Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Transkriptio

1 Pöytäkirja 6/2010 1(8) Koodistopalvelun johtoryhmän kokous Aika Keskiviikko klo 12:30-16:00 Paikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kokoushuone Monitoimi A, 1. krs, Lintulahdenkuja 4, Helsinki Puheenjohtaja Hämäläinen Päivi THL (x) Jäsenet Eronen Marianne Kela (x) saapui klo 12:44 Hartikainen Kauko Suomen Kuntaliitto (x) Härkönen Sampo Lääkärikeskus-Yhtymä (-) ei sijaista Ikonen Martti Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (x) Junttila Kristiina HUS, Hoitotyö (x) Kopra Kyösti HUS (x) Kunnamo Ilkka Lääkäriseura Duodecim (-) ei sijaista Kälviä Minna Eksote, Sosiaalityö (x) Laatikainen Tiina THL (x) Leinonen Kirsiliina Helsingin kaupunki (-) sij. Taina Jokinen Lindgren Marina Kela (-) sij. Kari Toivola Porrasmaa Jari STM (x) Ripatti Sinikka Kuntaliiton hanketoimisto (x) Räsänen Maija Pietarsaaren kaupunki (-) ei sijaista Sahala Heli Tikesos-hanke (-) ei sijaista Tarhonen Timo HL7 Finland ry. (x) Toiviainen Hanna Valvira (x) Tuomola Pirjo THL, Tilastot (x) Virtanen Martti Nordic Casemix Center (x) Koodistopalvelu- Komulainen Jorma THL (-) Tiimi Kajander Ani THL (x) Lehto Hanna THL (x) Lehtonen Jari THL (x) Meriläinen Outi THL (-) Mäkelä Matti THL (x) klo 14:10 saakka (asiakohdat 1-4) Palojoki Sari, siht. THL (x) Peltonen Veli-Pekka THL (x) Esittelijät Mettovaara Vesa Valvira (x) Asiakohdat 1-2 Hakala Milja Valvira (x) Asiakohdat 1-2 Mäntyranta Taina STM (x) Asiakohdat 1-3

2 Pöytäkirja 6/2010 2(8) 1 Osallistujat, asialistan hyväksyminen ja edellisen kokouksen ( ) pöytäkirja Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 12:32. Todettiin läsnäolijat. Hyväksyttiin johtoryhmälle kahta viikkoa ennen kokousta toimitettu asialista. Edellisen kokouksen pöytäkirja ( ) todettiin hyväksytyksi sähköpostimenettelyllä ja se on julkaistu Koodistopalvelun verkkosivuilla. 2 Valviran VALVERI-rekisteritietojen saattaminen osaksi THL:n SOTE- Organisaatiorekisteriä -valmisteluhankkeen avaus, päätettäväksi Projektipäällikkö Vesa Mettovaara (Valvira) ja projektiassistentti Milja Hakala (Valvira) esittelivät Valviran VALVERI-rekisterin sisältämien yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajatietojen tuottamisen koodistopalvelimelle osaksi THL:n SOTE- Organisaatiorekisterikokonaisuutta avattavaksi Koodistopalvelun valmisteluhankkeena. Esittelyn taustan osalta viitataan Koodistopalvelun johtoryhmän kokouspöytäkirjaan (kohta Muut asiat). Pöytäkirja on saatavilla Koodistopalvelun verkkosivuilla osoitteessa Ennakkoaineisto toimitettiin johtoryhmälle Yleisesittely: -Valvira ylläpitää rekisteriä yksityisistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujenantajista. Tällä hetkellä käytössä oleva rekisteri (YSTERI) korvataan uudella VALVERI-rekisterillä vuonna VALVERI:ssa jokaiselle yksityiselle terveydenhuollon palvelujenantajalle ja toimipaikalle luodaan yksilöllinen oid-tunniste. Tiedot siirretään VALVERI:sta teknisen käyttöyhteyden kautta THL SOTE-organisaatiorekisteriin. -Koodistopalvelun