuin koko kesän osalta Pisteiden liikennemäärät Pisteiden liikennemäärät poikkesivat huomattavasti toisistaan. Elyn pisteissä kevyen liikenteen määrä oli koko vuoden osalta välillä, kun Oulun kaupungin pisteissä liikennemäärä oli välillä. Jalankulkijoiden osuus kevyestä liikenteestä koko vuoden osalta vaihteli %:n välillä eri pisteissä. Vähinten jalankulkuliikennettä oli kesäisin (alle 20 %) ja eniten talvisin (29 55 %). Kevyen liikenteen väylien suunnitteluohjeen (Tiehallinto 2008) mukaan ohjeellinen poikkileikkaus tulisi olla 4,0 metriä, kun mitoitusliikenne on yksikköä/vrk. Suunnitteluohjeen mukaan mitoitusliikenne tulisi määrittää 5-10 vuoden päähän rakentamisvuodesta, joten käytännössä mitoitusliikenteenä voi pitää normaalin kesäpäivän vuorokausiliikennettä, eli tässä tapauksessa kesän keskimääräistä liikennemäärää (KKVL). Ainolanpuistossa poikkileikkaus tulisi siten olla 4,5 metriä, kun mitoitusliikenteenä käytetään kesän keskimääräistä liikennemäärää (KKVL>4000). Tällä hetkellä poikkileikkaus on noin 3 metriä jokaisessa mittauspisteessä, joten liikennemäärien vielä tästä kasvaessa etenkin Ainolanpuiston väylän leventäminen voi tulla ajankohtaiseksi turvallisen ja mukavan liikkumisväljyyden takaamiseksi. Kevyen liikenteen liikennemäärien tunnusluvut on koko vuoden keskimääräisen vuorokausiliikennemäärän (KVL) lisäksi määritetty liikenne- ja viestintäministeriön (2005) esityksen mukaisesti talvikauden**** ( ja ) ja kesäkauden** ( ) osalta. Sen lisäksi tunnusluvut on laskettu kevätkaudelle* ( ) ja syyskaudelle*** ( ) oheisessa taulukossa. 15
16 Taulukko 4: Pisteiden liikennemäärät ja keskeisimmät tunnusluvut. Arkipäivisin (ma pe) päivittäisten liikennemäärien vaihtelut ja vaihtelun keskihajonta eri kausina on esitetty alla olevissa kuvissa. Arkipäivien liikennemäärissä on eniten vaihtelua talvikautena ja vähinten syksyllä. Ouluhallin osalta syksyn arkipäivien liikennemäärät ovat lähes kesän tasolla, kun muissa pisteissä liikennemäärät alentuvat kevään/talven tasolle. Kuva 9: Arkipäivien (ma-pe) liikennemäärät eri kausina. Ylin arvo on määritetty kaavalla ka+kh ja alin arvo kaavalla ka-kh, joten noin 2/3 arkipäivinä liikennemääristä on näiden viivojen välissä. (ka= keskiarvo, kh=keskihajonta). 16
17 3.1.3 Kausivaihtelut Kausivaihtelulla tarkoitetaan tässä kuukauden keskimääräisen vuorokausiliikennemäärän (M) suhdetta koko vuoden keskimääräiseen vuorokausiliikenteeseen (KVL). Eri kuukausien kausivaihtelukerroin lasketaan kaavalla Mk/KVL, jossa k on kuukausi. Jalankulkijoiden kausivaihtelukertoimet eri pisteissä ovat talvikuukausina suuremmat kuin muina kuukausina. Tämä selittyy luonnollisestikin sillä, että jalankulkijat siirtyvät pyöräilijöiksi kevään/kesän tultua ja näin kävelijöiden määrät alenevat kesäkuukausiksi. Kuva 10: Jalankulkijoiden kausivaihtelu eri kuukausina vuoden keskimääräiseen arvoon verrattuna. Touko- ja syyskuun osalta on laskettu alku- ja loppukuun arvot erikseen. Pyöräilijöiden määrät ovat kesäkuukausina noin kolmekertaiset talvikuukausiin verrattuna. Ouluhallin pisteellä pyöräilijöiden määrät alentuvat kesä- ja heinäkuussa, kun taas muissa pisteissä pyöräilijöiden määrät ovat näinä kuukausina suurimmillaan. Toukokuussa pyöräilijöiden määrät ovat alku- ja loppukuusta lähes yhtä suuret, mutta syyskuussa pyöräiljöiden määrä vähenee selvästi loppukuusta. Kuva 11: Polkupyöräilijöiden kausivaihtelu eri kuukausina vuoden keskimääräiseen arvoon verrattuna. Touko- ja syyskuun osalta on laskettu alku- ja loppukuun arvot erikseen. 17
