Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Transkriptio

1 Pöytäkirja 2/2010 1(13) Koodistopalvelun johtoryhmän kokous Aika Maanantai klo 12:30-16:00 Paikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Monitoimitila A, 1.krs, Lintulahdenkuja 4, Helsinki Puheenjohtaja Hämäläinen Päivi THL (x) Jäsenet Eronen Marianne Kela (-) ei sijaista Hartikainen Kauko Suomen Kuntaliitto (x) Härkönen Sampo Lääkärikeskus-Yhtymä (x) Ikonen Martti Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (-) ei sijaista Junttila Kristiina HUS, Hoitotyö (x) Kopra Kyösti HUS (-) ei sijaista Kunnamo Ilkka Lääkäriseura Duodecim (-) ei sijaista Kälviä Minna Eksote, Sosiaalityö (x) klo 15:35 asti Laatikainen Tiina THL (x) Leinonen Kirsiliina Helsingin kaupunki (x) Lindgren Marina Kela (x) klo 14:10-15:30 Porrasmaa Jari STM (-) ei sijaista Ripatti Sinikka Kuntaliiton hanketoimisto (x) Räsänen Maija Pietarsaaren kaupunki (x) Sahala Heli Tikesos-hanke (x) Tarhonen Timo HL7 Finland ry. (x) saapui klo 12:55 Toiviainen Hanna Valvira (x) Tuomola Pirjo THL, Tilastot (x) Virtanen Martti Nordic Casemix Center (x) saapui klo 13:00 Koodistopalvelu- Komulainen Jorma THL (x) tiimi Lehto Hanna THL (x) Lehtonen Jari THL (x) Mäkelä Matti THL (x) Palojoki Sari, siht. THL (x) Peltonen Veli-Pekka THL (x) Esittelijät Kemppainen Petri Kela (x) Asiakohdat 1-7 Kukkonen-Harjula Katriina UKK-instituutti (x) Asiakohdat 2-3 Sankila Risto Suomen Syöpärekisteri (x) Asiakohdat 1-2 Savolainen Tuija Suomen Kuntaliitto (x) Asiakohta 4

2 Pöytäkirja 2/2010 2(13) 1 Osallistujat, asialistan hyväksyminen ja edellisen kokouksen ( ) pöytäkirja Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 12:32. Todettiin läsnäolijat. Hyväksyttiin johtoryhmälle kahta viikkoa ennen kokousta toimitettu asialista kohtia 5 ja 6 koskevalla käsittelyjärjestyksen muutoksella. Edellisen kokouksen pöytäkirja ( ) todettiin käsitellyksi sähköpostimenettelyllä. Siihen ei tullut muutosehdotuksia asetettuun määräpäivään mennessä. Pöytäkirjan hyväksynnän yhteydessä todettiin, että Koodistopalvelun johtoryhmän allekirjoitettu asettamispäätös uudelle toimikaudelle (THL:n pääjohtajan päätös, asianumero THL 32/ /2010) on toimitettu johtoryhmän varsinaisille jäsenille ja varajäsenille. Pöytäkirja hyväksyttiin muutoksitta ja se julkaistaan Koodistopalvelun verkkosivuilla. Johtoryhmään uudelle toimikaudelle nimettyjä uusia jäseniä tiedotettiin Koodistopalvelun johtoryhmän hallintomenettelyn pääkohdista ja päätöksentekomenettelystä. 2 THL Lomakehankkeeseen sisältyvät lomakkeet: Suomen Syöpärekisterin Kliininen lomake ja Laboratorion ilmoituslomake, julkaisuesitys päätettäväksi sekä kohdunkaulan syövän seulontalomakkeen ja rintasyövän seulontalomakkeen valmisteluhankkeen avaus päätettäväksi Ylilääkäri Risto Sankila (Suomen syöpärekisteri) esitteli Suomen syöpärekisterin Kliinisen syöpäilmoituslomakkeen ja Laboratorion syöpäilmoituslomakkeen lomakerakenteet julkaistaviksi koodistopalvelimen testipalvelimella. Lisäksi ehdotettiin, että Syöpärekisterin kohdunkaulan syövän seulontalomakkeen ja rintasyövän seulontalomakkeen osalta Koodistopalvelun johtoryhmä tekee päätöksen Koodistopalvelun valmisteluhankkeen avaamisesta. Esittelyaineisto toimitettiin johtoryhmälle a) Kliininen syöpäilmoituslomake - Kliininen syöpäilmoitus lähetetään Suomen Syöpärekisteriin kaikista potilaista, joilla on todettu pahanlaatuinen kasvain tai siihen verrattavissa oleva sairaus tai joista on sellaista epäilty. Lääkärit, hammaslääkärit ja sairaalat käyttävät kliinistä syöpäilmoituslomaketta (laboratoriot laboratorion syöpäilmoituslomaketta). Syöpärekisteri-ilmoitus on myös mahdollista tehdä sähköisesti, jos tämä tulostusmahdollisuus on ohjelmoituna sairaalan potilastietojärjestelmään. - Syöpäpotilaan jälkitarkastuksesta lähetetään ilmoitus vain, jos todetaan olennaisesti uutta (esim. diagnoosi muuttuu tai tarkentuu). - Sankila kertoi, että kliinisen syöpäilmoituslomakkeen tietosisältö on vakiintunut. Lomake sisältää potilaan henkilötiedot ja tiedon mahdollisesta aiemmasta syövästä. Primaarituumorin paikka ilmoitetaan lomakkeella mahdollisimman tarkasti. Syövän toteamistapa, syöpätyyppi ja levinneisyys ilmoitetaan. Kliinisen syöpäilmoituksen kohta hoito sisältää leikkaushoitoa, sädehoitoa, sytostaatti- ja hormonihoitoa, muuta hoitoa ja hoitamattomattomuutta koskevat tiedot. Lomake sisältää myös kuolinaika- ja kuolemansyytiedot.

