Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA

Transkriptio

1 Aihe KUUSANKOSKEN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Torstaina klo Paikka Seurakuntakeskuksen kokoushuone, Maunukselantie 3 läsnä / poissa Osanottajat Asioiden esittelijä Ylikangas Kimmo, kirkkoherra, pj. p Flöjt Marko, jäsen Forssell Aulis, jäsen Grönlund Reino, jäsen Huuskonen Urpo, jäsen Janhunen Ritva, jäsen, varapj. Komppa Kalevi, jäsen, estynyt Hietsalo Pirkko, varajäsen,estynyt Lavikkala Sirkka, varajäsen Littman Hannele, jäsen Nyberg Timo, jäsen, estynyt Puholainen Anita, varajäsen Puolakka Ilpo, jäsen Rikala Tuula, jäsen Sorsa Mirja, jäsen Tenetz Merja, jäsen Vainio Juha, jäsen Ylimäki Kalle, jäsen Leino Satu, sihteeri 43 Kokouksen avaus, hartaus ja nimenhuuto Puheenjohtaja avasi kokouksen. Satu Leino piti alkuhartauden ja nimenhuudon. 44 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen ehdotus Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Sivu 1 / 8

2 45 Pöytäkirjan tarkastajien valinta ehdotus Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Rikala Tuula ja Sorsa Mirja Hyväksyttiin päätösehdotus sillä lisäyksellä, että pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina. 46 Kokouksen työjärjestys ehdotus Esityslista toimii kokouksen työjärjestyksenä. Hyväksyttiin päätösehdotus. 47 Kuusankosken seurakunnan III kappalaisen valinta Kuusankosken seurakuntaneuvosto valitsi III kappalaisen virkaan Mirva Lehtisen. 48 Toimistosihteerin osa-aikaisen (80 %) toimen täyttö Toimistosihteerin osa-aikaiseen (80%) toimeen valittiin Marja Koskelainen. Työsuhteessa noudatetaan neljän kuukauden koeaikaa 49 Kanttori Laura Karttusen virkavapaa Laura Karttunen on anonut seurakuntaneuvostolta virkavapautta kanttorin virasta ajalle ehdotus Seurakuntaneuvosto myöntää Karttuselle virkavapaata ajalle Sivu 2 / 8

3 Hyväksyttiin päätösehdotus. 50 Seurakuntapastori Heidi Arposen osa-aikainen (20 %) virkavapaus ehdotus Seurakuntaneuvosto puoltaa Arposen anomusta osa-aikaisesta (20 %) virkavapaudesta ajalle Hyväksyttiin päätösehdotus. 51 Lastenohjaaja Anne Häklin osa-aikaeläke Anne Häkli anoo osittaista palkatonta työvapaata siirtyäkseen osaaikaeläkkeelle alkaen. Hän esittää, että osa-aikaeläkkeellä hänen työaikansa olisi 50 % työajasta (19 h/vko). ehdotus Seurakuntaneuvosto myöntää Anne Häklille anomuksen mukaisesti osittaista palkatonta työvapaata alkaen. Hyväksyttiin päätösehdotus. 52 Lausunto kirkkolain kodifioinnista Kirkkohallitus pyytää Kuusankosken seurakunnalta lausuntoa esityksestä, jossa ehdotetaan Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle säädettäväksi uusi kirkkolaki, joka korvaisi vuonna 1993 annetun voimassa olevan kirkkolain. Esitys on kirkkoa koskevan lainsäädännön kokonaiskodifiointi, jonka tavoitteena on rakenteellisesti nykyistä johdonmukaisempi ja käyttäjän kannalta selkeämpi kirkkolaki. Kirkkojärjestys esitetään vastaavalla tavalla uudistettavaksi Ehdotetut kirkkolaki ja kirkkojärjestys noudattavat mahdollisimman pitkälle samaa rakennetta ja lukujakoa. Esityksessä on otettu huomioon perustuslain ja muun lainsäädännön edellyttämät muutostarpeet ja erityisesti perustuslaista nousevat vaatimukset säätää tietyistä asioista laissa. Esityksen tavoitteena on siirtää mahdollisimman paljon kirkon sisäistä toimintaa ja hallintoa koskevaa norminantovaltaa kirkon omille toimielimille siltä osin, kun kyse ei ole laissa säädettävistä asioista. Sivu 3 / 8