18 Kevyen liikenteen määrä on hyvin tasainen toukokuun alusta syyskuun alkupuolelle saakka. Talvikuukausina kevyen liikenteen määrä on 0,30...0,55 kertainen kesäkuukausiin verrattuna. Kuva 12: Kevyen liikenteen kausivaihtelu eri kuukausina vuoden keskimääräiseen arvoon verrattuna. Touko- ja syyskuun osalta on laskettu alku- ja loppukuun arvot erikseen Viikonpäivävaihtelut Viikonpäivävaihtelulla tarkoitetaan tässä eri kausien kunkin viikonpäiväliikenteen (Qvp) suhdetta kyseisen kauden keskimääräiseen vuorokausiliikenteeseen (S). Eri kausien viikonpäiväkertoimet lasketaan kaavalla Qvp /S, jossa vp on viikonpäivä. Jalankulkijoiden viikonpäiväkertoimet eri kausina ovat alhaisimmillaan lauantaina. Perjantaina kerroin on vain hieman pienempi kuin muina arkipäivinä ja sunnuntaina. Viikonpäivävaihtelussa ei ole suuria eroja eri kausien välillä, joskin talvikausi erottuu etenkin viikonlopun osalta. Kuva 13: Jalankulkijoiden viikonpäivävaihtelut eri tarkastelukausina tarkastelujakson keskimääräiseen arvoon verrattuna. 18
19 Polkupyöräilijöiden viikonpäivävaihtelukertoimet ovat erittäin tasaiset maanantaista perjantaihin. Viikonloppuna kerroin pienenee noin kolmanneksen arkipäivien tasosta, mikä kertonee arkipäivien työmatkapyöräilyn suuresta osuudesta. Eri kausien välillä kertoimissa ei ole huomattavia keskinäisiä eroja paitsi talvikautena, jossa viikonloppuna kerroin on selvästi pienin muihin kausiin verrrattuna. Kuva 14: Pyöräilijöiden viikonpäivävaihtelut eri tarkastelukausina tarkastelujakson keskimääräiseen arvoon verrattuna. Viikonpäivävaihtelu on lähes samalla tasolla arkipäivinä maanantaista perjantaihin koko kevyen liikenteen osalta. Viikonloppuna kevyen liikenteen kausivaihtelukerroin on keskimäärin 0,57...0,78 välillä kun se arkipäivinä on keskimäärin 1,03...1,22 välillä. Kuva 15: Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden viikonpäivävaihtelut eri tarkastelukausina tarkastelujakson keskimääräiseen arvoon verrattuna. 19
20 3.1.5 Tuntivaihtelut Tuntivaihtelulla tarkoitetaan tässä kunkin kauden arkivuorokauden (ma-pe) tuntien (q) suhdetta kyseisen kauden keskimääräiseen arkivuorokausiliikenteeseen (Q= ). Tuntivaihtelukertoimia määrittäessä mukaan ei ole otettu päiviä, joiden liikennemäärää on korjattu. Eri kausien (arkipäivien) tuntivaihtelukertoimet lasketaan kaavalla qh /Q, jossa h on tunti (0-23). Kuva 16: Jalankulkijoiden arkipäivien (ma-pe) tuntivaihtelut eri pisteissä koko vuoden aineistossa. Jalankulkijoiden määrän tuntivaihtelukuvaajat koko vuoden osalta ovat melko erilaisia eri pisteissä. Suurimmat tuntiliikennemäärät kohdistuvat täysin eri tunneille eri pisteissä. Esimerkiksi Kempeleen suurimmat liikennemäärät saavutetaan vasta klo 20 tunnilla, mutta Kellon pisteellä vielä tätäkin myöhemmin eli klo 21. Ainolanpuiston ja Ouluhallin osalta suurimmat päivän jalankulkijamäärät ovat klo välillä. Tuntivaihtelukertoimet ovat suurimmillaan noin 10 %. Jalankulkijoiden eri kausien tuntiliikennekertoimet on esitetty liitteessä 2. Kuvaajien muodot ovat eri kausina eri pisteissä samankaltaisia paitsi Kempeleen pisteessä, jossa todennäköisesti jokunen virheellinen aamun tuntiliikennetieto näyttäisi vaikuttavan tuntivaihtelukertoimiin (Karoluoto 2011, s. 64). Polkupyöräilijöiden osalta sen sijaan arkipäivien (ma-pe) tuntivaihtelukuvaajat ovat eri pisteissä toistensa kaltaisia. Aamun