KAAVOITUSKATSAUS 2013

Transkriptio

1 Mäntyharjun kunta Tekniset palvelut KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus

2 2 Kaavoituskatsaus 2013 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ KAAVOITUKSEEN VAIKUTTAMINEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ YLEISTÄ KAAVAJÄRJESTELMÄN OSAT RAKENNUSJÄRJESTYS RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUSIMINEN MAAKUNTAKAAVA ETELÄ-SAVON MAAKUNTAKAAVA VAIHEMAAKUNTAKAAVA YLEISKAAVAT VAHVISTETUT OSAYLEISKAAVAT OSAYLEISKAAVOIHIN TUTUSTUMINEN VIREILLÄ OLEVAT OSAYLEISKAAVAT JA YLEISKAAVAMUUTOKSET ASEMAKAAVAT VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT VIREILLÄ OLEVAT RANTA-ASEMAKAAVAT KAAVOITUKSEEN LIITTYVÄT SEUDULLISET HANKKEET MUUT KAAVOITUKSEEN LIITTYVÄT HANKKEET HYVÄN KAAVOITUSTYÖN PALKINTO YHTEYSTIEDOT YLEISKAAVOITUSOHJELMA... 12

3 Kaavoituskatsaus 3 1. YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, kaavojen käsittelyvaiheista sekä sellaisista päätöksistä ja muista toimista, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksen tarkoituksena on tiedottaa kaikille kunnan asukkaille vireillä olevista maankäytön suunnitelmista. Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä kuntalaki korostavat kansalaisten tiedonsaannin merkitystä ja kuntalaisten osallistumista päätöksentekoon. Kaavoituskatsaus pyrkii omalta osaltaan edistämään näitä päämääriä. 2. KAAVOITUKSEEN VAIKUTTAMINEN Kuntalaiset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja ympäristönsä rakentamiseen tekemällä aloitteita, esittämällä mielipiteensä ja osallistumalla kaavan laatimiseen kaavoituksen aloituksesta lähtien. Maankäyttö- ja rakennuslain (jatkossa MRL) 62 edellyttää vuorovaikutusta ja tiedottamista kaavaa valmisteltaessa. Kaavahankkeen vireille tulosta on ilmoitettava niin, että osalliset saavat tietoja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista sekä MRL:n 63 :n mukaisesta osallistumis- ja arviointimenettelystä. Kaikki osalliset eli henkilöt ja yhteisöt, joiden oloihin tai etuihin kaava vaikuttaa, voivat esittää mielipiteensä jo osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osalliset voivat esittää Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kuin kaavaehdotus on asetettu julkisesti nähtäville. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (jatkossa MRA) 30 :n mukaisesti Mäntyharjulla kaavan valmistelua koskevaan aineistoon ja kaavahankkeen aikatauluun voi tutustua teknisellä osastolla koko kaavahankkeen vireilläoloajan. Mahdollisuuksien mukaan pyritään aineisto asettamaan saataville myös kunnan internetsivuille, MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaan kaavaehdotus on pidettävä nähtävillä 30 päivän ajan. Vähäisten muutosten osalta nähtävilläoloaika voi olla 14 päivää. Osalliset voivat tehdä kirjallisen muistutuksen tekniselle lautakunnalle. Kunnan on pyydettäessä annettava kirjallinen vastaus muistutukseen. Mielipiteet ja muistutukset säilytetään kaava-asiakirjojen mukana koko käsittelyn ajan. Valtuusto hyväksyy kaikki muut kaavat paitsi kuntien yhteiset yleiskaavat ja maakuntakaavat sekä pienehköt asemakaavamuutokset. MRL 52 :n mukaan valtuuston päätösvalta voidaan muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta johtosäännössä

