EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
|
|
- Anne Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A32680 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Myllyojan kunnostuskokonaisuus koillisella Vesijärvellä Ohjelma Etelä-Suomi Toimintalinja 3 : Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Projektityyppi Sekä investointi- että kehittämisprojekti Vastuuviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Projektin vastuuhenkilön nimi Heikki Mäkinen Sähköpostiosoite heikki.makinen@vesijarvi.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Heikki Mäkinen Sähköpostiosoite heikki.makinen@vesijarvi.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Kosteikkojen ja altaiden rakentamisen tarkoituksena on pysäyttää veteen joutunutta kiintoainetta ja sitoa kosteikkokasvillisuuden kautta veteen liuenneita ravinteita ennen kuin ne joutuvat järveen sitä rehevöittämään. Hyvin onnistuessaan kosteikko voi sitoa vuositasolla noin kolmasosan valumavesien typestä ja reilusti yli puolet fosforista. Toimiakseen kunnolla kosteikon on kuitenkin täytettävä tietyt yläpuolisen valuma-alueen kokoon ja uoman virtaaman suuruuteen suhteutetut kokovaatimukset. Käytännössä tilanne on usein sellainen, ettei kosteikkoa ole mahdollista rakentaa esimerkiksi sopivan rakennusmaan puutteen vuoksi hydraulisesti arvioituna riittävän suureksi. Kosteikkoa ei ole siis mahdollista laajentaa sivusuunnassa kauaksi olemassa olevasta ojauomasta. Tällaisissa varsin tavallisissa tilanteissa on haettava ratkaisua rakentamalla ojauomaan useita kosteikkoja peräkkäin, ja kokoamalla niistä hydraulisesti yhtenä kokonaisuutena toimiva järjestelmä. Tällaisia kokonaisuuksia on rakennettu toistaiseksi vasta varsin vähän. Myllyoja on virtaamaltaan kolmanneksi suurin Vesijärveen laskevista uomista. Uomista 22 on ollut pitkäaikaisen seurannan piirissä, ja sekä typen että fosforin tarkastelussa Myllyoja on kahden kuormittavimman ojan joukossa. Paimelanlahti, johon Myllyoja laskee, on Vesijärven heikkokuntoisimpia ja pisimmälle rehevöityneitä osia. Ravinnekuormituksen vähentämiseen on selkeä tarve. Hankkeen tavoitteena EURA JÄRJESTELMÄ 1/6
2 on kosteikkoja rakentamalla: 1. pyrkiä hillitsemään ravinteiden kulkeutumista Vesijärven Paimelanlahteen ja sieltä edelleen muulle Vesijärvelle. 2. luoda kokonaisuus, jota voidaan esitellä mallina aiheen kanssa toimiville viranomaisille ja erilaisille vesienhoidon toimijoille. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Vesiensuojelua on tehty Vesijärvellä jo 1970-luvulta lähtien. Myös maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimia on toteutettu jo pitkään. Kuluneiden vuosien aikana on löytynyt paikallisia yhteistyökumppaneita, joilla on sekä osaamista että resursseja vesienhoidolliseen yhteistyöhön. Työnjako tämän hankkeen toteutuksessa oli seuraava: - Kosteikon teettivät: maanomistajat yhdessä Vesijärvisäätiön kanssa - Hankkeessa nojauduttiin aiemmin tehtyihin suunnitelmiin, joista ovat vastanneet: Päijät- Hämeen Vesijärvisäätiö, LimnoFin Oy, Suomen Riistakeskuksen Laitialan toimipiste sekä Suomen ympäristökeskus - Raivaus ja maanajo: maanomistajat - Kosteikon kaivu: urakoitsijat, jotka Vesijärvisäätiö kilpailutti Työt alkoivat pian tapahtuneen urakoitsijan valinnan jälkeen. Ensimmäisen kerran kauha kuopaisi maata altaalla 1 (altaat numeroitu kartta-ja kuvaliitteeseen). Toiminta saatiin alusta alkaen organisoitua sujuvaksi niin, että kaivuu-urakoitsijat saivat keskittyä pääosin kaivamiseen ja maanajon hoitivat suurimmaksi osaksi maanomistajat. Ensimmäinen allas valmistui ja saman tien aloitettiin kahden seuraavan altaan urakointi. Altaat 2 ja 3 valmistuivat aivan helmi-maaliskuun taitteessa ja muutamaa päivää myöhemmin 4.3. myös neljäs allas. Urakoitsijat tekivät erittäin pitää päivää, koska aurinko alkoi uhkaavasti pehmentää routaa ja sääennusteen mukaan tilanne oli muuttumassa rakentamisen kannalta pian entistä vaikeammaksi. Viides ja kuudes allas valmistuivat Etenkin näiden altaiden toteuttamista helpotti ja nopeutti merkittävästi se, että urakoitsija käytti kaivuussa juuri hankkimaansa pitkäpuomista kaivinkonetta, jolla työ voitiin tehdä käytännössä kokonaan