Toimintakatsaus vuodelta 2014

Transkriptio

1 1 (9) Mirakle mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyville hanke ( ) Toimintakatsaus vuodelta 2014 Miraklen toinen kokonainen vuosi on painottunut yhteiskehittämiseen ja tuotteistamiseen. Kouluttamista ja hankkeen esittelyä on ollut melko paljon, mikä on käynnistänyt juurruttamistyön. Lokakuussa käynnistettiin yhdessä Kriisikeskus Osviitan kanssa jalkautuva kriisityö. Viestinnässä on keskitytty erityisesti messuihin, konferensseihin ja tapahtumiin. Miraklessa on työskennellyt projektipäällikkö (Maria Viljanen) ja kolme projektisuunnittelijaa (Maija Hansen, Ilka Haarni, jäi vuorotteluvapaalle 4.8. sijainen Sonja Maununaho. Jalkautuvassa kriisityössä Päivi Kreivi ). Syksyllä kymmenen viikon harjoittelujaksolla oli geronomiopiskelija AMK Metropoliasta Susanna Pietiläinen. Eloisa ikä ohjelmaan kuuluville on tarjottu koulutuksia ja materiaalia. Ohjelmasta on saatu näkyvyyttä Eloisa gallupin ja siihen liittyvän viestinnän avulla. Mirakle oli mukana teettämässä Eloisa mieli gallupia Taloustutkimuksella. Gallup julkistettiin Hyvä ikä messuilla Tampereella Mielen hyvinvoinnin hankkeiden yhteistyöfoorumi TunneMieli-, Elinvoimaa-, Etsivä Piiri-, ja Mirakle-hankkeet muodostavat yhdessä Ikääntyvien mielen hyvinvoinnin Mielellään-Yhteistyöfoorumin, joka tapaa kaksi kertaa vuodessa. Foorumiin kuuluu projektihenkilöstön lisäksi hankejärjestöjen toiminnanjohtajat, tarvittaessa kehittämispäälliköt tai johtajat sekä Sosten arvioija. Yhteistyöfoorumi tapasi vuonna 2014 kaksi kertaa 7.5. ja Toukokuinen foorumi oli RAY:ssä, jolloin mukana olivat myös RAY:n avustusvalmistelijat ja tarkastajat. Foorumeissa käydään läpi hakeyhteistyön etenemistä Sosiaali ja terveys ry:n (SOSTE) fasilitoiman arvioinnin pohjalta. Arviointiyhteistyötä jatketaan yhä SOSTE:n kanssa vuoden 2016 kevääseen, jolloin Sostesta tekee Mielellään yhteistyöstä ulkoisen arvioinnin.

2 2 (9) Yhteistyöfoorumin lisäksi Mielellään -hankkeiden projektityöntekijät tapasivat yhdessä viisi kertaa: , 30.1., 23.4., ja Tammikuun tapaaminen oli Mielenterveyden ensiapu 2 koulutus, jonka ohjasi Viljanen oli Eläkeliitossa ja tapaamisessa työstettiin vapaaehtoisten jaksamiseen sekä työn- ja toiminnanohjaamiseen liittyviä asioita oli Vallissa, jolloin käytiin läpi erilaisia ryhmätoiminnan muotoja, joita on kehitetty yhdessä ja erikseen vietettiin Eläkkeensaajien Rajaniemen kurssikeskuksessa, jossa käytiin läpi omia ja yhteisiä tuotoksia, suunniteltiin yhteistyön lopputuotosta (teesejä) sekä suunniteltiin yhteisen seminaarikierroksen aikataulut ja paikkakunnat alettiin työstämään seminaarien sisältöjä sekä teesejä. SOSTE:n arvoinnin kanssa on ollut kaksi arviointiaamupäivää ja Molemmat klo 9-12 ja osallistujina kaikki kumppanihankkeiden projektityöntekijät. Varsinkin jälkimmäisessä käytiin läpi sitä, miten yhteistyön tavoitteet ovat konkreettisesti edenneet ja millaisia tuotoksia on tulossa. Tämän lisäksi Mirakle-hankkeen suunnittelijat ovat olleet useissa