suurin tuntiliikenne on klo 7, jolloin tuntiliikenteen osuus on noin 7 10 %:n välillä eri pisteissä. Iltapäivän osalta suurimmat liikennemäärät jakaantuvat tunneille 15 16, jolloin tuntiliikenteen osuus on noin 9 11 %:n välillä. Polkupyöräilijöiden määrän eri kausien tuntiliikennekertoimet on esitetty liitteessä 2. Kuvaajien muodot ovat eri kausina eri pisteissä samankaltaisia paitsi Kellon vähäliikenteisessä pisteessä, jossa (ala)koululaisten liikenne vaikuttaa merkittävästi tuntivaihtelukertoimien huippujen suuruuteen ja ajankohtaan. 20
Oulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu
Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus Kempeleen kunta Oulun kaupunki Oulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu VÄLIRAPORTTI TAMMI-KESÄKUUU 2017 24.7.2017 Seurantajakson keskeisimmät
LisätiedotOulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu
Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus Kempeleen kunta Oulun kaupunki Oulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu VÄLIRAPORTTI TAMMI-SYYSKUU 2017 27.10.2017 2 Kävelijöiden ja pyöräilijöiden
LisätiedotOulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu
Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus Kempeleen kunta Oulun kaupunki Oulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu VÄLIRAPORTTI TAMMI-MAALISKUU 2017 5.4.2017 Seurantajakson keskeisimmät
LisätiedotOulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu
Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus Kempeleen kunta Oulun kaupunki Oulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu LASKENTARAPORTTI VUODELTA 2017 28.1.2018 2 Kävelijöiden ja pyöräilijöiden
LisätiedotLiittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki
Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN LASKENTA JYVÄSKYLÄSSÄ 2007
- 1 - KEVYEN LIIKENTEEN LASKENTA JYVÄSKYLÄSSÄ 2007 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. LASKENTA 2.1 YLEISTÄ 2 2.2 LASKENTA- AIKA 2 2.3 LASKENTAPISTEET 2 2.4 SÄÄTILA LASKENTAPÄIVÄNÄ 3 3. TULOKSET 3.1 VIIKONPÄIVÄVAIHTELU
LisätiedotHENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS HELSINGISSÄ VUONNA 2004
HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS HELSINGISSÄ VUONNA 24 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto Muistio 21.6.24 / Tuija Hellman 1 Johdanto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto
LisätiedotLÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13
LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää
LisätiedotKartat laskentapisteiden sijainnista ja laskentasuunnista laatii työn tilaaja.
HELSINGIN KAUPUNKI 1 HELSINGIN JALANKULUN KÄSINLASKENNAT VUONNA 2014: KENTTÄTÖIDEN Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto käynnistää Helsingin keskusta-alueiden jalankulkututkimuksen,
LisätiedotKokkolan kaupungin liikennemäärien seuranta J:\henkilöstö\taina\raportit\liikenne\liikennemäär2004.pmd
Kokkolan kaupungin liikennemäärien seuranta 24 J:\henkilöstö\taina\raportit\liikenne\liikennemäär24.pmd KOKKOLN KUPUNGIN LIIKENNEMÄÄRIEN SEURNT 24 YLEISTÄ Kokkolan kaupungissa aloitettiin liikennemäärien
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN TILASTOJA PORISTA
KEVYEN LIIKENTEEN TILASTOJA PORISTA 2001-2012 Riikka-Liisa Säikkö Tekninen palvelukeskus/ katu- ja puistosuunnittelu 2012 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 2 ESIPUHE... 3 1 LASKENTOJEN TAUSTAT JA TAVOITEET...
