EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A32680 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Myllyojan kunnostuskokonaisuus koillisella Vesijärvellä Ohjelma Etelä-Suomi Toimintalinja 3 : Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Projektityyppi Sekä investointi- että kehittämisprojekti Vastuuviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Projektin vastuuhenkilön nimi Heikki Mäkinen Sähköpostiosoite heikki.makinen@vesijarvi.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Heikki Mäkinen Sähköpostiosoite heikki.makinen@vesijarvi.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Kosteikkojen ja altaiden rakentamisen tarkoituksena on pysäyttää veteen joutunutta kiintoainetta ja sitoa kosteikkokasvillisuuden kautta veteen liuenneita ravinteita ennen kuin ne joutuvat järveen sitä rehevöittämään. Hyvin onnistuessaan kosteikko voi sitoa vuositasolla noin kolmasosan valumavesien typestä ja reilusti yli puolet fosforista. Toimiakseen kunnolla kosteikon on kuitenkin täytettävä tietyt yläpuolisen valuma-alueen kokoon ja uoman virtaaman suuruuteen suhteutetut kokovaatimukset. Käytännössä tilanne on usein sellainen, ettei kosteikkoa ole mahdollista rakentaa esimerkiksi sopivan rakennusmaan puutteen vuoksi hydraulisesti arvioituna riittävän suureksi. Kosteikkoa ei ole siis mahdollista laajentaa sivusuunnassa kauaksi olemassa olevasta ojauomasta. Tällaisissa varsin tavallisissa tilanteissa on haettava ratkaisua rakentamalla ojauomaan useita kosteikkoja peräkkäin, ja kokoamalla niistä hydraulisesti yhtenä kokonaisuutena toimiva järjestelmä. Tällaisia kokonaisuuksia on rakennettu toistaiseksi vasta varsin vähän. Myllyoja on virtaamaltaan kolmanneksi suurin Vesijärveen laskevista uomista. Uomista 22 on ollut pitkäaikaisen seurannan piirissä, ja sekä typen että fosforin tarkastelussa Myllyoja on kahden kuormittavimman ojan joukossa. Paimelanlahti, johon Myllyoja laskee, on Vesijärven heikkokuntoisimpia ja pisimmälle rehevöityneitä osia. Ravinnekuormituksen vähentämiseen on selkeä tarve. Hankkeen tavoitteena EURA JÄRJESTELMÄ 1/6

2 on kosteikkoja rakentamalla: 1. pyrkiä hillitsemään ravinteiden kulkeutumista Vesijärven Paimelanlahteen ja sieltä edelleen muulle Vesijärvelle. 2. luoda kokonaisuus, jota voidaan esitellä mallina aiheen kanssa toimiville viranomaisille ja erilaisille vesienhoidon toimijoille. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Vesiensuojelua on tehty Vesijärvellä jo 1970-luvulta lähtien. Myös maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimia on toteutettu jo pitkään. Kuluneiden vuosien aikana on löytynyt paikallisia yhteistyökumppaneita, joilla on sekä osaamista että resursseja vesienhoidolliseen yhteistyöhön. Työnjako tämän hankkeen toteutuksessa oli seuraava: - Kosteikon teettivät: maanomistajat yhdessä Vesijärvisäätiön kanssa - Hankkeessa nojauduttiin aiemmin tehtyihin suunnitelmiin, joista ovat vastanneet: Päijät- Hämeen Vesijärvisäätiö, LimnoFin Oy, Suomen Riistakeskuksen Laitialan toimipiste sekä Suomen ympäristökeskus - Raivaus ja maanajo: maanomistajat - Kosteikon kaivu: urakoitsijat, jotka Vesijärvisäätiö kilpailutti Työt alkoivat pian tapahtuneen urakoitsijan valinnan jälkeen. Ensimmäisen kerran kauha kuopaisi maata altaalla 1 (altaat numeroitu kartta-ja kuvaliitteeseen). Toiminta saatiin alusta alkaen organisoitua sujuvaksi niin, että kaivuu-urakoitsijat saivat keskittyä pääosin kaivamiseen ja maanajon hoitivat suurimmaksi osaksi maanomistajat. Ensimmäinen allas valmistui ja saman tien aloitettiin kahden seuraavan altaan urakointi. Altaat 2 ja 3 valmistuivat aivan helmi-maaliskuun taitteessa ja muutamaa päivää myöhemmin 4.3. myös neljäs allas. Urakoitsijat tekivät erittäin pitää päivää, koska aurinko alkoi uhkaavasti pehmentää routaa ja sääennusteen mukaan tilanne oli muuttumassa rakentamisen kannalta pian entistä vaikeammaksi. Viides ja kuudes allas valmistuivat Etenkin näiden altaiden toteuttamista helpotti ja nopeutti merkittävästi se, että urakoitsija käytti kaivuussa juuri hankkimaansa pitkäpuomista kaivinkonetta, jolla työ voitiin tehdä käytännössä kokonaan altaan toiselta laidalta. Aikaa ei siis kulunut turhiin siirtymiin ja kaivuualustojen rakentamiseen. Ylen paikallisuutisten kuvausryhmä kävi Vesijärvisäätiön tiedotteen innoittamana Myllyojalla tutustumassa työn etenemiseen Uutisjuttu Myllyojan kosteikkorakentamisesta esitettiin TV:ssä saman illan alueuutisissa. Viimeisin kosteikkoketjun seitsemästä altaasta valmistui Vain muutama päivä tämän jälkeen maa oli jo pehmennyt niin paljon, ettei painavilla työkoneilla olisi enää päässyt kaivamaan eikä kuljettamaan kaivuumassoja pois. Altaiden toteuttamisen yhteydessä rakennettiin uomaan myös kolme pohjapatoa, joihin maanomistajat tarjosivat tarvittavan kiviaineksen. Kivimassan siirtäminen rakennuspaikalle tapahtui maanomistajien ja paikallisen kuljetusyrittäjän yhteisenä luontaissuorituksena. EURA JÄRJESTELMÄ 2/6