kahden- tai kolmenvälisissä suunnittelutapaamisissa kumppanihankkeiden projektityöntekijöiden kanssa, jolloin on työstetty käytännön yhteistyötä. Projektivastaavat ovat tavanneet yhteisissä suunnittelupalavereissa kaikkien projektityöntekijöiden yhteisten tapaamisten välillä. Syksyllä aloitettiin suunnittelemaan Mielellään-hankkeiden yhteistä Skotlannin matkaa Tutustumismatkan teemana on sosiaalinen markkinointi ja se, miten sitä voidaan käyttää mielenterveyttä edistävien hankkeiden tukena. Tutustumismatkan eteenpäin viemisestä on vastannut Sonja Maununaho. Kehittämistyö Ryhmätoiminnan kehittäminen: Seniori Hyvinvointitreenit Hyvinvointitreenit SMS -mallista on edelleen kehitetty ikäihmisille suunnattua Seniori Hyvinvointitreenit työmuotoa, jota voidaan levittää ja juurruttaa myös muihin järjestöihin. Nimeä mietittiin pitkään ja päädyttiin tietoisesti ko. kirjoitusmuotoon. Seniori Hyvinvointitreenien kehittämisestä on vastannut Hansen. Vuoden 2014 aikana toteutui kaksi Seniori Hyvinvointitreenit ryhmää. Toinen ryhmä toteutui yhteistyökumppaneiden Valli ry:n ja Mereon (ent. VPTY) Etsivä Mieli- hankkeiden kanssa Espoon Omenatarhan palvelutalossa. Ryhmään kutsuttiin mukaan Matinkylän alueen ja palvelutalon asukkaita, vapaaehtoisia sekä palvelutalon työntekijöitä. Ryhmä käynnistyi loppuvuodesta 2013 ja mukaan ilmoittautui kolme palvelutalon asukasta, yksi työntekijä ja kahdeksan vapaaehtoista. Näistä kymmenen oli naista ja kaksi miestä. Ryhmässä oli kaksi alle 65-vuotiasta, kahdeksan alle 72-vuotiasta sekä kaksi alle 85-vuotiasta. Näistä työssä käyviä oli yksi ja loput olivat eläkkeellä. Kokoontumiskertoja oli yhteensä kuusi kappaletta, joista vuonna 2014 viisi. Ryhmän ohjaajina toimivat Miraklen, Etsivä Mielen ja Etsiväpiirin projektisuunnittelijoita. Ryhmässä kehitettiin toiminnallinen, mielen taitoja ja ryhmähenkeä vahvistava Hyvän Mielen Kapsäkki-peli.

3 3 (9) Keski-Uudenmaan Mielenterveysseuran vapaaehtoisten kanssa toteutettiin Tuusulan alueen ikäihmisille suunnattu Seniori Hyvinvointitreenit. Ryhmässä testattiin uusia mielen hyvinvointia vahvistavia menetelmiä ja kerättiin niistä palautetta. Tämä ryhmä osallistui myös Eloisa Ikä ohjelman tutkimukseen. Ryhmässä oli kolmetoista naista ja kaksi miestä. Alle vuotiaita oli kaksitoista ja yli 75 -vuotiaita kolme. Kaikki osallistujat sekä kolme vapaaehtoista ohjaajaa olivat eläkeläisiä, joiden lisäksi yksi ohjaaja oli Miraklen projektisuunnittelija (Hansen). Ryhmässä kehitettiin mm. Nojatuolimatka-menetelmää, jossa yhdessä etsitään hyvää mieltä ja osallisuutta vahvistavia asioita internetistä. Ryhmän kanssa testattiin Myönteisen muistelun korttien kysymyksiä. Ryhmistä on kerätty ja saatu palautetta: Monipuolinen toisistaan poikkeava sisältö. Tuli aivan uusia kokemuksia ja uusia tulokulmia tuttuihin asioihin. Matala kynnys osallistua, jokainen pääsi mukaan. Ohjelma pitänyt hereillä ja aktiivisena. Internet on kiva uusi tapa kokoontua yhteen. Keskusteleva tapa viedä ohjelmaa eteenpäin ja kehittää