johtoryhmä on aiemmin käsitellyt tietojen siirtämistä YSTERI-rekisteristä THL SOTE-rekisteriin kokouksessaan Tällöin kuultiin kokeilumielessä tehdyn siirron tulokset ja sen pohjalta päätettiin tietojen siirtämisen tuotantovaiheen käynnistämistä lykätä. -THL:n ja Valviran yhteisissä suunnittelukokouksissa ( , ) asetettiin tavoitteeksi siirtää tiedot vuoden 2010 aikana. -OID-tunnisteen luominen jokaiselle palvelujenantajalle ja toimipaikoille YSTERI-rekisterissä sekä näiden tietojen siirtäminen SOTE-rekisteriin on rekisterin järjestelmätoimittajan arvion mukaan melko suuri operaatio. -Valvira ehdottaa, että tiedot palvelujenantajista siirrettäisiin vasta 2011, kun uusi VALVERIrekisterijärjestelmä on otettu käyttöön. -Tietojen luovutus SOTE-rekisteriin: Yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukaan voidaan julkistaa/luovuttaa yksityisten palvelujenantajien nimi, toiminimi, yhteystiedot, palvelualat sekä kaikkien toimipaikkojen osoitteet ja yhteystiedot. Terveydenhuollon itsenäinen ammatinharjoittaja voi kuitenkin kieltää itseään koskevien osoitteiden ja yhteystietojen julkaisemisen. Jos itsenäisellä ammatinharjoittajalla on turvakielto tai hän on kieltänyt itseään koskevien yhteytietojen julkaisemisen, ei näitä yhteystietoja voida luovuttaa. -Siirrettävät tiedot: OID-tunniste muodostetaan ensin kaikista palvelujenantajista ja toimipaikoista. Sen jälkeen päivitetään vain muuttuvat tiedot. -Tiedot päivitetään VALVERI:sta SOTE-rekisteriin kerran vuorokaudessa. -Jos palvelujenantaja lopettaa tai keskeyttää toimintansa tiedot päivittyvät VALVERI:sta SOTErekisteriin. -Tekninen rajapinta toteutetaan xml-yhteydellä.

3 Pöytäkirja 6/2010 3(8) Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja, sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: -Miten uudet aluehallintovirastot ovat pystyneet ylläpitämään yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajia koskevia lupatietoja? Vastaus: Tällä hetkellä käytössä olevan YSTERIn käytettävyys on haaste, mutta tietojen suhteen tilanne on kuitenkin melko hyvä. - Onko esitetty aikataulu ristiriidassa KanTa-kehityksen kanssa? Vastaus: Ei ole, koska THL pystyy tarvittaessa käsittelemään ja julkaisemaan myös yksittäisiä rekisteritietoja. THL tarkistaa lupatietojen oikeellisuuden suoraan valvontaviranomaiselta, jolloin ristiriitaa rekisterien välille ei pääse syntymään. - Jo annettujen OID-tunnusten pitää pysyä samoina. -Miten tietojen ylläpito hoidetaan tulevaisuudessa? Vastaus: Ratkaisuna on automaattipäivitys, jossa tiedot päivittyvät rekisteriin kerran vuorokaudessa. -Mikä THL:n Topi-tunnuksen suhde kehitteillä olevaan rekisteriin on ja korvaako SOTE-rekisteri Topi-tunnuksen? Topi-tunnuksella on käyttöä mm. hoitoilmoituksissa. Organisaatioissa on jouduttu keksimään yksityisiä palvelunantajia koskevia rekisteritunnuksia, koska yhtenäistä koodistoa ei ole ollut. Vastaus: SOTE-rekisterissä on varattu kenttä Palvelutunnuksen tarkennin. -Onko palveluala-tieto olemassa rekisterissä? Vastaus: Palveluala kuvataan tulevaisuudessa (terveydenhuollon osalta) Terveydenhuollon Palveluluokituksen avulla. Tarve palveluala-tiedolle on jo aiemmassa vaiheessa todettu olevan olemassa, kun THL:n Organisaatiorekisteriä on kehitetty. Palvelualaluokituksen ja Valverin palvelualojen yhdenmukaisuus tulee vielä tarkastaa. -Miten rekisterissä merkitään tilanne, jossa julkinen sektori yhtiöittää toimintojansa? Vastaus: Julkiset palvelut eivät erotu rekisterissä, jos yritys on tulkittu yksityiseksi yritykseksi. Yhteenveto: SOTE-rekisteriin kohdistuu paljon odotuksia. Valmistelussa tuotetaan terveydenhuoltoa koskevat ja Sähköisen lääkemääräyksen (eresepti) käytössä tarvittavat tiedot ensimmäisessä vaiheessa, mutta yhteistyö sosiaalialan hankkeen kanssa käynnistetään, koska tavoitteena on saada sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiotiedot samaan rekisteriin. Poikkihallinnollinen (eri hallinnonalat kattava) yhteistyö otetaan valmistelutyössä huomioon. Ennen automaattipäivityksen olemassaoloa tietojen laatu tulee tarkistaa yhteistyössä aluehallintoviranomaisten kanssa. Olemassaolevat OID-tunnukset tulee ottaa huomioon. Koska rekisteritiedoilla on monia käyttötarkoituksia (KanTa, tilastotoiminta, erilaiset palveluhakemistot), tulevaisuuden kehittämistarpeet tulee ottaa huomioon rekisterirakenteessa. Päätösesitys: Esitettiin, että Valviran VALVERI-rekisteritietojen vieminen koodistopalvelimella olevan THL SOTE-Organisaatiorekisterin osaksi avataan valmisteluhankkeena. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. Yhteenveto-kohdassa mainitut asiat tulee ottaa valmistelutyössä huomioon. Asian valmisteluun liittyvät lisätiedot: vesa.mettovaara@valvira.fi (puh ) ja milja.hakala@valvira.fi (puh ). 3 Rakenteinen hoitosuunnitelma lomake -valmisteluhankkeen avaus, päätettäväksi Neuvotteleva virkamies Taina Mäntyranta (STM) esitteli rakenteisen hoitosuunnitelmalomakkeen valmisteluhankkeen avauksen päätettäväksi. Esityksen toisena valmistelijana on toiminut ylilääkäri Jorma Komulainen (THL). Ennakkoaineisto toimitettiin johtoryhmälle

4 Pöytäkirja 6/2010 4(8) Yleisesittely: -Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi sekä tehdyt muutokset lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä (rajattu lääkkeenmäärääminen) edellyttävät potilaskohtaisen hoitosuunnitelman olemassaoloa. Kaste-ohjelmaan kuuluvassa POTKU-hankkeessa otetaan käyttöön pitkäaikaissairauksien terveyshyötymalli (chronic care model) Väli-Suomen alueella (mukana 61 kuntaa). Hankkeessa ollaan nopealla aikataululla ottamassa käyttöön hankkeeseen osallistuvien terveyskeskusten yhteistä hoitosuunnitelmaa. Lisäksi kahdessa muussa laajassa Kaste-ohjelman hankkeessa ja useissa muissa terveyskeskuksissa ollaan lähiaikoina ottamassa käyttöön yhtenäinen hoitosuunnitelma. Edellä olevasta johtuen STM on antanut THL:lle tehtäväksi määrittää KanTayhteensopivan hoitosuunnitelman tietorakenteet. -Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Päätöksentuki-hankkeessa määriteltiin KanTayhteensopivaksi tarkoitettu CDA R2 muotoinen jatkohoidon