Marja Virmajoki-Tyrväinen Apulaisjohtaja /4-6-vastuuopettaja

Transkriptio

1 Rantakylän koulun syystiedote lukuvuodelle

2 KOULUN PUHELINNUMEROT Rehtori Antti Ikonen Apulaisjohtaja Marja Virmajoki-Tyrväinen Apulaisjohtaja /4-6-vastuuopettaja Marita Hirvonen E-1 tiimivastaava Lea Tirronen 2 tiimivastaava Pekka Horttanainen Koulusihteeri Kirsi Laakkonen Terveydenhoitaja Sari Mehtonen Koulukuraattori Hanna-Kaisa Vänskä Erityisopettaja Merja Eklund VALO B -opettaja Sanna Kaari EMO-opettaja Liisa Piiroinen EMO-opettaja Martti Havukainen EMO-opettaja Olli Toivola Koulunkäynninohjaaja Hanna Seppänen E-4 KOULU 4-6 KOULU Opettajainhuone Opettajainhuone Keittiö Keittiö

3 Koulun henkilökunta Opettajat: PSTARTTI Mikkonen-Tolvanen Maijariitta VALO A Sippola Virpi 1A Karjalainen Eeva-Liisa 1B Liukka Marjut 1C Suomalainen Heidi P1 Tirronen Lea 2A Miettinen Joonas 2B Pakarinen Sanna 2C Palve-Karppanen Jaana 3A Arminen Petteri 3B Mustonen Päivi 3C Westman Maria P2-3 Horttanainen Pekka 4A Ruokonen Antti 4B Sillanpää Heli 4C Mälkiä Eija P4 Virmajoki-Tyrväinen Marja 5A Hämäläinen Tuula 5B Kaltiola Lari P5 Hirvonen Marita Tiimiluokka 6 Tarva Ulla ja Hiltunen Mirkka 6B Fredriksson Teppo VALO B Kaari Sanna PEMO Havukainen Martti PEMO Piiroinen Liisa PEMO Toivola Olli Englanti, ruotsi Häkli Suvi Englanti, ranska Tiihonen Tiina Erityisopetus Eklund Merja Pt. tuntiopettaja Naukkarinen Sari Pt. tuntiopettaja Parkkonen Aino Pt. tuntiopettaja Agranova Olga Koulunkäynninohjaajat: Benrahmoune Mourad (+usk.opetus) Hoffren Jaana Ijäs-Toivanen Katja Immonen Pirjo Jääskeläinen Marjatta Kauppinen Ulla Kilpeläinen Päivi Koivisto Säde Kyllönen Aini Maaranen Teemu (+ tn-opetus) Makkonen Sanna Ruokolainen Marjatta Ruokonen Eemeli Seppänen Hanna Taskinen Pasi Tiainen Salla Toivanen Päivi Vestman Minna Väänänen Permporn Pihlajapihan iltapäiväkerho: Kalinen Saara Kyllönen Aini Makkonen Sanna Toivanen Päivi Laitoshuoltajat: Määttä Tarja E-4 Pottonen Leena E-4 Nuttunen Pirjo 4-6 Keittiö: Ryynänen Kaisa (E-4) Koitola Marja-Liisa (4-6) Vahtimestari: Huotari Jari Kiukkonen Petteri Kiinteistönhoitajat: Hassinen Heimo (E-4) Kaasinen Tomi (4-6)

4 MUUTOSTEN LUKUVUOTEEN KAHDEN KÄRJEN TAKTIIKALLA Uusi lukuvuosi pitää sisällään kaksi isoa muutosta. Ensinnäkin kaikissa maamme yleissivistävässä kouluissa otetaan käyttöön uusi opetussuunnitelma. Toinen iso muutos tulee olemaan koulumme siirtyminen väistötiloihin lukuvuoden aikana. Opetussuunnitelma 2016 Alkanut lukuvuosi käynnistyy uusien perusteiden mukaisesti. Tämä uudistamisprosessi näyttää vaikuttavimmalta sitten peruskoulu-uudistuksen. Rohkeimmat puhuvat jopa kumouksellisesta muutoksesta, mutta mitä ja mikä koulussa nyt sitten oikein muuttuu! Uusi suunnitelma korostaa oppilaan aktiivisuutta omassa oppimisestaan. Innostunut oppilas oppii varmasti asioita paremmin kuin pelkän ulkoisen pakon avulla tietoa pänttäävä. Yhä enemmän kannattaa harkita, mitkä asiat ansaitsevat ylipäätään ulkoaoppimista, kun valtava tietomäärä on periaatteessa kaikkien ulottuvilla parin näppäilyn päässä. Mutta pelkkä googlesta katsominen ei sekään ole riittävää, vaan edelleen tarvitaan yleissivistystä ja ajattelutaitoja. Alakoululla on edelleen vieläpä entistä tärkeämpänä tehtävänä hyvän luku- ja kirjoitustaidon opettaminen. Kirjoittamista tehdään yhä enemmän näppäilemällä erilaisia koneita. Niinpä myös opetuksessa painotetaan entistä enemmän huomiota tieto- ja viestintäteknisten taitojen kasvattamiseen, kuin vaikkapa useiden eri käsinkirjoittamisen mallien harjoittamiseen. Uutta ei varsinkaan alakoulussa ole se, että luokassa opiskellaan joskus yhtä asiaa kokonaisvaltaisena teemana oppiainerajoja ylittäen. Uuden opetussuunnitelman sanoin kyse on laaja-alaisesta, yhteen ilmiöön kerrallaan keskittyvästä ilmiöoppimisesta. Monet hyvät oppimisen keinot säilyvät, mutta niiden monipuolisempi käyttö painottuu. Liikunnan merkitys niin oppimista, hyvinvointia kuin viihtyvyyttä lisäävänä on nostettu sille kuuluvaan arvoonsa. Liikkuva Koulu hanke on meillä jo kasvattanut tätä merkittävästi ja merkitys kasvaa nyt entisestään. Koulun on hyvä kehittää ihan tavallisessa arjessa pärjäämisen taitoja, mutta yhtäältä myös kriittisyyttä tietoa kohtaan. Idea koulusta oppivana, demokraattisena ja luokasta ulospäin toimintaansa suuntaavana pienoisyhteiskuntana oli kasvatusfilosofi John Deweyn ajattelun kulmakiviä. Näitä ajatuksia hän esitti jo noin 100 vuotta sitten mottonaan 'learning by

