Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 3/2015 Yhteinen kirkkovaltuusto

Transkriptio

1 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 3/2015 Yhteinen kirkkovaltuusto Aika klo 18:00-20:05 Paikka Seurakuntien talo, Engel-sali Saapuvilla olleet jäsenet Kaisa Raittila Kai Ahola Alli Ailio Susanna Airola Viivi Ali-Löytty Andreas Andersson Jukka Annala Anki Arpiainen Riitta Asikanius Sirpa Asko-Seljavaara Liisa Berghäll Johan Bärlund Lotta Keskinen Liisa Elovainio Irja Eskola Katrianna Halinen Leea Halmetoja Ilari Rantakari Jorma Hentilä Miikka Hietaranta Leena Kontula Juha-Pekka Hippi Pertti Hyvärinen Sirkku Ingervo Ville Jalovaara Raisa Jarkkola Jukka Rakemaa Ari Järvinen Tarja Kantola Saimi Kautonen Anne Kettunen Eero Minkkinen Lauri Kopponen Samuel Kopperoinen Juhani Nyyssönen Salla Korhonen Katri Korolainen Ahti Kuorikoski Maritta Laiho Anna Laine Johanna Laisaari Antti Lanamäki Sanna Lehtinen Raija Lehtonen Jarmo Leppiniemi Saara Heinänen

2 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 2 (43) Tiina Lintunen Hedvig Långbacka Karl Sällström Pekka Majuri Petri Merenlahti Hanna Mithiku Anna Munsterhjelm Liisa Mustajärvi Seija Muurinen Maria Ohisalo Jaakko Ojala Jessi Orpana Matti Paavonen Kari Peitsamo Risto Peltokorpi Matteus Pentti Christoffer Perret Nina Pitkänen Tuula Pontela Heikki Pynnönen Hannele Päiviö Timo Raittinen Pasi Rautiainen Tapio Suontakanen Jukka Relander Laura Rissanen Matti Nokela Veronica Saarela Maija Saario Marja Lindholm Leena Saastamoinen Aku Kähärä Timo Sahi Lauri Koski Kirsi Salo Pekka Salomaa Caroline Sandström Juha Saunamäki Maija-Liisa Seppä Helena Seppälä Arja Sihvonen Juha-Pekka Sihvonen Anna-Maria Soininvaara Satu Sopanen Sini Suomalainen Juha-Matti Terämä Eeva Tikka Anhild Träskman Jukka Tuominen Tuula Tynjä Sirpa Tyrkkö Annaelina Tähtinen Henrika Hyttinen Paavo Untamala Minna Valtonen Sinikka Vepsä Arto Virkkunen Ilmari Karimies

3 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 3 (43) Wiking Vuori Tuulikki Vuorinen Saapuvilla oli 65 yhteisen kirkkovaltuuston jäsentä ja 15 varajäsentä. Muut saapuvilla olleet Kai Heinonen, kiinteistöjohtaja Pentti Miettinen, yhteisen seurakuntatyön johtaja Jussi Muhonen, hallintojohtaja Juha Rintamäki, kirkkoherra Kimmo Holappa, viestintäpäällikkö Kirsi Wickström, lakimies, sihteeri Kokous aloitettiin puheenjohtajan pitämällä hartaushetkellä. Ilmoitus kokouksesta asialuetteloineen on ollut nähtävänä ajalla Helsingin seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululla. Kokouksesta on myös ilmoitettu Kirkko ja kaupunki -lehdessä ja Kyrkpressen-lehdessä Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty kaikille yhteisen kirkkovaltuuston jäsenille. Asioiden nro 5, 7 ja 9-15 kohdalla ei käytetty puheenvuoroja. Puheenjohtaja antoi valitusosoituksen. Kokouksen pöytäkirja pidetään nähtävänä seitsemännestä päivästä alkaen kokouksesta eli kesäkuun 18. päivästä 30 päivän ajan seurakuntayhtymän kirjaamossa, Kolmas linja 22 B, kirjaamon aukioloaikana. Kokous päättyi klo Kokouksen jälkeen oli kyselytunti klo

4 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 4 (43) Allekirjoitukset Kaisa Raittila puheenjohtaja Kirsi Wickström sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Helsinki Helsinki Hanna Mithiku Kai Ahola Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä seurakuntayhtymän kirjaamossa, Kolmas linja 22, ja sen nähtävänä pitämisestä on ilmoitettu seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluille sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululle laitetulla ilmoituksella. Helsingissä Kirsi Wickström

5 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 5 (43) Käsitellyt asiat Liite Otsikko Sivu 22 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 6 23 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 24 Esityslistan hyväksyminen 8 25 Puheenjohtajan ilmoitukset Helsingin seurakuntayhtymän toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014 sekä vastuuvapauden myöntäminen Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstökertomus vuodelta Tilintarkastusyhteisön valinta yhteisen kirkkovaltuuston toimikaudeksi vuosille Lähetykselle ja Kirkon Ulkomaanavulle myönnettävien talousarviomäärärahojen jakoperusteet vuosille Erityisdiakonian vahtimestari-siivoojan virkanimikkeen muuttaminen suntion virkanimikkeeksi Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistuspäätös yhteisen kirkkovaltuuston tekemään päätökseen (maanvuokrasopimuksen tekeminen Vantaan Squash- ja Sulkapallokeskuksen 29 kanssa) Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistuspäätös yhteisen kirkkovaltuuston tekemään päätökseen (As 30 Oy Helsingin Lontoonpiha -nimisen yhtiön maanvuokrasopimus) Lipstikan asemakaava-alue, tontin vuokraaminen Rakennusliike Lapti Oy:lle Lipstikan asemakaava-alue, tontin vuokraaminen Asunto Oy Vantaan Salvialle Lipstikan asemakaava-alueen tonttien vuokraaminen Maanvuokrasopimuksen jatkaminen Vantaalla tilalla Kyrkoherdebolet Jari ja Jouni Teinin kanssa 39

6 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 6 (43) 22 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

7 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 7 (43) 23 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin valtuutetut Hanna Mithiku ja Kai Ahola.

8 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 8 (43) 24 Esityslistan hyväksyminen Esityslistan asioiden käsittelyjärjestys hyväksyttiin.

9 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 9 (43) 25 Puheenjohtajan ilmoitukset Asioiden käsittelyn pohjaksi otettiin yhteisen kirkkoneuvoston ehdotukset esityslistan asioissa n:o Kyselytunti, pituudeltaan 15 min, pidetään kokouksen jälkeen, jos on tarvetta. On saatu ilmoitus kokouspalkkioiden maksun myöhentämisestä. Puheenjohtaja esitti toivomuksen, että palkkioiden maksu ei siirtyisi näin pitkälle vaan sitä voitaisiin aikaistaa.