4 4 siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Mäntyharjun osalta päätösvalta on kunnanhallituksella vähäisemmissä kaavoissa. Valtuuston päätöksen jälkeen kaava saa lainvoiman aikaisintaan 30 vrk:n kuluttua siitä, kun valtuuston päätös on saatettu tiedoksi ja jos kaavasta ei ole valitettu. Kaava tulee lainvoimaiseksi kun siitä on virallisesti kuulutettu. Valtuuston päätöksestä voi valittaa Kuopion hallinto-oikeuteen. MRL 66 edellyttää viranomaisneuvotteluja kaavan valmisteluvaiheessa. Viranomaisneuvottelusta määrätään tarkemmin maankäyttö- ja rakennusasetuksessa. MRL 8 edellyttää vähintään kerran vuodessa käytävää kehittämiskeskustelua kunnan ja alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kesken. 3. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin ja kaavoituksen yhteydessä on selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset. Jokaisen kaavoitustyön alkuvaiheessa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa ilmenee mm. se, mitkä selvitykset kaavatyön pohjaksi mahdollisesti tullaan laatimaan ja kuka selvitykset tekee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa myös esitetään, mitä vaikutuksia on tarpeen ja tarkoitus arvioida ja miten se tapahtuu. 4. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ 4.1. Yleistä Maankäytön suunnittelujärjestelmässä katsotaan olevan kolme kaavatasoa joita kaikkia ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää kaikessa kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut ), voimaantulon ja toimeenpanon (luku 8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jää voimaan. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä

5 5 vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan (Ympäristöministeriö, päivitetty , viitattu ). Varsinaisessa kaavajärjestelmässä on kolme päätasoa, jotka ovat päällekkäisiä siten, että laaja-alaisempi ja yleispiirteisempi kaava ohjaa tarkemman kaavan suunnittelua (kts. kuva1). Esitystapa muuttuu sitä tarkemmaksi, mitä alemmas kaavatasolla mennään Kaavajärjestelmän osat Maakuntakaava käsittää useita kuntia. Kaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laadinnassa ja se välittää valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- eikä asemakaavan alueella muutoin kuin näitä kaavoja muutettaessa. Mäntyharjua ja koko Etelä-Savon aluetta koskevan maakuntakaavan on laatinut Etelä-Savon maakuntaliitto. Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta (osayleiskaava). Nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnat voivat tehdä myös yhteisen yleiskaavan. Yleiskaava ohjaa asemakaavan laatimista ja muita toimenpiteitä kuten maakuntakaavakin. Yleiskaavan laatii kunta ja se myös vahvistetaan kunnan päättävissä elimissä. Yleiskaavan hyväksyy maankäyttö- ja rakennuslain 37 :n mukaisesti kunnanvaltuusto, eikä sitä tarvitse hyväksyttää valtion viranomaisilla. Oikeusvaikutteisen rantayleiskaavan alueella laskettuun mitoitukseen perustuvilla rantarakennuspaikoilla voi kunta myöntää rakennusluvan ilman ympäristökeskuksen myöntämää poikkeamislupaa. Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavamuoto. Se sisältää määräykset alueiden käyttötarkoituksesta ja rakennusoikeudesta, yleensä myös rakennusten korkeudesta ja sijoituksesta rakennuspaikalla, leikkipaikkojen ja pysäköintipaikkojen järjestämisestä. Mitä keskeisemmästä ja tehokkaammin rakennettavasta alueesta on kyse, sitä tarkemmin rakentamistapa on asemakaavassa säädelty. Kunnalla on laaja toimivalta asemakaavoituksen laajuuden ja sisällön suhteen. Kunta päättää asemakaavoituksesta, sillä asemakaavoja ei alisteta valtion viranomaisen vahvistettavaksi. Ranta-asemakaava on ns. maanomistajakaava, eli sen voi laatia/laadituttaa maanomistaja. Ranta-asemakaava on oikea kaavamuoto, mikäli ranta-alue on kaavailtu pääosin loma-asumiseen ja sitä tukeviin toimintoihin. Ranta-asemakaavaa laadittaessa on käytävä aina MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu, johon voi osallistua myös maanomistaja.