3 Pöytäkirja 2/2010 3(13) - Sankila toi esiin, että kliinisen syöpäilmoituslomakkeen tuottaman tiedon laatu on vaihteleva. Yhdestä potilaasta saatetaan tuottaa useita ilmoituksia. - Lomakkeiden tuottamasta tiedosta saadaan tilastotietoa noin vuoden viiveellä. - THL:n LoKo-hankkeen aikana tuotettu, ohjeistuksen mukainen lomakerakennemuoto tuotiin tiedoksi johtoryhmälle. Lomakerakenteessa on varattu paikka ICD-O-3 koodille. - Asia vaikuttaa hyvin valmistellulta. Päätösesitys: Esitettiin, että Kliininen syöpäilmoituslomake julkaistaan koodistopalvelimella HL7 Finland ry:n ja Koodistopalvelun Julkaisutoimikunnan käsittelyjen jälkeen. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. Koodistopalvelimelle valmistelussa olevan ICD-O-3 - luokittelun aikataulussa otetaan huomioon lomakerakenteisiin liittyvän valmistelun aikataulu. Kenttien pakollisuuteen liittyvät tiedot valmistellaan THL:n ja Suomen Syöpärekisterin välisenä yhteistyönä. b) Laboratorion syöpäilmoituslomake - Laboratorion syöpäilmoitus lähetetään kaikista potilaista, joilla on todettu pahanlaatuinen kasvain tai siihen verrattavissa oleva sairaus tai joista on sellaista epäilty. Syöpärekisteriilmoitus on myös mahdollista tehdä sähköisesti. Tämä tulostusmahdollisuus on useimmissa suomalaisissa laboratorioiden tietojärjestelmissä. - Sankila kertoi, että Laboratorion syöpäilmoituslomake on sisällöltään yksinkertaisempi, koska se ei sisällä hoitotietoja. Primaarituumorin paikka ilmoitetaan mahdollisimman tarkasti. Laboratorion lähettämään syöpäilmoituslomakkeeseen merkitään kudos- tai soluopillinen diagnoosi (PAD) tai sytologisen tutkimuksen luokka selväkielisenä eikä yksinomaan koodimuotoisena. Samalla lomakkeella voi tehdä ilmoituksen useista yhtä potilasta koskevista tutkimuksista (kaikkien näytteiden numerot on ilmoitettava). Ilmoitusta ei tarvitse tehdä potilaan seurantaan liittyvistä toistuvista sytologisista tutkimuksista. Päätösesitys: Esitettiin, että Laboratorion syöpäilmoituslomake julkaistaan koodistopalvelimella HL7 Finland ry:n ja Koodistopalvelun Julkaisutoimikunnan käsittelyjen jälkeen. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. Koodistopalvelimelle valmistelussa olevan ICD-O-3 aikataulussa otetaan huomioon lomakerakenteisiin liittyvän valmistelun aikataulu. Kenttien pakollisuuteen liittyvät tiedot valmistellaan THL:n ja Suomen Syöpärekisterin välisenä yhteistyönä. c) Kohdunkaulan syövän ja rintasyövän seulontalomakkeet - Joukkotarkastusrekisteri on Suomen Syöpärekisterin osasto, jossa suunnitellaan ja arvioidaan suomalaisia syöpäseulonta-ohjelmia. Joukkotarkastusrekisteriin kerätään tiedot koko maan seulontakutsuista ja toteutuneista tarkastuksista. Tietoja käytetään seulontojen arviointiin ja laadunvalvontaan sekä terveyspoliittisen päätöksenteon tueksi. Joukkotarkastusrekisterin johtajana toimii LT Nea Malila. - Kunnilla on velvoite toimittaa THL:n rekisteriin yksilötasoiset tiedot toteuttamistaan seulonnoista. Velvoite perustuu lakiin ja asetukseen Terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä. Koska THL on tehnyt syöpä- ja joukkotarkastusrekisteriensä teknisestä

4 Pöytäkirja 2/2010 4(13) ylläpitämisestä sopimuksen Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa, seulontaan kutsuttuja ja seulonnassa tarkastettuja koskevat tiedot eli joukkotarkastusilmoitukset kerätään Suomen Syöpärekisterin Joukkotarkastusrekisteriin. - Tarkastustietojen keräämistä varten on laadittu omat lomakkeensa rintasyövän ja kohdunkaulasyövän seulonnalle. Lomakkeiden toimitus seulontakeskuksiin tapahtuu väestöpoimintojen jälkeen siten, että lomakkeille on esipainettu kutsuttavien henkilöiden perustiedot valmiiksi. Paperilomakkeiden käyttö on vähentynyt ja kutsuttavien tiedot voidaan toimittaa sähköisenä seulontatoimijoille kutsutoimintaa varten. Osa kunnista poimii tiedot itse joko Väestörekisterikeskuslinkkinsä tai muun toimijan kautta. Tällöin tiedot tulee toimittaa rekisteriin välittömästi poiminnan jälkeen. - Molemmat lomakkeet on uusittu 2000-luvulla ja niiden sisältö on osoittautunut toimivaksi. Rekisteröinnissä on kuitenkin vielä haasteita. Prosessi on monivaiheinen: kuntapäätöksen tekeminen seulottavista ikäryhmistä, väestöpoiminta, seulontaan kutsuminen, näytteenotto/kuvantaminen, seulontavastaus tutkitulle, tarvittavien