altaan toiselta laidalta. Aikaa ei siis kulunut turhiin siirtymiin ja kaivuualustojen rakentamiseen. Ylen paikallisuutisten kuvausryhmä kävi Vesijärvisäätiön tiedotteen innoittamana Myllyojalla tutustumassa työn etenemiseen Uutisjuttu Myllyojan kosteikkorakentamisesta esitettiin TV:ssä saman illan alueuutisissa. Viimeisin kosteikkoketjun seitsemästä altaasta valmistui Vain muutama päivä tämän jälkeen maa oli jo pehmennyt niin paljon, ettei painavilla työkoneilla olisi enää päässyt kaivamaan eikä kuljettamaan kaivuumassoja pois. Altaiden toteuttamisen yhteydessä rakennettiin uomaan myös kolme pohjapatoa, joihin maanomistajat tarjosivat tarvittavan kiviaineksen. Kivimassan siirtäminen rakennuspaikalle tapahtui maanomistajien ja paikallisen kuljetusyrittäjän yhteisenä luontaissuorituksena. EURA JÄRJESTELMÄ 2/6
3 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankesuunnitelman mukaan hankkeen tuloksista tiedotetaan heti rakennustöiden valmistuttua ja myöhemmin säännöllisesti vesinäytteenottojen yhteydessä 4-5 krt vuodessa Hankesuunnitelmassa todetaan tiedotusta hoidettavan lähinnä lehtiartikkeleiden, sähköisen uutiskirjeen, keskustelutilaisuuksien, ja "puskaradion" kautta. Vesijärvisäätiön www-sivuille kootaan järvikunnostusportaalia, jonka osaksi hankkeessa saatuja tuloksia kootaan. Hankkeesta on toistaiseksi viestitty pääasiassa Vesijärvisäätiön uutiskirjeiden, säätiön www-sivujen, yleisötilaisuuksien sekä puskaradion kautta. Maanrakennustöiden pääosan valmistuttua alkutalvella 2014, YLE:n maakuntauutiset teki aiheesta jutun tv:n alueuutisiin. Hankkeen valmistumisesta on tulossa uutinen Vesijärvisäätiön uutiskirjeeseen alkuvuodesta Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Suurimmat epävarmuudet ja ongelmat hankkeen toteutuksessa ovat liittyneet sääoloihin. Rakennustyöt edellyttävät onnistuakseen riittävän kylmää keliä ja roudassa olevaa maata, joka kantaa painavat rakennuskoneet. Hankkeen toteutuksen ahtaassa aikaraamissa ei ollut varmaa, että sopivia kelioloja olisi tarjolla. Onneksi helmikuun 2014 säät mahdollistivat juuri ja juuri hankkeen toteutuksen. Hankkeen suosituksena voidaan todeta, että toimenpiteiden toteutusta on valmisteltava etukäteen mahdollisimman pitkälle ja ryhdyttävä maansiirtotöihin heti, kun sääolot sen sallivat. 8. PROJEKTIN TULOKSET Hankkeessa on toteutettu kevättalvella 2014 kosteikkoketjukokonaisuus, joka kattaa matkan kantatie 24:ltä Vaaniantien siltarumpuun asti. Myllyojassa on hankkeen tuloksena yhteensä seitsemän altaan muodostama ketju, jonka tarkoituksena on hillitä ravinteiden kulkeutumista Paimelanlahteen. Vaikutusta ravinteiden kulkeutumiseen voidaan kunnolla arvioida vasta pitemmällä aikajänteellä, kuten hankesuunnitelmassakin todettiin. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Hankkeen innovatiivisuus punnitaan lopulta sen kautta, voidaanko nyt toteutetulla kosteikkoketjulla vähentää vesistöön kulkeutuvien ravinteiden määrää. Tähän saadaan selvyys vasta useampien vuosien päästä, kun allasketjun toiminta vakiintuu mm. vesikasvillisuuden lisääntyessä. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Ei vaikutuksia EURA JÄRJESTELMÄ 3/6
4 11. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Hankkeen ympäristövaikutukset punnitaan lopulta sen kautta, voidaanko nyt toteutetulla kosteikkoketjulla vähentää vesistöön kulkeutuvien ravinteiden määrää. Tähän saadaan selvyys vasta useampien vuosien päästä 12. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Paikallisen vesiensuojelullisen merkityksensä lisäksi hanke vastaa kansallisellakin tasolla merkittävään tarpeeseen luoda kosteikkoketjukokonaisuus, jota voidaan esitellä aiheen kanssa toimiville viranomaisille ja erilaisille vesienhoidon toimijoille. Valtakunnan tasolla on löydettävissä esimerkkejä suurista kosteikoista (esim. Rantamo-Seitteli Tuusulassa), mutta sellaisia kokonaisuuksia ei ole käytännössä mahdollista toteuttaa kuin muutamissa kohteissa. Myllyojalla on testattu toteuttamismallia, jota voidaan monistaa lukuisiin kohteisiin eri puolilla maata jos se osoittautuu toimivaksi. 