toimintaa. Toiminnallisuus on hyvä juttu. Mielikuvituksen käyttö toteutuksessa. Aion ohjata keskustelukerhoa treenien teemojen pohjalta. Itseohjautuva ryhmätoiminta Itseohjautuva Hyvän mielen ryhmä kokoontui syksyn 2013 kolmen kerran sekä kevään suunnittelukerran jälkeen helmi-huhtikuussa yhteensä 6 kertaa, 2 x kk. Kahdessa tapaamisessa oli läsnä täydet kymmenen henkilöä, kahdessa kahdeksan ja kahdessa yhdeksän. Poissaolot johtuivat sairaudesta ja matkoista. Ryhmäläisiltä kysyttiin ryhmän käynnistyessä syksyllä 2013 koetusta hyvinvoinnista ja ryhmän päättyessä huhtikuussa 2014 samat kysymykset toistettiin. Lisäksi ryhmäläiset täyttivät huhtikuussa lyhyen palautekyselyn. Ryhmän viimeisellä kokoontumiskerralla käytiin myös palautekeskustelu. puolitoista kuukautta ryhmän päättymisen jälkeen ryhmäläiset vastasivat vielä lyhyeen kyselyyn jälkikäteisnäkemyksistä. Enimmäkseen palaute on ollut myönteistä. Osallistujat kokivat, että ryhmään osallistuminen on tuonut voimavaroja. Keskustelut ja harjoitteet ovat olleet hyödyllisiä. Ryhmäläisten arviot hajaantuivat siitä, onko ryhmään osallistuminen loppujen lopuksi lisännyt hyvinvointia. Palautekeskustelussa huhtikuussa todettiin yleisesti, että ryhmän koko (10 henkilöä) oli liian suuri, ja että se vaikutti ryhmän toimintaan sitä hankaloittaen. Itseohjautuvasta ryhmästä on vastannut Haarni. Kriisityö Pitkien pohdintojen jälkeen päädyttiin aloittamaan jalkautuvan kriisityön malli yhdessä Tampereen kriisikeskus Osviitan kanssa. Heillä oli jo ennakkoon suunnitelmia, millaista ikäihmisten kanssa tehtävä työ voisi olla. Tampereelta löytyi myös helposti yhteistyökumppani, Tampereen

4 4 (9) Kaupunkilähetyksen sekä Tampereen Palvelutaloyhdistyksen Likioma-hanke, joka toimii Härmälän alueella. Kumppanuuden myötä myös Miraklen ja Osviitan jalkautuva työ rajautuu Härmälän alueelle. Mahdollisuuksien mukaan voidaan ottaa asiakkaita myös muualta. Työ alkoi 1.10, jolloin työntekijänä aloitti Päivi Kreivi. Ensimmäiset kaksi kuukautta olivat projektin käynnistämistä, verkostoihin tutustumista ja työmuodon markkinointia. Asiakkuuksia ei ensimmäisinä kuukausina juuri tullut, mutta tätä kirjoittaessa tiedetään, että niitä alkoi tulla tammikuussa. Kriisityön tuloksia tullaan esittelemään syksyn 2015 seminaareissa ja se raportoidaan vuoden 2016 alkuun mennessä. Yhteistyökoulutukset Helmikuussa jatkettiin TunneMieli hankkeen kanssa yhteistyötä Raumalla ja ohjattiin Mielenterveyden ensiapu 2 koulutus (Viljanen). Kurssilaisia oli kuusitoista, joista kaksitoista oli naisia ja neljä miestä. Kaikki osallistujat olivat yli 65-vuotiaita ja eläkeläisiä. Syyskuussa järjestettiin MTEA 1 koulutus Mielellään ja Eloisa ikä -verkostolle. Suuri osa verkostoista osallistuneista on käynyt ohjaajakoulutuksen, joten MTEA leviää muihin ikäihmisten kanssa toimiviin järjestöihin Miraklen materiaalien kera. Vuoden 2014 aikana pilotoitiin Mielellään yhteistyöverkoston kanssa kaksipäiväinen Seniori Hyvinvointitreenien ohjaajakoulutus. Koulutuksen tavoitteena oli