3 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankesuunnitelman mukaan hankkeen tuloksista tiedotetaan heti rakennustöiden valmistuttua ja myöhemmin säännöllisesti vesinäytteenottojen yhteydessä 4-5 krt vuodessa Hankesuunnitelmassa todetaan tiedotusta hoidettavan lähinnä lehtiartikkeleiden, sähköisen uutiskirjeen, keskustelutilaisuuksien, ja "puskaradion" kautta. Vesijärvisäätiön www-sivuille kootaan järvikunnostusportaalia, jonka osaksi hankkeessa saatuja tuloksia kootaan. Hankkeesta on toistaiseksi viestitty pääasiassa Vesijärvisäätiön uutiskirjeiden, säätiön www-sivujen, yleisötilaisuuksien sekä puskaradion kautta. Maanrakennustöiden pääosan valmistuttua alkutalvella 2014, YLE:n maakuntauutiset teki aiheesta jutun tv:n alueuutisiin. Hankkeen valmistumisesta on tulossa uutinen Vesijärvisäätiön uutiskirjeeseen alkuvuodesta Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Suurimmat epävarmuudet ja ongelmat hankkeen toteutuksessa ovat liittyneet sääoloihin. Rakennustyöt edellyttävät onnistuakseen riittävän kylmää keliä ja roudassa olevaa maata, joka kantaa painavat rakennuskoneet. Hankkeen toteutuksen ahtaassa aikaraamissa ei ollut varmaa, että sopivia kelioloja olisi tarjolla. Onneksi helmikuun 2014 säät mahdollistivat juuri ja juuri hankkeen toteutuksen. Hankkeen suosituksena voidaan todeta, että toimenpiteiden toteutusta on valmisteltava etukäteen mahdollisimman pitkälle ja ryhdyttävä maansiirtotöihin heti, kun sääolot sen sallivat. 8. PROJEKTIN TULOKSET Hankkeessa on toteutettu kevättalvella 2014 kosteikkoketjukokonaisuus, joka kattaa matkan kantatie 24:ltä Vaaniantien siltarumpuun asti. Myllyojassa on hankkeen tuloksena yhteensä seitsemän altaan muodostama ketju, jonka tarkoituksena on hillitä ravinteiden kulkeutumista Paimelanlahteen. Vaikutusta ravinteiden kulkeutumiseen voidaan kunnolla arvioida vasta pitemmällä aikajänteellä, kuten hankesuunnitelmassakin todettiin. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Hankkeen innovatiivisuus punnitaan lopulta sen kautta, voidaanko nyt toteutetulla kosteikkoketjulla vähentää vesistöön kulkeutuvien ravinteiden määrää. Tähän saadaan selvyys vasta useampien vuosien päästä, kun allasketjun toiminta vakiintuu mm. vesikasvillisuuden lisääntyessä. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Ei vaikutuksia EURA JÄRJESTELMÄ 3/6