13. TOIMINNAN JATKUVUUS Kosteikon rakenteiden kuntoa ja syvennysosaan kertyneen lietteen määrää seurataan vuosittain. Tarvittaessa rakenteita kunnostetaan yhteistyössä maanomistajien ja Vesijärvisäätiön kesken. Altaan syvennysosa tyhjennetään n. 3 vuoden kuluttua perustamisesta, jolloin todetaan miten paljon maa-ainesta kerääntyy. Altaat tyhjennetään telakaivurilla ja maa-aines ajetaan pelloille painanteisiin. Kosteikon ympärille jätetty suojakaista niitetään ja tarvittaessa raivataan. Kertynyt jäte kuljetetaan kompostiin. Kosteikko voidaan tarvittaessa tyhjentää vedestä talveksi. Matalien osien umpeenkasvu ehkäistään laskemalla kosteikko tyhjäksi ja keräämällä kasvillisuus pois. Kosteikkoketjun vaikutusta Myllyojan veden laatuun seurataan osana Vesijärvisäätiön koordinoiman Vesijärvi-ohjelman toteutusta. 14. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: EAKR- ja valtion rahoitus ,00 70 % 0 0 % Kuntien rahoitus 0 0 % 0 0 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus ,00 30 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 15. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Kosteikkojen ja altaiden rakentamisen tarkoituksena on pysäyttää veteen joutunutta kiintoainetta ja sitoa kosteikkokasvillisuuden kautta veteen liuenneita ravinteita ennen kuin ne joutuvat järveen sitä rehevöittämään. Hyvin onnistuessaan kosteikko voi sitoa vuositasolla noin kolmasosan valumavesien typestä ja reilusti yli puolet fosforista. Toimiakseen kunnolla kosteikon on kuitenkin täytettävä tietyt yläpuolisen valuma-alueen kokoon ja uoman virtaaman suuruuteen suhteutetut kokovaatimukset. Käytännössä tilanne on usein sellainen, ettei kosteikkoa ole mahdollista rakentaa esimerkiksi sopivan rakennusmaan puutteen vuoksi hydraulisesti arvioituna riittävän suureksi. Kosteikkoa ei ole siis mahdollista laajentaa sivusuunnassa kauaksi EURA JÄRJESTELMÄ 4/6
5 olemassa olevasta ojauomasta. Tällaisissa varsin tavallisissa tilanteissa on haettava ratkaisua rakentamalla ojauomaan useita kosteikkoja peräkkäin, ja kokoamalla niistä hydraulisesti yhtenä kokonaisuutena toimiva järjestelmä. Tällaisia kokonaisuuksia on rakennettu toistaiseksi vasta varsin vähän. Myllyoja on virtaamaltaan kolmanneksi suurin Vesijärveen laskevista uomista. Uomista 22 on ollut pitkäaikaisen seurannan piirissä, ja sekä typen että fosforin tarkastelussa Myllyoja on kahden kuormittavimman ojan joukossa. Paimelanlahti, johon Myllyoja laskee, on Vesijärven heikkokuntoisimpia ja pisimmälle rehevöityneitä osia. Ravinnekuormituksen vähentämiseen on selkeä tarve. Hankkeen tavoitteena on kosteikkoja rakentamalla 1. pyrkiä hillitsemään ravinteiden kulkeutumista Vesijärven Paimelanlahteen ja sieltä edelleen muulle Vesijärvelle. 2. luoda kokonaisuus, jota voidaan esitellä mallina aiheen kanssa toimiville viranomaisille ja erilaisille vesienhoidon toimijoille. Vesiensuojelua on tehty Vesijärvellä jo 1970-luvulta lähtien. Myös maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimia on toteutettu jo pitkään. Kuluneiden vuosien aikana on löytynyt paikallisia yhteistyökumppaneita, joilla on sekä osaamista että resursseja vesienhoidolliseen yhteistyöhön. Työnjako tämän hankkeen toteutuksessa oli seuraava: - Kosteikon teettivät: maanomistajat yhdessä Vesijärvisäätiön kanssa - Hankkeessa nojauduttiin aiemmin tehtyihin suunnitelmiin, joista ovat vastanneet: Päijät- Hämeen Vesijärvisäätiö, LimnoFin Oy, Suomen Riistakeskuksen Laitialan toimipiste sekä Suomen ympäristökeskus - Raivaus ja maanajo: maanomistajat - Kosteikon kaivu: urakoitsijat, jotka Vesijärvisäätiö kilpailutti Työt alkoivat pian tapahtuneen urakoitsijan valinnan jälkeen. Ensimmäisen kerran kauha kuopaisi maata altaalla 1 (altaat numeroitu kartta-ja kuvaliitteeseen). Toiminta saatiin alusta alkaen organisoitua sujuvaksi niin, että kaivuu-urakoitsijat saivat keskittyä pääosin kaivamiseen ja maanajon hoitivat suurimmaksi osaksi maanomistajat. Ensimmäinen allas valmistui ja saman tien aloitettiin kahden seuraavan altaan urakointi. Altaat 2 ja 3 valmistuivat aivan helmi-maaliskuun taitteessa ja muutamaa päivää myöhemmin 4.3. myös neljäs allas. Urakoitsijat tekivät erittäin pitää päivää, koska aurinko alkoi uhkaavasti pehmentää routaa ja sääennusteen mukaan tilanne oli muuttumassa rakentamisen