jatkotutkimusten organisointi, jatkotutkimuksista tiedottaminen, jatkotutkimustulosten seuranta, tarvittavan hoidon ja tulosten seuranta. Epäselvää on ollut miten seulontatiedot saadaan integroitua asiakkaan terveyskertomuksiin, koska seulontatoiminta on jaettu osiin. Kunta hoitaa osan prosessista (näytteenotto) ja toinen toimija seuraavan vaiheen (analysointi). Jatkotutkimukset tehdään kolmannessa paikassa (sairaalassa tehtävät lisätutkimukset). - Tiedotettiin, että suolistosyöpäseulonta ei ole vielä lakisääteistä. Suolistosyöpäseulonnan suhteen on tulevaisuudessa myös tarve sähköiselle lomakkeelle. Syöpärekisterillä on olemassa sähköinen järjestelmä, jolla saa kerättyä tarvittavat tiedot ja ohjattua prosessia alkuvaiheesta lähtien. - Tuleeko lomakkeella tuotettavista seulontatiedoista merkintä potilasasiakirjaan? Seulontatiedon rekisterinpitäjyys on juridinen haaste. - Seulontalomakkeiden toteuttaminen on haastavaa, koska tietoja syntyy monessa vaiheessa, eri toimintayksiköissä. Mikä lomakkeen täyttämisen prosessi on? Prosessi tulisi mallintaa. - Miksi seulontalomakkeet tulisi saada koodistopalvelinjakeluun? Tiedontuottajana on myös nk. kolmas sektori. Päätösesitys: Esitettiin, että avataan Koodistopalvelun valmisteluhanke seulontalomakkeiden koodistopalvelinjulkaisemisen tarpeen selvittämisessä. Seulontalomakkeiden tiedonkulun prosessi, käyttö ja käsittely eri organisaatioiden sähköisissä järjestelmissä tulee selvittää. Koodistopalvelun johtoryhmää tiedotetaan valmistelun etenemisestä ja asia tuodaan uudelleen Koodistopalvelun johtoryhmäkäsittelyyn. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. 3 THL Lomakehankkeeseen sisältyvät lomakkeet: UKK-Instituutti Liikkumisreseptin lomakerakenteen jatkokäsittely, päätettäväksi Dosentti Katriina Kukkonen-Harjula (UKK-instituutti) esitteli UKK-instituutin Liikkumisreseptin lomakerakenteen julkaistavaksi koodistopalvelimen testipalvelimella. Kyseessä on lomakerakenteen jatkokäsittely. Esittelyn taustan osalta viitataan Koodistopalvelun johtoryhmän

5 Pöytäkirja 2/2010 5(13) kokousmuistioon , joka on saatavilla Koodistopalvelun verkkosivuilla. Esittelyaineisto toimitettiin johtoryhmälle Liikkumisreseptin koodistopalvelinmuoto esiteltiin. Nyt toteutetussa muodossa on otettu huomioon Koodistopalvelun johtoryhmän päätöksen mukaiset huomiot: Liikunnan rasittavuuden arviointi on pidetty ennallaan (Liikunnan rasittavuus koodisto: kevyt, ripeä, raskas). Borgin asteikon käytöstä on luovuttu. Sykevälin koodaus on toteutettu Liikkumisreseptin koodistopalvelinmuodossa kahdella kentällä (ylä- ja alaväli). - Liikkumisreseptin lomakerakenne on valmisteltu huolellisesti. - Koodistopalvelinmuodossa on otettu huomioon THL:n ohjeistus Opas HL7 CDA R2 - lomakkeiden tuottamisesta koodistopalvelun latausmuotoon. - Liikuntalajiluokitukselle on olemassa liikkumisreseptin lisäksi tarve esim. tapaturmaepidemiologiassa. Päätösesitys: Esitettiin, että UKK-instituutin Liikkumisresepti julkaistaan koodistopalvelimella HL7 Finland ry:n ja Koodistopalvelun Julkaisutoimikunnan käsittelyjen jälkeen. THL käynnistää yhteistyössä UKK-instituutin kanssa erillisen selvityksen siitä onko olemassa tarve itsenäiselle Liikuntalaji-luokitukselle. Johtoryhmää tiedotetaan valmistelun etenemisestä ja asiaa ehdotetaan valmisteluhankkeeksi mikäli selvituksessä tulee esiin tarve erilliselle luokitukselle. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. 4 WONCA Kuntaliitto ICPC2-Perusterveydenhuollon kansainvälisen luokituksen päivitys, päätettäväksi Projektipäällikkö Tuija Savolainen (Kuntaliitto) esitteli WONCA Kuntaliitto ICPC2- Perusterveydenhuollon kansainvälisen luokituksen päivityksen ja prosessikoodien päivityksen julkaistavaksi koodistopalvelimen testipalvelimella. ICPC-2-luokitus on julkaistuna koodistopalvelimen testipalvelimella. Esittelyaineisto toimitettiin johtoryhmälle ICPC-2 on Perusterveydenhuollon kansainvälinen luokitus ( Wonca, World Organization of Family Doctors), jonka avulla voidaan dokumentoida perusterveydenhuollon vastaanottokäyntiin johtaneita terveysongelmia, -tarpeita ja käynnin sisältöjä. Kansallisten ydintieto- määritysten mukaan ICPC:tä käytetään terveysongelmien (diagnoosi) ja hoidon syiden (tulosyy) rakenteiseen dokumentointiin. - Luokituksen ensimmäinen versio, ICPC-1, julkaistiin englanninkielisenä vuonna Suomeksi ICPC:n ensimmäinen painos (ICPC-1-v.0.0) julkaistiin Stakesin toimesta vuonna ICPC-2:n ensimmäinen versio (ICPC-2-v.0.0) julkaistiin englanniksi vuonna 1998, ja luokitusta on sen jälkeen päivitetty useaan otteeseen. ICPC-2:n ylläpidosta ja päivittämisestä vastaa Woncan kansainvälinen luokituskomitea (WICC). Vuosittain pidettävien kokousten välillä versioissa saatetaan tehdä pienimuotoisia tarkennuksia ja korjauksia. Englanninkielinen