4 Kirkon toimintaympäristön muutos vaatii sisällön uudistamista Vaikka esitys on pääasiassa lainsäädäntötekninen, siihen sisältyy myös joitakin toimintaympäristön muutoksista johtuvia sisällöllisiä muutosehdotuksia. Tällaisia ovat muun muassa seurakuntajaon muutosta koskevien säännösten täsmennykset, seurakunnan osa-alueen hallintoa ja seurakunnan jäsenten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevat säännökset, alistusmenettelyä koskevien säännösten tarkistaminen sekä päätöksenteko- ja hallintomenettelyjä koskevien säännösten ajantasaistaminen. Lausuntoa kirkkolainsäädännön kodifioinnin esitysluonnoksesta pyydetään lausuntolomakkeelle. Kysymyksiin pyydetään vastaamaan kyllä tai ei. Vain ei-vastauksia pyydetään perustelemaan. Lausuntolomakkeessa ovat seuraavat kysymykset: - Onko ehdotettu kirkkolain ja kirkkojärjestyksen jako lukuihin onnistunut? Esityksessä on tiivistetty lukujakoa, mitä voi pitää onnistuneena ja selkeänä ratkaisuna. Kirkkolaissa on 26 luvun sijasta 13 lukua ja kirkkojärjestyksessä 23 luvun sijasta 11 lukua. Kirkkolain ja kirkkojärjestyksen lukujako vastaa sisällöllisesti toisiaan. - Kirkon tunnustus on siirretty kirkkojärjestykseen. Onko ratkaisu oikea? Kirkon tunnustus kuuluu kirkon autonomiaan. Tästä syytä ei ole tarkoituksenmukaista, että tunnustuksesta säädettäisiin kirkkolaissa, josta päättää viimekädessä eduskunta. Ehdotuksen ratkaisu on siis oikea. - Kirkon vaalijärjestys on siirretty osaksi kirkkojärjestystä. Onko ratkaisu hyväksyttävä? Vaaleja koskevat säädökset ovat ehdotuksessa selkeänä kokonaisuutena kirkkojärjestyksessä. Erillinen osio Kirkon vaalijärjestys on tarpeeton. - Onko esityksen vaikutuksia kuvattu riittävällä tavalla? Esityksen yleisperusteluissa (luvussa 4. Esityksen vaikutukset ), Sivu 4 / 8