suunnitelma, jonka tietorakenteet suunniteltiin yhteensopiviksi sähköisen päätöksentuki-palvelun kanssa. THL:n AR-kliininen asiantuntijaryhmä käsitteli kyseistä jatkohoidon suunnitelma -tietomääritystä kokouksessaan Asiantuntijaryhmä suhtautui myönteisesti määrittelytyön tuloksiin, ja ehdotti työn saattamista valmiiksi. -Sähköisessä muodossa hoitosuunnitelmalomakkeen käyttötarkoitus on toimia osana sähköistä potilaskertomusta. Lomakkeen tietoja hyödynnetään hoidon suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. Tiedot arkistoidaan sähköisessä muodossa. Hoitosuunnitelma auttaa mielekkään hoidon toteutusta erityisesti tilanteissa, joissa hoito tapahtuu usean palvelunantajan toimesta, tai joissa potilaalla on samanaikaisesti menossa useita eri terveysongelmiin kohdistuvia hoitoja. Sähköiseen päätöksentuki-palveluun liitettynä rakenteinen hoitosuunnitelma myös vähentää ammattihenkilöltä vaaditun kirjaamistyön määrää. -Koodistopalvelun johtoryhmälle esitettiin, että rakenteisen (CDA R2 -lomake) hoitosuunnitelman määritystyö voidaan käynnistää. Valmisteluryhmänä toimii Avoimet rajapinnat -Kliininen asiantuntijaryhmä yhteistyössä POTKU-hankkeen kanssa. Työ pohjautuu Duodecimissa laadittuihin tietomäärittelyihin. Valmistelutyön aikana sovitaan myös rakenteisen hoitosuunnitelman ylläpitäjätahosta. Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja, sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: -Esitystä kannatetaan. -CDA R2/tekniset kysymykset voisi siirtää käsiteltäväksi myöhemmässä vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa on tärkeää päättää tietosisällöt. -Tulee arvioida aiheuttaako rakenteinen hoitosuunnitelma päivitystarpeen kansalliseen Otsikkoluokitukseen. Hoitotyön alueella on määritetty mm. otsikoita ja on syytä tarkistaa, että tähän alueeseen ei ole mahdollista syntyä ristiriitaa. -Terminologia tulee tarkistaa ja tarkentaa (vrt. hoitotyön suunnitelma) vastaamaan säädöksiä (HE terveydenhuoltolaiksi, Ammatinharjoittamislaki ym). -Kuka vastaa hoitosuunnitelmasta? Vastaus: Laillistettu lääkäri on viime kädessä vastuussa hoidon suunnittelusta. -Oleellista on, että hoitosuunnitelman avulla potilas voi osallistua hoitonsa suunnitteluun ja saa kuvan siitä mitä hänen hoitoonsa kuuluu. -Yhteys ekatseluun, RPK- ja SaDe-hankkeisiin tulee olla olemassa. -Miten asia toteutetaan käytännössä ja millä aikataululla? Yhden kansallisesti yhteisen hoitosuunnitelman toteuttaminen tietojärjestelmissä vie aikaa. Vastaus: Kysymykseen voidaan

5 Pöytäkirja 6/2010 5(8) vastata tarkemmin vasta sen jälkeen, kun tietosisältö on määritetty. Tietosisältömäärittelyn tavoiteaikataulu on syksy Millä resursseilla THL:lle annettu toimeksianto toteutetaan? Vastaus: Tietosisällön määrittely ei edellytä mittavia resursseja, koska valmistelutyölle on jo olemassa pohjaa. Yhteenveto: Tässä vaiheessa ei tarvitse päättää miten hoitosuunnitelman rakenteisuus toteutetaan, koska ollaan vasta avaamassa valmisteluhanketta. Hoitosuunnitelman syntymisen prosessin kuvaaminen on oma työnsä ja se tulee suunnitella erikseen. Yhteys RPK- ja SaDe-hankkeisiin ja ekatseluun tulee varmistaa. Käsitteenmäärittelyn harmonisointi tulee toteuttaa osana valmisteluhanketta. Päätösesitys: Esitettiin rakenteisen hoitosuunnitelman määritystyön hyväksymistä Koodistopalvelun valmisteluhankkeeksi. Resurssikysymykset käsitellään erikseen THL:ssä. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. 4 Maakoodisto SFS-EN ISO julkaistavaksi koodistopalvelimella, päätettäväksi Ylilääkäri Matti Mäkelä (THL) esitteli SFS-EN ISO Maakoodistoa koskevan julkaisuesityksen päätettäväksi. Esittelyn taustan osalta viitataan Koodistopalvelun johtoryhmän kokouspöytäkirjaan (Asiakohta 2, THL Tartuntatauti-ilmoitus A:n päätöskäsittely). Pöytäkirja on saatavilla Koodistopalvelun verkkosivuilla osoitteessa Asiaan liittyen ei toimitettu ennakkoaineistoa. Johtoryhmä hyväksyi asian päätöskäsittelyyn ennakkoaineiston puuttumisesta huolimatta. Yleisesittely: -Potilaskertomuksissa tarvitaan tietyissä tiedoissa tietoa maasta: potilaan kotimaa, matkustamisen kohdemaa, tartuntatautien lomake -HL7-yhdistys on suosittanut kaksimerkkisen maakoodin käyttöä potilaskertomuksissa. -Suomessa SFS on paikallistanut standardin SFS-EN ISO SFS:n julkaisema standardi on myytävä tuote, jonka julkaiseminen koodistopalvelimella edellyttää lupaa. -SFS on myöntänyt THL:lle luvan standardin julkaisemiseen koodistopalvelimella käyttöön lain 159/2007 edellyttämässä käyttötarkoituksessa. -Maakoodiston julkaisumuoto: Koodiarvona kaksimerkkinen maakoodi, lisätietona kolmimerkkinen ja numeerinen maakoodi Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja, sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: -Milloin THL:n HILMO-tiedonkeruussa siirrytään 2-merkkisen maakoodin käyttöön? Vastaus: Asia otetaan valmisteluun THL:ssä. Yhteenveto: HL7 yhdistys suosittelee 2-merkkisen koodin käyttöä. Viranomaisten välillä on tarve harmonisoida Maakoodiston koodauskäytännöt. Päätösesitys: Esitettiin koodiston hyväksymistä ja julkaisemista koodistopalvelimella testistatuksella.

6 Pöytäkirja 6/2010 6(8) Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. Yhteenveto-kohdassa mainitut asiat otetaan huomioon. 5 Koodistopalvelun ajankohtaiset asiat tiedoksi Puheenjohtaja esitteli Koodistopalvelussa edellisen kokouksen jälkeen tapahtuneet ajankohtaiset asiat. Pöytäkirjan yhteydessä ei julkaista tällä kerralla Ajankohtaista dokumenttia. Johtoryhmälle varattiin mahdollisuus esittää kysymyksiä koodistopalvelutiimille. Koodistopalvelussa on tuotettu lukuisia uusia julkaisuja edellisen johtoryhmäkokouksen jälkeen. Tiedot uusista julkaisuista ovat saatavilla Koodistopalvelun verkkosivuilla osoitteessa RPK10-hanke: Hankesuunnitelma on valmistunut ja työ käynnistynyt. Hankesuunnitelma tullaan esittelemään KanTa-Koordinaatiojaostossa, joka on hankkeen sopimuksen mukainen ohjausryhmä. Projektin tukena on lisäksi THL:n sisäinen ohjausryhmä, jonka muodostavat osastojohtaja Päivi Hämäläinen, KanTa-erityisasiantuntija Vesa Jormanainen, yksikköpäällikkö Sari