6 6 KUVA 1 Maankäytön suunnittelujärjestelmä 5. RAKENNUSJÄRJESTYS Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 14 :n mukaisesti kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Mäntyharjun kunnassa noudatetaan voimaan tulleen rakennusjärjestyksen määräyksiä mikäli asema-, ranta-asema- tai oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa taikka Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole toisin määrätty. Rakennusjärjestystä noudatetaan pääasiassa alueilla, jossa ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Myös asemakaava-alueella noudatetaan tarvittaessa rakennusjärjestystä, mikäli asemakaavassa ei ole muuta osoitettu Rakennusjärjestyksen uusiminen 6. MAAKUNTAKAAVA Mäntyharjun kunnassa rakennusjärjestys on uusittu vuoden 2012 aikana ja se on tullut voimaan Rakennusjärjestys löytyy sähköisessä muodossa kunnan internetsivuilta, rakennusvalvonnan alasivuilta. Rakennusvalvonnan sivut löytyvät esimerkiksi seuraavasti: > palvelut > Rakentaminen Etelä-Savon maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Savon maakuntakaavan Samassa yhteydessä Etelä-Savon seutukaavat kumottiin kokonaan lukuun ottamatta vaihtoehtoinen tai ohjeellinen päärata -merkinnällä seutukaavassa osoitettua Lahti-Mikkeli oikoratavarausta (pr ). Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta maakuntakaavan seuraavien merkintöjen osalta: km Pieksämäki, Naiskangas, vähittäiskaupan suuryksikkö km 5.40 Juva, Vehmaa, vähittäiskaupan suuryksikkö km 8.42 Mikkeli, Itäportti, vähittäiskaupan suuryksikkö km Savonlinna, Länsiportti, vähittäiskaupan suuryksikkö

7 KHO on päätöksellään pitänyt ympäristöministeriön päätöksen voimassa. (Lähde: 7 KUVA 2 Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta Mäntyharjun keskustan alueelta Maakuntakaavasta saa lisätietoa Etelä-Savon maakuntaliitosta ja maakuntaliiton internetsivuilta Vaihemaakuntakaava 7. YLEISKAAVAT Etelä-Savon maakuntahallitus on päättänyt energiamaakuntakaavan laadinnasta 1. vaihemaakuntakaavana koko Etelä-Savon alueella. Kyseessä on maakuntakaavan täydennys, jossa täydennetään Etelä-Savon voimassa olevaa maakuntakaavaa tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden osalta. 1. vaihemaakuntakaavan kaavaehdotusasiakirjat pidettiin nähtävillä välisenä aikana. Kaavaa koskevaan aineistoon voi tutustua maakuntaliiton internetsivuilla Ehdotus sijoittaa Etelä-Savoon kymmenen aluetta, jotka soveltuvat laajamittaiseen tuulivoimatuotantoon. Alueet sijaitsevat suurten järvien läheisyydessä Enonkoskella, Heinävedellä, Puumalassa, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Mäntyharjuun ei ole osoitettu maakuntakaavassa tuulivoimapuistoalueita. Maakunnallisen kokoluokan tuulivoimapuistoiksi kaava määrittelee puistokokonaisuuden, joka koostuu vähintään seitsemästä suurvoimalasta. Tätä pienemmät tuulipuistot eivät edellytä maakuntakaavamerkintää, mutta niiden tulee olla yleismääräyksen mukaisia. Pieniä tuulivoima-alueita kunnat voivat sijoittaa yleiskaavalla myös muille kuin maakuntakaavassa osoitetuille alueille. Yleiskaava on yleispiirteinen kaava joka ohjaa maankäyttöä ja rakentamista. Maankäyttöja rakennuslain mukaisesti kunnanvaltuusto hyväksyy yleiskaavan, joka on aina oikeusvaikutteinen, ellei kaavassa ole toisin mainittu Vahvistetut osayleiskaavat Kuntakeskuksen ja Pyhäveden alueen osayleiskaava Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Kuntakeskuksen ja Pyhäveden alueen osayleiskaavan ( 68). Kaava on korvannut kokonaisuudessaan Mäntyharjun taajaman osayleiskaavan (ohjeellinen), joka oli hyväksytty kunnanvaltuustossa Kuntakeskuksen osayleiskaavassa oli muutamia valituksenalaisia kohteita, joista Korkein hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa tammikuussa 2012.

