Tietotuotantoon ja tutkimukseen perustuva kehittäminen kunnissa osaamiskeskusten yhteistyöhaaste

Transkriptio

1 Tietotuotantoon tutkimukseen perustuva kehittäminen kunnissa osaamiskeskusten yhteistyöhaaste Huolta-säätiön, valtakunnallisen yliopistoverkosto Sosnetin sosiaalialan osaamiskeskusten työseminaari , Kehitysjohta Arto Rautajoki SONet BOTNIA Ketterä moniosaa 1

2 Sosiaalialan osaamiskeskukset kuntien kehittämisen tukena: Kuntalain 1 : Kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia kestävää kehitystä alueellaan Sosiaalihuoltolain 13 : kunnan on huolehdittava sosiaalihuoltoa muuta sosiaaliturvaa koskevan mm. tutkimustoiminnan järjestämisestä. Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat koko maan kattava alueellinen yhteistyörakenne, mukana kaikki kunnat, laa kehittämisvastuu, tukevat alueellista kehittämistoiminta (L 1230/2001) THL tukee sosiaalialan osaamiskeskuksia tutkimustoiminnassa muussa kehittämistyössä Ketterä moniosaa 2

3 Näkökulmia: 1 Sosiaalialan osaamiskeskukset kehittämisrakenteena tehtävät 2. Tietotuotantoon tutkimukseen perustuvan sosiaalihuollon kehittämisen merkityksestä haasteista kuntien tukena 3. Kokemuksia kansallisen sektoritutkimuksen, alueellisen paikallisen tietotuotannon tutkimuksen yhteensovittamisesta Aikuissosiaalityön vaikuttavuushankkeessa (case Seinäjoen osahanke) 4. Tietotuotantoon tutkimukseen perustuvan kehittämisen rakenteen haasteita kuntien tukena osaamiskeskusten yhteistyössä Ketterä moniosaa 3

4 Sosiaalialan osaamiskeskukset perustamisankohdan mukaan (kk/v) POSKE 8/2001 SONetBotnia 8/2002 FSKC 12/2001 Pikassos 11/2001 KOSKE 3/2001 Vasso 9/2002 Socca 4/2002 Sosiaalitaito 12/2001 Verso 4/2002 ISO 2/2001 Socom 10/2001

5 Sosiaalialan osaamiskeskusten tehtävät : Kehittää välittää sosiaalialan osaamista asiantuntemusta Kehittää peruspalvelu erityisosaamista vaativia erityis- asiantuntipalvelu Sosiaalialan perus-, tko- täydennyskoulutuksen käytännön työn monipuolinen yhteys Sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- kehittämistoiminnan toteutuminen Ylläpitää yhteistyötä alueellisten erityis- asiantuntipalvelujen tuottamiseksi Ketterä moniosaa 5

6 Sosiaalialan osaamiskeskukset alueellisessa tietotuotannossa tutkimuksessa mm. Käytäntöä palvelevaa kunta- asiakaslähtöistä kehittämistä, hankkeita tutkimusta yliopisto- ym. yhteistyössä Palvelujen tila- hyvinvointiselvityksiä, palvelujen hankkeiden arviointe arviointitutkimusta Alueellisen tietotuotannon tutkimustarpeiden arviointia verkostopohisessa yhteistyössä Keskeistä toiminnassa on tietotuotannon tutkimuksen, tiedonhallinnan tiedon hyödyntämisen kehittäminen kuntien tarpeisiin Opetus- tutkimusklinikkatoimintaa yhteistyössä mm. yliopistot, ammattikorkeakoulut kunnat Sosiaalihuollon päätöksentekijä-, työntekijä- asiakasymmärryksen lisääminen tutkittuun tietoon perustuvan kehittämisen merkityksestä konkreettisesti käytännönläheisesti Ketterä moniosaa 6