Palojoki ja johdon kehittämispäällikkö Viveca Bergman sekä aihepiirin mukaan vaihtuvat esittelijät. Tiedotettiin, että STM:n kanssa on loppukesästä käyty erillisneuvottelu hoitotyön rakenteisen kertomuksen saamiseksi THL-hankkeeksi RPK10-hankkeen rinnalle. Sopimusta valmistellaan parhaillaan. Hankkeessa tullaan tekemään kiinteätä yhteistyötä Hoitotyön luokitusten asiantuntijaryhmän kanssa. Työtä tullaan esittelemään Koodistopalvelun johtoryhmälle. Puheenjohtaja tiedotti hallinnollisesti Norjan Helsedirektoraatin yhteydessä sijaitsevan Pohjoismaisen luokituskeskuksen tilanteesta. Keskuksen toimintaa on haastavaa toteuttaa mielekkäällä tavalla käytettävissä olevien resurssien puitteissa, minkä vuoksi toiminnan lakkauttamiseen liittyvä harkinta on käynnissä jäsenmaissa parhaillaan. Suomella on muiden Pohjoismaiden tavoin määräajan voimassaoleva sopimus keskuksen jäsenyydestä. Keskuksen toiminta rahoitetaan vuotuisilla, maakohtaisilla jäsenmaksuilla. Keskuksen toiminta koskettaa lähinnä yhteispohjoismaista toimenpideluokitusta (NCSP), WHO:n ICD-luokitusta ja ICF:ää. Tuotiin tiedoksi THL AvoHILMO Perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus 2011, Määrittelyt ja ohjeistus painotuotteen ilmestyminen. Kirja jaettiin johtoryhmässä läsnäolleille. Puheenjohtaja kertoi, että avohoidon tilastotietojen keruu pyritään tuottamaan mahdollisimman automaattisesti. Tietojenkeruu tapahtuu ensikerran koko maassa vuonna 2011 ja tiedot julkaistaan Päivittäistiedon raportointiratkaisu on lisäksi jo olemassa. Johtoryhmä tiedusteli onko KanTa:n ratkaisuja hyödynnetty tiedonkeruun teknisessä toteuttamisessa? Puheenjohtaja totesi, että KanTaa tullaan mahdollisuuksien mukaan aikanaan hyödyntämään. Tämänhetkinen tiedonsiirtoratkaisu on kustannustehokas. Tiedusteltiin lisäksi mitkä kerättävistä tiedoista ovat pakollisesti tuotettavia? THL kertoi, että pakollisena tuotettavia tietoja ei juurikaan ole, mutta kirjaamisaktiivisuus lisääntyy, kun tiedon tuottajat näkevät raportoinnin tuottamat hyödyt. Tiedusteltiin onko THL:n rokotusrekisteritietojen keräämiseen saatu lainsäädännöllinen selvyys? Puheenjohtaja kertoi, että kattava tietojenkeruu edellyttää lainsäädäntömuutoksen erillisrekisterejä koskevaan lakiin. AvoHILMO kerää rekisteriinsä rokotustiedot, mutta se ei saa työterveyshuollossa

7 Pöytäkirja 6/2010 7(8) ja yksityisessä terveydenhuollossa annetuista rokotuksista tietoa. Rekisteriä ei voi myöskään käyttää hyödyksi potilaan hoitotapahtumien yhteydessä. Rokotetietojen tietorakenteiden standardoimiseen se kuitenkin auttaa ja lasten rokotusohjelman onnistumisesta saadaan tiedot. Todettiin, että hoitotapahtumien yhteydessä tarvittavat rokotetiedot ovat osa KanTa-tietosisältöä. HL7 yhdistys tiedotti, että pahoinpitelytietoja koskeva nk. PAKE-lomake on tehty HL7-työnä aiempien määritysten mukaisesti. Asian tiimoilta tullaan ottamaan yhteyttä Koodistopalveluun lomakkeen saattamiseksi koodistopalvelun hallintokäsittelyyn. 