juurruttaa ryhmämallia Mielellään hankkeiden vapaaehtoisille sekä ikäihmisten kanssa työskenteleville ammattilaisille. Kouluttajina oli myös Mielenterveysseuran ikäihmisten Hyvinvointitreenejä ohjaavia vapaaehtoisia. Koulutukseen osallistui kaikista järjestöistä yhteensä 26 henkilöä, joista 23 naisia ja 3 miehiä. Sekä alle 65-vuotiaita ja alle 79-vuotiaita oli molempia 13. Näistä eläkkeellä oli 17. Kouluttajina oli Mielellään hankkeiden ja Eläkeliiton TunneMusiikki-hankkeen projektityöntekijöitä. Koulutuksen palaute (vastausprosentti 86 %.) oli pääosin myönteistä. Koulutetuista on xx määrä ilmoittanut aloittavansa ryhmän. Haasteena onkin se, miten saada käynnistymään uusia ryhmiä. Koulutuksiin tullaan mielellään, mutta ryhmän aloittaminen näyttää olevan vaikeaa, varsinkin sellaisille, joille ryhmän ohjaaminen ei ole ennestään tuttua. Mallien kuvaukset ja materiaalit Alkuvuodesta julkaistiin valokuvallinen Ikä ja mielen hyvinvointi esite Hyvä mieli vanhetessa esitteen rinnalle. Tarkoituksena on ollut kerätä palautetta siitä, kumpi toimii paremmin valokuvallinen vai piirroskuvallinen esite. Sisältö on sama. Eri tilaisuuksissa on testattu esitteitä ja noin 200 palautteen perusteella voidaan sanoa, että piirroskuvista pidetään enemmän, vaikka osa pitää niitä lapsellisina. Tarve valokuvalliselle esitteelle tuli itseohjautuvasta ryhmästä ja muutamilta muilta eläkeläisiltä.

5 5 (9) Kesällä valmistui tausta-aineisto Ikääntyvä mieli. Mielen hyvinvointia vanhetessa. I. Haarni (toim.). Teos vastaa hankesuunnitelmassa esitettyä kartoitusta ja sitä kirjoittivat Haarnin lisäksi myös Viljanen ja Hansen. Se sisältää kirjallisuuskatsauksen, kyselyn eläkeläisiltä mielen hyvinvoinnista ja kokemuksia jo tehdystä kehittämistyöstä. Tämän lisäksi alkukeväästä työstettiin Mielenterveysseuran tulevaa strategiaa varten paperia Ikääntyvien ihmisten mielenterveyden edistäminen 2.0, (Haarni, Viljanen ja Hansen). Vuoden loppuun mennessä saatiin valmiiksi Seniori Hyvinvointitreenien ryhmän ohjaajille suunnatun oppaan käsikirjoitus, josta pyydettiin palaute ohjaajakoulutukseen osallistuneilta sekä ikäihmisten Hyvinvointitreenejä ohjanneilta vapaaehtoisilta. Palautteen perusteella opasta vielä muokataan ja se ilmestyy maaliskuussa Ohjaajakoulutuksen ja oppaan tueksi kehitettiin palvelumuotoilemalla Myönteisen muistelun kortit, joiden tarkoituksena on vahvistaa mielen hyvinvointia nostamalla muistelun kautta esiin henkilön vahvuuksia, myönteisiä kokemuksia ja selviytymiskeinoja koko elämänkulun varrelta. Kortteja on testattu sekä ryhmätyöskentelyssä että yksilötyöskentelyssä hyvin kokemuksin. Kortteja on tilattu paikallisseuroihin ja eri yhteistyökumppaneille erilaisiin ikäihmisten ryhmätoimintoihin, vapaaehtoisten työnohjauksiin ja palaute on ollut myönteistä. Loppuvuodesta saatiin valmiiksi käännös ja taitto kirjasta S. Rolfner Suvanto Mellan äldreomsorg och psykiatri om vård och bemötande av äldre med psykisk ohälsa. Vanhustyön ja psykiatrian välimaastossa ilmestyy helmikuussa