10 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 10 (43) 486/ Helsingin seurakuntayhtymän toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014 sekä vastuuvapauden myöntäminen ehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää 1) vahvistaa Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2014 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen 2) käsitellä vastuuvapauden myöntämisen tilivelvollisille. Käsittely Hallintojohtaja Jussi Muhonen esitteli tilinpäätöksen pääkohtia. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti 1. vahvistaa Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2014 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, 2. myöntää yhteiselle kirkkoneuvostolle ja muille tilivelvollisille vastuuvapauden mainitulta vuodelta. historia Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) omasta puolestaan hyväksyä Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2014 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen 2) jättää toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tilintarkastajille tarkastettavaksi ja 3) esittää toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen yhteiselle kirkkovaltuustolle vahvistettavaksi. ehdotus hyväksyttiin. Yhteinen kirkkoneuvosto ehdotus

11 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 11 (43) Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) merkitä tilinpäätöksestä annetun kertomuksen tiedoksi ja liittää sen yhteiselle kirkkovaltuustolle toimitettaviin tilinpäätösasiakirjoihin, 2) esittää toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen yhteiselle kirkkovaltuustolle vahvistettavaksi ja 3) esittää että yhteinen kirkkovaltuusto käsittelee vastuuvapauden myöntämisen tilivelvollisille. ehdotus hyväksyttiin. Helsingin seurakuntayhtymän tilintarkastajat ovat tarkastaneet tilikauden hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen ja antaneet suorittamastaan tarkastuksesta tilintarkastuskertomuksen Tilintarkastuskertomus on liitteenä. Tilintarkastuskertomuksen mukaan seurakuntayhtymän hallintoa on hoidettu laillisesti ja yhteisen kirkkovaltuuston päätösten mukaisesti. Seurakuntayhtymän sisäinen valvonta on järjestetty asianmukaisesti. Tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitase liitteineen on laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot seurakuntayhtymän tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista. Tilintarkastajat esittävät tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tarkastetulta tilikaudelta. Selostus Seurakuntayhtymän toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014 ovat liitteenä. Tilinpäätöksen tarkastelu Muutos 2013/2014 Jäsenmäärä (-1,26%) Veroprosentti 1,0 1,0 1,0 Verotulot (milj.euroa) 93,1 97,5 97,2-0,3 Toimintakate (milj.euroa) 89,1 92,1 88,3-3,8 Vuosikate (milj.euroa) 25,6 16,8 9,5-7,3 Poistot (milj.euroa) 7,9 8,2 8,3 +0,1 Investointien nettomenot 10,5-4,6-20,2-15,6 Lainat 2,6 2,1 1,6-0,5 Poistot vuosikatteesta (%)

12 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 12 (43) Verotulot (euroa / jäsen) 260,3 274,3 277,0 +2,7 (+1%) Lainat (euroa /jäsen) 7,2 5,9 4,6-1,3 Vuosikate kertoo kuinka paljon verotuloista ja rahoitustuotoista on jäänyt toimintajäämän, keskusrahastomaksujen ja rahoituskulujen jälkeen käytettäväksi investointien rahoittamiseen ja lainojen lyhentämiseen. Investointien nettomeno on investointien rahoittamiseen tarvittu rahamäärä. Talouden voidaan katsoa olevan tasapainossa, kun vuosikate riittää kattamaan käyttöomaisuuden kulumista vastaavat poistot. Vuoden 2014 tulos oli ylijäämäinen. Vuosikate oli 9,5 milj. euroa ja tulos 8,3 milj.euron poistojen jälkeen 1,2 milj.euroa. Vuosikate ja tulos muodostuivat talousarviossa esitettyä paremmalle tasolle. Edelliseen vuoteen verrattuna vuosikate oli -7,4 milj.euroa pienempi, mikä ensisijaisesti johtui vuoden 2013 poikkeuksellisesta rahoitus- ja sijoitustoiminnan tuotosta. Verotulot toteutuivat lähes talousarviossa esitetyn suuruisina ja vuoden 2013 tasoisina. Kiinteistösijoitusten ja rahavarojen sijoitusten nettotuotot toteutuivat pidemmän aikavälin keskimääräisen tason mukaisina ollen 10,0 milj.euroa. Käyttötalouden toimintakate ylitti talousarvion 4,4 milj. euroa. Vuoteen 2013 verrattuna toimintakate parani 3,8 milj. euroa eli 4,1 %. Merkittävimmin tähän vaikutti toimintatuottojen toteutuminen 1,6 milj. euroa talousarviota suurempana ja toisaalta kiinteistöjen peruskorjausinvestoinneista vuosikorjauskuluna kirjattavan määrän alittuminen 1,9 milj. eurolla. Henkilöstökustannukset, jotka ovat lähes 60% toiminnan kuluista, jäivät 1,7 milj.euroa alle edellisen vuoden tason. Verotulot vuonna 2014 olivat hyvin lähellä sekä edellisvuoden että talousarviossa esitettyä tasoa. Ne olivat 0,3 milj.euroa pienemmät kuin vuoden 2013 verotulot ja 0,2 milj.euroa suuremmat kuin talousarviossa esitetty. Kirkollisveron tuotto pieneni 3,0% eli 2,4 milj.euroa kun vastaavasti yhteisöveron tuotto kasvoi 2,2 milj.euroa. Verotulojen kehitykseen vaikuttavat esim. ansiotason muutokset, jäsenkehitys, työikäisen väestön määrän väheneminen, suhdannevaihtelut, verotilitysjärjestelmän aiheuttamat poikkeamat sekä verotuksen perusteissa tapahtuvat muutokset. Valtiovarainministeriö on valmistellut kirkon yhteisöveron korvaamista valtionavulla. Seurakuntien saama osuus yhteisöveron tuotosta lakkaa vuoden 2015 lopussa. Vuoden 2016 alussa astuu voimaan laki valtionrahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin, jota ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Muutoksen voidaan ennakoida vaikuttavan seurakuntayhtymän yhteisöverotuloja vähentävästi n.30% eli 5 milj.euroa laskettuna yhteisöverojen kolmen viimeisten vuosien keski-arvon mukaan. Yleisen taloudellisen tilanteen kehitysnäkymät ja seurakuntayhtymän talouden tilanteen vaikutus toiminnan ja talouden suunnitteluun arvioidaan vuosien talousarviokehyksen valmistelun yhteydessä. Tässä arvioinnissa otetaan huomioon myös pitkällä aikavälillä seurakuntayhtymän taloudelle asetetut tavoitteet niin, että talouden tasapaino turvataan.

13 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 13 (43) Seurakuntayhtymän talouden edellytyksiä arvioitaessa pidemmällä aikavälillä on jäsenmäärän kehityksellä keskeinen merkitys. Jäsenmäärän väheneminen on jo vaikuttanut heikentävästi kirkollisverotulojen kehitykseen, joskin muutoksen vaikutus painottuu tuleviin vuosiin. Seurakuntayhtymän talouden näkymät edellyttävät, että toimitilojen sekä henkilöstön määrää vähennetään tulevina vuosina. Henkilöstön vähennys toteutetaan ensisijaisesti luonnollisen poistuman kautta. Esitys tuloksen käsittelystä Tilikauden tulos ,55 Poistoeron vähennys ,25 Tilikauden ylijäämä ,80 Tilikauden ylijäämä on euroa ,80, joka esitetään siirrettäväksi taseen yli- ja alijäämä -tilille. Liitteet 1 Toimintakertomus ja tasekirja Tilintarkastuskertomus 2014