8 8 Varpasen osayleiskaava Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Varpasen osayleiskaavan Toivola-Mynttilä-Peruvesi rantaosayleiskaava Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Toivola-Mynttilä-Peruvesi rantaosayleiskaavan Länsiosan rantaosayleiskaava Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Länsiosan rantaosayleiskaavan ( 12). Vanosen rantaosayleiskaava Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vanosen rantaosayleiskaavan ( 24). Vanosen rantaosayleiskaavasta jätettiin vahvistamatta puolustusvoimien lisäselvityksiä vaativa alue kaava-alueen eteläosassa Osayleiskaavoihin tutustuminen Kunnan hyväksytyt yleiskaavat löytyvät kunnan karttapalvelusta. Karttapalveluun löytyy linkki kunnan kotisivuilta Karttapalvelusta löytyy linkki kaavamerkintöihin ja määräyksiin. Suora osoite karttapalveluun on: Kaavoihin voi käydä tutustumassa myös kunnan teknisellä osastolla Vireillä olevat osayleiskaavat ja yleiskaavamuutokset Länsiosan rantaosayleiskaava on hyväksytty vuonna 2007 ja siihen on hyväksytty ensimmäiset kaavamuutokset vuonna Muutokset laadittiin korjaamaan kaavassa olleita virheitä. Kaavassa on vuosien aikana havaittu lukuisia uusia virheitä, jotka tulisi uudella kaavamuutoskierroksella korjata. Aikataulullisesti muutokset tulisi aloittaa viimeistään vuoden 2013 aikana, jotta määräaikainen rakennuskielto (5 vuotta, rak. ltk ) Luhtasen kylän, tilan 2:6 alueella raukeaisi muutoksen myötä. Samalla on järkevää huomioida myös muita muutostarpeita. Vuoden 2010 aikana on käynnistynyt Kallaveden alueen rantaosayleiskaavan laatiminen, joka laaditaan viimeisille kaavoittamattomille vesistöille Mäntyharjulla. Kaavoittamattomat vesistöt sijoittuvat kuntakeskuksen itäpuoliselle alueelle. Kaavan laatiminen on käynnistynyt perustietojen hankkimisella, joita ovat ensivaiheessa mm. erilaiset asiatuntijatyötä vaativat selvitystyöt. Luontoselvitysraportti on valmistunut syyskuussa 2010 ja alueen viistokuvaus on tehty keväällä Luontoselvityksen täydennykseen liittyvät maastotyöt on tehty kesän 2011 aikana. Kaavan kantatilajakoon perustuva mitoituslaskentaesitys on valmistunut tammi-helmikuun 2012 aikana. Vuoden 2013 aikana on laadittu meluselvitys Ruotimon motocross-radan alueelta sekä muinaismuistoinventointi koko kaava-alueelta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä keväällä Maanomistajat ja muut osalliset voivat esittää toiveitaan ja mielipiteitään koko kaavaprosessin ajan. Myös sähköinen palautteen antaminen on mahdollista > palaute Kallaveden rantaosayleiskaavasta.