6 Pöytäkirja 2/2010 6(13) ICPC-2e-v.1.0 (aikaisemmalta versionumeroinniltaan ICPC-2-E) julkaistiin vuonna 2000, ICPC-2e-v.2.0 (aik. ICPC-2-E March 2002) vuonna 2002 ja ICPC-2e-v.3.0 (aik. ICPC-2-R) vuonna Tuorein versio, ICPC-2e-v.4.0, hyväksyttiin viralliseksi Woncan luokituskomitean kokouksessa marraskuussa KITH ylläpitää Woncan luokituskomitean puolesta ICPC-2-E -sivustoa, jonka kautta luokituksen englanninkieliset versiopäivitykset ovat ladattavissa. - Kuntaliitto vastaa THL:n kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti ICPC-2e:n käyttäjille annettavasta koulutuksesta ja tuesta. ICPC:n kansallista käyttöönottoa tukeva projekti on käynnistynyt Kuntaliitossa ja perusterveydenhuollon ja ICPC:n asiantuntijoista ja sidosryhmien edustajista on muodostettu asiantuntijaryhmä luokituksen yhdenmukaisen käytön edistämiseksi. Kuntaliiton ja asiantuntijaryhmän käsityksen mukaan ICPC:n ensisijainen kansallinen käyttötapa on potilaan terveysongelmien dokumentointi terveysalan ammattilaisen tekemän arvion pohjalta. Kunnissa käytetään luokitusta myös potilaan ilmoittamien hoitoon hakeutumisen/ yhteydenottojen syiden sekä vastaanottojen aikana toteutuneiden toimenpiteiden dokumentointiin. - ICPC-2e:stä on tuotettu suomenkielinen painojulkaisu (ICPC-2, Perusterveydenhuollon kansainvälinen luokitus / Kuntaliitto 2010), jossa on huomioitu Woncan luokituskomitean tammikuuhun 2010 mennessä tekemät ICPC-2e:n päivitykset. Luokituksen kansallista käyttötapaa tarkennetaan Kuntaliiton sivustolla julkaistavalla lisäohjeistuksella kevään 2010 kuluessa. - Kuntaliitto esittää Kuntaliitto ICPC Perusterveydenhuollon luokituksen (ICPC 2 E V.1.0 / v. 2000) päivittämistä Woncan ICPC-2e-v.4.0:n ja uusimman suomennoksen mukaiseksi. Kuntaliitto julkaisee WONCA/WICC:n englanninkielisestä ICPC-kirjasta suomennoksen, johon liittyvässä koodi- ja otsikkoluettelossa sekä ICD-ICPC konversiotaulukoissa on huomioitu Woncan kansainvälinen luokituskomitean (WICC) v tekemät päivitykset. Kuntaliitto esittää koodistopalvelimella olevan version päivitystä uusimman suomennoksen ja WICC:n virallistamien päivitysten mukaiseksi. Luokituksen rakenne ja koodien määrä pysyvät ennallaan. Tarkennuksia, korjauksia ja muutoksia esitetään koodiselitteisiin/nimiin, komponenttien otsikoihin, koodin valintaa ohjaaviin kriteereihin ja muihin vihjetietoihin (kriteerit, mukaan lukien, pois lukien, huom.) sekä ICD-vastineisiin. Komponenttiin 7 esitetään lisättäväksi tautityyppejä-/ryhmiä kuvaavat alakomponentit (infektiot, kasvaimet, vammat, synnynnäiset epämuodostumat ja muut taudit/sairaudet). Tarkennukset koskevat pääsääntöisesti luokituksen suomenkielistä osuutta, mutta asiasisällön kannalta keskeisimmät korjaukset on tehty myös ruotsinkieliseen osuuteen. Ruotsinkieliseen osuuteen on lisätty myös siitä aiemmin puuttunut komponenttisarake sekä yllä esitetty komponentin 7 alakomponenttisarake. - Kuntaliitto esittää Kuntaliitto ICPC Perusterveydenhuollon luokituksen (ICPC 2 E V.1.0 / v. 2000) prosessikoodien päivittämistä yhdenmukaiseksi edellä mainitun kanssa. Prosessikoodit ovat kiinteä osa ICPC-luokitusta ja koodistopalvelimella olevan prosessikoodeista koostuvan apukoodiston tulee olla ICPC-version kanssa yhtenevä. Apukoodiston nimikkeitä esitetään päivitettäväksi niiltä osin kuin koodiselitteiden muutokset (kohta 1) edellyttävät. - Lisäksi esitetään Luokitusversion nimeämis- ja numerointitavan muutosta. Luokitusversion nimeämisessä ja numeroinnissa esitetään käytettäväksi tapaa ICPC-2e-v.4.0 FIN, Finnish and Swedish, Woncan suosituksen mukaisesti. - Sarakkeiden järjestystä (Excel-muoto) esitetään muutettavaksi. Excel-formaattia esitetään muokattavaksi luokitusrakenteen selkiinnyttämiseksi siten, että suomenkieliset ja ruotsinkieliset sarakkeet muodostavat omat, erilliset kokonaisuutensa.