5 doing - tekemällä oppiminen'. Toiminnallisuus ja aktiivisuus ovat myös uuden opetussuunnitelman lähestymistapa oppimiseen; päivitystä tehneet ovat ilmeisen hyvin Dewey nsä lukeneet! Kun päätteeksi myös oppimisen arviointiprosessia on uudistettu entistä monipuolisemmaksi perustuen mm. oppilaan oman osaamisen näyttöihin ja taitojen osoittamiseen perustuvaksi, eivät puheet isosta koulu-uudistuksesta ole aivan katteettomia. Kokeiden merkitys ei tyystin häviä, mutta tilalle tulee yhä useampia tapoja arvioida osaamista. Tässä prosessissa lapsella itsellään on aiempaa isompi rooli, samoin kuin kodin kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Rantakylän koulu siirtyy väistötiloihin lukuvuoden aikana Itä-Suomen yliopisto teki keväällä 2016 päätöksen keskittää kaikki opettajankoulutus Joensuuhun. Tämän ratkaisun myötä kaupunkiin päätettiin perustaa toinen opettajankoulutusta palveleva harjoittelukoulu, joka on päätetty sijoittaa Rantakylään. Ratkaisun myötä nykyisen Rantakylän koulun toiminta lakkautuu keväällä Syksystä 2018 alkaen n. 40 oppilasta ikäluokkaa kohden siirtyy uuteen normaalikouluun ja muut alakoululaiset siirtyvät tulevaan uuteen Pataluodon yhtenäiseen peruskouluun. Oppilaiden siirtymisestä uusien koulujen oppilaiksi kerrotaan lisää syksyn ensimmäisessä vanhempainillassa (ti klo 18-19:30 Rantakylänkatu 12 liikuntasali) ja siitä eteenpäin usein eri tavoin niin oppilaat kuin kodit hyvin tilanteen tasalla pitäen. Tiedon kulun varmistamiseksi on erittäin tärkeää, että kaikilla huoltajille on luotu kodin ja koulun välisen yhteistyön sähköiseen Wilma-järjestelmään tunnukset, ja ohjelman käyttö on säännöllistä. Tähän on apua tarvittaessa saatavissa niin lapsesi omalta opettajalta kuin vaikkapa koulusihteeriltä. Suunnitelman mukaisesti uuden normaalikoulujen aloittamisen ajankohta on siis syksy Tähän nyt alkaneeseen kahden vuoden ajanjaksoon tulee sisältymään paljon muutosta. Lukuvuosi käynnistyy samoilla sijoilla, mihin edellinen lukuvuosi päättyi. Pienemmät oppilaat (E-4) aloittivat työnsä Rantakylänkatu 12 kiinteistössä ja vanhemmat (4-6) Pataluodonkatu 6 rakennuksessa. Alkukesästä kaupunki teki ison päätöksen sisäilmasyiden sekä uuden normaalikoulun rakentamisen takia siirtää E-4 ja 4-6 kouluyksiköiden toiminnan väistötiloihin. Ison koulun väistötilat löytyivät lopulta ns. Sirkkala-talosta rauta- ja linjaautoasemien tuntumasta ammattikorkeakoululta vapautuneista tiloista. Tilojen muuntaminen kasvavalle peruskoululaisten joukolle sopivaksi on nyt

6 suunnittelussa ja jo töiden alla. Samassa rakennuksessa toimii jo entuudestaan Karsikon alakoulu, mutta isoon rakennukseen mahtuu hyvin myös Rantakylän koulun oppilaat. Välituntipihan kasvattaminen sekä liikkumisjärjestelyjen turvallisuuden parantaminen on sovittu tehtäväksi ennen siirtymistä väistötiloihin. Lukukauden alussa elämme suunnitelman mukaan, jossa E-4 koulun toiminnot siirtyvät Sirkkala-taloon syysloman jälkeen. 4-6 talon siirtymisen aikataulusta on käyty keskustelua ja odotamme tästä tarkan ajankohdan varmistusta mahdollisimman pian myös teille koteihin tiedotettavaksi. Väliaikaisiin väistötiloihin siirtymisen ajaksi lopulta kaikki koulumme oppilaat tulevat saamaan maksuttoman koulukuljetuksen Rantakylästä Sirkkalaan. Opetusjärjestelyiden ja sitä myötä myös koulukuljetusten tarkka suunnitelma syntyvät ensimmäisten kouluviikkojen aikana. Kun kaikki yksityiskohdat ja turvallisuusseikat on huomioitu, kaikki on valmiina syyslomaan mennessä. Syysloman jälkeisestä tilanteesta tiedotamme Wilman kautta ennen kuljetusten alkamista. Tarkoituksena on, että lopulta kaikki Rantakylän koulun opetus annetaan Sirkkala-talossa liikunnanopetusta lukuun ottamatta. Sisäliikuntatilana toimii väistötilaratkaisun aikana vanha Rantakylänkadun liikuntahalli, ja myös ulkoliikunta tapahtuu pääosin vanhan koulun tuntumassa. Liikuntatunnit on sijoitettu oppilaan koulupäivän alkuun tai loppuun. Uuden opetussuunnitelman käyttöönotto sekä tulevat muutokset alueen koulujärjestelyissä näkyvät varmasti alkaneessa kouluvuodessa. Me koulun väki teemme parhaamme, että lastenne koulutie säilyy turvallisena ja hyvää oppimista edistävänä halki näiden muutosten vuosien! Hyvä yhteistyö on asioiden jouhevan sujumisen kannalta entistäkin tärkeämpää. Toivotan hyvää alkanutta lukuvuotta ! Antti Ikonen rehtori