kannalta pian entistä vaikeammaksi. Viides ja kuudes allas valmistuivat Etenkin näiden altaiden toteuttamista helpotti ja nopeutti merkittävästi se, että urakoitsija käytti kaivuussa juuri hankkimaansa pitkäpuomista kaivinkonetta, jolla työ voitiin tehdä käytännössä kokonaan altaan toiselta laidalta. Aikaa ei siis kulunut turhiin siirtymiin ja kaivuualustojen rakentamiseen. Ylen paikallisuutisten kuvausryhmä kävi Vesijärvisäätiön tiedotteen innoittamana Myllyojalla tutustumassa työn etenemiseen Uutisjuttu Myllyojan kosteikkorakentamisesta esitettiin TV:ssä saman illan alueuutisissa. Viimeisin kosteikkoketjun seitsemästä altaasta valmistui Vain muutama päivä tämän jälkeen maa oli jo pehmennyt niin paljon, ettei painavilla työkoneilla olisi enää päässyt kaivamaan eikä kuljettamaan kaivuumassoja pois. Altaiden toteuttamisen yhteydessä rakennettiin uomaan myös kolme pohjapatoa, joihin maanomistajat tarjosivat tarvittavan kiviaineksen. Kivimassan siirtäminen rakennuspaikalle tapahtui maanomistajien ja paikallisen kuljetusyrittäjän yhteisenä luontaissuorituksena. Hankkeen tuloksena kevättalvella 2014 syntyi kosteikkoketjukokonaisuus, joka kattaa matkan kantatie 24:ltä EURA JÄRJESTELMÄ 5/6
6 Vaaniantien siltarumpuun asti. Kosteikkoketjulla pyritään hillitsemään ravinteiden kulkeutumista Paimelanlahteen. Vaikutusta ravinteiden kulkeutumiseen voidaan kuitenkin kunnolla arvioida vasta pitemmällä aikajänteellä, kuten hankesuunnitelmassakin todettiin. 16. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Asiakirjat säilytetään Vesjärvisäätiön tiloissa osoitteessa Askonkatu 9 c, Lahti. Päiväys ja allekirjoitus EURA JÄRJESTELMÄ 6/6
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi
LisätiedotEAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE
EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A32477 Tunniste A32477.0000 Tila
LisätiedotESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/1270/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11979 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn
LisätiedotESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi
LisätiedotESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10552 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin
LisätiedotESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila
LisätiedotESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 01.11.2010 Diaarinumero 31/545/2008 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10947 Tunniste
LisätiedotESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 30.06.2011 Diaarinumero EPOELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 040-149 3669 Projektikoodi
LisätiedotESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tunniste S12432.0000 Tila
LisätiedotEAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE
EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A32222 Tunniste A32222.0001 Tila
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen
LisätiedotTalviSÖKÖ. Vuosiraportti 1.4. 31.12.2013
TalviSÖKÖ Vuosiraportti 1.4. 31.12.2013 Sivu 1 1. RAPORTOINTIKAUSI 1.4.2013 31.12.2013 2. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Ohjelma Toimintalinja Projektityyppi Vastuuviranomainen TalviSÖKÖ - Alusöljyvahingon
LisätiedotESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI
ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotEAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 30.08.2011 Diaarinumero 30/2010 Käsittelijä Ville Roslakka Puhelinnumero 0505920404 Projektikoodi A31268 Tila Valmis
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen
LisätiedotKotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko
Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Piirrokset: Jari Kostet, Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi -
LisätiedotMONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen
MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
LisätiedotEAKR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI
EAKR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 23.10.2012 Diaarinumero 21/2010 Käsittelijä Sirpa Törhönen Puhelinnumero 08-61554203 Projektikoodi A31183 Tila Valmis
LisätiedotRYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA
RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA TOIMENPIDESELITYS 29.9.2014 Heli Kanerva-Lehto, Jussi Niemi, Heidi Nurminen 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualueen kuvaus Paskajärvi sijaitsee
LisätiedotESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11424 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 20.09.2012 1. PROJEKTIN
LisätiedotHeinijärven Suojeluyhdistyksen kokemuksia hankeyhteistyöstä
Heinijärven Suojeluyhdistyksen kokemuksia hankeyhteistyöstä Seminaari Tammelan kunnan vesistöjen kunnostushankkeista 30.9.2014 Marja Mäkelä, Jouko Elomaa Heinijärvi Matala ja runsasravinteinen humusjärvi
LisätiedotPeltojen ja metsien vesitalous hallintaan OHJELMA Tilaisuuden avaus - Ojat kuntoon hanke: Petra Korkiakoski, Hämeen
Peltojen ja metsien vesitalous hallintaan 24.10.2017 OHJELMA 12.00 Tilaisuuden avaus - Ojat kuntoon hanke: Petra Korkiakoski, Hämeen ammattikorkeakoulu - PyhäVesi hanke: Mirva Ketola, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
LisätiedotRiuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset
Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus
LisätiedotESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 02.04.2012 Diaarinumero EPOELY/141/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 040-149 3669 Projektikoodi
LisätiedotESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys
ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys Tämä näyttö on tarkoitettu ainoastaan seurantalomakkeen sisällön katselua varten. Lomake täytetään ja tulostetaan
LisätiedotESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/604/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn
LisätiedotEi-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit
Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä
LisätiedotJänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta
Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta Loimijokiryhmä 27.3.2019 Forssa Jouko Elomaa, Esko Lepänkoski Sijainti Tammelan järviylängöllä Lähtötilanne Jänijärvi
LisätiedotESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin
LisätiedotESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI
ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10245 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotSISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA
31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista
LisätiedotOjitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)
Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet
LisätiedotMaksatuspäätöksen päiväys syötettävä Maksatuspäätöksen järjestysnumero 1/1. Tunniste Maksatushakemuksen järjestysnumero 1/1 Maksatuskausi
EAKR-maksatuspäätösmalli 28 3 2008 MAKSATUSPÄÄTÖS Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi 2007 2013 [Tiedot tulevat järjestelmästä, pl. päiväys] Maksatuspäätöksen päiväys
LisätiedotESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI
ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11410 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI
LisätiedotESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 09.09.2011 Diaarinumero POHELY/2210/04.00.05.0/2010 Käsittelijä Muotio Marko Puhelinnumero 040 531 8809 Projektikoodi
LisätiedotEAKR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI
EAKR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 04.02.2014 Diaarinumero 550/2010 Käsittelijä Heikki Laukkanen Puhelinnumero 050-9180035 Projektikoodi A31545 Tila
LisätiedotOK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK
OK Ojat kuntoon Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK Ohjelma 9.00 Avaus ja hankkeen esittely (Petra Korkiakoski ja Teea Niskanen, HAMK) 9.30 Peruskuivatuksen ja metsäojitusten taustaa, nykytilanne
LisätiedotKaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke
Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 03.02.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi
LisätiedotMaatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1
Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä
Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.