5 vaikutukset on kuvattu melko lyhyesti. Esitykseen ei kuitenkaan sisälly merkittäviä säännösten asiasisältöön vaikuttavia muutoksia. Tästä syystä voidaan todeta, että vaikutuksia on kuvattu riittävällä tavalla. - Ovatko seurakuntajaon muutosta koskeviin säännöksiin ehdotetut uudistukset tarkoituksenmukaisia? (Kirkkolain ja järjestyksen 2 luvut) a. seurakuntajaon muutoksen määrittely - b. Seurakuntajaon muutoksen edellytykset - c. Sopimus henkilöstön sijoittamisesta - d. Omaisuuden jakoperusteen kohtuullistaminen - e. Järjestelytoimikunnan asettaminen myös liitostilanteessa - f. Järjestelytoimikunnan kokoonpanosta säätäminen Voimassa olevassa kirkkolaissa ei ole säännöstä seurakuntajaon muutoksen edellytyksistä. Ehdotus ei kuitenkaan tuo mukanaan merkittäviä muutoksia, sillä ehdotettu säännös vastaa tällä hetkellä noudatettavaa hallintokäytäntöä. Seurakuntajaon muutoksen edellytykset pyrkivät seurakuntaelämän vahvistamiseen. Tätä voidaan pitää onnistuneena pyrkimyksenä. Sopimus henkilöstön sijoittamisesta lisää seurakuntien päätösvaltaa nykyiseen verrattuna. Tätä voidaan pitää myönteisenä kehityssuuntana. Seurakuntaneuvosto pitää hyvänä sitä, että esitykseen on otettu uusi säännös, joka koskee omaisuuden jakoperusteen kohtuullistamista. On oikeudenmukaista, että jakoperusteista voidaan poiketa, jos niiden säännönmukainen soveltaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Nykyisen kirkkojärjestyksen säännökset järjestelytoimikunnan asettamisesta ja tehtävistä on ehdotuksessa siirretty kirkkolakiin. Tämä on perusteltua, koska toimikunnalla on merkittävää päätösvaltaa - Ovatko seurakunnan osa-alueen hallintoa koskevat säännökset onnistuneita? (KL 3:8 ja KL 13:3 sekä KJ 3:31 ja 36 sekä KJ 8:21 ja 22) a. Seurakunnan osa-alueen hallinnon järjestäminen. - b. Kappeliseurakuntaa ja seurakuntapiiriä koskeva siirtymäsäännös c. Sopiminen seurakunnan osa-alueen hallinnosta seurakuntajaon muutosta valmisteltaessa. - Ehdotetut säännökset ovat pääosin onnistuneita. Seurakuntaneuvosto pitää onnistuneena pyrkimystä turvata seurakunnan osa-alueella asuvien jäsenten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet. Esityksen KL 3:8 toteaa: Sivu 5 / 8

6 Kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto voi päättää, että seurakunnan osa-alueen asioita hoitamaan asetetun toimielimen jäsenet tai osa jäsenistä valitaan alueella asuvien seurakunnan jäsenten esityksestä, ja että toimielimen jäsenten asuinpaikan tulee olla asianomaisella alueella. Seurakuntaneuvosto kiinnittää huomiota siihen, että osa-alueen toimielinten jäsenien valitseminen alueella asuvien seurakunnan jäsenten ehdotuksesta saattaa sisältää joitain ongelmakohtia. Erityisesti on kysyttävä, toteutuuko näin toimien demokratia. Esityksen KJ 3:31 mukaan osa-alueen johtokunnan puheenjohtajalla ja osa-alueen toimintaa johtavalla papilla olisi kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Isossa ja moneen alueeseen jaetussa seurakunnassa osa-alueen edustajia olisi kokouksessa kohtuuttoman paljon. - Ovatko alistussäännöksiin tehdyt muutokset tarkoituksenmukaisia? (KL 3:27 ja 35, KL 11:16 sekä KJ 3:3) a. Alistuksen määräajan lyhentäminen b. Kiinteän omaisuuden luovutusta koskevan alistusvelvollisuuden rajaaminen - c. Hautausmaan ohjesäännön, hautausmaakaavan ja hautausmaan käyttösuunnitelman alistusvelvollisuuden poistaminen. - d. Pääjumalanpalveluksen alkamisajankohdan muutoksen alistusvelvollisuuden poistaminen. Esityksen tavoitteena on hallinnon keventäminen. Kyseistä tavoitetta on toteutettu purkamalla alistusmenettelyä siltä osin kuin se on mahdollista kirkon järjestysmuodon perusteella. Seurakuntaneuvosto katsoo, että esityksen tavoite on tässä kohdin oikea. Alistuksen määräajan lyhentäminen edistää päätöksentekoa. Sama vaikutus on kiinteän omaisuuden myymistä ja vuokraamista koskevien alistussäädösten osittaisella poistamisella sekä hautausmaan ohjesäännön, hautausmaakaavan ja hautausmaan käyttösuunnitelman alistusvelvollisuuden poistamisella. Jumalanpalveluksen alkamisajankohdasta päättäminen kuuluu seurakunnan tehtäviin. Päästöstä pääjumalanpalveluksen alkamisajankohdan muutoksesta ei ole tarpeellista alistaa tuomiokapitulille. - Esityksessä on vahvistettu seurakunnan jäsenten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Ovatko ehdotukset tarpeellisia? (KL 2:14, KL 3:3 ja 10 sekä KL 10:16) a. Mahdollisuus ottaa kantaa seurakuntajaon muutosta koskevaan aloitteeseen. - Sivu 6 / 8