7

8 RANTAKYLÄN KOULUN TYÖSKENTELYRYTMI Rantakylänkatu vuoro: D-talo 2. vuoro: A-talo Oppitunti Ruokailu vuoro: C-talo Oppitunti Ruokailu Pataluodonkatu 6 2. vuoro: 1. vuoro: luokat luokat Oppitunti Oppitunti Ruokailu Ruokailu

9 RANTAKYLÄN KOULUN TAPAHTUMAKALENTERI LUKUVUONNA Syyslukukausi 2016 Ajankohta Tapahtuma ti klo 9 Lukuvuosi alkaa la 3.9. klo 9-12 Työlauantai / kodin ja koulun päivä, korvaa koulupäivän ti klo 18-19:30 Koko koulun vanhempainilta E-4 koululla os. Rantakylänkatu 12 pe Unicef-kävely yksiköittäin ma-ke Koulukuvaus E-4 ma-ti ja 4-6 ke ti *Seurakunnan päivänavaus klo 9.30 C-talo, klo 9.45 D-talo ja klo 10 A-talo, klo lk to *Seurakunnan päivänavaus klo 9.30 E-4 ja klo lk ma-pe Syysloma ma Vapaapäivä ti Itsenäisyyspäivä, vapaapäivä vko 51 Joulujuhlan korvaava joulukirkko, päivämäärä ja aika ilmoitetaan myöhemmin ke klo 8 Syyslukukausi päättyy Kevätlukukausi 2017 Ajankohta ma 2.1. pe 6.1. ma-pe viikko 14 ilm. myöh. pe-ma pe ma 1.5. to ti klo 18 pe 2.6. la 3.6. klo 8 * =uskonnollinen tilaisuus Tapahtuma Kevätlukukausi alkaa lukujärjestyksen mukaan Loppiainen, vapaapäivä Talviloma *Virpomavitsojen siunaustilaisuus *Pääsiäiskirkko Pääsiäinen Oppilaskuntatapahtuma Vappu, vapaapäivä Helatorstai (vapaapäivä) Koko koulun kevätjuhla Rantakylänkatu 12 salissa Laululavatapahtuma Lukuvuoden päätös

10

11 Joensuun kaupungin koulujen yleiset työ- ja loma-ajat Syyslukukausi 2016 Koulu alkaa ti (Rantakylän koulun työlauantai 3.9) Syysloma, viikko 42 Vapaapäivä Itsenäisyyspäivä ma-pe ma ti Syyslukukausi päättyy to (Rantakylän koulun syyslukukausi päättyy ke ) Kevätlukukausi 2017 Koulu alkaa ma Loppiainen pe Talviloma, viikko 10 ma-pe Pääsiäinen Vappupäivä pe-ma ma Helatorstai to Koulu päättyy la Erityisopetuksen järjestämisestä koulussamme Oppilaalle pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan riittävät yksilölliset tukitoimet koulutyöhön. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Tuen tasojen (yleinen-tehostettu-erityinen tuki) tarkasteluun ja sen portailla liikkumiseen liittyviä asioita käsitellään koulussa moniammatillisessa koulunkäynnin tukemisen ryhmässä. Yleisessä tuessa oppilaalle voidaan laatia tarvittaessa oppimissuunnitelma. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan säännöllistä tukea. Erityisen tuen antamiseksi tehdään kirjallinen määräaikainen hallintopäätös. Erityisessä tuessa ovat käytettävissä kaikki perusopetuksen tukimuodot ja oppilas voi opiskella joko isossa luokassa tai pienryhmässä.