14 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 14 (43) 579/ Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstökertomus vuodelta 2014 ehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää hyväksyä liitteenä olevan Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstökertomuksen vuodelta Käsittely Asiasta käytettiin 6 puheenvuoroa. ehdotus hyväksyttiin. historia Yhteinen kirkkoneuvosto ehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) omalta osaltaan hyväksyä liitteenä olevan Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstökertomuksen vuodelta 2014 ja 2) lähettää sen yhteiselle kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi. ehdotus hyväksyttiin. Selostus Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2014 henkilöstökertomus noudattaa sisällöltään vuoden 2013 kertomusta. Henkilöstökertomus sisältää tietoja mm. henkilöstön määrästä ja rakenteesta, henkilöstön tilasta sekä investoinneista henkilöstöön. Henkilöstökertomus kuvaa yhtymätasolla tilannetta vuosina Liitteet 3 Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstökertomus vuodelta 2014

15 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 15 (43) 630/ Tilintarkastusyhteisön valinta yhteisen kirkkovaltuuston toimikaudeksi vuosille ehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää valita tarjouspyynnössä esitettyjen arviointiperusteiden mukaisesti kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehneen BDO Oy/BDO Audiator Oy:n tilintarkastusyhteisöksi suorittamaan Helsingin seurakuntayhtymän ja sen konsernin kuuluvien tytäryhtiöiden tilintarkastuksen tilikausilta Yhteisön nimeämä vastuullinen tilintarkastaja on JHTT, KHT Tiina Lind. ehdotus hyväksyttiin. historia Yhteinen kirkkoneuvosto ehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se valitsee tarjouspyynnössä esitettyjen arviointiperusteiden mukaisesti kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehneen BDO Oy/BDO Audiator Oy:n tilintarkastusyhteisöksi suorittamaan Helsingin seurakuntayhtymän ja sen konsernin kuuluvien tytäryhtiöiden tilintarkastuksen tilikausilta Yhteisön nimeämä vastuullinen tilintarkastaja on JHTT, KHT Tiina Lind. ehdotus hyväksyttiin. Selostus Taustat Seurakuntien tilintarkastusta koskevat säännökset ovat kirkkojärjestyksen 15 luvun 7 9 :ssä ja Helsingin seurakuntayhtymän taloussäännön VI-luvussa. Kirkkojärjestyksen 15 luvun 7 :n mukaan: Yhteinen kirkkovaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten joko vähintään yhden varsinaisen tilintarkastajan ja yhden

16 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 16 (43) varatilintarkastajan tai näiden sijasta tilintarkastusyhteisön. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan hyväksymä KHT-tilintarkastaja, kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan hyväksymä HTM-tilintarkastaja tai julkishallinnon ja - talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä JHTT -tilintarkastaja. Tilintarkastusyhteisön tulee olla KHT-, HTM- tai JHTT -yhteisö. Tilintarkastusyhteisön on määrättävä päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT-, HTM- tai JHTT- tilintarkastaja. Helsingin seurakuntayhtymän taloussäännön 31 :n mukaan: Yhteinen kirkkovaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten tilintarkastusyhteisön. Valittavan tilintarkastusyhteisön tulee olla keskuskauppakamarin tai julkishallinnon ja talouden tilintarkastajalautakunnan hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastusyhteisön on määrättävä päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT-tai JHTT -tilintarkastaja. Kirkkojärjestyksen 15 luvun 8 :n mukaan: Tilintarkastajien on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Tilintarkastajien on tarkastettava: 1) onko seurakunnan hallintoa hoidettu laillisesti ja kirkkovaltuuston päätösten mukaisesti; 2) onko seurakunnan tilinpäätös laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti sekä antaako se oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista; 3) onko seurakunnan sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti. Eduskunnalle on marraskuussa 2014 annettu esitys uudeksi tilintarkastuslaiksi ja laiksi julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta. Lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alussa. Kirkkohallituksessa on valmisteltu kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muutosesitys, jonka mukaan seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä tullaan noudattamaan lakia julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta. Laissa julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta on useita viittauksia tilintarkastuslakiin. Muun muassa tilintarkastajan määritelmä ja tilintarkastajien hyväksymistä ja valvontaa koskeva sääntely on tilintarkastuslaissa. Lain voimaan tullessa kumotun lain (nykyinen JHTT-laki) nojalla hyväksytty JHTT-tilintarkastaja ja JHTT-yhteisö voi jatkaa toimintaansa edellyttäen, että JHTT-tilintarkastaja ja JHTT-yhteisö rekisteröityy määräajassa tilintarkastuslaissa säädetylle tilintarkastusvalvonnalle. Ehdotetut säädösmuutokset tarkoittaisivat sitä, että seurakuntataloudessa (seurakunta tai seurakuntayhtymä) tulisi lukien olla tilintarkastuslaissa tarkoitettu JHTT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajana voisi toimia edellä mainituilla perusteella myös JHTTtilintarkastaja tai JHTT-yhteisö. Voimassa olevien säännösten mukaiset HTM- ja KHT-tilintarkastajat tai HTM- ja KHT-yhteisöt eivät voisi jatkaa jälkeen seurakunnan tilintarkastajina. Seurakuntatalouksissa

17 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 17 (43) tuleva muutos voidaan ennakoida valitsemalla valtuustokauden tilintarkastajaksi JHTT-tilintarkastaja tai yhteisö. Helsingin seurakuntayhtymän muodostamaan konserniin kuuluu tällä hetkellä 17 kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöitä, jotka ovat seurakuntayhtymän kokonaan omistamia. Konserniyhtiöiden tilintarkastajan tulee kuitenkin tilintarkastuslain mukaan olla KHT tai HTM tilintarkastaja. Näissä yhtiöissä yhtiökokous on vuosittain valinnut tilintarkastajaksi seurakuntayhtymän vastuullisen tilintarkastajan. Tilintarkastuslain mukaan emoyhteisön tilintarkastajan on tarkastettava myös konsernitilinpäätös sekä varmistuttava siitä, että konserniin kuuluvien yritysten tilintarkastajat ovat suorittaneet tilintarkastuksen asianmukaisesti. Helsingin seurakuntayhtymä konsernin tilintarkastuksen kokonaisuuden kannalta on katsottu tarkoituksenmukaiseksi pyytää valtuustokauden tarjoukset sekä seurakuntayhtymän että sen konserniyhtiöiden tilintarkastuksesta. Tarjouspyyntö Hallintojohtaja on laatinut liitteen 1 mukaisen tarjouspyynnön yhteistyössä sisäisen tarkastuksen päällikön Kari Liinakosken ja julkishallinnon kilpailutuksen palveluja tuottavan PTC Services Oy:n kanssa. Tarjouspyyntö julkaistiin julkisten hankintojen HILMA -palvelussa Tarjous pyydettiin Helsingin seurakuntayhtymän sekä Helsingin seurakuntayhtymän muodostamaan konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamisesta yhteisen kirkkovaltuuston vuosien toimikautta vastaavalta ajalta. Tarjousten valintaperuste on kokonaistaloudellinen edullisuus. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet ja painoarvot ovat hinta 60 % ja laatu 40 %. Laatu muodostuu tarjouksen tilintarkastajien kokemuksesta ja osaamisesta 30 % sekä päävastuullisten tilintarkastajien osuudesta hankinnan kohteena olevan palvelun tuottamisessa 10 %. Tarjouspyynnön yksityiskohtaiset vaatimukset ja vertailuperusteet käyvät ilmi tarjouspyynnöstä ja sen liitteistä. Tilintarkastustarjoukset Määräaikaan klo mennessä saapui kolme tarjousta. Tarjouksen antoivat 1. BDO Oy/BDO Audiator Oy 2. KPMG Oy ja KPMG Julkishallinnon palvelut Oy 3. PwC Julkistarkastus Oy, PricewaterhouseCoopers Oy Tarjoukset avattiin kokouksessa , jossa läsnä olivat hallintojohtaja Jussi Muhonen, projektipäällikkö Mervi Hämäläinen ja sisäinen tarkastaja Heta Laurell. Avauspöytäkirja on liitteenä.