7 Pöytäkirja 2/2010 7(13) - Tiedotettiin, että ICPC-2e:stä on tuotettu suomenkielinen kirjajulkaisu julkaistaan myös pdfversiona Kuntaliiton www-sivuilla. - Mikä tekee nyt esitellystä päivityksestä versiopäivityksen? Kyseessä on nk. tarkentava päivitys, jossa ei toteuteta rakennemuutosta. Todettiin, että koodistopalvelinversio ei muutu esitellyn päivityksen seurauksena, jolloin version OID ei muutu. Keskusteltiin ICPC-2 luokituksen siltauksesta (mäppäys) ICD-10 tautiluokitukseen. Puheenjohtaja huomautti, että ICD-ICPC siltausta ei käsitellä tässä kokouksessa päätösasiana. -Todettiin, että ICD-10 on laajempi luokitus kuin ICPC-2. -Onko ensisijaisuus-ominaisuus olemassa tämänhetkisessä siltauksessa? Esittelijä totesi, että ei ole. Todettiin, että tulee selvittää sen tarpeellisuus. - Todettiin, että siltaus helpottaisi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä. Lähetetilanteissa tarvitaan siltausta eri organisaatioiden väliseen tiedonvaihtoon. - Tuotiin esiin, että ICD-10:n käyttöä ei voi välttää missään terveydenhuollon organisaatiossa (vrt. esim. todistukset). - Avoterveydenhuollon tietouudistukseen liittyen todettiin, että rekisterikäyttöön ei tarvita siltausta, vaan saattaa olla parempi, että tiedot tulevat alkuperäiskoodeina. - Luokituskäytön monimuotoisuus edellyttää siltausten julkaista saatavuutta. Joissakin organisaatioissa on käytössä molemmat luokitukset samassa tietojärjestelmässä, ja tämä ei ole aiheuttanut ongelmia. Päätösesitykset: Esitettiin, että koodistopalvelimella julkaistuna oleva Kuntaliitto ICPC Perusterveydenhuollon luokitus (ICPC 2 E V.1.0 / v. 2000) päivitetään Woncan ICPC-2e-v.4.0:n ja uusimman suomennoksen mukaiseksi. Esitettiin Kuntaliitto ICPC Perusterveydenhuollon luokituksen (ICPC 2 E V.1.0 / v. 2000) prosessikoodien päivittämistä yhdenmukaiseksi edellä mainitun kanssa. Esitettiin luokitusversion nimeämis- ja numerointitavan sekä Excel-muodon sarakejärjestyksen muutosta. Esitettiin ICD-10 ICPC-2 siltaustaulukon koodistopalvelinjulkaisun valmisteluhankkeen avaamista. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitykset. 5 Kelan Sähköisen lääkemääräyksen koodistojen siirto testikoodistopalvelimelta tuotantopalvelimelle, päätettäväksi Projektipäällikkö Petri Kemppainen (Kela) esitteli Kelan Sähköisen lääkemääräyksen koodistojen testikoodistopalvelimelta tuotantopalvelimelle siirtoesityksen. Esittelyaineisto toimitettiin johtoryhmälle Kansaneläkelaitos (Kela) esittää, että Koodistopalvelun johtoryhmä hyväksyisi sähköisen reseptin tuotantokäytössä tarvittavat Kelan koodistot julkaistavaksi tuotantokoodistopalvelimella. - Kelaan rakennettu kansallinen Reseptikeskus on valmis ja liittyvien potilas- ja apteekkijärjestelmien kehittäminen on pitkällä. Sähköiseen lääkemääräykseen liittyvien järjestelmien testaus on alkanut KanTa-asiakastestiympäristössä elokuussa 2008 ja suunnitelmallinen yhteistestaus on jatkunut syksystä Yhteistestausvaihe jatkuu edelleen. Koodistot ovat testauksen myötä stabiloituneet tuotantokäytön kannalta sille tasolle, ettei niihin ole odotettavissa suuria muutospaineita. Puutteita ja ongelmia, jotka estäisivät tai

8 Pöytäkirja 2/2010 8(13) vaikeuttaisivat tuotantokäyttöä, ei testauksen aikana ole tullut esille. Koodistojen kuvaukset on tarkistettu ja tarvittavat ruotsinnokset on laadittu Kelan kielenkääntäjien toimesta. - Tuotantokoodistopalvelimelle siirrettäväksi esitettävät koodistot käännöksineen on toimitettu tammikuussa 2010 Koodistopalvelun Julkaisutoimikunnalle (laaturyhmälle). - Sähköisen lääkemääräyksen toteutuksessa käytettävät koodistot ovat pysyväisluonteisia koodistoja, joihin tulee päivitystarpeita kehittämistarpeiden perusteella (esim. ereseptin jatkokehitystyön ja lainmuutosten yhteydessä). - Edellä mainituista koodistoista ja niiden ylläpidosta vastaa KanTa-palveluryhmän asiantuntijoista koottu vastuuryhmä. Vastuuhenkilöksi ja ryhmän jäseniksi on nimetty seuraavat henkilöt: Petri Kemppainen (ryhmän vastuuhenkilö), Sirkka Hartikainen ja Katriina Köli. - Tuotantokoodistopalvelimella julkaistavaksi esitetään seuraavat sähköisen lääkemääräyksen toteutuksessa käytettävät koodistot: Sähköinen lääkemääräys - Hoitolaji Sähköinen lääkemääräys - Huumausaine / PKV lääkemääräys Sähköinen lääkemääräys - Lääkemääräyksen lukitustilat Sähköinen lääkemääräys - Lääkemääräyksen mitätöinnin osapuoli Sähköinen lääkemääräys - Lääkemääräyksen mitätöinnin tyyppi Sähköinen lääkemääräys - Lääkemääräyksen toimituksen tila (hakuparametrit) Sähköinen lääkemääräys - Lääkemääräyksen toimitustilat Sähköinen lääkemääräys - Lääkemääräyksen varaustilat Sähköinen lääkemääräys - Lääketietokannasta saatava valmisteen laji Sähköinen lääkemääräys - Lääkevaihtokielto tai lääkevaihdon