12 Laaja-alainen erityisopetus Rantakylän koulussa laaja-alaisena erityisopettajana on yksi kokoaikainen erityisopettaja Merja Eklund. Osa-aikainen erityisopetus on tarkoitettu oppilaille, jotka tarvitsevat luokkaopetuksen lisäksi ja tueksi yksilö- tai pienryhmäopetusta. Opetus tapahtuu yleensä koulutuntien aikana. Erityisopettaja vastaa yhdessä luokanopettajan, vanhempien ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa oppilaan yksilöllisten opiskeluratkaisujen suunnittelusta ja toteutuksesta. EMO-luokka EMO-luokan opetus on pienryhmäopetusta, joka tapahtuu HOJKS:n mukaan sekä yksilö- että pienryhmäopetuksena. Luokka siirtyi Karsikosta Rantakylään lukuvuoden alussa. EMO-luokka tarjoaa lyhytaikaista ja monipuolista tukea oppilaille, joilla on tunne-elämän vaikeuksia ja vaikeita käyttäytymisen pulmia. EMO- luokkaan tullaan yleensä tilanteessa, jossa oman koulun tukitoimet ovat riittämättömät ja tilanne omassa koulussa on kriisiytynyt. Luokka on tarkoitettu Joensuun kaupungin 1.-6 luokkalaisille oppilaille. Luokassa on enintään 10 oppilasta ja siellä opiskellaan tyypillisesti ½- 2 vuotta. Luokka sijaitsee Rantakylän koulun E-4 tiloissa osoitteessa Rantakylänkatu 12. Luokassa työskentelee erityisopettajien lisäksi koulunkäynninohjaaja, psykologi sekä luokan oma kuraattori. EMO-luokassa töitä tehdään moniammatillisesti niin, että työntekijät jakavat tehtäviä kokonaisvastuullisesti. Hakeutuminen luokkaan tehdään johtavan psykologin Minna Eskelisen kautta. EMO-luokkaan tullaan interventiojaksolle niin, että varsinainen koulupaikka säilyy aina omassa koulussa. Perusopetukseen valmistava ja suomi toisena kielenä -opetus Koulussa järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta alakouluikäisille maahanmuuttajille. Opetuksen tarkoitus on antaa oppilaalle tarvittavat kielelliset valmiudet ennen varsinaiseen perusopetukseen siirtymistä. Päämääränä on tukea oppilaan sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan myös omaa kieltänsä ja kulttuuriansa arvostavana kaksikielisenä oppijana.

13 Jo valmistavan opetuksen aikana oppilas osallistuu opetukseen muutamissa oppiaineissa (käsityöt, liikunta) myös yleisopetuksen ryhmissä. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas opiskelee suomea suomi toisena kielenä - oppimäärän (S2) mukaisesti. Tässä opetusta antaa oppilaan oma luokanopettaja, sekä lisäksi yksittäisiä oppitunteja antaa S2-opettaja Aino Parkkonen. Poissaolot Säännöllinen työnteko ja vastuullisuus omista tekemisistä ovat asioita, joihin kouluna haluamme olla kasvattamassa. Perusopetus on sekä oikeus että velvollisuus. Tästä velvollisuudesta oppilaan huoltaja on vastuussa, ja opettaja taas koko oman luokkansa oppilasjoukosta. Tästä syystä oppilaan vanhempien tulee ilmoittaa lapsen poissaolosta luokanopettajalle mahdollisimman pian. Koulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä seuraa poissaolojen kertymistä ja käsittelee tilanteet, joissa poissaoloja kertyy paljon (yli 40 h /lukukausi). Runsaista selvittämättömistä ja huolta aiheuttavista poissaoloista tehdään ryhmän toimesta ilmoitus sosiaaliviranomaisille. Poissaolojen seuraaminen, nopea puuttuminen ja huoltajien informoiminen ongelmatilanteissa kuuluvat koulun tehtäviin. Koulun vuosityörytmissä on useita lomajaksoja. Kotien toivotaan sijoittavan perheen omat pidemmät lomat pääsääntöisesti näihin ajanjaksoihin. Tarvittaessa luokanopettaja myöntää luvan enintään viikon mittaiseen poissaoloon ja sitä pidempiin vapaisiin luvan myöntää koulun rehtori. Yhteisöllinen / yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä ja yksilökohtainen oppilashuoltotyö Yhteisöllisellä oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Koulumme yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu kolme-neljä kertaa vuodessa. Ryhmään kuuluu rehtorin lisäksi apulaisjohtaja, laaja-alainen erityisopettaja, koulukuraattori, koulupsykologi sekä kouluterveydenhoitaja. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Oppilaalla on oikeus tiettyjen määräaikojen puitteissa saada myös yksilökohtaisen oppilashuollon palveluja.

14 Suuri muutos on siinä, että tästä alkaen monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaminen tapahtuu tapauksittain, ja työn aloittamiseen perustuu huoltajan ja/tai oppilaan suostumukseen. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen ja perheen kunnioittaminen sekä eri osapuolten niin tietojensaantia kuin salassapitoa koskevat säädökset. Sen sijaan opetuksen järjestämiseen liittyvä kolmiportaisen tuen käsittely ei ole oppilashuoltotyötä. Tämä toiminta jatkuu entiseen tapaan vaihtelevilla pienemmillä monialaisilla kokoonpanoilla, jossa on mukana opettaja ja niitä henkilöitä, joita käsiteltävä asia koskee. Koulukuraattori Hanna-Kaisa Vänskä Koulun oppilashuollossa toimivat sekä koulupsykologi että koulukuraattori. Koulukuraattori tarjoaa keskusteluapua oppilaan koulunkäyntiin, ikätason mukaiseen kehitykseen ja vapaa-aikaan liittyvissä kysymyksissä erityisesti pulmatilanteissa. Kuraattori pyrkii osaltaan tukemaan ja auttamaan oppilasta selviytymään mahdollisimman hyvin elämän eri tilanteissa sekä tukemaan huoltajia ja opettajia kasvatustehtävässä ja kasvatusongelmien ratkaisemisessa. Hanna-Kaisa Vänskä on tavattavissa koulullamme maanantaisin ja perjantaisin. Hänet tavoittaa numerosta Koulupsykologi Kaisa Ronkainen Koulupsykologi työskentelee Rantakylän koululla pääsääntöisesti maanantaisin ja perjantaisin. Koulupsykologi osallistuu opetusjärjestelyiden ja tukimuotojen suunnitteluun, konsultoi opettajia ja huoltajia, arvioi oppilaiden psyykkisen tuen ja hoidon tarvetta, sekä tekee tarvittaessa psykologisia tutkimuksia (mm. oppimis- ja keskittymisvaikeudet). Psykologiset tutkimukset sekä keskustelut oppilaan ja vanhempien kanssa toteutetaan huoltajan ja opettajan kanssa erikseen sovittavana ajankohtana. Koulupsykologin tavoittaa puhelimitse numerosta KiVa-tiimi KiVa-tiimin tehtävänä on selvittää yhdessä luokanopettajan kanssa koulussa esiin tulleita kiusaamistapauksia. Koulumme Kiva-tiimiin kuuluvat Merja