4 11. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Hankkeen ympäristövaikutukset punnitaan lopulta sen kautta, voidaanko nyt toteutetulla kosteikkoketjulla vähentää vesistöön kulkeutuvien ravinteiden määrää. Tähän saadaan selvyys vasta useampien vuosien päästä 12. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Paikallisen vesiensuojelullisen merkityksensä lisäksi hanke vastaa kansallisellakin tasolla merkittävään tarpeeseen luoda kosteikkoketjukokonaisuus, jota voidaan esitellä aiheen kanssa toimiville viranomaisille ja erilaisille vesienhoidon toimijoille. Valtakunnan tasolla on löydettävissä esimerkkejä suurista kosteikoista (esim. Rantamo-Seitteli Tuusulassa), mutta sellaisia kokonaisuuksia ei ole käytännössä mahdollista toteuttaa kuin muutamissa kohteissa. Myllyojalla on testattu toteuttamismallia, jota voidaan monistaa lukuisiin kohteisiin eri puolilla maata jos se osoittautuu toimivaksi. 13. TOIMINNAN JATKUVUUS Kosteikon rakenteiden kuntoa ja syvennysosaan kertyneen lietteen määrää seurataan vuosittain. Tarvittaessa rakenteita kunnostetaan yhteistyössä maanomistajien ja Vesijärvisäätiön kesken. Altaan syvennysosa tyhjennetään n. 3 vuoden kuluttua perustamisesta, jolloin todetaan miten paljon maa-ainesta kerääntyy. Altaat tyhjennetään telakaivurilla ja maa-aines ajetaan pelloille painanteisiin. Kosteikon ympärille jätetty suojakaista niitetään ja tarvittaessa raivataan. Kertynyt jäte kuljetetaan kompostiin. Kosteikko voidaan tarvittaessa tyhjentää vedestä talveksi. Matalien osien umpeenkasvu ehkäistään laskemalla kosteikko tyhjäksi ja keräämällä kasvillisuus pois. Kosteikkoketjun vaikutusta Myllyojan veden laatuun seurataan osana Vesijärvisäätiön koordinoiman Vesijärvi-ohjelman toteutusta. 14. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: EAKR- ja valtion rahoitus ,00 70 % 0 0 % Kuntien rahoitus 0 0 % 0 0 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus ,00 30 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 15. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Kosteikkojen ja altaiden rakentamisen tarkoituksena on pysäyttää veteen joutunutta kiintoainetta ja sitoa kosteikkokasvillisuuden kautta veteen liuenneita ravinteita ennen kuin ne joutuvat järveen sitä rehevöittämään. Hyvin onnistuessaan kosteikko voi sitoa vuositasolla noin kolmasosan valumavesien typestä ja reilusti yli puolet fosforista. Toimiakseen kunnolla kosteikon on kuitenkin täytettävä tietyt yläpuolisen valuma-alueen kokoon ja uoman virtaaman suuruuteen suhteutetut kokovaatimukset. Käytännössä tilanne on usein sellainen, ettei kosteikkoa ole mahdollista rakentaa esimerkiksi sopivan rakennusmaan puutteen vuoksi hydraulisesti arvioituna riittävän suureksi. Kosteikkoa ei ole siis mahdollista laajentaa sivusuunnassa kauaksi EURA JÄRJESTELMÄ 4/6