7 Sosiaalialan tietotuotantoon tutkimukseen perustuvan kehittämisen merkityksestä kunnissa Normi- resurssiohuksesta siirrytty 80-luvun puolivälistä alkaen informaatio- asiakasohukseen Johtamisen suunnittelun keskeisin työkalu Kasvava merkitys sosiaalipoliittisesti vastattaessa yhteiskunnallisen toimintaympäristön muutoshaasteisiin mm. Palvelurakenteiden muutos palveluinnovaatiot Väestön ikääntyminen palvelutarpeiden kasvu Kuntien alueiden erilaistuminen Työvoiman saatavuuden kysymykset Tulo- hyvinvointierojen kasvu Kansalaisten valinnan mahdollisuudet Tuottavuuden vaikuttavuuden vaatimukset Tieto pyrkii tuomaan järjestystä kaaoksen keskelle (mm. tilastot) Sosiaalihuollon tietotuotanto tutkimus on tärkeä saada lähemmäksi vahvistuvaksi osaksi sosiaalihuollon asiakastyötä, myös ns. hilisen tiedon systemaattinen kokoaminen: sosiaalihuollon äänen näkyväksi tekeminen Ketterä moniosaa 7

8 Tietotuotantoon/ tutkimukseen perustuva kehittäminen yhteistyöhaasteena Toimintaympäristön, hyvinvoinnin /sosiaalihuollon rakenteiden muutos Kuntalaisten / asiakkaiden kokemustiedon systemaattisempi tuottaminen hyödyntäminen / sosiaalihuollon kehittämisen perustana (yliopisto, amk, Thl, oske-, kunta- ym. toimit ) Todennettua tietoa: Todennettu tieto A) Kansalaisten hyvinvoinnin tilasta muutoksista: A) hyvinvoinnin, tilastotieto, tilasta asiantuntitieto, muutoksista: ennakointitieto, tilastotieto, asiantuntitieto, ennusteet, vertailtavuus ennakointitieto B) B) hyvinvointia hyvinvointia edistävien edistävien haittaavien haittaavien tekijöiden tekijöiden muutoksista: muutoksista: tilastotieto, tilastotieto, prosessitieto prosessitieto ym. ym. C) C) sosiaalihuollon Sosiaalihuollon (hyvinvoinnin) (hyvinvoinnin) palvelujärjestelmän palvelujärjestelmän palvelujen tilasta tilasta muutossuunnista: muutossuunnista: tilastotilasto rekisteritieto, rekisteritieto, historia/pitkittäistieto, historia/pitkittäistieto, trenditieto, trenditieto, ennakointitieto, ennakointitieto vertailtavuus D) D) alueellinen Alueellinen paikallinen paikallinen elinolojen elinolojen hyvinvoinnin hyvinvoinnin erilaistuminen: erilaistuminen: paikkatieto, paikkatieto, vertailutieto, vertailutieto, seurantaseuranta ennakointitieto ennakointitieto Muuttuva lainsäädäntö: Sosiaalihuollon tietoperustaisuuden varmistaminen: suunnittelun, strategiatyön, johtamisen, asiakastyön kehittämisen ym. tukena, välitystehtävä Sosiaalihuollon työkäytäntöjen menetelmien, palveluprosessien -kokonaisuuksien vaikuttavuus: kustannustehokkuus vaikuttavuustieto: osaaminen, työ, tutkimus, opetus kehittäminen integrointi, juurruttaminen

9 Esim. AIKUISSOSIAALITYÖN VAIKUTTAVUUSHANKE: : THL-sosiaalialan osaamiskeskus-kuntayhteistyönä käytännönläheistä kehittämistä tutkimusta THL- SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS-KUNTAyhteistyötä: Esimerkkinä Aikuissosiaalityön vaikuttavuushanke Ketterä moniosaa 9

10 Esimerkkinä Seinäjoen osahanke Kehitettiin aikuissosiaalityöhön vaikuttavuuden arviointimittari AVAIN THL:n tutkijoiden, SONet BOTNIAn Seinäjoen sosiaalityön esimiesten kanssa AVAIN on verkkopohinen mittari, jolla mitataan sosiaalityön tavoitteiden toteutumista työmenetelmien vaikuttavuutta Alku- loppuarviointi tehtiin 172 asiakkaan kohdalla Hanke on raportoitu THL:n sarssa, linkki: Ketterä moniosaa 10