15 Eklund, Lea Tirronen, Petteri Arminen, Pekka Horttanainen, Mirkka Hiltunen ja Lari Kaltiola. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, jonka tavoitteena on edistää ja tukea lapsen tervettä kasvua ja kehitystä. Toiminnassa korostuu fyysisen terveyden ohella psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen sekä ohjaaminen oman terveytensä hoitamiseen. Kouluterveydenhoitaja Sari Mehtosen tavoittaa puhelimitse terveydenhoitajan tavoittaa ma-pe klo 8:00-9:00 numerosta Yhteyttä voi ottaa myös Wilman kautta. Mikäli teillä on lapsen terveyteen liittyvää huolta niin voitte varata ajan terveydenhoitajalle myös web-ajanvarauksen kautta (Joensuun kaupunki=>terveyspalvelut=>sähköinen ajanvaraus). Oppilaalle järjestetään terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla. 1. ja 5. luokkien laajoihin terveystarkastuksiin kuuluu lisäksi koululääkärin tarkastus. Terveydenhoitaja huolehtii oppilaan rokotuksista yleisen rokotusohjelman mukaisesti. Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluva HPV rokote annetaan 6.lk. tytöille marras-joulukuun aikana. Asiasta tullaan tiedottamaan Wilman kautta tarkemmin syksyn aikana. Oppilailla on mahdollisuus käydä terveydenhoitajan luona ns. huolivastaanotolla myös ilman ajanvarausta välituntien aikana. Terveydenhoitajan huoneen ovesta voi tarkastaa terveydenhoitajan koululla läsnäolo päivät. Vapaa-ajan tapaturmissa, lapsen sairauden hoidossa tai sairaan lapsen hoitovapaa todistuksen saamista varten tulee aika varata oman alueen terveysaseman sairaanhoitajalta. Koulupäivän aikana sattuneissa tapaturmissa ja sairastumisissa ensiavun oppilas saa joko opettajalta tai kouluterveydenhoitajalta. Terveisin terveydenhoitaja Sari Mehtonen

16 Suun terveydenhuolto Joensuun terveyskeskuksessa Kouluterveydenhuollon piiriin kuuluvat kaikki Joensuun peruskouluissa opiskelevat oppilaat. Alle 18-vuotiaille hoito on maksuton ja oppilaat kutsutaan hoitoon. Tarkastusväli määräytyy yksilöllisen tarpeen mukaan. Särky- ja tapaturmatapauksissa on aika tilattava ensisijaisesti omalle hammaslääkärille. Mikäli oma hammaslääkäri ei ole paikalla on mahdollisuus ensiapuun päivystävällä terveyskeskushammaslääkärillä puh : arkisin klo 8:00-14:00 viikonloppuisin ja arkipyhinä klo ajanvaraus puh Päivystävän hammaslääkärin tiedot puh Rantakylän hammashoitola/ruoritie 3 HL Kirsi Nummila Turvallisuusasioista ja koulutapaturmista Koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton. Oppilailla on olemassa näitä tilanteita varten kaupungin hankkima tapaturmavakuutusturva. Tapaturman sattuessa koulutyön aikana oppilaan huoltajiin pyritään saamaan pikaisesti yhteys. Näissä tilanteissa yhteystietojen, erityisesti matkapuhelinnumeroiden ajantasaisuus on tärkeää. Jo tämän vuoksi yhteystietojen muuttuessa tulee asiasta aina ilmoittaa luokan oman opettajan kautta kouluun. Tarvittaessa saattoapua terveyskeskukseen tai sairaalan ensiapupäivystykseen antaa koulun oma henkilökunta, mutta ensisijaisesti vanhempien toivotaan olemaan lapsen saattajana. Mikäli tapaturma havaitaan kotona, on siitä aina ilmoitettava kouluterveydenhoitajalle tai kansliaan, jotta tapaturmailmoitus voidaan tehdä ja tapaturman hoitoon liittyviä kuluja on mahdollista saada pois. Tämän vuoksi myös niissä tilanteissa, joissa lasta käytetään vaikkapa illalla perusterveydenhuollon päivystyksessä koulupäivän aikana tai koulumatkalla sattuneen tapaturman takia, ilmoitus on ehdottomasti tehtävä jälkikäteen koululle.