syy Sähköinen lääkemääräys - Määrätyn määrän esittämistapa Sähköinen lääkemääräys - Ohje kansalaiselle jatkosta Sähköinen lääkemääräys - Potilaan tunnistaminen (huumausainelääkemääräys) Sähköinen lääkemääräys - Reseptikyselyn syy Sähköinen lääkemääräys - Reseptisanoman tyyppi Sähköinen lääkemääräys - Suorittajan rooli Sähköinen lääkemääräys - Suostumustyypit Sähköinen lääkemääräys - Uusimispyynnön tila KanTa-palvelut - Prosessivirheet ja huomautukset KanTa-palvelut - Tunnistautumistapa Puheenjohtaja tiedotti, että Kelan ja THL:n välinen sopimus Sähköisen lääkemääräyksen kodistojen tuotantoonsiirtoon liittyen on parhaillaan allekirjoituskierroksella. Kelan toimittamat ruotsinnokset (koodin pitkä nimi, kuvaukset) on käsitelty Koodistopalvelun Julkaisutoimikunnassa (Laaturyhmä) yhtä KanTa-palvelut koodistoa lukuunottamatta, mutta sekin on tulossa käsittelyyn. - Tuotiin esiin, että joidenkin valvontatapausselvittelyjen kohdalla haasteena on ollut asiakkaan koko lääkitystä koskevan tiedon saaminen. Lääkkeen geneerinen ja kauppanimi ovat aiheuttaneet sekaannuksia. Myös lääkevaihto altistaa virheille. Esittelijä kertoi, että nyt käsittelyssä olevat koodistot on käsitelty yksityiskohtaisesti Koodistopalvelun johtoryhmässä. Jokaisessa tietojärjestelmässä on käytetty pohjana Kelan julkaisemaa Lääketietokantaa, jossa on reaaliaikainen tieto lääkkeistä. Reseptikeskus tallentaa tiedot alkuperäisestä lääkemääräyksestä ja vaihdettavuuteen liittyvät tiedot ovat jäljitettävissä. Päätösesitys: Esitettiin, että Kelan Sähköisen lääkemääräyksen koodistot siirretään tuotantokoodistopalvelimelle.

9 Pöytäkirja 2/2010 9(13) Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. 6 Koodistojen siirto THL:n testikoodistopalvelimelta tuotantopalvelimelle Ylilääkäri Matti Mäkelä (THL) esitteli koodistojen testikoodistopalvelimelta tuotantopalvelimelle siirtoprosessin. Esittelyaineisto toimitettiin johtoryhmälle Koodistopalvelussa on tällä hetkellä julkaistuna 166 koodistoa, joista 21 tuotantopalvelimeksi kutsutulla ja 145 testipalvelimeksi kutsutulla palvelimella. Tuotantokoodistopalvelimella olevat koodistot ovat saaneet koodistopalvelun hyväksymismenettelyssä virallistetun aseman. Testikoodistopalvelimella olevat koodistot ovat käyneet läpi samalaisen hallintoprosessin. Testikoodistopalvelimen alkuperäisenä tarkoituksena on ollut toimia koodiston jakelun testiympäristönä. Kun koodisto on testipalvelimella, se saattaa olla joko ns. teknisessä testauksessa tai sisällön kehittämisvaiheessa. Koodistot ja luokitukset ovat käytettävissä ja ladattavissa myös testipalvelimelta. - Sekä tuotantopalvelimella että testipalvelimella olevat koodistot ovat käyneet läpi samanlaisen hyväksymismenettely, ts. koodistojen käyttötarkoitus, rakenne ja sisältö on hyväksytty koodistopalvelun johtoryhmässä ja sisällön yksityiskohdat koodistopalvelun julkaisutoimikunnassa (laaturyhmässä). - Koodistopalvelun käyttäjien näkökulmasta koodistojen jako kahdelle palvelimelle on hidastanut erityisesti testipalvelimella julkaistujen koodistojen käyttöönottoa ja ollut omiaan heikentämään luottamusta julkaistujen koodistojen laatuun. Testipalvelimella julkaistut koodistot ovat kuitenkin, kuten edellä todettiin, saman laatumenettelyn läpi käyneitä, joten niiden käyttöönottoa ei tulisi tarpeettomasti hidastaa. - Testipalvelimella julkaistut koodistot poikkeavat vain joiltakin osiltaan niistä laatuvaatimuksista, joilla koodistot julkaistaan tuotantopalvelimella. Testipalvelimella julkaistu koodisto on siirrettävissä tuotantokäyttöön, mikäli käyttö on sujunut ongelmitta ja koodiston kieliversiot ja sopimukset ovat kunnossa. Mikäli koodiston statusta kansallisena tuotantokoodistona ei ole yksiselitteisesti päätetty jo siinä vaiheessa kun koodisto on johtoryhmässä hyväksytty, tuodaan päätös tuotantokoodistopalvelimella julkaisemista erikseen johtoryhmän käsiteltäväksi. - Koodistopalvelutiimi esittää, että kaikki koodistopalvelussa julkaistavat, julkiseen käyttöön tarkoiteut koodistot julkaistaan tulevaisuudessa tuotantopalvelimella. Koodistojen metatietoihin lisätään tieto siitä, onko koodisto julkaistu koekäyttöä varten, sisältyykö koodistoon sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen kuvailutieto, ja tieto ylläpitosopimuksen voimassaolosta. - Yksi koodistopalvelin selkeyttää koodistojen käyttöä ja helpottaa koodistojen löydettävyyttä. Tällainen lähestymistapa on myös kansainvälinen käytäntö. - Kunkin koodiston kehittämisvaihe ja kehittämisaikataulu pitää ilmaista koodistopalvelimella. - Onko koodistojen tuotantoonsiirrossa riskejä? Päätösesitys: Esitettiin, että THL Koodistopalvelun testi- ja tuotantokoodistopalvelin toteutetaan yhden koodistopalvelimen ratkaisuna.