6 Muut asiat Osastojohtaja Päivi Hämäläinen esitteli Kanta-koordinaatiotoiminnan valmistelun käynnistymistä THL:ssä. Johtoryhmälle tarjottiin mahdollisuus kysymysten esittämiseen. STM on valmistellut Asiakastietolakiin liittyvää lainmuutosta, jonka on tavoiteaikataulun mukaan määrä astua voimaan Rahoituspohja on mukana valtion talousarvioesityksessä ja se on pysynyt käsittelyssä esitetyn suuruisena. Esitysluonnoksen mukaan THL saisi vastuun ns. operatiivisen yksikön toiminnasta. Kyseessä on nopealla aikataululla laitokselle tuleva uusi vastuu, johon valmistautumisen THL on jo aloittanut palkkaamalla erikoislääkäri Vesa Jormanaisen erityisasiantuntijaksi KanTa-tehtävien valmisteluun. Lisäksi Tieto-osaston esikunnassa aloittava kehittämispäällikkö Viveca Bergman osallistuu valmistelutyöhän. Käytännön asioiden (mm. tilaratkaisut, henkilöstön rekrytoinnin suunnittelu) esivalmistelu on aloitettu. Suunnittelutyö toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoneuvottelukunnan sekä STM:n, THL:n, Kelan ja Kuntaliiton johdon kanssa. Tulevan toiminnon virallista nimeä ei ole vielä päätetty. Koska koordinaatiovastuu kattaa myös sosiaalihuollon, nimessä tulisi olla mukana sosiaaliala. Toiminnolle valmistellaan sen laajuudesta ja strategisesta painotusalueesta johtuen kokonaan uusi yksikkö THL:ssä (toiminto ei tule sisältymään nykyiseen Tietorakenteet ja luokitukset yksikköön). Toimintoon sisällytetään nykyisen KunTo-toimiston tehtäviä, mutta nykyisen KunTo-toimiston sekä Tikesos-hankkeen työhön liittyvän siirtymävaiheen suunnittelu ja aikataulutus on osa valmistelua. On tärkeää että jo käynnissä olevat työt voivat edetä häiriöttä. THL:lle tulee lainmuutoksen hyväksynnän myötä määräyksenantovaltaa nykyistä enemmän, mikä edellyttää monentyyppistä osaamista. Osa osaamisesta toteutetaan rekrytointeina, osa asiantuntijapalvelujen ostona. Hankesuunnittelussa olellinen osa on riskienkartoitus. Johtoryhmässä todettiin, että päätöksenteon ketteryys/jähmeys muodostaa riskin. Puheenjohtaja totesi, että riittävät resurssit, poliittinen yksimielisyys ja selkeä lainsäädäntöpohja mahdollistavat nopean reagoinnin ja päätöksenteon.

8 Pöytäkirja 6/2010 8(8) 7 Ennakkokatsaus seuraavan johtoryhmäkokouksen sisältöön Puheenjohtaja esitteli listan asioista, joita valmistellaan käsiteltäväksi seuraavassa johtoryhmän kokouksessa. Seuraavassa kokouksessa käsitellään - Tikesos: Sosiaalihuollossa tunnistetut koodirakenteet, julkaisuesitys päätettäväksi - Kelan Lomakerakenteet, julkaisuesitys päätettäväksi - THL Välittäjätahorekisterin julkaisuesitys päätettäväksi - Johtoryhmä varautuu lisäksi ottamaan käsiteltäväksi Kelan KanTa-palvelut-/ earkisto-/ eresepti -valmisteluihin liittyvää aineistoa ja muuta kokoukseen mennessä esiteltäväksi valmistuvaa aineistoa. 8 Seuraava kokous, syyskauden kokousaikataulu ja kokouksen päättäminen Seuraava kokous pidetään perjantaina klo 10-13:30 Syyskauden kokousaikataulu klo 12:30-16: klo 12:30-16: klo 12:30-16:00 Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15:15. Osastojohtaja Puheenjohtaja Yksikköpäällikkö Sihteeri Päivi Hämäläinen Sari Palojoki