Miraklen projektihenkilöstö osallistui Tukholmassa pidettyyn seminaariin Nordiskt Forum Äldre & Psykisk (O)Hälsa- förebyggande insatser, depression och suicid!, jonne Rolfner Suvanto kutsui Miraklen. Viestintä Mirakle viestintä on keskittynyt kaksien messujen ja muutaman tapahtuman ympärille. Sen lisäksi oli yksittäisiä kirjoituksia ja muutama tiedotekirje verkostoille. Suomen Mielenterveysseuralla ja Yle Radio Puheella oli koko kevään kestävä Lanttulataamo suora ohjelmasarja, jossa puhuttiin mielenterveyden edistämisestä eri näkökulmista Viljanen oli puhumassa ikäihmisten mielenterveyden edistämisestä. Ohjelma oli tunnin mittainen ja se oli kuultavissa myöhemmin Yle Areenasta. Miraklessa on käytetty samaa graafikkoa ja kuvittajaa tarkoituksella koko hankkeen ajan. Graafikot kilpailutettiin alussa ja voittaneen kautta löydettiin kuvittaja. Kuvitusta on testattu erilaisissa ryhmissä ja keskusteluissa Miraklen keskeisen palvelumuotoilu ja yhteiskehittämisen idean

6 6 (9) mukaisesti. Kuvista on saatu hyvin palautetta ja mm. esitteitä ja muita materiaaleja on voitu muokata palautteen mukaan. Hanke osallistui Mielellään-hankeyhteistyönä Tehy:n järjestämille Vanhustyön vastuunkantajat messuille Koulutustapahtumaan osallistui noin 600 henkilöä ja osastolla kävi paljon ihmisiä, mikä näkyi noin 240 korttina, joita voitiin laittaa Hyvän mielen puuhun. Puu valmistui juuri näille päiville. Toiset messut olivat joka toinen vuosi järjestettävät Hyvä Ikä messut Tampereella Tuollakin oltiin Mielellään-yhteistyönä. Sen lisäksi Mirakle oli mukana Eloisa ikä ohjelman kanssa teettämässä Taloustutkimuksella Eloisa mieli gallupia, jolla selvitettiin suomalaisten asennoitumista ikäihmisten mielenterveyteen ja mielenterveyspalveluiden tarpeeseen. Gallup julkistettiin Hyvä ikä messuilla ja tilaisuudessa oli myös seminaari. Mirakle oli myös mukana Mielenterveysmessuilla Helsingissä Mielenterveysseuran messuosastolla. Miraklella oli info-luento messujen yhteydessä. Kuvassa Mielellään messuosastolla ovat Vanhus-ja lähimmäispalvelun liitosta Anu Kuikka ja Eläkeliitosta Tarja Levo. Mirakle järjesti yhteistyössä kaksi Hyvän mielen päivää. Jyväskylän Paviljongissa oli tapahtuma vapaaehtoisille klo 12-15, pääpuhujana lääkäri Risto Laitila. Tilaisuus järjestettiin yhdessä Punaisen Ristin Länsi-Suomen piiri, GeroCenterin, Jyväskylän seurakunnan ja Eläkeliiton kanssa. Paikalla oli noin 130 henkilöä. Tilaisuus käsitteli vapaaehtoisten jaksamista ja vapaaehtoistoiminnan rajoja. Tilaisuuteen liittyen lähetettiin myös tiedote, jossa painotettiin näitä asioita, mutta on vaikeaa sanoa, miten tiedote meni läpi, koska sen kaltaista viestinnän seurantaa ei ole. Toinen tapahtuma järjestettiin klo Kajaanin Kaukametsän salissa, jossa pääpuhujana oli Pirkko Lahti. Tilaisuus järjestettiin yhdessä Eläkeliiton, Kainuun Mielenterveysseuran ja Kajaanin vanhusneuvoston kanssa ja paikalle ilmaantui mahtavat 550 henkilöä! Tilaisuudesta ja ikäihmisten mielen hyvinvoinnista oli juttu Kainuun Sanomissa.