11 Esimerkkinä Seinäjoen osahanke Työkokoukset, konsultaatio SONet BOTNIA yhteistyössä Tiedonlevittäminen sosiaalialan osaamiskeskuksen tiedotteessa + verkostot Jatkotoimena: EMPOWER-hanke: - Tutkitaan malle, joilla sosiaalityössä voidaan poistaa huono-osaisuutta Kunnallisalan kehittämissäätiö, THL, kunnat, Seinäjoen sosiaalivirasto SONet BOTNIA mukana: Mediapa-toiminta, uusi tehostetun sosiaalityön malli Seinäjoen sosiaalivirastoon nuorille toimeentulotuen asiakkaille, toimintamallin levitys, THL tutkii toiminnan vaikuttavuutta, yliopistoyhteistyönä (Tay) pro gradututkielmaan perustuva vaikuttavuuden arviointi, SONet BOTNIA integroi tutkimukset osaksi alueellisen hyvinvointitietotuotannon maakunnallista kehittämissuunnitelmaa Ketterä moniosaa 11

12 Kokemuksia havainto: Yhteistyössä on tunnistettu kehittämisen tarpeet, tutkimus suunnattu aiempi kehittäminen huomioon ottaen, selkeämpi kehittämisen tkumo Tiedon tuottaminen suoraan sosiaalityöstä / asiakkaalta saatavan tiedon kehittäminen Valtakunnallinen tutkimus kehittäminen lkautettu sujuvasti alueellisen tietotuotannon, tutkimuksen kehittämisen tueksi Johdon hyväksyntä: yhteistyön ra-aidat matalia, tutkimusperustaiselle kehittämiselle on annettu tilaa Ketterä moniosaa 12

13 Havaitsemiamme haasteita 1: Tutkimustietoa hyödynnetään liian vähän sosiaalialan työssä => haaste sosiaalialan tutkimuksen kehittämisen rakenteille sekä sosiaalialan koulutukselle Käytännön toimit eivät tiedä, miten tietoa voitaisiin tuottaa hyödyntää => Tietotuotantoa tutkimusta tilanteisiin, joissa tietoa tullaan käyttämään Alueet ovat eriarvoisia tutkimustiedon tuottamisessa hyödyntämisessä Hankkeissa kuluu liikaa aikaa kaiken aloittamiseen alusta: tarvitaan tiivis yhteistyö sektoritutkimuksen, yliopistojen, osaamiskeskusten kuntien kanssa tuotetun, tutkitun tiedon levittämiseen, hyödyntämiseen juurruttamiseen Ketterä moniosaa 13

14 Havaitsemiamme haasteita 2.: Kuntien alueellinen kehittämistoiminta kärsii hankerahoituksen huonosta suuntaamisesta kehittämistyön suunnitelmallisen tkumon puutteesta Tulisi siirtyä hankerahoituksesta kuntia alueita tukevaan pitkäjänteisen kehittämistyön mahdollistavaan tutkimuksen kehittämisen rakenteeseen sen rahoitukseen Lähde: Rautajoki, Arto & Suonen, Riitta & Kivipelto, Minna (2014): Voiko sosiaalityön tutkimus kehittäminen muuttaa käytäntöjä? Kokemuksia valtakunnallisen alueellisen tutkimus- kehittämistoiminnan yhteistyön vaikutuksista. Kunnallistieteellinen aikakauskir 2014 (1), Ketterä moniosaa 14

15 HAASTEITA TIETOTUOTANTOON JA TUTKIMUKSEEN PERUSTUVALLE KEHITTÄMISEN RAKENTEELLE KUNTIEN TUKENA YHTEISTYÖSSÄ 1. Lakisääteinen kehittämisrakenteen toimintamandaatti on oltava Myös kuntien kehittämisresursseista huolehdittava Selkeä kehittämisrakenteen tarkoitus konkreettiset tehtävät Kehitettävän toiminnan kannalta mielekäs toiminta-alue => yhteensovitus sosiaali- terveydenhuollonuudistuksen kanssa Jatkuva, kohtuullinen perusrahoitus tehtäviin Riittävä, osaava henkilöstö johto (vrt. Kauppila 2013) Ketterä moniosaa 15