18 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 18 (43) Tarjousten vertailu Tarjousten vertailun suorittivat ja hallintojohtaja Jussi Muhonen ja PTC Services Oy Eeva Tiainen. Tarjousten vertailutaulukko sekä hinta- ja laatupisteet ovat liitteenä. Tarjouksissa sopimuskauden kiinteät kokonaishinnat (alv 0 %) sopimuskaudelta ovat: BDO Oy/BDO Audiator Oy, euroa, 60,00 pistettä KPMG Oy ja KPMG Julkishallinnon palvelut Oy, euroa, 55,56 pistettä PwC Julkistarkastus Oy, PricewaterhouseCoopers Oy euroa, 48,23 pistettä Vertailun painotetut laatupisteet ovat BDO/Audiator 38,32, KPMG 39,16 ja PwC 40,00. Vertailun yhteispisteet ovat siis: 1. BDO Oy/BDO Audiator Oy 98,32 pistettä 2. KPMG Oy ja KPMG Julkishallinnon palvelut Oy 94,72 pistettä 3. PwC Julkistarkastus Oy, PricewaterhouseCoopers Oy 88,23 pistettä Liitteet 4 Tarjouspyyntö 5 Tarjousten avauspöytäkirja 6 Tarjousten vertailu 7 Hinnan ja laadun yhteispisteet

19 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 19 (43) 58/ Lähetykselle ja Kirkon Ulkomaanavulle myönnettävien talousarviomäärärahojen jakoperusteet vuosille ehdotus Yhteisen seurakuntatyön johtaja Pentti Miettinen Yhteinen kirkkovaltuusto vahvistaa lähetystyölle ja Kirkon Ulkomaanavulle myönnettävien talousarviomäärärahojen jakoperusteet vuosille seuraavasti: 1) Lähetyksen ja kansainvälisen diakonian talousarviomäärärahan suhteellinen taso säilytetään entisellään ja on suuruudeltaan 3,61 prosenttia kyseisen talousarviovuoden arvioidusta kirkollisveron määrästä, 2) kohdentamaton talousarvioavustus keskitetään Kirkon Ulkomaanavulle, Suomen Lähetysseuralle ja Suomen Pipliaseuralle, 3) määrärahojen suhteelliset jako-osuudet eri järjestöjen kesken pidetään samoina kuin vuonna 2015, 4) määrärahan kokonaissummasta osoitetaan Kirkon Ulkomaanavulle 17,6 %, Suomen Lähetysseuralle 47,6 %, Suomen Pipliaseuralle 5,2 % ja yhteisen kirkkoneuvoston käyttöön kohdennettuihin avustuksiin 29,6 %, 5) yhteisen kirkkoneuvoston käyttöön varattavan kohdennetun hanke- ja projektimäärärahan myöntämisessä painotetaan tuen vaikutusta kohdemaassa ja seurakuntien kanssa toteutettavaa yhteistyötä. Määrärahaa voidaan käyttää myös Suomessa tapahtuvaan toimintaan sekä Helsingin seurakuntien ja yhteistyökirkkojen väliseen yhteistoimintaan. Käsittely Merkittiin pöytäkirjaan että valtuutetut Tarja Kantola ja Katri Korolainen eivät osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä päätöksentekoon esteellisyyden vuoksi. Asiasta käytettiin 27 puheenvuoroa sekä tehtiin 3 muutosehdotusta, joista äänestettiin. Keskustelun aikana valtuutettu Christoffer Perret teki suullisen muutosesityksen kohdan 1) osalta:

20 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 20 (43) 1) Lähetyksen ja kansainvälisen diakonian talousarviomäärärahan suhteellinen taso sälytetään entisellään ja on suuruudeltaan 4 prosenttia kyseisin talousarviovuoden arvoidusta kirkollisveron määrästä, Valtuutetut Tuula Tynjä, Ilmari Karimies ja Jukka Rakemaa kannattivat muutosesitystä. Seuraavaksi valtuutettu Perret teki kirjallisen muutosehdotuksen päätösehdotuksen kohdista ) kohdentamaton talousarvioavustus myönnetään kaikille kirkon lähetystyön perussopimuksen allekirjoittaneille, ja sen ehtoihin sitoutuneille kirkon lähetysjärjestöille ja Kirkon Ulkomaanavulle niiden valtakunnallisen kokonaiskannatuksen suhteessa erottelematta lähetystyötä ja kansainvälistä diakoniaa eri kokonaisuuksiksi. Määrärahasta osoitetaan 20 % yhteisen kirkkoneuvoston käyttöön kohdennettuihin avustuksiin ja loput 80 % jaetaan seuraaviin osuuksin: Järjestö Lyhenne Suhteellinen Kokonaisuus- osuus (ilman YKN:n osuutta) osuus määrärahoista Suomen Lähetysseura SLS 35,58 % 28,46 % Kirkon Ulkomaanapu KUA 31,73 % 25,38 % Suomen Ev.lut. Kansan- lähetys SEKL % 8,13 % Ev.lut. Lähetysyhditys Kylväjä ELK 6,33 % 5,06 % Medialähetys Sanan- saattajat SANSA 6,00 % 4,80 % Suomen luterialinen Evankeliumiyhditys SLEY 5,53 % 4,42 % Suomen Pipliaseura SPS 3,90 % 3,12 % Svenska Lutherska SLEF 0,77 % 0,62 % Evangeliföreningen i Finland Yhteensä 100 % 80 % 3) yhteisen kirkkoneuvoston käyttöön varattavan kohdennetun hankeja projektimäärärahan ( 20 %) myöntämisessä painotetaan tuen vaikutusta kohdemaassa ja seurakuntien kanssa toteutettavaa yhteistyötä. Määräahaa voidaan käyttää myös Suomessa tapahtuvaan toimintaan sekä Helsingin seurakuntien ja yhteistyökirkkojen väliseen yhteistyötoimintaan.