LisätiedotAki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO
Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO 26.4.2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 LINEAARINEN MALLI... 1 Selityskerroin... 3 Excelin funktioita... 4 EKSPONENTIAALINEN MALLI... 4 MALLIN KÄYTTÄMINEN ENNUSTAMISEEN...
LisätiedotROVANIEMEN LIIKENNETUTKIMUS 2012 KEVYEN LIIKENTEEN TUTKIMUS
ROVANIEMEN LIIKENNETUTKIMUS 2012 KEVYEN LIIKENTEEN TUTKIMUS Esipuhe Rovaniemelle laadittiin liikennejärjestelmäsuunnitelma 1990-luvun alkupuoliskolla. Suunnittelualue käsitti kaupungin lisäksi silloisen
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN TILASTOJA PORISTA 2001-2013
KEVYEN LIIKENTEEN TILASTOJA PORISTA 2001-2013 Riikka-Liisa Säikkö Pekka Pylsy Tekninen palvelukeskus/ katu- ja puistosuunnittelu 2012/ päivitetty 2013 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 2 ESIPUHE... 3 1 LASKENTOJEN
LisätiedotGenimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen
Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta
LisätiedotJohdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin
Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee
LisätiedotUusien ja korjattujen palvelurakennusten paine-erot ulkovaipan yli COMBI tuloskortin esittely Laatija: Antti Kauppinen, TTY
UUSIEN JA KORJATTUJEN PALVELURAKENNUSTEN PAINE-EROT ULKOVAIPAN YLI COMBI tuloskortin esittely 24.1.2019 Antti Kauppinen, projektitutkija, DI, Tampereen yliopisto 2 Sisällys Uusien ja korjattujen palvelurakennusten
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012
Tampereen kaupunkiseudun ja Liikennetutkimuksen tarve ja käyttökohteet alueellisen liikenteen kysynnän perustietoaineisto merkitys kasvanut kaupunkiseutujenjaniidenja niiden kehysalueiden kasvun myötä
LisätiedotPakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa
Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot
LisätiedotHelsingin keskustan läpiajoliikenteen tutkimus
Muistio 1 (6) Helsingin keskustan läpiajoliikenteen tutkimus 1. Taustaa Helsingin keskustan läpi kulkevan autoliikenteen määrä on tärkeä tieto kun suunnitellaan keskustan liikennejärjestelmän kehittämistä.
LisätiedotPyöräilyn ja kävelyn laskentojen kehittäminen Kuopiossa
Pyöräilyn ja kävelyn laskentojen kehittäminen Kuopiossa Sylvi Alakiikonen Opinnäytetyö 17.5.2013 Ammatikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Tekniikan ja
LisätiedotLIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti 2017 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti 2017 2 1.5.2018 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...1 Yleistä...3 Kesän 2017
LisätiedotHelsingin seudun liikenne
Helsingin seudun liikenne Länsimetron avaamisen liikkumisvaikutusten arviointi matkapuhelinverkkoon perustuvan ihmisvirta-analyysin perusteella Muutokset matkamäärissä ja henkilöautoliikenteessä 2 Esittäjän
LisätiedotIlmastopaneelin suositteleman kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen terveysvaikutukset. HEAT laskenta
Ilmastopaneelin suositteleman kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen terveysvaikutukset HEAT laskenta 29.6.2017 Tausta Suomen ilmastopaneelin raportti 2/2017 Liikenteen päästötavoitteiden saavuttaminen 2030 politiikkatoimenpiteiden
LisätiedotLIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2016 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2016 2 4.9.2017 Sisällysluettelo
LisätiedotLIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2017
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2017 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2017 2 31.5.2018 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Tampereen ajoneuvokannan
LisätiedotLahden seudun liikennetutkimus 2010
Lahden seudun liikennetutkimus 2010 Lahden seudun liikennetutkimus 2010 Osaraportti 3 Liikennelaskennat 1 2 3 Uudenmaan ELY-keskus Lahden kaupunki Asikkalan kunta Hollolan kunta Nastolan kunta Orimattilan
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 MAAKUNTAKAAVA 2040 Yleistietoa liikennetutkimuksesta Toteutettiin syksyllä 2012 Tietoa liikennesuunnittelun tueksi
LisätiedotHENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 2012
HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 212 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto Muistio 16.11 212 / Tuija Hellman 1 1. Johdanto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston
LisätiedotOulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut
3.8.216 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/21 7/216 Oulun kaupungilla ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta
LisätiedotSäätilan kehitys ennen Loimaan onnettomuutta
Säätilan kehitys ennen Loimaan onnettomuutta Forecan ennuste ote klo 19 tilanteessa: Suomi -24h katsaus pe 15-la 15 Katsaus on laadittu 12:59 Kristian Roine Baltiassa oleva matalapaine tuo lumisateita
LisätiedotLIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2015 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2016 2 22.8.2016 Sisällysluettelo
Lisätiedotabsoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun
PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun
LisätiedotTaulukko 1. Kantakaupungin rajan pisteiden henkilöautomäärä vuorokaudessa (KVAL) vuonna 2013
1 1. Johdanto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Liikennesuunnitteluosasto seuraa henkilöliikenteen kulkutavan kehitystä Helsingin kantakaupungin rajalla. Henkilöautojen henkilökuormituslaskentoja on
LisätiedotLIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA Liikennemääräraportti 2013 Liikennemääräraportti 2013 2 16.6.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Yleistä... 3 Tampereen ajoneuvokannan kehitys... 3 Joukkoliikenteen
LisätiedotTarkastusmuistio Poliisin toimintojen yhdistäminen ja liikennevalvonnan määrä
Tarkastusmuistio Poliisin toimintojen yhdistäminen ja liikennevalvonnan määrä Liittyy tarkastukseen: 5/2019 Poliisin liikennevalvonta Tekijä: Ville Vehkasalo Päivämäärä: 24.9.2018 Diaarinumero: 248/54/2017
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotYMPÄRISTÖSEURANNAT Ympäristömelu ja ilmanlaatu. Jani Kankare
YMPÄRISTÖSEURANNAT Ympäristömelu ja ilmanlaatu Jani Kankare 23.10.2015 Promethor Oy Muun muassa äänen, tärinän ja ilmanlaatuselvityksien asiantuntijayritys - Mittaukset ja mallinnus - Suunnittelu - Lupahakemukset
LisätiedotPAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS
1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen
LisätiedotTiesäämallin asemaja hilaversion validointi. UbiCasting Workshop Marjo Hippi / Met. tutkimus
Tiesäämallin asemaja hilaversion validointi UbiCasting Workshop 10-09-2008 Marjo Hippi / Met. tutkimus Tiesäämallin asema- ja hilaversion validointi - Työn sisältö Tiesäämallia ajetaan kahdella eri lähtödatalla,
LisätiedotHarjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi
Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen regressioanalyysiin
LisätiedotAjankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista
Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004
Lisätiedotr = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.
A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotLÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot
Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2017 1 (5) 2 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2016 (a-asia) HEL 2017-003541 T 08 00 00 Hankenumero 0861_3 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut Yleistä
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
LisätiedotHarjoitukset 2 : Monimuuttujaregressio (Palautus )
31C99904, Capstone: Ekonometria ja data-analyysi TA : markku.siikanen(a)aalto.fi & tuuli.vanhapelto(a)aalto.fi Harjoitukset 2 : Monimuuttujaregressio (Palautus 24.1.2017) Tämän harjoituskerran tarkoitus
LisätiedotRegressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1
Regressioanalyysi Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysin idea ja tavoitteet Regressioanalyysin idea: Halutaan selittää selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelua selittävien muuttujien havaittujen
Lisätiedotlaskettu W ,12 tierek , ,10
ID Tie Tieosa Etäisyys Kadun nimi Aloitusvk AW arkikerroin lähde W kausikerroin lähde KVL KAVL KVL tierek. ero% KAVL tierek. ero% 1 18 49 1600 36 8330 laskettu W 8007 1,09 LAM 931 7352 7649 6718 1,09 6751
LisätiedotKAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat
LisätiedotMatkanopeudet HSL-alueella 2011
Matkanopeudet HSL-alueella Matkanopeudet HSL-alueella HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta A PL HSL puhelin (9) 4 www.hsl.fi Lisätietoja: Marko Vihervuori puhelin 9
Lisätiedot805306A Johdatus monimuuttujamenetelmiin, 5 op
monimuuttujamenetelmiin, 5 op syksy 2018 Matemaattisten tieteiden laitos Lineaarinen erotteluanalyysi (LDA, Linear discriminant analysis) Erotteluanalyysin avulla pyritään muodostamaan selittävistä muuttujista
LisätiedotJonopainetutkimus Niiralan rajatarkastusasemalta
RAJAVARTIOLAITOS Jonopainetutkimus Niiralan rajatarkastusasemalta Vuodet 2010-2013 Wegelius Mika 21.3.2014 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Kuukausittainen tarkastelu... 3 3. Tarkastelu viikonpäivittäin...