9 8. ASEMAKAAVAT 9 Maanomistajia tiedotettiin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta kirjeitse. Jatkossa kaavan etenemisestä ja vaiheista tiedotetaan paikallislehdessä ja kunnan internetsivuilla. Ulkopaikkakuntalaisia kaava-alueen maanomistajia informoidaan kuulemisvaiheissa kirjeitse. Tarkemmin osallistumisprosessi on kuvattu kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka löytyy esimerkiksi kaavoituksen kotisivuilta. Vanosen rantaosayleiskaavassa oleva puolustusvoimien lisäselvityksiä vaativan alueen kaavoitusta jatketaan vuoden 2013 aikana. Alue oli osana rantayleiskaavaa, mutta jätettiin meluselvitystarpeen vuoksi vielä vahvistamatta. Puolustusvoimien laatima selvitys on valmistunut ja alueen maanomistajille järjestettiin kesällä 2012 tilaisuus, jossa tiedotettiin suunnittelutilanteesta. Viimeisin viranomaisneuvottelu on käyty Yhdessä kunnan, konsultin, eräiden maanomistajien ja metsähallituksen edustajan kanssa pidettiin neuvottelu maa-alueiden vaihtojen mahdollistamiseksi. Alueen kaavoitus hoidetaan konsulttivoimin. Toivola-Mynttilä-Peruvesi rantaosayleiskaavaan on tulossa muutoksia Suittilahden Vola-Golfin alueella. Muutokset liittyvät pääosin alueen matkailutoiminnan kehittämiseen. Rantaosayleiskaavan muutoksen kaavaluonnosasiakirjat ovat olleet nähtävillä Alueelle laaditaan maanomistajien toimesta myös ranta-asemakaavaa. Länsiosan rantaosayleiskaavan muutoksen (Pitkäjärven alue) kaavaluonnosasiakirjat ovat olleet nähtävillä Maanomistaja aikoo siirtää rakennusoikeuden Pitkäjärveltä muille omistamilleen ranta-alueille, joille tehdään maanomistajan toimesta ranta-asemakaava. Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos (Nikkilä / Apajanniemi / Vaskenkanta) Juolasveden Uudenapajanlahdella ja Katiskalahdella on hyväksytty kunnanvaltuustossa Vireillä olevat asemakaavat Ns. Siirlahden asemakaava Kunta omistaa maa-alueen Siirlahden alueen reunamilla, jonne on kuntakeskuksen ja Pyhäveden alueen osayleiskaavassa osoitettu (2008) asemakaavalla suunniteltava pientalovaltainen asuinalue merkinnällä A-1. Alue suunnitellaan kunnan tulevaisuuden tarpeisiin tonttitarjontaa täydentävänä alueena. Alueen toteuttamisesta ei ole vielä päätöksiä, vaan tilanne arvioidaan kaavan valmistuttua. Vuoriniemen asemakaavan muutos Vuonna 2011 on alettu valmistella Vuoriniemen pohjoisosassa sijaitsevan rakennuskiellossa olevan alueen asemakaavan muutosta. Alueen kaavoituksesta on maanomistajan ja kunnan välillä kaavoituksen käynnistämissopimus. Ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä tulisi neuvotella ja hyväksyä kaavan toteuttamista käsittelevä maankäyttösopimus. Voikosken alueen asemakaava Voikosken yleiskaavoitustyön pohjalta alueelle aletaan laatia vaiheittaista, maanomistajan tarpeiden mukaisesti jaksotettavaa pääosin teollisuuden tarpeisiin vastaavaa asemakaavaa. Yleiskaavassa on tarkemmin määritelty ensivaiheen kaava-alueet. Paasolanmäen (kirkonkylän) asemakaavan kumoaminen Paasolanmäen alueella on voimassa vuoden 1955 asemakaava, joka on alueen yleiskaavoituksessa 2008 todettu vanhentuneeksi. Yleiskaavassa alue on osoitettu kyläalueeksi AT- merkinnällä. Alueen voimassa oleva asemakaava on tarkoitus kumota, jolloin alueelle jäisi voimaan vuoden 2008 yleiskaava, joka tällä hetkellä riittävällä tavalla ohjaa alueen rakentamista. Alue on osa asemakaavan saneerausta. kts. kohta 10.

10 Poitin asemakaavan muutos Aloite kaavamuutokseen Poitin teollisuusalueella on tullut kunnalta sekä yksityisiltä maanomistajilta ja yrityksiltä. Kaavaluonnosasiakirjat ovat olleet nähtävillä Vireillä olevat ranta-asemakaavat Tällä hetkellä vireillä olevia ranta-asemakaavoja ovat: - Nuutinharjun ranta-asemakaava Kinnilän kylässä tilalla Siikanen 3:58. Kaavan hyväksymispäätöksestä on valitettu Kuopion hallinto-oikeuteen. - Kallaveden Riinin ja Itä-Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus. Kaavaehdotusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Kaavalla osoitetaan Pitkäjärveltä siirretty rakennusoikeus. Kaavaa laatii FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, Kuopion aluetoimisto. - Survaanniemen ranta-asemakaavan kumoaminen. Kaava on tarkoitus kumota Kallaveden rantaosayleiskaavan yhteydessä ja alue suunnitellaan uudelleen yleiskaavalla. Alue on Mäntyharjun kunnan omistuksessa. - Peruveden ranta-asemakaava Peruveden eteläosassa Suittilahden länsipuolella. Ranta-asemakaava on tullut alueella vireille jo 90-luvulla, mutta jäänyt luonnosasteelle. Vuonna 2011 valmistuneen Peruvesi Vihantasalmi matkailun Masterplanin jatkohankkeena Vola-Golfin alueelle laaditaan matkailupainotteinen ranta-asemakaava. Kaavaluonnosasiakirjat ovat olleet nähtävillä KAAVOITUKSEEN LIITTYVÄT SEUDULLISET HANKKEET Katso kohta vaihemaakuntakaava. 10. MUUT KAAVOITUKSEEN LIITTYVÄT HANKKEET Kuntakeskuksen asemakaavan saneeraus Kuntakeskuksen ja Pyhäveden alueen osayleiskaavan tulee olemaan perustana kuntakeskuksen asemakaavan saneerausohjelmaa suunniteltaessa. Saneerausohjelman laadinta on ajankohtainen, sillä osin nykyinen asemakaava on toteutumattomana vanhentunut. Saneerausohjelmassa asemakaava-alue jaetaan osiin, jotka luokitellaan ja aikataulutetaan saneerauksen kiireellisyyden perusteella. Voimassa oleva yleiskaava antaa pohjaa ohjelmoinnille. Saneeraukset tullaan laatimaan pääasiassa konsulttityönä. Mäntyharjun kunnassa on käynnistetty keskustan kehittämissuunnitelma, jonka osaltaan valmistuessaan nähdään ohjaavan asemakaavoituksen tavoitteita. Kehittämissuunnitelmaan liittyen järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka tarkoituksena on löytää ideoita Mäntyharjun keskustan hallitulle rakennemuutokselle ja kehittämiselle. Keskustan kehittämisprojektia vetää Projektipäällikkö Martti Wilhelms/ Mäsek.