21 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 21 (43) Valtuutetut Ilmari Karimies ja Aku Kähärä kannattivat muutosehdotusta. Lopuksi valtuutettu Eeva Tikka teki päätösehdotuksen 2) kohtaan seuraavan muutosehdotuksen: Lisätään Medialähetys Sanansaattajat (SANSA) kohdentamattoman talousarvoavustuksen saajaksi sekä lisäksi lisätään lause: Järjestöt omaavat erilaiset profiilit. Valtuutettu Jukka Rakemaa kannatti muutosehdotusta. Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi. Sen jälkeen puheenjohtaja toisti valtuutettujen Perret n ja Tikan keskustelussa tekemät muutosehdotukset sekä kannatukset ja teki seuraavan äänestysesityksen: Ensin äänestetään valtuutettu Perret n ensimmäisen, kohtaan 1) kohdistuvan muutosehdotuksen ja yhteisen kirkkoneuvoston ehdotuksen välillä. Sen jälkeen äänestetään Perret n toisen muutosehdotuksen ja valtuutettu Tikan muutosehdotuksen välillä. Lopuksi äänestetään yhteisen kirkkoneuvoston ehdotuksen ja edellisessä äänestyksessä voittaneen ehdotuksen välillä. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestys 1: Ne jotka kannattavat valtuutettu Perret n muutosehdotusta äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat yhteisen kirkkoneuvoston ehdotusta äänestävät EI. Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja totesi, että Perret n ehdotus sai 77 ääntä ja yhteisen kirkkoneuvoston ehdotus 0 ääntä, tyhjää äänesti 0 ja poissa oli 14. Äänestys 2: Seuraavaksi äänestettiin valtuutettu Perret n muutosehdotuksen ja valtuutettu Tikan muutosehdotuksen välillä. Ne jotka kannattavat Perret n ehdotusta äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat Tikan ehdotusta äänestävät EI. Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja totesi, että Perret n ehdotus sai 29 ääntä ja Tikan ehdotus 40 ääntä, tyhjää äänesti 8 ja poissa oli 14. Äänestys 3: Lopuksi äänestettiin yhteisen kirkkoneuvoston päätösehdotuksen ja valtuutettu Tikan muutosehdotuksen välillä. Ne jotka kannattavat yhteisen kirkkoneuvoston päätösehdotusta äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat Tikan muutosehdotusta äänestävät EI. Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja totesi, että yhteisen kirkkoneuvoston päätösehdotus sai 41 ääntä ja Tikan ehdotus 32, tyhjää äänesti 5 ja poissa oli 13. Kirjallisen eriävän mielipiteen liitettäväksi pöytäkirjaan antoivat seuraavat valtuutetut: Christoffer Perret, Kai Ahola, Caroline Sandström, Leena Kontula, Tuulikki Vuorinen, Minna Valtonen Liisa Berghäll, Sinikka Vepsä, Raija Lehtonen, Ahti Kuorikoski, Maija-Liisa Seppä, Heikki Pynnönen ja Jukka

22 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 22 (43) Tuominen. Lisäksi eriävän mielipiteensä ilmoittivat suullisesti Ilmari Karimies, Aku Kähärä, Anki Arpiainen ja Tapio Suontakanen. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti vahvistaa lähetystyölle ja Kirkon Ulkomaanavulle myönnettävien talousarviomäärärahojen jakoperusteet vuosille seuraavasti: 1) Lähetyksen ja kansainvälisen diakonian talousarviomäärärahan suhteellinen taso säilytetään entisellään ja on suuruudeltaan 4 % kyseisen talousarviovuoden arvoidusta kirkollisveron määrästä, 2) kohdentamaton talousarvioavustus keskitetään Kirkon Ulkomaanavulle, Suomen Lähetysseuralle ja Suomen Pipliaseuralle, 3) määrärahojen suhteelliset jako-osuudet eri järjestöjen kesken pidetään samoina kuin vuonna 2015, 4) määrärahan kokonaissummasta osoitetaan Kirkon Ulkomaanavulle 17,6 %, Suomen Lähetysseuralle 47,6 %, Suomen Pipliaseuralle 5,2 % ja yhteisen kirkkoneuvoston käyttöön kohdennettuihin avustuksiin 29,6 %, 5) yhteisen kirkkoneuvoston käyttöön varattavan kohdennetun hanke- ja projektimäärärahan myöntämisessä painotetaan tuen vaikutusta kohdemaassa ja seurakuntien kanssa toteutettavaa yhteistyötä. Määrärahaa voidaan käyttää myös Suomessa tapahtuvaan toimintaan sekä Helsingin seurakuntien ja yhteistyökirkkojen väliseen yhteistoimintaan. historia Yhteisen kirkkoneuvoston päätös (YKN , 110 ) lähetyksen ja kansainvälisen diakonian projektimäärärahojen myöntämisestä vuodelle 2015 ja raportit vuoden 2014 lähetyksen ja kansainvälisen diakonian projektimäärärahojen käytöstä on annettu tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle 23. huhtikuuta 2015 pidetyssä yhteisen kirkkovaltuuston iltakoulussa. Yhteinen kirkkoneuvosto ehdotus Yhteisen seurakuntatyön johtaja Pentti Miettinen Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se vahvistaa lähetystyölle ja Kirkon Ulkomaanavulle myönnettävien talousarviomäärärahojen jakoperusteet vuosille seuraavasti: 1) Lähetyksen ja kansainvälisen diakonian talousarviomäärärahan suhteellinen taso säilytetään entisellään ja on suuruudeltaan 3,61 prosenttia kyseisen talousarviovuoden arvioidusta kirkollisveron määrästä,

23 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 23 (43) 2) kohdentamaton talousarvioavustus keskitetään Kirkon Ulkomaanavulle, Suomen Lähetysseuralle ja Suomen Pipliaseuralle, 3) määrärahojen suhteelliset jako-osuudet eri järjestöjen kesken pidetään samoina kuin vuonna 2015, 4) määrärahan kokonaissummasta osoitetaan Kirkon Ulkomaanavulle 17,6 %, Suomen Lähetysseuralle 47,6 %, Suomen Pipliaseuralle 5,2 % ja yhteisen kirkkoneuvoston käyttöön kohdennettuihin avustuksiin 29,6 %, 5) yhteisen kirkkoneuvoston käyttöön varattavan kohdennetun hanke- ja projektimäärärahan myöntämisessä painotetaan tuen vaikutusta kohdemaassa ja seurakuntien kanssa toteutettavaa yhteistyötä. Määrärahaa voidaan käyttää myös Suomessa tapahtuvaan toimintaan sekä Helsingin seurakuntien ja yhteistyökirkkojen väliseen yhteistoimintaan. Käsittely Merkittiin, että esittelijä Miettinen muutti päätösehdotuksen kohdan 2) kuulumaan seuraavasti: kohdentamaton talousarvioavustus keskitetään Kirkon ulkomaanavulle, Suomen Lähetysseuralle ja Suomen Pipliaseuralle. Jäsen Perret esitti, että kohta 2) muutetaan siten, että kohdentamaton talousarvioavustus myönnetään kaikille kirkon lähetystyön perussopimuksen allekirjoittaneille. Jäsenet Stenman ja Vuorinen kannattivat esitystä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki äänestysesityksen, jonka mukaan ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Perret n muutosehdotusta äänestävät EI. Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja totesi, että esittelijän ehdotus sai 12 ääntä (Asikanius, Hyvärinen, Jalovaara, Kopponen, Laiho, Mithiku, Ojala, Pontela, Rintamäki, Salomaa, Sihvonen ja Sundberg) ja Perret n muutosehdotus sai kolme ääntä (Perret, Stenman ja Vuorinen). Esittelijän päätösehdotus tuli hyväksytyksi. ehdotus hyväksyttiin äänin Jäsenet Perret, Stenman ja Vuorinen jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen, joka on pöytäkirjan liitteenä.

24 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 24 (43) Selostus Talousarvioon varattavan määrärahan suuruus Yhteisen kirkkovaltuuston iltakoulussa 23. huhtikuuta 2015 käytiin lähetekeskustelu lähetystyölle ja Kirkon Ulkomaanavulle myönnettävien talousarviomäärärahojen jakoperusteista vuosille Suoritetussa koeäänestyksessä yhteinen kirkkovaltuusto ilmaisi lähes yksimielisenä kantanaan, että määrärahan taso säilytetään nykyisellään tiukkenevista talousnäkymistä huolimatta. Riemuvuodesta 2000 alkaen lähetykselle ja kansainväliselle diakonialle varattava määräraha on ollut kolme prosenttia kirkollisverosta. Määrärahan suuruus on laskettu kirkon jäsenten maksaman kirkollisveron ja valtiolta saadun yhteisöveron yhteissummasta. Vuoden 2016 alusta yhteisövero poistuu ja sen tilalle tulee valtion budjettiin sisällytettävä määräraha korvaukseksi väestökirjanpidon, hautaustoimen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten hoidosta. Tästä syystä lähetyksen kolmen prosentin määräraha tulisi jatkossa laskea seurakuntien jäsenten maksamasta kirkollisverosta kyseisen vuoden talousarviossa. Mikäli lähetyksen ja Kirkon Ulkomaanavun talousarviomäärärahan suhteellinen taso säilytetään, tulee määrärahan olla 3,61 % kirkollisveron määrästä. Kohdentamaton ja kohdennettu määräraha Määrärahasta runsas kaksi kolmasosaa on jaettu järjestöille kohdentamattomana talousarvioavustuksena. Vajaa kolmannes määrärahasta on varattu yhteisen kirkkoneuvoston käyttöön myönnettäväksi kohdennettuna erillisten anomusten perusteella projekteihin ja hankkeisiin. Näissä seurakuntien ja seurakuntayhtymän rooli tulee konkreettisesti näkyväksi ja seurakuntalaisille voidaan kertoa, mitä hyvää avustuksilla on saatu aikaiseksi. Esimerkkeinä tästä ovat koulun rakentaminen Haitiin sekä opettajien koulutuksen ja koululaitoksen kehittämishanke Kambodzassa. Lisäksi tämä antaa mahdollisuuden varautua avustamaan äkillisten katastrofien uhreiksi joutuneita. Kohdennettujen avustusten myöntämisessä painotetaan tuen vaikutusta kohdemaassa ja seurakuntien kanssa toteutettavaa yhteistyötä. Määrärahaa voidaan käyttää myös Suomessa tapahtuvaan toimintaan sekä Helsingin seurakuntien ja yhteistyökirkkojen väliseen yhteistoimintaan. Kirkon lähetysjärjestöt ja määrärahojen jako Kirkon virallisia lähetysjärjestöjä ovat: SLS Suomen Lähetysseura SLEY Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys SLEF Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland SPS Suomen Pipliaseura SEKL Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys ELK Lähetysyhdistys Kylväjä SANSA Medialähetys Sanansaattajat

25 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 25 (43) Vuoteen 2009 saakka Helsingin seurakuntayhtymä myönsi kohdentamatonta avustusta kaikille kirkon virallisille lähetysjärjestöille. Vuonna 2010 SLEY:n ja SLEF:n avustaminen lopetettiin. Pääasiallisena syynä avustamisen lopettamiselle oli se, että SLEY:n ja SLEF:n työntekijät eivät pääsääntöisesti toimineet yhteistyössä pappisvirassa olevien naisten kanssa. Vuonna 2011 yhteinen kirkkovaltuusto päätti lisäksi lopettaa SEKL:n, ELK:n ja SANSA:n avustamisen vuoteen 2014 mennessä. Avustamisen epäämispäätökseen vaikutti syksyllä 2010 ja keväällä 2011 julkisuudessa käyty laaja keskustelu naispappeudesta sekä seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvistä näkökannoista. Vuoden 2013 aikana lähetysjärjestöt ja Kirkon Ulkomaanapu allekirjoittivat kirkon kanssa ns. perussopimuksen viideksi vuodeksi. Sopimuksella määritellään periaatteet, joita sopijajärjestö noudattaa lähetystehtävän toteuttamisessa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Sopimuksella ei puututa sopijajärjestön yksityisoikeudelliseen asemaan. Kirkko sitoutuu kohtelemaan kaikkia sopimuksen allekirjoittaneita lähetysjärjestöjä yhdenvertaisin perustein. Sopijajärjestö tunnustaa muiden perussopimuksen solmineiden aseman kirkon lähetysjärjestöinä ja sitoutuu yhteistyöhön näiden kanssa. Sopijajärjestön velvollisuutena on noudattaa omassa toiminnassaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustusta ja päätöksiä sekä toteuttaa kirkon hyväksymää lähetysstrategiaa ja sen toimintaperiaatteita. Sopimus suosittaa avustusten myöntämistä kaikille kirkon lähetystyön perussopimuksen allekirjoittaneille lähetysjärjestöille, kuitenkin niin, että sopimustilanteen mahdollinen muuttuminen otetaan tarvittaessa huomioon. Kirkkoherrainkokous käsitteli lähetysjärjestöjen avustamista kokouksessaan 7. huhtikuuta 2015 ja esitti kantanaan lähetyksen ja kansainvälisen diakonian määrärahoista ja niiden jakoperusteista seuraavaa: 1) Lähetyksen ja kansainvälisen diakonian määrärahan tulee jatkossakin säilyä nykyisellä tasolla. Määrärahan suuruus on ollut 3 prosenttia kirkollisveron ja yhteisöveron yhteenlasketusta summasta. Vuodesta 2016 alkaen kirkon saama yhteisövero poistuu ja se korvataan valtion budjetista maksettavalla määrärahalla, jolla katetaan väestörekisterin, hautatoimen ja kulttuurihistoriallisten rakennusten ylläpidon kustannuksia. Jotta lähetyksen ja kansainvälisen diakonian määrärahan nykytaso säilyy, tulee sen vuodesta 2016 alkaen olla 3,61 prosenttia kirkollisverosta. 2) Kohdentamaton talousarvioavustus myönnetään niille lähetysjärjestöille, jotka ovat allekirjoittaneet Suomen ev.lut. kirkon lähetystyön perussopimuksen. Sen mukaan ne sitoutuvat noudattamaan omassa toiminnassaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustusta ja päätöksiä (mukaan lukien virkakäsitys, syrjimättömyys seksuaalisen suuntatutumisen vuoksi), sekä toteuttavat kirkon hyväksymää lähetysstrategiaa ja sen toimintaperiaatteita. Sopimuksen noudattamista seuraa kirkon ulkoasiain neuvosto (vuodesta 2016 alkaen piispainkokous).

26 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 26 (43) Yhteisen kirkkovaltuuston iltakoulussa 23. huhtikuuta 2015 pidetyssä koeäänestyksessä valtuutettujen selvä enemmistö päätyi kuitenkin siihen, että kohdentamaton talousarvioavustus keskitetään niille järjestöille, jotka saivat avustusta vuonna Näitä ovat Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura ja Suomen Pipliaseura. Myös määrärahan jakoosuudet on tarkoituksenmukaisinta pitää ennallaan, jolloin määrärahan kokonaissummasta 17,6 % osoitetaan Kirkon Ulkomaanavulle, Suomen Lähetysseuralle 47,6 %, Suomen Pipliaseuralle 5,2 % ja yhteisen kirkkoneuvoston käyttöön kohdennettuihin avustuksiin 29,6 %. Liitteet 8 Eriävä mielipide yhteisen kirkkoneuvoston päätökseen 164 /2015

27 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 27 (43) 605/ Erityisdiakonian vahtimestari-siivoojan virkanimikkeen muuttaminen suntion virkanimikkeeksi ehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää muuttaa yhteisen seurakuntatyön erityisdiakonian avoinna olevan vahtimestari-siivoojan viran virkanimikkeen suntion virkanimikkeeksi lukien. ehdotus hyväksyttiin. historia Yhteinen kirkkoneuvosto ehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se päättää muuttaa yhteisen seurakuntatyön erityisdiakonian avoinna olevan vahtimestari-siivoojan viran virkanimikkeen suntion virkanimikkeeksi lukien. ehdotus hyväksyttiin. Selostus Yhteisessä seurakuntatyössä käytetään suntio tehtävänimikettä sekä Kampin kappelissa että erityisdiakoniassa Helsingin seurakuntien linjauksen mukaisesti. Erityisdiakoniassa on viime vuonna muutettu kaksi nimikettä (vahtimestari-siivooja ja emäntä-vahtimestari) suntioksi henkilövaihdosten yhteydessä. Yksi erityisdiakonian vahtimestari-siivoojan nimike on vielä muuttamatta suntion nimikkeeksi ja se on tarpeen tehdä ennen viran täyttöä. Suntion virkanimikkeen käyttäminen erityisdiakoniassa on perusteltua myös siksi, että Hermannin diakoniatalossa toimitetaan viikoittaisia sa-

28 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 28 (43) najumalanpalveluksia, kerran kuukaudessa messuja ja kirkollisia toimituksia satunnaisesti. Kyseiseen tehtävään kuuluu monipuolista asiakaspalvelua, rikosseuraamusrangaistusta suorittavien ja työharjoittelijoiden ohjaamisesta, kirkollisten ja muiden tilaisuuksien yleisjärjestelyjä ja käytännön valmisteluja, tilojen ja kiinteistöjen huolto- ja siivoustyötä, tilojen lukituksesta, hälytyksistä ja yleisvalvonnasta vastaamista. Nimikkeiden yhteneväisyyden, tehtävän sisällön ja toimipaikan luonteen perusteella erityisdiakonian vahtimestari-siivoojan nimike tulee vaihtaa suntio nimikkeeksi. Virkanimikkeen muutoksella ei ole vaikutusta viran tehtävänkuvaan, vaativuuteen eikä palkkaukseen.

29 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 29 (43) 414/ Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistuspäätös yhteisen kirkkovaltuuston tekemään päätökseen (maanvuokrasopimuksen tekeminen Vantaan Squashja Sulkapallokeskuksen kanssa) ehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää merkitä tuomiokapitulin päätöksen tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. historia Yhteinen kirkkoneuvosto ehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto päättää merkitä tuomiokapitulin päätöksen tiedoksi ja saattaa sen myös yhteiselle kirkkovaltuustolle tiedoksi. ehdotus hyväksyttiin. Selostus Liitteet Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on istunnossaan vahvistanut Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston tekemän päätöksen, joka koskee maanvuokrasopimuksen tekemistä Vantaan Squash- ja Sukapallokeskuksen kanssa. Päätökseen ei kirkkolain 24 luvun 6 :n 3 momentin mukaan saa hakea muutosta. 9 Tuomiokapitulin vahvistuspäätös

30 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 30 (43) 77/ Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistuspäätös yhteisen kirkkovaltuuston tekemään päätökseen (As Oy Helsingin Lontoonpiha -nimisen yhtiön maanvuokrasopimus) ehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää merkitä tuomiokapitulin päätöksen tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. historia Yhteinen kirkkoneuvosto ehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto päättää merkitä tuomiokapitulin päätöksen tiedoksi ja saattaa sen myös yhteiselle kirkkovaltuustolle tiedoksi. ehdotus hyväksyttiin. Selostus Liitteet Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on istunnossaan päättänyt vahvistaa Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston tekemän päätöksen, joka koskee As Oy Helsingin Lontoonpihan maanvuokrasopimuksen hyväksymistä. Päätökseen ei kirkkolain 24 luvun 6 :n 3 momentin mukaan saa hakea muutosta. 10 Tuomiokapitulin vahvistuspäätös

31 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 31 (43) 249/ Lipstikan asemakaava-alue, tontin vuokraaminen Rakennusliike Lapti Oy:lle ehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää 1) vuokrata Rakennusliike Lapti Oy:lle Lipstikan asemakaava-alueella sijaitsevan tontin kiinteistötunnus perustettavan yhtiön lukuun päivätyn tarjouksen ja maanvuokrasopimusluonnoksen ehtojen mukaisesti 50 vuoden vuokra-ajaksi aloitusvuosivuokralla euroa 2) valtuuttaa kiinteistöjohtaja Kai Heinosen allekirjoittamaan lopullisen maanvuokrasopimuksen Helsingin seurakuntayhtymän puolesta sekä tarvittaessa tekemään siihen pieniä tai teknisluonteisia muutoksia. 3) todeta, että Rakennusliike Lapti Oy maksaa vuokraoikeusmaksuna seurakuntayhtymille yhteensä euroa 4) todeta, että päätös edellyttää, että myös Vantaan seurakuntayhtymä tekee vastaavan päätöksen tontin vuokraamisesta 5) alistaa vuokrauspäätöksen Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistettavaksi. ehdotus hyväksyttiin. historia Yhteinen kirkkoneuvosto ehdotus Kiinteistöjohtaja Kai Heinonen Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) hyväksyä liitteenä olevan varaussopimuksen koskien tontin kiinteistötunnus vuokraamista. 2) valtuuttaa kiinteistöjohtaja Kai Heinosen allekirjoittamaan varaussopimuksen Helsingin seurakuntayhtymän puolesta. 3) esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se puolestaan päättää

32 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 32 (43) a) vuokrata Rakennusliike Lapti Oy:lle Lipstikan asemakaavaalueella sijaitsevan tontin kiinteistötunnus perustettavan yhtiön lukuun päivätyn tarjouksen ja maanvuokrasopimusluonnoksen ehtojen mukaisesti 50 vuoden vuokra-ajaksi aloitusvuosivuokralla euroa b) valtuuttaa kiinteistöjohtaja Kai Heinosen allekirjoittamaan lopullisen maanvuokrasopimuksen Helsingin seurakuntayhtymän puolesta sekä tarvittaessa tekemään siihen pieniä tai teknisluonteisia muutoksia. c) todeta, että Rakennusliike Lapti Oy maksaa vuokraoikeusmaksuna seurakuntayhtymille yhteensä euroa d) todeta, että päätös edellyttää, että myös Vantaan seurakuntayhtymä tekee vastaavan päätöksen tontin vuokraamisesta e) alistaa vuokrauspäätöksen Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistettavaksi. ehdotus hyväksyttiin. Selostus Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät omistavat Lipstikan asemakaava-alueella sijaitsevan tontin, kiinteistötunnus , jonka rakennusoikeus on yhteensä k-m². Tontti on varattu asuinkerrostalojen rakentamiseen ja sillä on asemakaavamerkintä AK. Alueen omistusosuus jakautuu siten, että Vantaan seurakuntayhtymän osuus on 64,11 % ja Helsingin seurakuntayhtymän osuus 35,89 %. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kokouksessaan Lipstikan asemakaava-alueen AK-kortteleiden vuokrausperiaatteet. Vuotuiseksi lähtövuokratasoksi määriteltiin 17,50 e/k-m² hintatasossa joulukuu 2013, joten tontin alkuvuokraksi muodostuu euroa. Korttelin luovuttamisesta järjestettiin tontin vuokrauskilpailu. Tarjouspyyntöasiakirjat olivat vapaasti noudettavissa Vantaan seurakuntayhtymän kotisivuilta Lisäksi kilpailusta ilmoitettiin seurakuntayhtymien kanssa yhteistyössä toimiville rakennusyrityksille sekä kaikille, jotka ovat olleet kiinnostuneita asuntorakentamisesta seurakuntien maa-alueille. Tarjouksen alueen vuokraamisesta jätti määräaikaan mennessä kaksi rakennusyritystä. Korkeimman tarjouksen vuokraoikeusmaksusta teki Lapti Oy, tarjous oli suuruudeltaan euroa. Alueelle suunnitellaan toteutettavaksi noin 60 asuntoa ja toteutustapa on todennäköisesti omistusasuntotuotanto. Tarjouskilpailun ehtojen mukaisesti kilpailun voittaneen yrityksen kanssa laaditaan varaussopimus siten, että yritys suorittaa varausmaksuna 30 % vuokraoikeusmaksusta ennen yhteistenkirkkovaltuustojen käsittelyä. Varausmaksun suuruus on euroa, josta Helsingin seurakuntayhtymän osuus on

33 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 33 (43) ,43 euroa. Jos vuokrasopimusta ei synny seurakuntayhtymien päätöksenteosta johtuvista syistä, varausmaksu palautetaan. Kirkkolain 14:4,2 :n mukaan seurakunnan kiinteän omaisuuden vuokraamista koskeva päätös on alistettava tuomiokapitulin vahvistettavaksi, jos vuokra-aika on yli 10 vuotta. Liitteet 11 Vuokrasopimus Rakennusliike Lapti Oy

34 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 34 (43) 249/ Lipstikan asemakaava-alue, tontin vuokraaminen Asunto Oy Vantaan Salvialle ehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää 1) vuokrata Lipstikan asemakaava-alueella sijaitsevan tontin, kiinteistötunnus Asunto Oy Vantaan Salvialle alkaen 2) todeta, että vuokrasopimus on 50 vuoden pituinen ja perusvuosivuokra sopimuksen alkaessa euroa 3) valtuuttaa kiinteistöjohtaja Kai Heinosen allekirjoittamaan sopimuksen Helsingin seurakuntayhtymän puolesta sekä tekemään tarvittaessa pieniä tai teknisluonteisia muutoksia. 4) todeta, että päätös edellyttää, että myös Vantaan seurakuntayhtymä tekee vastaavan päätöksen tontin vuokraamisesta 5) alistaa vuokrauspäätöksen Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistettavaksi ehdotus hyväksyttiin. historia Yhteinen kirkkoneuvosto ehdotus Kiinteistöjohtaja Kai Heinonen Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se päättää 1) vuokrata Lipstikan asemakaava-alueella sijaitsevan tontin, kiinteistötunnus Asunto Oy Vantaan Salvialle alkaen 2) todeta, että vuokrasopimus on 50 vuoden pituinen ja perusvuosivuokra sopimuksen alkaessa euroa 3) valtuuttaa kiinteistöjohtaja Kai Heinosen allekirjoittamaan sopimuksen Helsingin seurakuntayhtymän puolesta sekä tekemään tarvittaessa pieniä tai teknisluonteisia muutoksia.

35 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 35 (43) 4) todeta, että päätös edellyttää, että myös Vantaan seurakuntayhtymä tekee vastaavan päätöksen tontin vuokraamisesta 5) alistaa vuokrauspäätöksen Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistettavaksi ehdotus hyväksyttiin. Selostus Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät omistavat Lipstikan asemakaava-alueella sijaitsevan tontin, kiinteistötunnus , jonka rakennusoikeus on yhteensä k-m². Tontti on varattu asuinkerrostalojen rakentamiseen ja sillä on asemakaavamerkintä AK. Alueen omistusosuus jakautuu siten, että Vantaan seurakuntayhtymän osuus on 64,11 % ja Helsingin seurakuntayhtymän osuus 35,89 %. Vuokraus perustuu yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymään esisopimukseen alueen tonttien vuokraamisesta Lemminkäinen Talo Oy:n osoittamille yhtiöille. Esisopimuksen perustana oli avoin tontinvuokrauskilpailu, jonka lähtökohtana olivat yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymät Lipstikan asemakaava-alueen AK-kortteleiden vuokrausperiaatteet. Kilpailutus tehtiin yhteistyössä Vantaan seurakuntayhtymän kanssa. Vantaan seurakuntayhtymän toimesta hoidettiin myös kilpailun käytännön järjestelyt. Tontit vuokrataan 50 vuodeksi lähtövuokratasolla 17,50 e/k-m² hintatasossa joulukuu Vuokran määrittely on tehty arvottamalla tontin rakennusoikeus n. ARA-käyrän mukaiseksi (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus). Näin saadulle arvolle seurakuntayhtymät saavat sopimuksilla 5 % vuotuisen vuokratuoton, jolloin tontin alkuvuokraksi muodostuu euroa. Asemakaava tuli voimaan tammikuussa Lemminkäinen Talo Oy:n kanssa on sovittu, että vuokra-aika alkaa ja vuokra erääntyy vuosittain kesäkuun lopussa. Tarjoaja on maksanut vuokraoikeusmaksun ensimmäisen erän. Toinen erä erääntyy, kun Elmontie valmistuu ja tontti on kytkettävissä kunnallistekniikkaan. Vantaan kaupungin ennakkotietojen mukaan tämä tapahtunee arviolta kuukauden kuluessa. Kirkkolain 14:4,2 :n mukaan seurakunnan kiinteän omaisuuden vuokraamista koskeva päätös on alistettava tuomiokapitulin vahvistettavaksi, jos vuokra-aika on yli 10 vuotta. Liitteet 12 Vuokrasopimusluonnos As Oy Salvia

36 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 36 (43) 249/ Lipstikan asemakaava-alueen tonttien vuokraaminen ehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää 1) vuokrata Lipstikan asemakaava-alueella sijaitsevan tontin kiinteistötunnus Asunto Oy Vantaan Laventelille alkaen 2) vuokrata Lipstikan asemakaava-alueella sijaitsevan tontin kiinteistötunnus Asunto Oy Vantaan Melissalle alkaen 3) vuokrata Lipstikan asemakaava-alueella sijaitsevan tontin kiinteistötunnus Asunto Oy Vantaan Timjamille alkaen 4) todeta että vuokrasopimukset ovat 50 vuoden pituinen, ja perusvuosivuokrat sopimuksen alkaessa ovat seuraavat: As Oy Vantaan Laventeli As Oy Vantaan Melissa As Oy Vantaan Timjami ) valtuuttaa kiinteistöjohtaja Kai Heinonen allekirjoittamaan maanvuokrasopimukset ja tarvittaessa tekemään niihin pieniä tai teknisluonteisia muutoksia. 6) todeta, että päätös edellyttää, että myös Vantaan seurakuntayhtymä tekee vastaavan päätöksen tontin vuokraamisesta 7) alistaa vuokrauspäätöksen Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistettavaksi. ehdotus hyväksyttiin. historia Yhteinen kirkkoneuvosto ehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se päättää