17 Koulumatka ja koulun alue Koulun alueelta (koulurakennus ja aidattu välituntipiha) poistuminen ilman lupaa on koulupäivän aikana kiellettyä. Alakouluikäisten lasten ei katsota olevan kyllin vanhoja poistuakseen koulun alueelta kesken työpäivän, ellei vanhempien kanssa ole asiasta erikseen sovittu. Työpäivän aikana työjärjestyksen mukaisilla välitunneilla on aina opettajien suorittama välituntivalvonta. Suurella osalla oppilaista on lyhyehkö ja turvallinen kävelymatka. Siksi koulu mitä lämpimimmin odottaa luokan sekä kaikkien lähellä asuvien lasten myös saapuvan kouluun kävellen. Koulun mahdollisuudet valvoa esim. polkupyörien säilytysaluetta normaalia välituntien aikaista valvontaa kattavammin ovat hyvin rajalliset. Muistathan käyttää pyöräillessä aina kypärää! Koulukuljetus Maksuttomaan koulukuljetukseen ovat oikeutettuja oppilaat, joilla on pitkä matka lähikouluun (1-2. lk oppilaat yli 3 km, 3-6. lk oppilaat yli 5 km). Matka mitataan lyhintä reittiä käyttäen. Soveltuvaksi reitiksi katsotaan tiet ja talvisin aurattavaksi ilmoitetut kevyen liikenteen väylät. Mikäli oppilas valitsee muun kuin lähimmän koulun, huoltaja vastaa kuljetuskustannuksista. Maksuton koulukuljetus järjestetään myös oppilaille, joille se on välttämätön voimassa olevan lääkärinlausunnon perusteella. Koulu on velvollinen tarkistamaan oppilaiden kuljetustarpeen vuosittain. Liikennöitsijän antamat aikataulut ovat ohjeellisia, ja pienet viivästykset ovat mahdollisia varsinkin talvikeleillä. Tieto osoitteen- ja kuljetustarpeen muutoksista sekä muista kuljetuksiin vaikuttavista asioista tulee toimittaa kirjallisena koululle. Muutoksista johtuviin järjestelyihin tulee varata aikaa 2-3 työpäivää. Koulu tiedottaa koteihin liikennöitsijän ilmoittamista kuljetusaikatauluista sekä liikennöitsijälle koko koulua koskevista kuljetusjärjestelyistä. Kodin tulee ilmoittaa oppilaan sairastumisesta tai muusta lyhytaikaisesta muutoksesta suoraan autoon. Koulubussien yhteystiedoista on lähetetty erillinen tiedote kuljetusoppilaiden koteihin.

18 Arviointikeskustelu, HOJKS ja oppimissuunnitelma Uuden opetussuunnitelman käyttöönoton myötä arvioinnissa tapahtuu paljon muutoksia, niin myös näissä yhteisissä keskusteluissa kodin ja koulun välillä, missä oppilaan oppimisesta yhteisesti keskustellaan. Oman lapsesi arviointikäytänteiden muutoksesta kuulet lisää syksyn vanhempainillassa. Tehostetussa tuessa olevalle oppilaalle päivitetään vuosittain oppimissuunnitelma. Myös erityisopetukseen otettujen oppilaiden kohdalla järjestetään kodin ja koulun välillä vuosittain HOJKS:n laadinta tai päivitys. Oppimissuunnitelma on mahdollista laatia myös yleisessä tuessa olevalle oppilaalle, mikäli perusteltu syy sitä edellyttää. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Vanhempien toivotaan ottavan aktiivisesti osaa kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Vanhempien ja koulun rakentavalla yhteistyöllä on suuri vaikutus oppilaan koulunkäyntiin! Kodin ja koulun välisen yhteistyön muodoiksi on koulussamme vakiintunut - vanhempainillat - koulun yhteistyötoimikunta (KYT) - tempaukset, tapahtumat ja toimintapäivät - vanhempainvartit ja arviointikeskustelut - WILMA- viestimen käyttö yhteydenpidossa Vanhemmat ovat tervetulleita seuraamaan koulun toimintaa ja opetusta. Ajankohdasta voi sopia suoraan oppilaan opettajan kanssa. Kouluyhteistyötoimikunta (KYT) Kouluyhteistyötoimikunta kokoontuu pääsääntöisesti 3-4 kertaa lukuvuoden aikana. Yhteistyötoimikunnan jäseniksi toivotetaan tervetulleiksi kaikki kodin ja koulun yhteistyöstä ja sen kehittämisestä kiinnostuneet vanhemmat. Koulua yhteistyötoimikunnassa edustaa opettajajäsen sekä mahdollisuuksien mukaan rehtori tai apulaisjohtaja. Kouluyhteistyötoimikunnan työskentelytavat ja toiminnan sisällöt muovautuvat osallistujien tarpeiden ja innostuneisuuden mukaan.

19 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN OPPIMISESSA Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään oppimisessa monipuolisesti. Tavoitteena on oppia taitavaksi ja vastuulliseksi tieto- ja viestintäteknologian käyttäjäksi. Oppilaitoksessamme noudatettava opetussuunnitelma velvoittaa tieto- ja viestintäteknologian tehokkaaseen ja turvalliseen hyödyntämiseen oppimisen välineenä ja kohteena. Oppilas käyttää oppitunneilla oppilaitoksen tietoteknisiä laitteita. Oppilaitoksemme on sitoutunut myös siihen, että oppimisessa voidaan käyttää oppilaan omaa laitetta. Opettaja valitsee oppimiseen sopivat työtavat ja ohjaa turvalliseen työskentelyyn. Oppilaitoksessa omilla laitteilla opiskellaan opetuksen järjestäjän ylläpitämän ilmaisen ja turvallisen verkkoyhteyden kautta. Oppilaitos ei vastaa oppilaan oman laitteen käytöstä syntyvistä kustannuksista, kuten puhelu-, verkkoyhteys- ja ohjelmistomaksuista. Oman laitteen käyttämisessä ja säilyttämisessä on noudatettava erityistä huolellisuutta. Käyttämällä omaa laitetta oppitunnilla oppilas ja huoltajat osoittavat hyväksyvänsä laitteen käytön oppimisessa. Oppilaitos ei vastaa oppilaan omasta laitteesta vahinkotapauksissa. Oppilaan ja huoltajien tulee sopia siitä, saako omaa laitetta käyttää oppitunnilla. Samalla huoltajan ja oppilaan/opiskelijan tulee yhdessä käydä läpi oheiset, oppilaitoksessa voimassa olevat oman laitteen käyttöön liittyvät järjestyssäännöt. Järjestyssäännöt tieto- ja viestintäteknologisten laitteiden käyttämisessä 1. Laitteita käsitellään ja säilytetään huolellisesti. 2. Laitteita käytetään opettajan luvalla ja annettujen ohjeiden mukaisesti. 3. Toisen laitetta tai käyttäjätilejä ei saa käyttää tai ottaa haltuun. 4. Laitteilla ei saa valokuvata, videoida tai äänittää toista henkilöä ilman lupaa. Luvattoman materiaalin jakaminen on kiellettyä. 5. Laitteita ja ohjelmistoja ei saa käyttää toisen vahingoittamiseen tai kiusaamiseen. 6. Oppilaan/opiskelijan on poistettava sopimaton tai luvaton materiaali laitteesta välittömästi. 7. Laitteen päivittäminen, ylläpitäminen ja tietoturvasta huolehtiminen on huoltajien vastuulla. 8. Opettajalla on oikeus ottaa väliaikaisesti haltuunsa laite, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista

20 Rantakylän koulun KAIKKI PELIIN -säännöt 1. Yleiset käyttäytymisen ohjeet Käyttäydyn asiallisesti ja kohteliaasti koulun henkilökuntaa, koulun vieraita ja oppilaskavereitani kohtaan. tervehdin, avaan oven, kiitän, odotan vuoroani Pidän koulun sisätilat ja pihan siistinä. Laserosoittimien tuonti kouluun on kiellettyä! 2. Kouluun lähtö, koulumatka ja pyöräily Tulen ajoissa kouluun välitunneilta oppitunneille. Koulumatkoilla noudatan varovaisuutta ja liikennesääntöjä. Koulumatkoilla ja koulupäivän aikana pyöräillen tapahtuvassa toiminnassa pyöräilykypärän käyttö on pakollista. Joensuun kaupungin suositus on, että luokkien oppilaat eivät vielä pyöräile koulumatkoilla. Koulun loputtua menen viivyttelemättä sovittuun paikkaan (koti, iltapäiväkerho tms.). Siirryn oppitunnilta toiselle koulujen välillä annettujen ohjeiden mukaan yhtenä opetusryhmänä aikuisen kanssa. Välitunnilla annan pyörien ja muiden kulkuvälineiden olla niille kuuluvilla paikoillaan. 3. Oppitunnit Koulumme on monen ihmisen työpaikka, lasten ja aikuisten. Muistan, että jokaisella on oikeus tehdä työtään rauhassa ja turvallisin mielin. 4. Välitunnit Välitunnin alkaessa siirryn ulos ja sen päättyessä siirryn oppitunnille viivyttelemättä. Luvan saatuani vietän välitunnin sisällä eri toiminnoille osoitetuilla välituntialueilla. Pysyn koulun välituntialueella. Heitän lumipalloja vain sovitulla alueella.

21 5. Ruokailu Palautan välituntivälineet oikeille paikoilleen. Pukeudun sään mukaisesti Pelaan pallopelit isolla välituntipihalla tai luvan saatuani koulun viereisellä kentällä, Sisäänkäyntien edustalla en leiki juoksuleikkejä tai toimi muutoin vaaraa aiheuttavalla tavalla. Muistan KAIKKI PELIIN säännön! Käyttäydyn ruokalassa rauhallisesti. Muistan hyvät ruokailutavat. Maistan kaikkia ruokia. Otan vain sen verran kuin jaksan syödä. 6. Sisällä liikkuminen Liikun sisätiloissa rauhallisesti kävellen. Vien vaatteet ja repun sisälle vasta oppitunnille mennessäni. 7. Koulun yhteiset tilaisuudet Muistan yleiset käyttäytymissäännöt myös koulun yhteisissä tilaisuuksissa. Saavun ja poistun hyvässä järjestyksessä opettajan johdolla. Pukeudun tilaisuuden edellyttämällä tavalla. 8. Viestintäkäyttäytyminen Matkapuhelimen ja sitä vastaavien laitteiden häiritsevä käyttö on kielletty kouluaikana. Muistan noudattaa hyviä internetkäyttäytymisen sääntöjä. 9. Koulun omaisuus Käytän koulun omaisuutta asiaan kuuluvalla tavalla. Pidän hyvää huolta koulukirjoista ja välineistä. Ilmoitan viallisista ja rikkoutuneista tavaroista heti opettajalle.