LisätiedotHenkilöliikennetutkimus Pyöräilyn perustietoja Riikka Kallio
Henkilöliikennetutkimus 2016 Pyöräilyn perustietoja 17.5.2018 Riikka Kallio Henkilöliikennetutkimus 2016 Perustietoja Toteutettu vuodesta 1974 noin 6 vuoden välein Suomalaisten liikkumista kuvaava tutkimus
LisätiedotSiirrettävien. ajonopeuksiin. Tutkiva opinnäytetyö. Mira Linna Kanta-Hämeen liikenneturvallisuusfoorumi
Siirrettävien nopeusnäyttötaulujen vaikutus ajonopeuksiin Tutkiva opinnäytetyö Mira Linna Kanta-Hämeen liikenneturvallisuusfoorumi 21.11.2017 Mitä tapahtuu näytön ohittamisen jälkeen? Tutkitaan miten pitkälle
LisätiedotPyöräliikenteen seuranta ja avoimet aineistot
Reetta Keisanen Pyöräilykoordinaattori @keisasenreetta Puh 09 310 37017 pyöräliikenne.fi Pyöräliikenteen seuranta ja avoimet aineistot 26.5.2016 Kaupungin strategia Edistää kävelyn, pyöräliikenteen ja
LisätiedotMATALARESOLUUTIO 9 Seurannalla kohti tavoitteita Pyöräilyn ja kävelyn laskentamenetelmät
242 MATALARESOLUUTIO MATALARESOLUUTIO 243 Pyöräilyn ja kävelyn laskentamenetelmät 9 244 MATALARESOLUUTIO Laskenta Laskenta luo tavoitteille pohjan Kaupunkimaisten taajamien pinta-alan kasvaessa ja ympäristötavoitteiden
LisätiedotKEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti
Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.11.2017 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI SYYSKUU 2017 KEKKILÄ OY JA
LisätiedotAki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN
Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN 26.4.2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 1 AIKASARJA ILMAN SYSTEMAATTISTA VAIHTELUA... 2 1.1 Liukuvan keskiarvon menetelmä... 2 1.2 Eksponentiaalinen tasoitus... 3 2 AIKASARJASSA
LisätiedotLumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys
Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...
LisätiedotKEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016
Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 10.11.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016 KEKKILÄ OY JA
LisätiedotKeskustan liikennemäärät
22.1.28/ Irene Lilleberg: automäärät, pysäköinti Tuija Hellman: pyörämäärät Tutkimus Autottoman päivän vaikutuksista liikennemääriin ja pysäköintiin Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto
LisätiedotRegressioanalyysi. Kuusinen/Heliövaara 1
Regressioanalyysi Kuusinen/Heliövaara 1 Regressioanalyysin idea ja tavoitteet Regressioanalyysin idea: Oletetaan, että haluamme selittää jonkin selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelun joidenkin
LisätiedotTulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen
Ilkka Juga Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen Tiesääpäivät 2017 Esitelmän sisältöä Talvisään ominaispiirteet ja vaihtelu viime aikoina. Tulevaisuuden talvisää ja keli ilmastomallien
LisätiedotKAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo
LUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS, LIITE 5 1111188-2 16.3.217 Draft 2. KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo Lupahakemuksen täydennys, kohta 48 Täydennys mallinnusraporttiin 1 Korkeimmat pitoisuudet 216 kesällä
LisätiedotNOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014
NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5
LisätiedotYleistetyistä lineaarisista malleista
Yleistetyistä lineaarisista malleista Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Klassinen lineaarinen malli y = Xb + e eli E(Y) = m, jossa m = Xb Satunnaiskomponentti: Y:n komponentit
LisätiedotMelumittaus Laaksolahdessa
Melumittaus Laaksolahdessa 7.6 11.12.27 Mittaus siirrettävällä mittausasemalla Melumittaus Laaksolahdessa 7.6-11.12.27 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. MITTAUSASEMAN SIJAINTI... 3 3. LENTOREITTIEN
LisätiedotLiite 1. Rekisteröimättömän majoituksen arviointi vedenkulutuksen perusteella
LIITTEET Liite 1. Rekisteröimättömän majoituksen arviointi vedenkulutuksen perusteella Pasi Satokangas & Markku Vieru Luvussa Majoitukset ja majoittujat Lapissa (s. 19) kuvatun kartoituksen lisäksi rekisteröimätöntä
LisätiedotPIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI
16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi
LisätiedotLIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2011
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 211 Liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 211 Liikennemääräraportti 11.9.212 TAMPEREEN KAUPUNKI
LisätiedotKivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010
Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon
LisätiedotYHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN
MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen
LisätiedotDIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI
DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI Tekijä: Marko Olli 16.10.2018 Sisällys 1 Johdanto...3 2 Hankkeen tavoitteet ja vaikuttavuus...3 3 Laitteisto ja mittaustarkkuus...3 4 Pilotointi ja
LisätiedotACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.
http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotOulun alueurakassa kiertävät nopeusnäyttötaulut
2.9.218 Oulun alueurakassa kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla /217 8/218 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kaksi siirrettävää nopeusnäyttötaulua ovat kiertäneet Oulun seudun kuntien maanteillä
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HEINÄKUU 2016
Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 12.10.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HEINÄKUU 2016 KEKKILÄ OY
LisätiedotHämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051
Puutavaran mittaus Hämeenlinna 6.9.2012 Jari Lindblad Jukka Antikainen Metsäntutkimuslaitos, Itä Suomen alueyksikkö, Joensuu Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 SISÄLTÖ 1. Puutavaran mittaustarkkuus
LisätiedotLIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 35/2005 Liikenne. Kevyen liikenteen määrien laskentajärjestelmän kehittäminen
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 35/2005 Liikenne Kevyen liikenteen määrien laskentajärjestelmän kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2005 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä
LisätiedotKivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa
Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2010, 3. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammisyyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 kolmen ensimmäisen
LisätiedotParhaat palat, Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija
Parhaat palat, Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija 14.3.2017 Koko Turku liikkuu -kampanja Koko Turku liikkuu -kampanja oli arkiliikuntaan ja arjen
LisätiedotKivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa
Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden
LisätiedotKEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012
JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 2.12.212 1 (2) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 212 Talven 212 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua
LisätiedotTTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti
TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (
LisätiedotYLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.
PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, tammikuu 2011 (3. 27.1.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE
LisätiedotPaimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015
1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla
LisätiedotKEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti
Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.11.2017 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2017 KEKKILÄ OY JA
LisätiedotSäätiedon hyödyntäminen WSP:ssä
Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA
ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin
LisätiedotMat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007
Mat-.14 Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 7 7. luento: Tarina yhden selittään lineaarisesta regressiomallista atkuu Kai Virtanen 1 Luennolla 6 opittua Kuvataan havainnot (y, x ) yhden selittään
LisätiedotYhteistyöllä kävelyä ja pyöräilyä Harri Vaarala Liikenneinsinööri
Yhteistyöllä kävelyä ja pyöräilyä 13.11.2018 Harri Vaarala Liikenneinsinööri Aikuisväestön tärkein liikuntapaikka? Tutkimusten mukaan kävely- ja pyöräilyväylät on aikuisväestön tärkein ja eniten käytetty
LisätiedotKEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti
Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 16.1.2018 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2017 KEKKILÄ OY
LisätiedotKEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti
Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.4.217 Viite 82116477-1 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HELMIKUU 217 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN
Lisätiedot