16 HAASTEITA TIETOTUOTANTOON JA TUTKIMUKSEEN PERUSTUVALLE KEHITTÄMISEN RAKENTEELLE KUNTIEN TUKENA YHTEISTYÖSSÄ 2.: Tasapainoinen sosiaali- terveydenhuollon kehittämisrakenteen yhteensovittaminen kuntien kehittämistyön tukena (toiminnallinen integraatio ensisiista) Päätöksenteko kehittäminen tutkittuun tietoon perustuvaksi muutoksia ennakoivaksi Tietotuotanto, tutkimukseen perustuva tieto, arviointi ennakointi ovat osa sosiaalihuollon ammattilaisten työtä => tutkimuksen kehittämisen rakenne tukee Asiakkaalta saatavan tiedon asiakkaista saatavan tietotuotannon kehittäminen systematisointi => Asiakasymmärrys vaatii monipuolista asiakastietoa Sosiaalihuollon tutkimusevo tai vastaava rahoitus välttämätön, sosiaalihuollon tutkimusta sosiaali- terveydenhuollon rapintojen tutkimusta vahvistettava Ketterä moniosaa 16

17 HAASTEITA TIETOTUOTANTOON JA TUTKIMUKSEEN PERUSTUVALLE KEHITTÄMISEN RAKENTEELLE KUNTIEN TUKENA YHTEISTYÖSSÄ 3.: Paikallisen alueellisen antasaisen tiedon saaminen korostuu tulevaisuudessa: Millaiseen tietopohan sosiaalihuollon kehittäminen kunnissa noa? Miten tutkimusta muuta systemaattista tietotuotantoa integroidaan kunnissa palvelujen kehittämisen tueksi? Millainen tieto on relevanttia? Perustutkimuksen turvaaminen on perusta: Kiinteä yhteys yliopistolliseen, tieteelliseen tutkimukseen opetukseen Kiinteä yhteys kansalliseen sektoritutkimukseen kehitystyöhön (THL) Kiinteä integrointi kunnan muuhun tutkimustoimintaan kehittämiseen Kiinteä yhteys kuntien lakisääteiseen hyvinvointikertomustyöhön Ketterä moniosaa 17

18 HAASTEITA TIETOTUOTANTOON JA TUTKIMUKSEEN PERUSTUVALLE KEHITTÄMISEN RAKENTEELLE KUNTIEN TUKENA YHTEISTYÖSSÄ 4.: Soveltavan tutkimus- kehittämistoiminnan yhteistyö Tarvitaan systemaattista, antasaista, helposti hyödynnettävää sosiaalihuollon tietotuotantoa tutkimusta sekä kriittistä sosiaalihuollon työkäytäntöjä menetelmiä arvioivaa sosiaalityön tieteellistä tutkimusta Tietoperustaiseen kehittämiseen motivointi kunnissa on iso haaste sosiaalialan osaamiskeskuksille vaatii vahvo kumppaneita Ketterä moniosaa 18

19 Sosiaalihuollon tietotuotanto tutkimus kuntien tukena PAIKKATIETO -alueellisista palveluvaihteluista väestöryhmittäisistä eroista KOKEMUSTIETO (mm. kansalaisraadit, asiakkaan kokema vaikuttavuus ) Kuntalaisten kokemuksia näkemyksiä hyvinvoinnista, palvelutarpeista - tyytyväisyydestä. - henkilökohtainen tulkinta -kokemuksellisesti rakentuva SOSIAALIHUOLLON KOKONAISKUVA - sosiaalihuollon asiakkaiden tarpeet - yhteiskunnan toiminta - palvelujärjestelmä - ammatillinen henkilöstö, osaaminen - Sosiaalihuollon tietotuotanto tutkimus, mm. ymmärtämiseen tähtäävä tieto, ennakointitieto, sosiaalinen raportointi, kustannustehokkuus- vaikuttavuustieto REKISTERITIETO (Asiakasrekisteri-, kuntien tietokannat ) Reaaliaikainen rekisteritieto palvelutapahtumista TILASTOLLINEN TIETO (hyvinvointikertomuskehittäminen) tilastollinen tieto palvelukokonaisuuksista (mm. ATH ) ASIANTUNTIJATIETO Asiantuntinäkemykset: - kyselyt, fokusryhmät, = professionaalinen havainto toimintaympäristön muutoksista - Työprosessi- - menetelmätieto