22 Joensuun varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen yleissivistävien oppilaitosten järjestyssäännöt Eduskunta hyväksyi hallituksen lakiesityksen (HE 205/2002) koululakien muuttamisesta. Lakimuutokset velvoittavat koulutuksen järjestäjän laatimaan järjestyssäännöt. Perusopetuslakia muutettiin lähtien (29, 35, 35a, 36, 36a, 36d, 36, 36g sekä 36i ) ns. koulurauhaasioita koskien. Järjestyssääntöjen tehtävänä on luoda perusta koulutyön kasvatuksellisten ja opetuksellisten tavoitteiden saavuttamiselle, kouluyhteisön turvallisuudelle ja viihtyisyydelle. Järjestyssäännöt ohjaavat jokaista kouluyhteisön jäsentä vastuuseen päivittäisestä työskentelystä ja kasvattavat osaltaan oppilasta tulevaa elämää varten. Soveltamisala Näitä järjestyssääntöjä sovelletaan kouluaikaan ja koulualueeseen. Koulualueella tarkoitetaan niitä kiinteistöjä ja piha-alueita, jotka ovat koulun opetustiloina. Kouluajaksi käsitetään lukujärjestyksen mukainen työpäivä ja koulun vuosisuunnitelmassa hyväksytyt poikkeavat työajat. Järjestyssäännöt ovat voimassa myös koulun järjestämissä opiskeluun välittömästi liittyvissä tilaisuuksissa, vaikka ne järjestetään koulualueen ja / tai ajan ulkopuolella. Toiminta koulualueella ja ajalla sekä koulun järjestämissä tilaisuuksissa 1. Perusasteen oppilas saa poistua kouluaikana koulualueelta vain opettajan tai rehtorin erillisellä luvalla. 2. Jokainen kouluyhteisön jäsen käyttäytyy asiallisesti ja tekee omat tehtävänsä tunnollisesti. 3. Jokainen kouluyhteisön jäsen vastaa siitä, että kaikissa tilanteissa vallitsee työrauha. 4. Jokainen kouluyhteisön jäsen on velvollinen pitämään koulualueen ja muut koulun käytössä olevat alueet siistinä. 5. Oppilaan tulee osallistua opetukseen säännöllisesti. 6. Jos oppilas ei voi tulla kouluun, on huoltaja velvollinen välittömästi ilmoittamaan syyn luokanopettajalle tai ryhmänohjaajalle. Koulun tulee ottaa yhteyttä huoltajaan oppilaan kolmantena poissaolopäivänä, jos huoltaja ei ole ilmoittanut oppilaan poissaolon syytä. Peruskoulun tulee seurata oppilaan poissaoloja. 7. Luokanopettaja tai ryhmänohjaaja voi antaa hyväksyttävästä syystä luvan enintään viikon poissaoloon sen luokan oppilaalle, jonka valvonta hänelle kuuluu. Koulun rehtori voi myöntää oppilaalle luvan viikkoa pidempään poissaoloon. Lupa anotaan kirjallisena. 8. Oppitunnit alkavat ja päättyvät täsmällisesti työjärjestyksessä ilmoitettuna ajankohtana. Oppituntien ulkopuolisessa toiminnassa noudatetaan erikseen sovittuja työaikoja. 9. Välituntien aikana luokkatiloissa saa oleskella vain tilasta vastaavan opettajan erillisellä luvalla. 10. Aiheeton liikennöinti koulun alueella on kielletty. Autot, pyörät, mopot ja muut kulkuvälineet pysäköidään koulun osoittamille paikoille. 11. Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Omaisuuden vahingoittumisesta tai katoamisesta aiheutuva korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain (412/74) mukaan. 12. Vioittuneista tai rikkoutuneista välineistä on ilmoitettava välittömästi koulun henkilökunnalle. 13. Liikuttaessa noudatetaan liikennesääntöjä. 14. Tupakkatuotteiden, nuuskan, päihteiden ja huumeiden hallussapito, käyttäminen, myynti ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen on kielletty. 15. Matkapuhelimen häiritsevä käyttö on kielletty kouluaikana. (Koulk , 51)

23 Seuraamukset oppilaalle rikkomuksista Seuraavat toimenpiteet on kirjattava ja niistä on tiedotettava huoltajalle mahdollisimman nopeasti: 1. Kasvatuskeskustelu PoL 35 on ensisijainen keino puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasialliseen käytökseen. Kasvatuskeskustelua käytetään, jos oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti. Koulun opettaja tai rehtori voi määrätä oppilaan kasvatuskeskusteluun. 2. Perusasteella kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään PoL Perusasteella ja lukiossa opetusta häiritsevä oppilas voidaan poistaa oppitunnin tai koulun järjestämän tilaisuuden loppuajaksi. Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Tässä tapauksessa koulun rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtumien kulusta varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnalle. PoL 36b, LL 26 b 4. Rehtori voi koulutyötä kohtuuttomasti häiritsevältä tai väkivaltaiselta tai toisten turvallisuutta uhkaavalta oppilaalta evätä oikeuden osallistua opetukseen ja liikkumiseen koulualueella perusopetuksessa enintään jäljellä olevan työpäivän PoL 36 ja lukiossa enintään kolmen työpäivän ajaksi LL Opettaja tai rehtori saavat tarkastaa oppilaan tai opiskelijan mukana olevat tavarat (mm. kassit, penaalit), hallinnassa olevat koulun tai oppilaitoksen säilytystilat ja vaatteet päällisin puolin sellaisen kielletyn tai vaarallisen esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos esineen tai aineen hallussapito on ilmeistä JA oppilas tai opiskelija pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. PoL 35e, LL 26e 6. Perusopetuksessa opettaja tai rehtori voivat ottaa myös muun opetusta häiritsevän esineen pois oppilaalta, jos oppilas ei sitä pyynnöstä anna. Esine tai aine palautetaan oppilaalle pääsääntöisesti oppitunnin päätyttyä. Lisäksi oppilaalle, joka häiritsee opetusta taikka menettelee vilpillisesti, voidaan 7. perusasteella määrätä enintään kaksi tuntia jälki-istuntoa PoL 36 tai 8. perusasteella ja lukiossa antaa kirjallinen varoitus PoL 36, LL 26. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälkiistunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, 9. oppilas voidaan varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan kurinpitojaoston päätöksellä erottaa perusasteella enintään kolmeksi kuukaudeksi ja lukiossa enintään vuodeksi. Väkivaltaisen tai uhkaavan oppilaan vaarantaessa toisten turvallisuuden voidaan määräaikainen erottaminen panna täytäntöön ilman lainvoimaa. PoL 36, LL 26 Ennen kohdissa kuvattujen rangaistuksen määräämistä on yksilöitävä teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Lisäksi ennen kurinpitorangaistuksen (kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen) antamista on huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

24