5 olemassa olevasta ojauomasta. Tällaisissa varsin tavallisissa tilanteissa on haettava ratkaisua rakentamalla ojauomaan useita kosteikkoja peräkkäin, ja kokoamalla niistä hydraulisesti yhtenä kokonaisuutena toimiva järjestelmä. Tällaisia kokonaisuuksia on rakennettu toistaiseksi vasta varsin vähän. Myllyoja on virtaamaltaan kolmanneksi suurin Vesijärveen laskevista uomista. Uomista 22 on ollut pitkäaikaisen seurannan piirissä, ja sekä typen että fosforin tarkastelussa Myllyoja on kahden kuormittavimman ojan joukossa. Paimelanlahti, johon Myllyoja laskee, on Vesijärven heikkokuntoisimpia ja pisimmälle rehevöityneitä osia. Ravinnekuormituksen vähentämiseen on selkeä tarve. Hankkeen tavoitteena on kosteikkoja rakentamalla 1. pyrkiä hillitsemään ravinteiden kulkeutumista Vesijärven Paimelanlahteen ja sieltä edelleen muulle Vesijärvelle. 2. luoda kokonaisuus, jota voidaan esitellä mallina aiheen kanssa toimiville viranomaisille ja erilaisille vesienhoidon toimijoille. Vesiensuojelua on tehty Vesijärvellä jo 1970-luvulta lähtien. Myös maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimia on toteutettu jo pitkään. Kuluneiden vuosien aikana on löytynyt paikallisia yhteistyökumppaneita, joilla on sekä osaamista että resursseja vesienhoidolliseen yhteistyöhön. Työnjako tämän hankkeen toteutuksessa oli seuraava: - Kosteikon teettivät: maanomistajat yhdessä Vesijärvisäätiön kanssa - Hankkeessa nojauduttiin aiemmin tehtyihin suunnitelmiin, joista ovat vastanneet: Päijät- Hämeen Vesijärvisäätiö, LimnoFin Oy, Suomen Riistakeskuksen Laitialan toimipiste sekä Suomen ympäristökeskus - Raivaus ja maanajo: maanomistajat - Kosteikon kaivu: urakoitsijat, jotka Vesijärvisäätiö kilpailutti Työt alkoivat pian tapahtuneen urakoitsijan valinnan jälkeen. Ensimmäisen kerran kauha kuopaisi maata altaalla 1 (altaat numeroitu kartta-ja kuvaliitteeseen). Toiminta saatiin alusta alkaen organisoitua sujuvaksi niin, että kaivuu-urakoitsijat saivat keskittyä pääosin kaivamiseen ja maanajon hoitivat suurimmaksi osaksi maanomistajat. Ensimmäinen allas valmistui ja saman tien aloitettiin kahden seuraavan altaan urakointi. Altaat 2 ja 3 valmistuivat aivan helmi-maaliskuun taitteessa ja muutamaa päivää myöhemmin 4.3. myös neljäs allas. Urakoitsijat tekivät erittäin pitää päivää, koska aurinko alkoi uhkaavasti pehmentää routaa ja sääennusteen mukaan tilanne oli muuttumassa rakentamisen kannalta pian entistä vaikeammaksi. Viides ja kuudes allas valmistuivat Etenkin näiden altaiden toteuttamista helpotti ja nopeutti merkittävästi se, että urakoitsija käytti kaivuussa juuri hankkimaansa pitkäpuomista kaivinkonetta, jolla työ voitiin tehdä käytännössä kokonaan altaan toiselta laidalta. Aikaa ei siis kulunut turhiin siirtymiin ja kaivuualustojen rakentamiseen. Ylen paikallisuutisten kuvausryhmä kävi Vesijärvisäätiön tiedotteen innoittamana Myllyojalla tutustumassa työn etenemiseen Uutisjuttu Myllyojan kosteikkorakentamisesta esitettiin TV:ssä saman illan alueuutisissa. Viimeisin kosteikkoketjun seitsemästä altaasta valmistui Vain muutama päivä tämän jälkeen maa oli jo pehmennyt niin paljon, ettei painavilla työkoneilla olisi enää päässyt kaivamaan eikä kuljettamaan kaivuumassoja pois. Altaiden toteuttamisen yhteydessä rakennettiin uomaan myös kolme pohjapatoa, joihin maanomistajat tarjosivat tarvittavan kiviaineksen. Kivimassan siirtäminen rakennuspaikalle tapahtui maanomistajien ja paikallisen kuljetusyrittäjän yhteisenä luontaissuorituksena. Hankkeen tuloksena kevättalvella 2014 syntyi kosteikkoketjukokonaisuus, joka kattaa matkan kantatie 24:ltä EURA JÄRJESTELMÄ 5/6