7 7 (9) Miraklella on kaksi tapaa tavoittaa verkostoja. Perinteinen sähköpostitse lähetettävä tiedotekirje ja FB-sivustot, joilla oli vuoden 2014 loppuun mennessä 175 tykkääjää. Tiedotekirjeen saajia on noin 250 ja se lähetettiin kuluneen vuonna kaksi kertaa, vaikka tavoitteena oli 3-4. Näiden lisäksi käytetään myös Mielenterveysseuran viestintäkanavia, jotka leviävät paljon laajemmalle. Hankkeen esittely kahdessa kansainvälisessä konferenssissa posterilla voidaan laskea myös viestinnäksi alan toimijoiden ja tutkijoiden keskuudessa posteria esiteltiin Göteborgin pohjoismaisilla gerontologiapäivillä, joilla on aina valtavan suuri osallistujamäärä (noin 800). Toinen posteriesitys oli Lontoossa, maailman mielenterveyden edistämisen konferenssissa Syksyllä aloitettiin suunnittelemaan Mielellään verkoston yhteistä seminaarikiertuetta, joka toteutetaan syksyllä 2015 ja keväällä Seminaarien tarkoituksena on esitellä hankkeissa kehitettyjä työmuotoja ja materiaaleja sekä levittää niitä eteenpäin. Seminaareilla pyritään saamaan myös paikallista julkisuutta ikäihmisten mielen hyvinvoinnin tärkeydelle. Maija Hansen kirjoitti pyynnöstä Turun Kaupunkilähetys ry:n lehteen Tukenasi 1/2014 jutun Mielenterveys on voimavara ikääntyessä.

8 8 (9) Sosiaali- ja Terveystyö lehdessä oli marraskuussa juttu Mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyville, johon haastateltiin Maria Viljasta asiantuntijana. Verkostot Miraklen keskeisimmät verkostot ovat Mielellään hankkeet ja Eloisan iän -ohjelma. Muutamien Eloisan hankkeiden kanssa on tehty enemmän yhteistyötä kuin toisten. Turun Kaupunkilähetyksen Ikätuki-hankkeelle on tarjottu vapaaehtoisten työnohjausta (Hansen) ja yksi Ikätuen työntekijöistä kouluttautuu Mielenterveysseuran vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutukseen ensimmäiseen moduuliin (tukiohjaajakoulutus). Tampereen Kaupunkilähetyksen ja Tampereen Vanhuspalveluliiton Likioma-hankkeen kanssa toteutetaan jalkautuvaa kriisityötä. Likioma on keskeisessä roolissa, kun tehdään etsivää asiakas- ja verkostotyötä. Miraklella on myös edustus SPR:n Täyttä elämää eläkkeellä hankkeen ohjausryhmässä. Hankkeen kanssa on myös suunniteltu heidän eläkkeelle jäämiseen suuntaavia valmennuksia mielen hyvinvoinnin osalta. SPR:n ystävätoiminnan kanssa on jatkettu koulutusyhteistyötä. Vapaaehtoisia käytiin kouluttamassa Keuruulla ja mukana oli puhumassa myös Eläkeliiton TunneMieli-hankeen ja paikallisen Mielenterveysseuran yhteisessä luontolähtöisessä toiminnassa mukana ollut vapaaehtoinen. Eloisan iän Mielen Liikuttajat verkostot ideoivat kansainvälistä onnellisuuspäivää ja Mirakle toteuttaa Espoon Isossa Omenassa Tapahtuma toteutetaan yhdessä Eläkeliiton eri hankkeiden, mm. Elämää käsillä ja TunneMieli hankkeiden kanssa. Myös Mielenterveysseuran omien paikallisseurojen kanssa on jatkettu yhteistyötä. Kainuussa järjestettiin siis tapahtuma ja Keuruun toimijoita pyydettiin mukaan em. koulutukseen. Keski- Uudenmaan Mielenterveysseuran kanssa on jatkettu Seniori Hyvinvointitreenien kehittämistä. Tampereen kriisikeskus Osviitan kanssa on jalkautuvan kriisityön kokeilu. Rovaniemen Mielenterveysseuran Neuvokkaassa käytiin tutustumassa ikäihmisten kanssa tehtävään vapaaehtoistoimintaan. Mielenterveysseuran kriisikeskusverkostolle on esitelty jalkautuvan työn mallia. Muutamissa eläkeläiskerhoissa on käyty sekä EKL:n isommassa hyvinvointipäivässä pitämässä alustus mielen hyvinvoinnista ikääntyessä. Miraklea pyydettiin puhumaan useampaan Julkisten ja hyvinvointialojen liiton, JHL:n koulutukseen. Heidän kolmessa (Tampere, Turku, Helsinki) paikallisessa sosiaali- ja terveysalan kehittämispäivässä on käyty puhumassa mielen hyvinvoinnista ikäihmisillä ja myös näiden kanssa työskentelevillä. Myös Kehitysvammaliiton ammattilaisille järjestämässä koulutuksessa käytiin puhumassa mielen hyvinvoinnin merkityksestä vanhetessa.