10 Pöytäkirja 2/ (13) Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. Avataan lisäksi valmisteluhanke, jossa THL Koodistopalvelutiimi valmistelee esityksen koodistojen valmisteluasteen määrittelemiseksi. Asia tuodaan Koodistopalvelun johtoryhmän päätettäväksi. 7 AR/YDIN luokitukset päätettäviksi a) Ylilääkäri, Avoimet rajapinnat Kliinisen ryhmän puheenjohtaja Jorma Komulainen (THL) esitteli AR/YDIN Lääkkeen rooli-luokituksen julkaistavaksi koodistopalvelimen testipalvelimella. Esittelyaineisto toimitettiin johtoryhmälle Esittelijä tiedotti etukäteismateriaaliin liittyvästä virheestä, jossa luokituksen termi "tilapäinen" oli korvattu virheellisellä termillä "väliaikainen". - Potilaskertomuksen ydintietomäärittelyiden mukaan ( potilaalle määrättyä lääkettä voidaan tarkentaa muun muassa sen mukaan onko lääkitys tarkoitettu pysyväksi vai tilapäiseksi. Edellä mainitusta osoitteesta löytyvä Kansallisen sähköisen potilaskertomuksen vakioidut tietosisällöt -dokumentti (Ydintiedot_otsikot_nakymat_opas_uusi.pdf) mainitsee sivulla 53, että "Lääkkeen rooli ilmaisee onko kyseessä pysyvä vai tilapäinen lääkitys". - Potilaskertomuksen ydintietomäärittelyjä laadittaessa on yhteistyössä kliinisten asiantuntijoiden ja potilastietojärjestelmä asiantuntijoiden kanssa päädytty kaksiluokkaiseen luokitukseen, jonka mukaan lääkkeen rooli on "pysyvä" tai "tilapäinen". Tällöin "pysyvä" lääkitys tarkoittaa pitkäaikaiseksi tarkoitettu lääkitystä, jolle ei sitä aloitettaessa ole suunniteltu lopettamisajankohtaa. Lääkitys postetaan lääkelistalta vasta kun se merkitään lopetetuksi. Vastaavasti "tilapäinen" lääkitys tarkoittaa lääkitystä, jolle jo sitä aloitettaessa on suunniteltu lopettamisajankohta. Lääkitys poistetaan lääkelistalta sitä aloitettaessa suunnitellun lopetuspäivämäärän tai muun määräajan mukaisesti. - Kaksiluokkainen luokitus mahdollistaa sen, että useille yleisesti käytetyille lääkkeille voidaan määrittää oletusarvo, jonka mukaan se on joko "pysyvä" tai "tilapäinen". Esimerkiksi sydämen vajaatoimintaan, verenpainetauteihin ja endokrinologisiin tauteihin käytettävät lääkkeet ovat oletusarvoisesti "pysyviä", kun taas antibiootit, kipulääkkeet ja nukahtamislääkkeet ovat oletusarvoisesti "tilapäisiä". Tällä pyritään korjaamaan tämän hetkistä tilannetta, jossa potilastietojärjestelmiin ei useinkaan tallenneta lääkityksen lopettamisajankohtaa. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa potilaan lääkelista käsittää useita jo lopetettuja lääkehoitoja, jolloin esimerkiksi lääkeaineiden interaktioista varoittavat järjestelmät antavat turhia varoituksia. - "Pysyvän" ja "tilapäisen" lääkityksen täysin yhdenpitävä erottaminen lienee käytännössä mahdotonta. Luokitusta ei käytetä tilastointiin, joten tämä ei muodostane ongelmaa. Ydintietomäärittelyitä laadittaessa keskusteltiin myös vaihtoehtoisista termeistä, kuten "pitkäaikainen" tai "vakituinen" ja "lyhytaikanen" tai "määräaikainen". Nyt esitettäviin termeihin päädyttiin, koska katsottiin niiden parhaiten sopivan terveydenhuollon ammattilaisten käyttämiin termeihin. - AR/YDIN Lääkkeen rooli luokitus on käsitelty AR Kliinisen työryhmän kokouksessa Luokitus on yksinkertainen ja selkeä.