6 Vaaniantien siltarumpuun asti. Kosteikkoketjulla pyritään hillitsemään ravinteiden kulkeutumista Paimelanlahteen. Vaikutusta ravinteiden kulkeutumiseen voidaan kuitenkin kunnolla arvioida vasta pitemmällä aikajänteellä, kuten hankesuunnitelmassakin todettiin. 16. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Asiakirjat säilytetään Vesjärvisäätiön tiloissa osoitteessa Askonkatu 9 c, Lahti. Päiväys ja allekirjoitus EURA JÄRJESTELMÄ 6/6

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A32477 Tunniste A32477.0000 Tila

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/1270/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11979 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10552 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 01.11.2010 Diaarinumero 31/545/2008 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10947 Tunniste

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 30.06.2011 Diaarinumero EPOELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 040-149 3669 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tunniste S12432.0000 Tila

Lisätiedot

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A32222 Tunniste A32222.0001 Tila

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

TalviSÖKÖ. Vuosiraportti 1.4. 31.12.2013

TalviSÖKÖ. Vuosiraportti 1.4. 31.12.2013 TalviSÖKÖ Vuosiraportti 1.4. 31.12.2013 Sivu 1 1. RAPORTOINTIKAUSI 1.4.2013 31.12.2013 2. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Ohjelma Toimintalinja Projektityyppi Vastuuviranomainen TalviSÖKÖ - Alusöljyvahingon

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 30.08.2011 Diaarinumero 30/2010 Käsittelijä Ville Roslakka Puhelinnumero 0505920404 Projektikoodi A31268 Tila Valmis

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Piirrokset: Jari Kostet, Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi -

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

EAKR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

EAKR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI EAKR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 23.10.2012 Diaarinumero 21/2010 Käsittelijä Sirpa Törhönen Puhelinnumero 08-61554203 Projektikoodi A31183 Tila Valmis

Lisätiedot

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA TOIMENPIDESELITYS 29.9.2014 Heli Kanerva-Lehto, Jussi Niemi, Heidi Nurminen 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualueen kuvaus Paskajärvi sijaitsee

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11424 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 20.09.2012 1. PROJEKTIN

Lisätiedot

Heinijärven Suojeluyhdistyksen kokemuksia hankeyhteistyöstä

Heinijärven Suojeluyhdistyksen kokemuksia hankeyhteistyöstä Heinijärven Suojeluyhdistyksen kokemuksia hankeyhteistyöstä Seminaari Tammelan kunnan vesistöjen kunnostushankkeista 30.9.2014 Marja Mäkelä, Jouko Elomaa Heinijärvi Matala ja runsasravinteinen humusjärvi

Lisätiedot

Peltojen ja metsien vesitalous hallintaan OHJELMA Tilaisuuden avaus - Ojat kuntoon hanke: Petra Korkiakoski, Hämeen

Peltojen ja metsien vesitalous hallintaan OHJELMA Tilaisuuden avaus - Ojat kuntoon hanke: Petra Korkiakoski, Hämeen Peltojen ja metsien vesitalous hallintaan 24.10.2017 OHJELMA 12.00 Tilaisuuden avaus - Ojat kuntoon hanke: Petra Korkiakoski, Hämeen ammattikorkeakoulu - PyhäVesi hanke: Mirva Ketola, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

Lisätiedot

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 02.04.2012 Diaarinumero EPOELY/141/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 040-149 3669 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys Tämä näyttö on tarkoitettu ainoastaan seurantalomakkeen sisällön katselua varten. Lomake täytetään ja tulostetaan

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/604/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä

Lisätiedot

Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta

Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta Loimijokiryhmä 27.3.2019 Forssa Jouko Elomaa, Esko Lepänkoski Sijainti Tammelan järviylängöllä Lähtötilanne Jänijärvi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10245 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA 31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

Maksatuspäätöksen päiväys syötettävä Maksatuspäätöksen järjestysnumero 1/1. Tunniste Maksatushakemuksen järjestysnumero 1/1 Maksatuskausi

Maksatuspäätöksen päiväys syötettävä Maksatuspäätöksen järjestysnumero 1/1. Tunniste Maksatushakemuksen järjestysnumero 1/1 Maksatuskausi EAKR-maksatuspäätösmalli 28 3 2008 MAKSATUSPÄÄTÖS Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi 2007 2013 [Tiedot tulevat järjestelmästä, pl. päiväys] Maksatuspäätöksen päiväys