9 9 (9) Mirakle on ollut hyvin aktiivisesti mukana Mielenterveysseuran nettiuudistuksessa, jossa uusittiin täysin verkkosivut. Miraklen tekstien ja materiaalien lisäksi käytiin läpi kaikki ikäihmisiin kohdennettu materiaali kaikilta Mielenterveysseuraan liittyviltä sivuilta ja ne muokattiin sopiviksi ikäihmiset-sivuston alle sekä linkitettiin tarpeen mukaan myös muiden sivujen alle. Miraklensivujen yhteyteen tehtiin myös Mielellään alasivu, jossa on linkit kaikkiin kumppanihankkeisiin ja yhteisiin tuotoksiin. Mirakle on jatkanut osallistumista Sosiaali ja terveys ry:n Vanhusväestön hyvinvointi ja terveys (Vahva) työryhmässä. Lisäksi on osallistuttu EAPN (European Against Powerty Network) sosiaalipoliittisen ryhmään, joka tuotti julkaisun J. Sironen & U. Saastamoinen Köyhyys syitä ja seurauksia. Miraklesta on ollut myös edustus A-klinikkasäätiön koordinoiman Mielenterveys ja päihdetyön oppimisverkoston (Miepä osaa-verkosto) tapaamisissa. Arviointi Arvioinnista on laadittu erillinen arviointi- ja seurantasuunnitelma. Mirakle tiimi tekee systemaattisempaa itsearviointia pidemmissä suunnittelupäivissä noin kahdesti vuodessa. Toimintakertomuksia sekä RAY:n seurantaraportteja on voitu käyttää arvioimassa siitä, ovatko vuoden tavoitteet toteutuneet, sillä ko. dokumentteja työstetään yhdessä Mirakle-tiimin kanssa. Sosiaali- ja terveys ry:n (Soste) arviointipalvelu on ollut myös ulkoista arviointia tukemisen ja fasilitoinnin lisäksi. Ulkoinen arviointi on keskittynyt siihen, miten yhteistyön tavoitteet ovat toteutuneet ja millaisia tuotoksia hankkeet yhdessä ovat voineet tuottaa. Projektihenkilöstön arviointiaamupäiviä on ollut ja ja tämän lisäksi Sosten erityisasiantuntija Mervi Aalto- Kallio on esitellyt arvioinnin tuloksia Yhteistyöfoorumissa 7.5. ja Miraklen sisällöllisen kehittämistyön tueksi pyydettiin mentoriksi Vanhustyön keskusliitosta hankejohtaja, vanhempi tutkija Marja Saarenheimo, joka laajasti perehtynyt asiantuntija ikääntyneiden mielenterveystyössä. Hänen kanssaan työskentelimme vuoden 2013 loppuun. Vuonna 2014 Mirakle-tiimi on työskennellyt työnohjaaja Matti Alpolan kanssa, jolloin huomio on kiinnittynyt siihen, millaisia tuotoksia ja malleja Miraklessa työstetään.