Lisätiedottoteutuneet kustannukset
ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
LisätiedotVATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI
VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI Hankkeen tavoitteet TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (7) Hankkeen tavoitteena on vähentää Vatjusjärven valuma-alueitten metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta
LisätiedotKIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ
1 (5) KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ Hankkeen tavoitteet Hanke on osa Liminkaojan valuma-alueen kunnostusta, jonka tavoitteena on vesiensuojelun parantaminen ja metsäojitustoiminnan
LisätiedotMetsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus
ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia
LisätiedotLUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä
LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotTEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS
TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.1.-20.1.2011, Helsinki Vinkkejä jatkotyöskentelyyn Petri Veijalainen VARSINAINEN HAKUAIKA Varsinainen hakuaika päättyy 16.2.2011 klo 15 Hakemus laadittu internetissä
LisätiedotViranoja muuttaa muotoaan
Sivu 1 / 5 Kolme laskeutusallasta valmistunut Viranoja muuttaa muotoaan Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistyksen suurimpiin yksittäisiin hankkeisiin kuuluva Viranojan/ Pikku-Hapuan laskeutusallas
LisätiedotAutomaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa
Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
LisätiedotTEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki
ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki Ohjeita jatkotyöskentelyyn 1 Varsinainen hakuaika
LisätiedotOK Ojat kuntoon. Hankkeen esittely. Evo,
OK Ojat kuntoon Hankkeen esittely Evo, 3.11.2017 Ojat kuntoon -hanke Toteutusaika: 1.11.2016-31.12.2019 Hankealue: Kanta- ja Päijät-Häme Toteuttajat: Hämeen ammattikorkeakoulu (päätoteuttaja) Etelä-Suomen
LisätiedotESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI
ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 10.02.2015 1. RAPORTOINTIKAUSI
LisätiedotUusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom
Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /
LisätiedotVesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus
Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös
LisätiedotValtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien menojen tukikelpoisuudesta (1079/2007)
Projektikoodi: 510930 Projektin nimi: OKSA -projekti, Välityömarkkinoiden kehittämishanke Itä-Hämeessä Päätöksenjärjestysnumero 6/6 HEINOLAN KAUPUNKI 4 iria; O 07-11-2013 itus 0 / C T - Euroopan unioni
LisätiedotKosteikkojen merkitys vesiensuojelussa. Teija Kirkkala ja Henri Vaarala
Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa Teija Kirkkala ja Henri Vaarala 17.4.2012 1 Pyhäjärvi-instituuttisäätiö SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran kunta Köyliön kunta Säkylän kunta Ahlström Oy HK Ruokatalo Oy Lännen
LisätiedotEAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A32296 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 30.04.2015 1. PROJEKTIN
LisätiedotESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Alueen lähtötilanne, 2011 Kuva: Juha Kuukka Hankkeen tavoitteet
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotHahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010
Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hollola 3/2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma
LisätiedotHirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17
Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma
LisätiedotMaatalouden monivaikutteinen kosteikko
Anni Karhunen, Ilkka Myllyoja, Ari Sallmén Varsinais-Suomen ELY-keskus www.ymparisto.fi > Vesi > Vesiensuojelu > Maatalous Hyvään kosteikkoon kuuluu polveilevaa reunaa, niemekkeitä ja saarekkeita sekä
LisätiedotESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI
ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10801 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI
LisätiedotTuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila
Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen Heli Jutila Tuuloksen vesistöhanke 2011-2013 300 000 euroa kolmen vuoden aikana käytettäväksi tähän vesistöjen tilan parantamiseen kohteina ovat kaikki Tuuloksen
LisätiedotVESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet
VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei
LisätiedotEAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A31316 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 27.05.2014 1. PROJEKTIN
LisätiedotKauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson
Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta
LisätiedotESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10686 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotYhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia. Baltic Compact työpaja 13.6.2014
Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia Baltic Compact työpaja 13.6.2014 Vedenhallinta- ja kosteikkohankkeiden onnistumisen eväät ensimmäiseen ideaan suhtautuminen - positiivinen maanomistajien
Lisätiedot+90. F=1.6 km2 HQ=0.50 m3/s. v= 0.33 m/s HQ=0.33 m3/s t=0.91 m A=2.0 m2 +85. ljhs +80. ljhs ljhs. i=0.001. i=0.0005 lk=1:2. kaivu uuteen paikkaan
Uoma 3 Rumpukoko 600 mm F=0.30 km2 HQ=0.12 m3/s v=0.37m/s t=0.32 m A=0.4 Rumpukoko 800 mm F=0.8 km2 HQ=0.24 m3/s v=0.33 m/s t=0.48 m/s 0.75 m2 1+25 yl tien runpu ei toim enpiteitä 3+25 silta vesijuoksu
LisätiedotKohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue
Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue Rutumin alueella eniten korkeuseroja Lukuisia pohjapatoehdotuksia ja mahdollisuuksia luoda toimivia kokonaisuuksia Kaikkien varsinaisten
LisätiedotFosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi
Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Kuormituskartoitukset Saarijärven Pyhäjärvi 2010 sinilevä mg/l Sinileväkartoituksella saadaan selville
LisätiedotWWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti SAVIPONNIN KOSTEIKON (2,5 HA) TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Kosteikon
LisätiedotTASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN
TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.
LisätiedotIisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella
Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella Historiaa Rantojen kunnostuksia Lapinlahden kirkonkylän läheisyydessä yhdessä Pohjois- Savon ympäristökeskuksen kanssa 1990- luvulla Erilaisia
LisätiedotMetsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.
Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma
LisätiedotToiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla
Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Vesienhoidon yleisötilaisuus Joroinen 30.10.2014 Joroisselän kunnostustarve ja aikaisemmat selvitykset Joroisselän
LisätiedotPäätös EAKR-projektin KEHITTYVÄ KOTKANIEMI, EU001_14, 821970 rahoittamisesta. Projekti, jolle haetaan rahoitusta Projektin nimi: Kehittyvä Kotkaniemi
Maakuntahallitus 55 14.04.2014 Päätös EAKR-projektin KEHITTYVÄ KOTKANIEMI, EU001_14, 821970 rahoittamisesta 51/00.01.05.20/2014 Maakuntahallitus 55 Projekti, jolle haetaan rahoitusta Projektin nimi: Kehittyvä
LisätiedotLasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN
Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä
LisätiedotKosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja
Kosteikot Tuusulanjärven alueella; esimerkkinä Mäyränoja Järvenpäätalo 10.10.2016 Mauri Pekkarinen, Keski- Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Tuusulanjärvi Pinta-ala 6,0 km 2 Keskisyvyys 3,2
LisätiedotAsukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke
Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke Meillä on jotain yhteistä Hollolan kuntatilaisuus Vesijärvisäätio 25.5.2016 Kohteina Hollolassa Vesijärvi Työtjärvi Hahmajärvi Kutajärvi Matjärvi Arkiomaajärvi
LisätiedotTIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.
LisätiedotVesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet
Vesiensuojelu 4K Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Hanke keskittyy maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseen kolmella kolmella valuma-alueella Länsi-Uudellamaalla: Siuntionjoella,
LisätiedotTyötä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut
Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäluonnon hoitohankkeet Luonnonhoitohankkeet ovat tärkeä osa
LisätiedotHIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014
HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina
LisätiedotOsallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia
Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia Euroopan sosiaalirahasto ESR Porvoo 7.2.2019 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Euroopan sosiaalirahasto ESR EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus
MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen
LisätiedotPäijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 08 2009 Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Asikkala, Hollola, Lahti Markku Meronen Hämeenlinna 2009 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS HÄMEEN
LisätiedotESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI
ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10813 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI
Lisätiedot