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11410 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 09.09.2011 Diaarinumero POHELY/2210/04.00.05.0/2010 Käsittelijä Muotio Marko Puhelinnumero 040 531 8809 Projektikoodi

Lisätiedot

EAKR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

EAKR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI EAKR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 04.02.2014 Diaarinumero 550/2010 Käsittelijä Heikki Laukkanen Puhelinnumero 050-9180035 Projektikoodi A31545 Tila

Lisätiedot

OK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK

OK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK OK Ojat kuntoon Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK Ohjelma 9.00 Avaus ja hankkeen esittely (Petra Korkiakoski ja Teea Niskanen, HAMK) 9.30 Peruskuivatuksen ja metsäojitusten taustaa, nykytilanne

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 03.02.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

toteutuneet kustannukset

toteutuneet kustannukset ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/

Lisätiedot

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI Hankkeen tavoitteet TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (7) Hankkeen tavoitteena on vähentää Vatjusjärven valuma-alueitten metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta

Lisätiedot

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ 1 (5) KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ Hankkeen tavoitteet Hanke on osa Liminkaojan valuma-alueen kunnostusta, jonka tavoitteena on vesiensuojelun parantaminen ja metsäojitustoiminnan

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.1.-20.1.2011, Helsinki Vinkkejä jatkotyöskentelyyn Petri Veijalainen VARSINAINEN HAKUAIKA Varsinainen hakuaika päättyy 16.2.2011 klo 15 Hakemus laadittu internetissä

Lisätiedot

Viranoja muuttaa muotoaan

Viranoja muuttaa muotoaan Sivu 1 / 5 Kolme laskeutusallasta valmistunut Viranoja muuttaa muotoaan Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistyksen suurimpiin yksittäisiin hankkeisiin kuuluva Viranojan/ Pikku-Hapuan laskeutusallas

Lisätiedot

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki Ohjeita jatkotyöskentelyyn 1 Varsinainen hakuaika

Lisätiedot

OK Ojat kuntoon. Hankkeen esittely. Evo,

OK Ojat kuntoon. Hankkeen esittely. Evo, OK Ojat kuntoon Hankkeen esittely Evo, 3.11.2017 Ojat kuntoon -hanke Toteutusaika: 1.11.2016-31.12.2019 Hankealue: Kanta- ja Päijät-Häme Toteuttajat: Hämeen ammattikorkeakoulu (päätoteuttaja) Etelä-Suomen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 10.02.2015 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien menojen tukikelpoisuudesta (1079/2007)

Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien menojen tukikelpoisuudesta (1079/2007) Projektikoodi: 510930 Projektin nimi: OKSA -projekti, Välityömarkkinoiden kehittämishanke Itä-Hämeessä Päätöksenjärjestysnumero 6/6 HEINOLAN KAUPUNKI 4 iria; O 07-11-2013 itus 0 / C T - Euroopan unioni

Lisätiedot

Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa. Teija Kirkkala ja Henri Vaarala

Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa. Teija Kirkkala ja Henri Vaarala Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa Teija Kirkkala ja Henri Vaarala 17.4.2012 1 Pyhäjärvi-instituuttisäätiö SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran kunta Köyliön kunta Säkylän kunta Ahlström Oy HK Ruokatalo Oy Lännen

Lisätiedot

EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A32296 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 30.04.2015 1. PROJEKTIN

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Alueen lähtötilanne, 2011 Kuva: Juha Kuukka Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hollola 3/2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma

Lisätiedot

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17 Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma

Lisätiedot

Maatalouden monivaikutteinen kosteikko

Maatalouden monivaikutteinen kosteikko Anni Karhunen, Ilkka Myllyoja, Ari Sallmén Varsinais-Suomen ELY-keskus www.ymparisto.fi > Vesi > Vesiensuojelu > Maatalous Hyvään kosteikkoon kuuluu polveilevaa reunaa, niemekkeitä ja saarekkeita sekä

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10801 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen Heli Jutila Tuuloksen vesistöhanke 2011-2013 300 000 euroa kolmen vuoden aikana käytettäväksi tähän vesistöjen tilan parantamiseen kohteina ovat kaikki Tuuloksen

Lisätiedot

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei

Lisätiedot

EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A31316 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 27.05.2014 1. PROJEKTIN