7 b. Seurakunnan velvollisuus edistää jäsenten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. - c. Seurakunnallisen viestinnän ja tiedottamisen lisääminen. KL 2. luvun 14 pykälään on esityksessä otettu uusi säännös, jonka mukaan seurakunnan jäsenelle on varattava mahdollisuus jättää tuomiokapitulille kannanotto seurakuntajaon muutosta koskevassa asiassa neljäntoista päivän kuluessa aloitetta koskevan päätöksen tiedoksisaannista. Seurakuntajaot herättävät usein seurakuntalaisissa voimakkaita reaktioita. Mahdollisuus kannanottoon vahvistaa osaltaan seurakuntalaisen kuulluksi tulemisen kokemusta. Esityksen pyrkimys parantaa seurakuntalaisen osallistumismahdollisuuksia ja tiedonsaantia, on kannatettava. Esityksessä kirkkoneuvoston lakisääteiseksi velvollisuudeksi on lisätty seurakunnan tiedotustoiminnan johtaminen. Tämä on onnistunut ratkaisu. Esityksen KL 10:16 2.momentin mukaan kirkkoneuvoston, yhteisen kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston, tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen kokoukset eivät ole julkisia, ellei toimielin toisin päätä. Mahdollisuus tehdä mainittujen toimielinten kokouksista julkisia on myönteinen. Tämä lisää seurakuntalaisten osallistumismahdollisuuksia sekä päätösten läpinäkyvyyttä. Toisaalta toimielinten kokouksen muuttaminen julkisiksi voi vaikeuttaa luottamuksellista keskustelua. - Kirkon eri viranomaisten päätöksenteko- ja hallintomenettelyä koskevat säännökset on koottu yhteen kirkkolain ja kirkkojärjestyksen lukuun samalla, kun niihin on lisätty muun muassa sähköistä kokousmenettelyä koskevia säännöksiä. Ovatko muutokset onnistuneita? ( KL 10 luku ja erityisesti sen sekä KJ:n 10 luku) Seurakuntaneuvosto pitää onnistuneena sitä, että kirkkolakiin on esityksessä lisätty sähköistä kokousta ja sähköistä päättämistä koskevat säännökset. Säännökset ovat selkeitä. - Tavoitteena on ollut selkeyttää säännöksiä muun muassa säännösten otsikoinnilla, rakenteilla ja yhtenäisillä ilmaisuilla. Ovatko ehdotetut säännökset selkeitä ja ymmärrettäviä? Esityksen säännökset ovat selkeitä ja ymmärrettäviä. Otsikoiden avulla tarvittavat asiat löytyvät helpommin. - Muita huomioita ja kommentteja? Sivu 7 / 8

8 53 Muut mahdolliset asiat Ei lisättävää. 54 Seuraavan kokouksen ajankohta 55 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus Ei ollut muita mahdollisia asioita. Seuraava kokous pidetään klo 17 srk-keskuksen kokoushuoneessa. ehdotus Liitetään pöytäkirjaan. Liitettiin pöytäkirjaan. 56 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Pöytäkirja on tarkastettu Kuusankoskella Ritva Janhunen puheenjohtaja Satu Leino sihteeri Tuula Rikala pöytäkirjantarkastaja Mirja Sorsa pöytäkirjantarkastaja Sivu 8 / 8