11 Pöytäkirja 2/ (13) - Luokitus vaikuttaa järkevältä ja se parantaa potilasturvallisuutta. - Luokitus poistaa lääkelistalta nk. ei-ajankohtaiset lääkkeet, jotka vaikeuttavat tällä hetkellä interaktiotietokannan käyttöä. - Tarvittaessa otettava lääkitys pitää sisällyttää joko tähän luokitukseen tai olla erillisenä luokituksena. Tarvittaessa-tieto kuvataan lääkeaineen annostelun yhteydessä. - Ruotsinnoksiin liittyen ehdotetaan termin "permanent" tilalle termiä "varaktig". Päätösesitys: Esitettiin, että AR/YDIN Lääkkeen rooli-luokitus julkaistaan koodistopalvelimen testipalvelimella. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. b) Kehittämispäällikkö, Avoimet rajapinnat Teknisen ryhmän puheenjohtaja Sinikka Ripatti (Kuntaliitto) esitteli AR/YDIN Lähetteen Otsikot luokituksen ( ) julkaistavaksi koodistopalvelimen testipalvelimella. Esittelyaineisto toimitettiin johtoryhmälle Tausta: - Suomessa on käytössä lähete/palauteliikenteessä ns. pikaxml-määritys, joka perustuu semanttiselta sisällöltään pääosin CEN:in MEDDIS OVT/EDI-standardiin. - Open CDA -projektissa on aiemmin tehty ko. pikaxml-määrityksestä CDA R2-versio. Tällöin ei ollut vielä valtakunnallisia otsikoita käytettävissä. Tavoitteena oli, että pikaxml lähete tai palaute voidaan arkistoida earkistoon CDA R2-muodossa. - Syksyllä 2009 KELA teetti määrityksen viimeistelyn siten, että se noudattaa nykyisiä käytäntöjä. Samassa yhteydessä etsittiin tietokokonaisuuksille sopivat otsikot valtakunnallisesta otsikkokoodistosta. Kaikille lähetteen ja hoitopalautteen tietokokonaisuuksille sopivaa otsikkoa ei kuitenkaan löytynyt. Sen vuoksi niille päätettiin tehdä oma lisäotsikkokoodisto, jotta tietyille tiedoille saataisiin selkeä talletuspaikka, joka helpottaa tietojen löytymistä ja arkistosta haetun dokumentin jatkokäsittelyä. - Asia valmisteltiin AR Teknisen asiantuntijaryhmän kokoukseen, joka hyväksyi luokituksen jatkokäsittelyyn. Luokitus: - Luokituksen käyttötarkoituskuvaus: Luokitusta käytetään lähetteen ja hoitopalautteen (yhteenvedon) rakenteen määrittelyssä. Lähete ja hoitopalaute (yhteenveto) sisältävät myös muita otsikoita. Otsikoiden alla olevat tiedot voivat olla luokiteltuja tai luokittelemattomia. - Koodiarvot: Lähetteen ja hoitopalautteen tekniset ja osapuolitiedot Hoidon priorisointi Lähetteen tyyppi ja yleisteksti Lähetteen palauttamisen syy Informointi Asiakirjat Etuudet ja eläkejärjestelyt Lähetteen muut tiedot Aikaisempi hoito Palvelutapahtuma Maksutiedot Kuljetuksen järjestäminen

12 Pöytäkirja 2/ (13) - Kyseessä on tekninen koodisto. - Koodisto helpottaa tiedon löytymistä. - Kysyttiin koodiston suhdetta koodistopalvelimella julkaisussa oleviin lähetettä koskeviin ARkoodistoihin, eikä ristiriitoja tullut keskustelussa esiin. Päätösesitys: Esitettiin, että AR /YDIN Lähetteen otsikot julkaistaan koodistopalvelimella. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. 6 Koodistopalvelun ajankohtaiset asiat tiedoksi Puheenjohtaja esitteli koosteen Koodistopalvelussa tapahtuneista ajankohtaisista asioista. Asiakirja liitetään johtoryhmän pöytäkirjaan ja julkaistaan Koodistopalvelun www-sivuilla yhdessä hyväksytyn pöytäkirjan kanssa. Tuotiin tiedoksi AvainTechnologies Oy:n kirjoittama THL Lomakehankkeen (LoKo) loppuraportti. Tikesos-hankkeen edustaja tiedotti, että nykyistä THL SOTE-organisaatiorekisterin rakennetta voidaan suurimmalta osin hyödyntää sosiaalihuollossa. Puheenjohtaja totesi, että rakennetta tulee sopeuttaa sosiaalihuollon tarpeita vastaavaksi. 7 Ennakkokatsaus seuraavan johtoryhmäkokouksen sisältöön Seuraavassa johtoryhmässä käsitellään Suun terveydenhuollon statustiedot, Koodistopalvelun valmisteluhankkeena käynnistettyjä lomakerakenteiden päätösesityksiä, Välittäjätahorekisterin valmisteluhankkeen avaus ja Avoimet rajapinnat asiantuntijaryhmien mahdollisesti tuottamaa esittelyaineistoa. Johtoryhmä varautuu lisäksi ottamaan käsiteltäväksi Kelan KanTa-palvelut-/ earkisto-/ eresepti -valmisteluihin liittyvää aineistoa ja muuta kokoukseen mennessä esiteltäväksi valmistuvaa aineistoa. 8 Muut asiat Ei muita esille tulleita asioita. 9 Seuraava kokous ja kokouksen päättäminen Seuraava kokous pidetään tiistaina klo 12:30-16 THL Lintulahden toimipisteessä. Kevätkauden kokousaikataulu on Koodistopalvelun www-sivuilla Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15:55.

13 Pöytäkirja 2/ (13) Osastojohtaja Puheenjohtaja Kehittämispäällikkö Sihteeri Päivi Hämäläinen Sari Palojoki Liite 1 Kooste Koodistopalvelussa tapahtuneista ajankohtaisista asioista