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10686 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia. Baltic Compact työpaja 13.6.2014

Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia. Baltic Compact työpaja 13.6.2014 Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia Baltic Compact työpaja 13.6.2014 Vedenhallinta- ja kosteikkohankkeiden onnistumisen eväät ensimmäiseen ideaan suhtautuminen - positiivinen maanomistajien

Lisätiedot

+90. F=1.6 km2 HQ=0.50 m3/s. v= 0.33 m/s HQ=0.33 m3/s t=0.91 m A=2.0 m2 +85. ljhs +80. ljhs ljhs. i=0.001. i=0.0005 lk=1:2. kaivu uuteen paikkaan

+90. F=1.6 km2 HQ=0.50 m3/s. v= 0.33 m/s HQ=0.33 m3/s t=0.91 m A=2.0 m2 +85. ljhs +80. ljhs ljhs. i=0.001. i=0.0005 lk=1:2. kaivu uuteen paikkaan Uoma 3 Rumpukoko 600 mm F=0.30 km2 HQ=0.12 m3/s v=0.37m/s t=0.32 m A=0.4 Rumpukoko 800 mm F=0.8 km2 HQ=0.24 m3/s v=0.33 m/s t=0.48 m/s 0.75 m2 1+25 yl tien runpu ei toim enpiteitä 3+25 silta vesijuoksu

Lisätiedot

Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue

Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue Rutumin alueella eniten korkeuseroja Lukuisia pohjapatoehdotuksia ja mahdollisuuksia luoda toimivia kokonaisuuksia Kaikkien varsinaisten

Lisätiedot

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Kuormituskartoitukset Saarijärven Pyhäjärvi 2010 sinilevä mg/l Sinileväkartoituksella saadaan selville

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti SAVIPONNIN KOSTEIKON (2,5 HA) TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Kosteikon

Lisätiedot

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.

Lisätiedot

Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella

Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella Historiaa Rantojen kunnostuksia Lapinlahden kirkonkylän läheisyydessä yhdessä Pohjois- Savon ympäristökeskuksen kanssa 1990- luvulla Erilaisia

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla

Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Vesienhoidon yleisötilaisuus Joroinen 30.10.2014 Joroisselän kunnostustarve ja aikaisemmat selvitykset Joroisselän

Lisätiedot

Päätös EAKR-projektin KEHITTYVÄ KOTKANIEMI, EU001_14, 821970 rahoittamisesta. Projekti, jolle haetaan rahoitusta Projektin nimi: Kehittyvä Kotkaniemi

Päätös EAKR-projektin KEHITTYVÄ KOTKANIEMI, EU001_14, 821970 rahoittamisesta. Projekti, jolle haetaan rahoitusta Projektin nimi: Kehittyvä Kotkaniemi Maakuntahallitus 55 14.04.2014 Päätös EAKR-projektin KEHITTYVÄ KOTKANIEMI, EU001_14, 821970 rahoittamisesta 51/00.01.05.20/2014 Maakuntahallitus 55 Projekti, jolle haetaan rahoitusta Projektin nimi: Kehittyvä

Lisätiedot

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä

Lisätiedot

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja Kosteikot Tuusulanjärven alueella; esimerkkinä Mäyränoja Järvenpäätalo 10.10.2016 Mauri Pekkarinen, Keski- Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Tuusulanjärvi Pinta-ala 6,0 km 2 Keskisyvyys 3,2

Lisätiedot

Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke

Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke Meillä on jotain yhteistä Hollolan kuntatilaisuus Vesijärvisäätio 25.5.2016 Kohteina Hollolassa Vesijärvi Työtjärvi Hahmajärvi Kutajärvi Matjärvi Arkiomaajärvi

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Vesiensuojelu 4K Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Hanke keskittyy maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseen kolmella kolmella valuma-alueella Länsi-Uudellamaalla: Siuntionjoella,

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäluonnon hoitohankkeet Luonnonhoitohankkeet ovat tärkeä osa

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia Euroopan sosiaalirahasto ESR Porvoo 7.2.2019 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Euroopan sosiaalirahasto ESR EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma

Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 08 2009 Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Asikkala, Hollola, Lahti Markku Meronen Hämeenlinna 2009 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS HÄMEEN

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10813 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot