RAPORTTI 16X _G_MELU FINNPULP OY Alustava meluntorjuntasuunnitelma

Transkriptio

1 RAPORTTI 16X _G_MELU FINNPULP OY Alustava meluntorjuntasuunnitelma

2 Raportti Finnpulp Oy Projektinjohtaja Timo Piilonen Pöyry Finland Oy PL 4 (Jaakonkatu 3) Vantaa Kotipaikka Vantaa Y-tunnus Puh Sivu 2 (12) Yhteyshlö Carlo Di Napoli Puh carlo.dinapoli@poyry.com Finnpulp Oy Alustava meluntorjuntasuunnitelma Sisältö 1 YLEISTÄ 4 2 YMPÄRISTÖMELU Teollisuusmelu Tieliikennemelu Lentomelu Valtioneuvoston ohjearvot ulkona Melun leviämislaskelmat 6 3 MELUN NYKYTILA Lentomelu Sorsasalon alueella 7 4 MELULASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Geometriat ja maastokuvaus Mallinnetut tehdasyksiköt Tieliikenne- ja rautatiekuljetukset Laskentaparametrit 9 5 MELUNTORJUNNAN ALUSTAVA SUUNNITELMA Alustava meluntorjunta teollisuusmelulle Alustava meluntorjunta raideliikennemelulle Alustava meluntorjunta tieliikennemelulle Kuljetusten vaikutus Siilinjärven Vuorelan kaupunginosassa 11 6 ALUSTAVAN MELUNTORJUNNAN TULOKSIA 11 VIITTEET 12 Liitteet 1 Melumallinnusalue ja yksittäislaskentapisteet 2 Mallinnustulokset, yksittäislaskentapisteet 3-4 Finnpulp Oy:n melumallit, YVA, yhteismelu, mallikuvat LAeq klo ja klo 22

3 Finnpulp Oy:n melumallit, alustava meluntorjunta, yhteismelu, mallikuvat LAeq klo ja klo Finnpulp Oy:n melumallit, Kaikki melulähteen (nykytila + Finnpulp alustavalla meluntorjunnalla), mallikuvat LAeq klo ja klo Finnpulp Oy:n kuljetusten vaikutus Siilinjärven Vuorelan kaupunginosassa, YVA, mallikuvat LAeq klo ja klo Finnpulp Oy:n kuljetusten vaikutus Siilinjärven Vuorelan kaupunginosassa, alustava meluntorjunta, mallikuvat LAeq klo ja klo Meluvallien alustava layout piirustus ja niiden leikkauskohdat 14 Meluvaalit, leikkaus A-A 15 Meluvallit, leikkaus B-B 16 Meluvallit, leikkaus C-C 17 Havainnekuva Virtasalmen rannasta jätevesilaitoksen suuntaan 18 Havainnekuva Potkunsaaren luoteiskulmasta jätevesilaitoksen suuntaan Lyhenteet L Aeq A-taajuuspainotettu ekvivalenttinen keskiäänitaso [db] L WA A-taajuuspainotettu äänipäästötaso [db] Päivä-, ilta- ja yöajan melun tunnusluku [db] L DEN Jakelu (+.pdf) Finnpulp Oy, Timo Piilonen (1) Pöyry / Arkisto Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

4 1 YLEISTÄ PÖYRY FINLAND OY Sivu 4 (12) Tässä selvityksessä arvioidaan Finnpulp Oy:n suunnitteleman biotuotetehtaan toiminnasta sekä siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuvia meluvaikutuksia ja erityisesti meluntorjuntaan liittyviä mahdollisuuksia Kuopion Sorsasalon sijaintipaikan ympäristössä. Meluntorjunnan arviointia varten tehtaan aiheuttamaa melua ja sen leviämistä on mallinnettu tietokoneavusteisesti 3D digitaaliselle maastokartalle yhden hankevaihtoehdon osalta, joka perustuu ympäristövaikutusarvioinnin tilanteeseen. Selvitys on tehty hankkeen kaavoitusmenettelyä varten. 2 YMPÄRISTÖMELU Ääni on aaltoliikettä, joka tarvitsee väliaineen välittyäkseen eteenpäin. Ilmassa äänellä on nopeus, joka on riippuvainen ilman lämpötilasta. Eri väliaineissa ääniaalto kulkee eri nopeuksilla väliaineen ominaisuuksista riippuen. Normaali ympäristömelu sisältää useista kohteista peräisin olevaa yhtäaikaista ääntä, jossa äänen taajuudet ja aallonpituudet ovat jatkuvassa muutoksessa. Melu on subjektiivinen käsite, jolla ymmärretään äänen negatiivisia vaikutuksia, eitoivottua ääntä, josta seuraa ihmisille haittaa ja jossa kuulijan omilla tuntemuksilla ja äänenerotuskyvyllä on ratkaiseva merkitys. Melua voidaan mitata sen fysikaalisten ominaisuuksien perusteella. Ympäristömelu koostuu ihmisen toiminnan aiheuttamasta melusta, joka vaihtelee ajan ja paikan mukaan. Äänen (melun) voimakkuutta mitataan käyttäen logaritmista desibeliasteikkoa (db), jossa äänenpaineelle (eli hyvin pienelle paineenmuutokselle ilmassa) käytetään referenssipainetta 20 μpa ilmalle sekä 1 μpa muille aineille. Tällöin 1 Pa paineenmuutos ilmassa vastaa noin 94 db:ä. Kuuloaistin herkkyys vaihtelee eri taajuisille äänille, jolloin vaihtelevat myös melun haitallisuus, häiritsevyys sekä kiusallisuus. Nämä tekijät on otettu huomioon äänen taajuuskomponentteja painottamalla. Yleisin käytetty taajuuspainotus on A-painotus, joka perustuu kuuloaistin taajuusvasteen mallintamiseen ja ilmaistaan usein A- kirjaimella dimension perässä, esimerkiksi db(a). Melun ekvivalenttitaso (symboli Leq) tarkoittaa samanarvoista jatkuvaa äänitasoa kuin vastaavan äänienergian omaava vaihteleva äänitaso. Koska ääni käsitellään logaritmisena suureena, on hetkellisillä korkeimmilla äänitasoilla suhteellisen suuri vaikutus ekvivalenttiseen melutasoon. Teollisuusmelussa hetkellisvaihtelut ovat usein varsin lähellä myös ekvivalenttista arvoa, mikäli toiminnasta ei aiheudu impulssimaista melua. 2.1 Teollisuusmelu Teollisuusmelu on pääasiassa staattisten melulähteiden kuten teollisuuslaitoksen melua, mutta usein tähän luetaan myös koko teollisuusalueella olevien toimintojen melu, esimerkiksi trukit ja kuormaajat. Teollisuusmelussa on usein nk. kapeakaistaisia, joissa ääni keskittyy rajoitetulle taajuusalueelle ja melusta voidaan erottaa selkeitä ääneksiä (ääni, joka sisältää vain yhtä taajuutta). Kapeakaistaista laitteiden käyttöääntä emittoituu usein muuntajista tai puhaltimista ja pumpuista, joilla on tasainen pyörimisnopeus ja joiden läpi kulkeva aine emittoituu suoraan ympäröivään ulkoilmaan. Biotuotetehtaissa ko. komponentteja ovat etenkin kuivatukseen ja liittyvät kattopuhaltimet

5 Sivu 5 (12) sekä muut ventilaatiopuhaltimet. Ilmapuhaltimien äänitasoa vaimennetaan yleisesti erityyppisillä äänivaimennin-ratkaisuilla. Uusissa laitoksissa vaimentimet asennetaan jo rakennusvaiheessa. Teollisessa toiminnassa esiintyy paikoin myös impulssimaista ääntä, jossa melu aiheutuu voimakkaista iskumaisista tapahtumista kuten puurunkojen käsittelystä kuorimoalueella, jossa myös puunpurku rekka-autoista ja junista tapahtuu. 2.2 Tieliikennemelu 2.3 Lentomelu Moottoriajoneuvoliikenteen aiheuttamaan meluun vaikuttavat ajonevojen nopeus, liikennemäärä, raskaiden ajoneuvojen osuus sekä tien ominaisuudet. Melu on yleisesti luonteeltaan laajakaistaista tasaista huminaa, josta toisinaan voi erottaa yksittäisten ajoneuvojen ääniä. Havaittuun melutasoon tietyssä paikassa vaikuttavat lähtömelutason lisäksi tarkastelupisteen etäisyys väylästä, rakennukset ja muut esteet, maaston muodot sekä vesialueet ja muut heijastavat pinnat. Esimerkiksi liikennemäärän kaksinkertaistuminen nostaa melutasoa 3 db. Nopeustason nousu 50 km/h:sta 80 km/h:iin lisää melua vastaavasti 4-5 db. Tieliikennemelua torjutaan yleisesti meluesteillä sekä ennalta ehkäistään kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla. Lentokoneiden melu koostuu moottorimelusta sekä aerodynaamisesta melusta. Moottorimelu on lentokonemoottorin konemelua, jonka merkitys on suurinta lentoonlähdöissä, mutta jonka vaikutus heikkenee vaakalennossa. Aerodynaamisen melun voimakkuuteen vaikuttavat lentokoneen tyyppi, lennon vaiheen mukainen lentoasu, kuten laskutelineiden ja siipien laippojen asento ja lentonopeus (Finavia, 2016). Lentokoneen kokonaismelu riippuu lentokoneen koosta. Lentokoneiden ja moottoritekniikan kehitys vähentävät lentokoneiden tuottamaa melua oleellisesti. Uudet suihkumoottorit ovat yhä hiljaisempia ja niiden energiatehokkuus on entistä parempi. Erityisesti lyhyillä reiteillä käytetään runsaasti potkurikoneita, jotka ovat yleensä suihkukoneita hiljaisempia (Finavia, 2016). Eri konetyyppien välillä on eroja verrattaessa niiden melutasoja lentoonlähtöjen tai laskeutumisten aikana. Lentoonlähdössä hiljaisempi kone voi olla meluisampi laskeutumisessa tai päinvastoin. Laskeutumismelua on yleensä vaikeampi vähentää kuin nousuvaiheen melua. Laskeutuvan lentokoneen melu aiheutuu vauhtia hidastavista tekijöistä koneen ulkoasussa (Finavia, 2016). Laskeutumisten melunhallinnalle turvallisuuskysymykset asettavat erityisiä haasteita; loppulähestyminen suoritetaan kiitotien suuntaista linjaa pitkin, jolloin laskeutumislaitteiden avulla kontrolloidaan korkeuden laskemista ja etäisyyttä kiitotiehen. Samalle kiitotielle laskeutuvien koneiden välisten turvaetäisyyksien säilyttäminen on tärkeää etenkin vilkkaan liikenteen aikaan. Lentokonekalustoa koskevat kansainväliset melumääräykset, joiden lisäksi yleisen teknisen kehityksen ansiosta uudet koneet ovat merkittävästi vanhoja vähämeluisampia (Finavia, 2016). Suomessa käytetään lentomelun määrän kuvaamiseen päivä-ilta-yömelutasoksi kutsuttua tunnuslukua. Sen lyhenne on Lden. Tämä tunnusluku kuvaa meluenergian painotettua keskiarvoa yhden vuorokauden (24 h) aikana (keskiäänitaso, ekvivalenttitaso). Tunnuslukua laskettaessa painotetaan ilta-ajan (klo 19-22) melua +5 db ja yöajan (klo 22-07) melua +10 db. Painotusta käytetään, jotta melun ilta- ja yöaikainen häiritsevyys voidaan huomioida (Finavia, 2016).

6 Sivu 6 (12) Lden on vuonna 2002 julkaistun EU:n ympäristömeludirektiiviin (2002/49/EY) mukainen meluindikaattori. Direktiivin mukaan indikaattorimelutasot tulee määrittää kaikkien vuoden päivien keskiäänitasona. Meluselvityksen tulokset perustuvat siten koko vuoden päiville jaettuun liikennemäärään (Finavia, 2010). 2.4 Valtioneuvoston ohjearvot ulkona Meluntorjunnan keskeiset tavoitteet ja välineet on esitetty voimaan tulleissa ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa. Melun ohjearvot on annettu Valtioneuvoston asetuksessa VnA 993/1992. Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla vastaavat A-painotetun keskiäänitason LAeq ohjearvot ovat 45 db(a) päivällä sekä 40 db(a) yöllä. Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on kuitenkin 45 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi luonnonsuojelualueilla ohjearvon ei tarvitse alittua koko alueella. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. 2.5 Melun leviämislaskelmat Melun leviäminen maastoon voidaan havainnollistaa käyttäen tietokoneavusteisia melun leviämiseen käytettäviä ohjelmistoja, missä äänilähteestä lähtevä ääniaalto lasketaan digitaaliseen 3D karttapohjaan äänenpaineeksi immissio- eli vastaanottopisteessä. Mallissa otetaan huomioon melun geometrinen leviämisvaimentuminen, maaston korkeuserot, rakennukset sekä maanpinnan ja ilmakehän melun absorptionvakiot. Melulähteitä voidaan määritellä piste, viiva tai pintalähteiksi. Melumallin leviämiskartta piirtää keskiäänitasokäyrät 5 db:n välein valituilla lähtöarvoparametreilla. Melun leviämisen laskennassa käytetään yhteispohjoismaista teollisuus- ja tieliikennemelumallia. Metsän ja pehmeämmän maakerroksen vaikutus on huomioitu mallissa käyttäen rajattuja maa-absorptioalueita. Teollisuuslaitosten alueille, veden- ja tienpinnoille on yleisesti määritelty kova maanpinta (G=0) ja muille osille akustisesti pehmeää maanpintaa (G=1). Melun leviäminen lasketaan tyypillisesti konservatiivisesti siten, että ympäristön tilapisteet ovat melun leviämisen kannalta suotuisat (mm. kevyt myötätuuli melulähteestä kuhunkin laskentapisteeseen). Mitä kauempana ollaan melulähteestä, sen merkittävämmäksi käyvät vuotuisten säävaihteluiden ja etenkin tuulen suunnan vaikutukset alueen todelliseen äänitasoon. Siten laskennan epävarmuus kasvaa kauemmaksi melulähteistä mentäessä. Tyypillisesti laskennan epävarmuus on noin ± 3-4 db kilometrin etäisyydelle. 3 MELUN NYKYTILA Melun nykytilalaskenta on suoritettu YVA raportissa VT5:n, Savon Sellu Oy:n sekä Ekokem Oy:n (vain tieliikennemelu) toimintojen osalta. Lentomelua arvioitiin lasket-

7 Sivu 7 (12) tujen L DEN ja LAeq vyöhykkeiden osalta joiden todettiin olevan hankealueesta liian kaunana, jotta vyöhykkeillä olisi merkittävyyttä nykytilan laskennassa. Lentomeluasia on kuitenkin noussut esille mm. YVA:n yleisötilaisuuksissa, jolloin katsottiin tarpeelliseksi käydä asia tarkemmin läpi tässä selvityksessä Lentomelu Sorsasalon alueella Kuopion lentoasema Siilinjärven kunnassa Jännevirralla toimii myös Karjalan lennoston kenttänä. Noin puolet lentokentän nousuista ja laskuista on sotilaskoneiden suorittamia. Kuopion lentoaseman 55 db(a) meluvyöhyke (L DEN ) ulottuu jonkin verran Kuopion puolelle Jännevirralla Kotkaveden yli Kurkiharjuun sekä puisto-, metsä- tai vesialueille Siilinjärven Jynkänniemen yli maantielle numero 75. Ennustetilanteeseen mennessä melualue ei muutu vaikka siviili-ilmailu vilkastuisikin, koska sotilasilmailun vaikutus melutasoihin on vallitseva ( fi/psavo/melu/lento.htm). Lentomelu Kuopion Rissalan kentältä on mallinnettu alla olevassa kuvassa (Finavia, 2010) ennustelaskentana vuoteen 2025 asti L Aeq meluvyöhykkeinä, joka on sama keskiäänitason indikaattori Finnpulp Oy:n melulaskentojen kanssa. Kuvasta nähdään että vyöhykkeet ovat vielä varsin kaunana Finnpulp Oy:n hankealueelta ja 55 db:n L Aeq melukäyrillä ei ole yhteyttä hankealueen vastaaviin db(a):n melukäyriin. Kuva 1. Lentomelun ennustemallit v.2025 LAeq klo (vasemmalla) ja LAeq klo (oikealla), kaikki lentomelulähteet (siviili- ja sotilaslennot) Kuopion Rissalan lentokenttä. (Finavia, 2010) FinnHEMS lääkintähelikopteripalvelu on vuoden 2014 alusta lähtien toiminut Rissalan kentän alueelta Toivalasta käsin (laskeutuminen kaupungissa KYS:n kohdalle). Toimijan mukaan hälytyksiä tulee keskimäärin seitsemän vuorokaudessa ja vuodessa noin 2500 ( Akukon Oy on tehnyt helikopterin lentomelusta meluselvityksen uuden, Kuopion Kelloniemen kärkeen sijoittuvan, tuki-

8 Sivu 8 (12) kohdan ympäristölupaa varten (Akukon Oy, 2014). Selvityksen mukaan lentoreitti suunniteltuun Kelloniemen tukikohtaan kulkee 40%:n osuudella (pohjoiseen suuntautuva osuus) Sorasalon yli päivä- ja yöaikaan. Melu on mallinnettu keskiäänitasolle LAeq päivä- ja yöajan melun leviämiseksi keskimääräisillä lähtöjen määrällä 172 tehtävää/31 päivää. Määrä olisi siten kasvanut mallinnetusta tilanteesta noin 25% eli noin +1 db. Lisäksi raportissa on mallinnettu nousun maksimitaso erillislaskelmana sekä L DEN meluvyöhykkeet. Ennustemallin mukaan (kuvapari 2) Sorsasalon kohdalla helikopterinmelun keskiäänitaso LAeq olisi päiväaikana klo noin db(a) ja yöaikana klo noin db(a). Melutasot olisivat keskiäänitasolla LAeq kuitenkin sen verran alhaisia että niillä ei olisi merkittävää vaikutusta kokonaismelutilanteen muutokselle Sorsasalon alueella. Yksittäisen ylilennon melu kuitenkin on kuultavissa selkeästi helikopteri ylittäessä kuulijan kohdan. Kuva 2. FinnHEMS lääkintähelikopterimelun ennustetilanteen keskiäänitasolla LAeq päivällä klo (kuva vasemmalla) ja yöllä klo (kuva oikealla). (Akukon, 2014) 4 MELULASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Melulaskennassa, joka perustuu ennusteeseen laitoksen aiheuttamasta melusta, on melulähteiden äänitehotasojen alkuarvoissa (kokonaistaso sekä taajuusjakauma) hyödynnetty sekä arvioituja että mitattuja arvoja vastaavista komponenteista. Rakennusten äänilähteiden äänitehotaso on määritelty sisältä ulos kantautuvana meluna siten, että seinämateriaalille on oletettu aineominaisuuksien mukainen ilmaäänieristävyys. Pääsääntöisesti on käytetty pinta-äänilähteitä kattamaan esim. koko rakennuksen seinäpinta-alan ja katon. Äänilähdekuvaukset ovat tässä vaiheessa kuitenkin vielä alustavia vaikkakin realistisia, eikä niitä voida tarkkaan spesifioida esisuunnittelun yleisluontoisuudesta johtuen.

9 4.1 Geometriat ja maastokuvaus PÖYRY FINLAND OY Sivu 9 (12) Pohjakarttana on käytetty maanpinnan osalta Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa (MML, 2015) sekä rakennusten osalta myös MML:n aineistoa. Melumallinnuskuvissa rakennusten käyttötarkoitus on esitetty eri värein. Laitoskonsepti sekä alustavat meluvallisuunnitelmat on saatu laitoksen esisuunnittelusta. Melumallissa on kuvattu laitosten alustavat sijainnit Kuopion Sorsasalossa sekä koot ja korkeudet (3D) koordinaatistossa ETRS89-TM35FIN. Aineisto on siirretty melumalliin yksityiskohtaisesti laskentaa varten maanpinnan korkeustasolle +98m. Lisäksi sellu- sekä puujunan rataosuudet ovat sisällytetty mallinnuksen topografiaaineistoon hankkeen esisuunnittelun aineistosta (Pöyry Finland Oy, 2015). 4.2 Mallinnetut tehdasyksiköt Melumallissa on otettu huomioon kunkin ympäristömelun kannalta merkittäväksi arvioidun äänilähteen äänitehotasojen taajuusjakauma oktaavikaistoittain 31.5Hz 8kHz sekä äänitehotaso, joka perustuu vastaavien tehdasyksiköiden mitattuihin tai kirjallisuudesta johdettuihin arvoihin. Seinien ilmaäänieristävyydet on arvioitu alustavan suunnittelun tietojen perusteella sekä kirjallisuudesta. Kapeakaistakorjausta +5 db on käytetty kuivausosan vakuumipuhaltimille sekä impulssimaisuuskorjausta +5 db kuorimon ja puukentän melulähteille. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on selostettu käytettyjen äänilähteiden äänitehotasot yksityiskohtaisemmin. 4.3 Tieliikenne- ja rautatiekuljetukset Maantieliikenteen melun ennuste on mallinnettu raskaan ja kevyen liikenteen reittejä pitkin (VT5 pohjoisesta ja etelästä => Sorsasalontie => puun vastaanottoalue (raskas liikenne) sekä => parkkialue (kevyt liikenne)). Tieliikennemäärinä (myös rautatieliikenne) on käytetty YVA-selostuksessa esitettyjä ennustemääriä ja jakaumaa etelään ja pohjoiseen suuntautuvan liikenteen osalta (75 % pohjoiseen ja 25 % etelään päin). Vaunujen pituutena on käytetty Sorsasalossa 0.5 km ja nopeutena 30 km/h ja pääradalla 80 km/h. 4.4 Laskentaparametrit Alla olevassa taulukossa on esitetty yksityiskohtaisesti tässä melulaskennassa käytetyt parametrit. Taulukko 1. Melumallinnuksen laskentaparametrit Lähtötieto Mallinnustyyppi Sääolosuhteet Parametrit Pohjoismaiset teollisuus- ja tiemelumallit. Päiväajan klo ja yöajan klo erillislaskelmat. Yhteismelumallit. Ilman lämpötila 10 C, ilmanpaine 101,325 kpa, ilman suhteellinen kosteus 70 %. Topografia MML laserkeilausaineisto ( MML 2015) Laskentaverkko laskentapiste 5 x 5 metrin verkolla kahden metrin (2 m) korkeudella seuraten maanpintaa

10 Maanpinnan kovuus Laskennan epävarmuus PÖYRY FINLAND OY Sivu 10 (12) 0 vesi- ja teollisuus- ja paljaille kallioalueille, 1 pehmeän maan alueille noin ± 2 db 500 metriin asti, noin ± 4 db 1000metriin asti Laskentavyöhykkeet db(a):iin asti, 5 db:n välein 5 MELUNTORJUNNAN ALUSTAVA SUUNNITELMA Ympäristövaikutusten arvioinnin (myöh. YVA ) jälkeen katsottiin tarpeelliseksi hahmottaa mahdollisia alustavia, ei sitovia meluntorjuntatoimenpiteitä siihen hankesuunnitelmaan, joka toimi YVA:n pohjana meluselvityksessä. Tässä kappaleessa käydään läpi alustavia esityksiä ja niiden laskennallisia vaikutuksia melun leviämiseen biotuotetehtaalta. 5.1 Alustava meluntorjunta teollisuusmelulle Teollisuusmelu koostuu pääasiassa puhaltimien, pumppujen ja muiden sisältä ulos kantautuvien melulähteiden osuudet. Lisäksi puunkäsittelytoiminnot katsotaan kokonaisuudessaan tähän äänilähdekategoriaan. Ympäristövaikutusarvioinnin työn tuloksena hahmotettiin keskeiset kohteet tehdasalueella (liite 13), joissa melutorjuntaa kannattaa harkita, sillä YVA:n lähtökohtana ei ollut melutilanteen optimointi. Teollisuusmelun osalta biotuotetehtaan kuivauskoneiden poistopuhaltimet katsottiin keskeiseksi melulähteeksi, jolla on huomattava vaikutus melun leviämiseen Virtasalmen alueelle. Yhteensä 6 eri poistolähdettä mallinnettiin YVA:ssa, joiden lisäksi oletetaan emittoivan kapeakaistaista melua lähietäisyydellä (+5 db). Höyryn poistokanavien osalta voidaan todennäköisesti laskea äänitehotasoa arviolta 3 db sekä lisäksi tarvittaessa estää melun suora leviäminen rakennuksen katolle rakennettavalla meluseinällä. Melulähde voidaan vaimentaa myös sen kapeakaistaisuuden osalta vähäiseksi. Vedenkäsittelylaitoksen eteen voidaan rakentaa arviolta 19m:n korkuinen meluvalli suojaamaan melun suoraa leviämistä Potkunsaarelle päin (liite 16, leikkaus C-C). Lisäksi vedenkäsittelylaitoksen sijainti on muuttunut hieman ylemmäksi poispäin Potkunsaarta. Puunkäsittelytoimintojen melu on eniten melua tuottava lähde, jonka sijainti on kuitenkin keskellä hankealuetta ja siten melun leviämisen kannalta suojassa. Toistaiseksi näille toiminnoille ei ole suunniteltu kohdennettuja meluntorjuntatoimenpiteitä. Haketus ja kuorimon toiminta tapahtuu seinien sisällä, jolloin rakennuksen suunnittelussa voidaan vielä huomioida riittävä rakennuksen vaipan äänieristävyys. Maavalleja tai meluseiniä voidaan rakentaa tarpeen mukaan. 5.2 Alustava meluntorjunta raideliikennemelulle Sellu- ja puujunien osalta YVA:ssa käytettiin melulaskennassa 1 km:n pituisia junia, joiden katsottiin kuitenkin olevan liian pitkiä. Todellinen junapituus on todennäköisesti noin 500m, jonka melua vähentävä vaikutus on äänilähteessä 3 db. Sellujunan viereen voidaan rakentaa noin 5 m korkea meluvalli (liite 15, leikkas B-B) sekä Luk-

11 Sivu 11 (12) kosalmen tien kohdalle uudelle tieosuudelle 5-15m korkea meluvalli suojaamaan Virtasalmelle päin leviävää raideliikenteen melua (liite 14, leikkaus A-A). 5.3 Alustava meluntorjunta tieliikennemelulle Tiemelun meluntorjunnalle voidaan tehdasalueella rakentaa meluvalli/meluaita hakekasojen taakse estämään kuljetusten melun leviämistä etelään päin. Toistaiseksi muuta alustavaa tieliikenteen meluntorjuntaa ei ole vielä suunniteltu. 5.4 Kuljetusten vaikutus Siilinjärven Vuorelan kaupunginosassa Kuljetusten vaikutus Vuorelan asuinalueella Sorsasalon pohjoispuolella mallinnettiin erillislaskelmaksi päivä- ja yöajan tilanteille. Suurin muutos YVA:n aikaiseen tilanteeseen on junapituuden lyhentyminen puoleen, jonka vaikutus meluemissiossa on 3 db. Lisäksi VT5:n nykyisiä meluvallien sijoitteluita on tarkennettu ja alueen karttaaineistoon on lisätty kaksi rakentamisen alla olevaa asuinkerrostaloa Vuorelantien ja Virtasalmen tien väliin. 6 ALUSTAVAN MELUNTORJUNNAN TULOKSIA Alustavan meluntorjuntasuunnitelman tulokset on esitetty liitteissä 2-10, missä liitteen 2 taulukossa on esitetty yksittäislaskentapisteiden tulokset ja meluntorjunnan vaikutus näissä pisteissä. Laskentatulosten perusteella nähdään, että alustavaa meluntorjunta on kohdistettu juuri Virtasalmen rannan kohteisiin (mm. Halmejoentien ja Lukkosalmentien rakennukset), jossa suurin näillä toimilla saavutettavissa olevan vaimennus on noin 6 db. Kaikkiaan alustava meluntorjunta laskee YVA:n laskennan aikaista tilannetta 0-6 db ja on pienimmillään VT5 pohjoispuolella, sillä alustavaa meluntorjuntaa ei kohdistettu tieliikennemelulle. Laskennan perusteella alustavan melutorjunnan jälkeen päiväaikana klo ylittyy 55 db(a):n ohjearvo kahdessa kohteessa (Päivärannantie 427 ja Tavirannantie 2). Yöaikana klo ylittyy 50 db(a):n ohjearvo yhdessä kohteessa osoitteessa Tammirannantie 17 (Siilinjärvi). Ylitysten syynä on ennen kaikkea kuljetusten melu VT5:llä. Näissä kohden nykytilan laskennallinen taso on myös hyvin merkittävä (Päivärannantie 427:ssä db(a) ja Tavirannantie 2:ssa db(a)), joka tarkoittaa siten hyvin vähäistä muutosta nykytilaan nähden. Siilinjärven puolella lisättiin kaksi uutta rakenteilla olevaa asuinrakennusta digitaaliaineistoon ja laajennettiin laskenta-aluetta kattamaan koko alueen Sorsasalon sillan yli. Vuorelan kaupunginosan lisälaskennan perusteella päivä- ja yöajan ohjearvo ylittyy yhdessä kohteessa (Riistapolku 5). Ko. kohde on rakennettujen meluvallien välissä aivan Savonradan vieressä (MML, 2016).

12 VIITTEET PÖYRY FINLAND OY Sivu 12 (12) Melutta hankkeen loppuraportti, Ympäristöministeriön raportteja 20/2007, Helsinki Kuopion yhteismeluseuranta 2011, Jyväskylän yliopisto, tutkimusraportit 84/2012 ja 48/2014. Jyväskylä 2012 ja Finnpulp Oy:n havusellutehtaan Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, Pöyry Finland Oy, Finnpulp Oy:n Kuopion biotuotetehdas, ympäristövaikutusten arviointiselostus, 2015 Kuopion lentoasema, lentokonemeluselvitys, tilanne 2008 ja ennuste Finavia, A 1/2010. FinnHEMS Kuopion, helikopterimelun selvitys. Raportti , Akukon Oy,

13 Liite 1. Melumallinnusalue ja yksittäislaskentapisteet PÖYRY FINLAND OY

14 Liite 2. Melumallinnustulokset, yksittäislaskentapisteet LAeq, vain Finnpulp Oy:n melu ja alustavan meluntorjunnan vaikutus [db(a)] Teollisuusmelu YVA tilanne, LAeq Alustava melutorjunta, LAeq Meluntorjunnan vaikutus, LAeq Immissiopiste klo klo klo klo klo klo R01 - Konkelontie 6, Siilinjärvi R02 - Kivitie 57, Siilinjärvi R03 - Kivitie 61, Siilinjärvi R04 - Kivitie 91, Siilinjärvi R05 - Kivitie 123, Kuopio R06 - Halmejoentie 208, Kuopio R07 - Halmejoentie 160, Kuopio R08 - Halmejoentie 150, Kuopio R09 - Halmejoentie 98, Kuopio R10 - Halmejoentie 94, Kuopio R11 - Halmejoentie 70, Kuopio R12 - Kouluraitti 52, Kuopio R13 - Tervasaari 134, Kuopio R14 - Potkunsaari 25, Kuopio R15 - Lukkosalmentie 258, Kuopio R16 - Lukkosalmentie 216, Kuopio R17 - Lukkosalmentie 188, Kuopio R18 - Lukkokuja 12, Kuopio R19 - Saamaislahdenpolku 11, Kuopio R20 - Lakuniementie 11, Kuopio R21 - Tammirannantie 15, Siilinjärvi Tieliikennemelu YVA tilanne, LAeq Alustava melutorjunta, LAeq Meluntorjunnan vaikutus, LAeq Immissiopiste klo klo klo klo klo klo R01 - Konkelontie 6, Siilinjärvi R02 - Kivitie 57, Siilinjärvi R03 - Kivitie 61, Siilinjärvi R04 - Kivitie 91, Siilinjärvi R05 - Kivitie 123, Kuopio R06 - Halmejoentie 208, Kuopio R07 - Halmejoentie 160, Kuopio R08 - Halmejoentie 150, Kuopio R09 - Halmejoentie 98, Kuopio R10 - Halmejoentie 94, Kuopio R11 - Halmejoentie 70, Kuopio R12 - Kouluraitti 52, Kuopio R13 - Tervasaari 134, Kuopio R14 - Potkunsaari 25, Kuopio R15 - Lukkosalmentie 258, Kuopio R16 - Lukkosalmentie 216, Kuopio R17 - Lukkosalmentie 188, Kuopio R18 - Lukkokuja 12, Kuopio R19 - Saamaislahdenpolku 11, Kuopio R20 - Lakuniementie 11, Kuopio R21 - Tammirannantie 15, Siilinjärvi

15 Kaikki melulähteet YVA tilanne, LAeq Alustava melutorjunta, LAeq Meluntorjunnan vaikutus, LAeq Immissiopiste klo klo klo klo klo klo R01 - Konkelontie 6, Siilinjärvi R02 - Kivitie 57, Siilinjärvi R03 - Kivitie 61, Siilinjärvi R04 - Kivitie 91, Siilinjärvi R05 - Kivitie 123, Kuopio R06 - Halmejoentie 208, Kuopio R07 - Halmejoentie 160, Kuopio R08 - Halmejoentie 150, Kuopio R09 - Halmejoentie 98, Kuopio R10 - Halmejoentie 94, Kuopio R11 - Halmejoentie 70, Kuopio R12 - Kouluraitti 52, Kuopio R13 - Tervasaari 134, Kuopio R14 - Potkunsaari 25, Kuopio R15 - Lukkosalmentie 258, Kuopio R16 - Lukkosalmentie 216, Kuopio R17 - Lukkosalmentie 188, Kuopio R18 - Lukkokuja 12, Kuopio R19 - Saamaislahdenpolku 11, Kuopio R20 - Lakuniementie 11, Kuopio R21 - Tammirannantie 15, Siilinjärvi

16 Liite 3. Melumallinnuskartta, Finnpulp Oy, kaikki melulähteet, YVA, LAeq klo 07-22

17 Liite 4. Melumallinnuskartta, Finnpulp Oy, kaikki melulähteet, YVA, LAeq klo 22-07

18 Liite 5. Melumallinnuskartta, Finnpulp Oy, kaikki melulähteet, alustava meluntorjunta, LAeq klo 07-22

19 Liite 6. Melumallinnuskartta, Finnpulp Oy, kaikki melulähteet, alustava, meluntorjunta, LAeq klo 22-07

20 Liite 7. Melumallinnuskartta, Kaikki melulähteet (nykytila + Finnpulp Oy alustavalla meluntorjunnalla), LAeq klo 07-22

21 Liite 8. Melumallinnuskartta, Kaikki melulähteet (nykytila + Finnpulp Oy alustavalla meluntorjunnalla), LAeq klo 22-07

22 Liite 9. Melumallinnuskartta, Finnpulp Oy Kuljetusten aiheuttama melun, Siilinjärvi, Vuorelan kaupunginosa, tie- ja raideliikennemelu, YVA, LAeq klo 07-22

23 Liite 10. Melumallinnuskartta, Finnpulp Oy Kuljetusten aiheuttama melu, Siilinjärvi, Vuorelan kaupunginosa, tie- ja raideliikennemelu, YVA, LAeq klo 22-07

24 Liite 11. Melumallinnuskartta, Finnpulp Oy Kuljetusten aiheuttama melu, Siilinjärvi, Vuorelan kaupunginosa, tie- ja raideliikennemelu, alustava meluntorjunta, LAeq klo 07-22

25 Liite 12. Melumallinnuskartta, Finnpulp Oy Kuljetusten aiheuttama melu, Siilinjärvi, Vuorelan kaupunginosa, tie- ja raideliikennemelu, alustava meluntorjunta, LAeq klo 22-07

26 Liite 13. Alustava meluvallisuunnitelma PÖYRY FINLAND OY

27 Liite 14. Leikkaus A-A PÖYRY FINLAND OY

28 Liite 15. Leikkaus B-B PÖYRY FINLAND OY

29 Liite 16. Leikkaus C-C PÖYRY FINLAND OY

30 Liite 17. Havainnekuva Virtasalmen rannasta jätevesilaitoksen suuntaan laitoksen rakentamisen jälkeen.

31 Liite 18. Havainnekuva Potkunsaaren luoteiskulmasta jätevesilaitoksen suuntaan laitoksen rakentamisen jälkeen.