11 Toivola-Mynttilä-Peruvesi rantaosayleiskaava ja Varpasen rantaosayleiskaava Kyseiset rantaosayleiskaavat laadittiin aikoinaan nykykäytäntöä alhaisempien mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Tästä syystä Toivola-Mynttilä-Peruveden ja Varpasen rantaosayleiskaavat voidaan ottaa myöhemmin tarkennettavana ajankohtana uudelleen käsittelyyn. Saneeraamisen tavoitteiksi on esitetty mitoitusperusteiden nostamista Länsiosan rantaosayleiskaavan kanssa samalla tasolle HYVÄN KAAVOITUSTYÖN PALKINTO Mäntyharjun kunta on saanut Etelä-savon vuoden 2013 hyvän kaavatyön palkinnon. Pal kinnon perusteena on kunnan pitkäjänteinen ja ennakkoluuloton työ alueidenkäytön suunnittelun edistämisessä. Etelä-Savon ELY-keskus luovutti palkinnon kaavoittajien ja rakennustarkastajien neuvottelupäivillä Pieksämäellä Perusteluissa todetaan, että Mäntyharjun kunta on luonut jäntevän kaavoitusohjelman ja toteuttanut sitä määrätietoisesti. Ymmärrys alueidenkäytön suunnittelun tärkeydestä on näkynyt riittävänä henkilöresurssina: Mäntyharjun kunta on ennakkoluulottomasti palkannut hyviä nuoria suunnittelijoita, mikä on tulevaisuuden alueidenkäytön osaamisen kannalta erinomaista. Paikkatietoaineistot ovat hyvässä kunnossa ja suunnitteluprosessit ovat edenneet mallikkaasti. Konsulttien palaute yhteistyön kulttuurista on ollut kiitettävä. Kunta on saavuttanut suunnitteluotteellaan myös menestystä, mm. mökkimessut toivat merkittävää piristystä pitäjään ja koko maakuntaan. Erityinen kiitos kunnalle kuuluu vireästä suhtautumisesta erilaisiin alueidenkäytöön liittyviin kehittämishankkeisiin. Viimeisimpänä uudenlaisena ja laajasti osallistavana hankkeena on menossa keskustan kehittämisen hanke, josta toivotaan aineksia muidenkin kirkonkylien keskustojen elinvoiman lisäämiseen. Palkittu kaavatyö on kokonaisuutena kiitettävällä tavalla edistänyt Etelä-Savon hyvää ympäristön laatua. Samalla halutaan yleisesti kiinnittää huomiota kaavanlaatijoiden ja kuntapäättäjien vaativaan tehtävään. Alueidenkäytön suunnittelulla on erittäin pitkäaikainen ja olennainen vaikutus ympäristöömme. 12. YHTEYSTIEDOT Kaavoitus, maankäyttö- ja paikkatietopalvelut Kaavoitusinsinöörin sijainen Heikki Mäkelä puh Paikkatietokäsittelijä Markku Lamponen puh

12 YLEISKAAVOITUSOHJELMA Osa-alue Tekovuodet 1. Varpanen Hyväksytty Toivola-Mynttilä-Peruvesi Hyväksytty Länsiosa Hyväksytty Vanonen Hyväksytty (Lisäselvitysalueen kaavatyö vireillä) 5. Kuntakeskus ja Pyhävesi Hyväksytty Kallavesi Käynnistynyt vuoden 2010 aikana