YLEn palvelujen käyttö digitaalisissa televisiovastaanottimissa

Transkriptio

1 YLEn palvelujen käyttö digitaalisissa televisivastaanttimissa YLE lähettää neljää (4) televisipalvelua: YLE TV1, YLE TV2, YLE FST5 ja YLE TEEMA ja klmea (3) radipalvelua: YLE Puhe, YLEN KLASSINEN ja YLE MONDO. Vit vastaanttaa palveluita maanpäällisen televisiverkn, kaapeliverkn tai satelliittitelevisiverkn välityksellä. YLE tarjaa katsjille mnia lisäminaisuuksia Kuva: Tdella tarkka kuvasuhteen hjaus Laajakuvalähetyksiä Tekstitys : Tekstitys useilla kielillä Kuulvammaisille ma hjelmatekstitys, repliikit ertetaan värein Mahdllisuus kytkeä tekstitys pis päältä Ääni: Useita äänivaihtehtja eri kielillä Näkövammaisille tarkitettu äänitekstitys. Äänitekstityksessä sumenkielinen tekstitys luetaan ja puhutaan nrmaalin hjelmaäänen päälle. Puhumisen hitaa puhesyntetisaattri. Näkövammaisille tarkitettu kuvailutulkkaus. Kuvailutulkkauksessa hjelmaäänen lisäksi kuullaan selstus, jka kuvailee niitä kuvassa näkyviä elementtejä, jita ei hjelmaäänen perusteella vi seurata. Analginen teksti tv yli tuhannella sivulla Ohjelmatiedt: 8 päivän hjelmatiedt sekä sumeksi että rutsiksi Ohjelman nimi ja lyhyt kuvaus, yhteensä 252 merkkiä Nykyinen/Seuraava hjelma taulukk päivittyy tarkasti YLEn lähetysjärjestelmän hjaamana Ohjelmien lukitustiet

2 Näin saat näkyviin ja kuuluviin YLEn tarjamat mnipuliset palvelut Ohjeet ja pastukset eivät le täydellisiä, vaan niiden tarkituksena n antaa vinkkejä ja suuntaviivja vastaanttimen asetusten tekemiseen. Tarkemmat hjeet löydät laitteen mukana tulevasta hjekirjasta. Vastaanttimen asetuksia jutuu muuttamaan/säätämään, kun Ostaa uuden vastaanttimen (digibksin tai integridun televisin) Ostaa uuden näytön Vaihtaa paikkakuntaa Dkumentin kuvat laitteen takapaneelista vat Tpfield C. Ltd:n valmistamasta TF600pvrtvastaanttimen manuaalista. TERMISTÖÄ Digitaalinen vastaantin Kanavanippu Digitaalinen televisipalvelu Digitaalinen radipalvelu Lähetin Erillinen digibksi tai integritu vastaantin, jssa näyttö ja vastaantin vat yhdistettynä yhdeksi laitteeksi Kanavanippu sisältää yhden tai useamman digitaalinen televisi tai radipalvelun. Vastaanttimet yleensä piilttavat kanavanipun eli näyttävät vain palveluiden tiedt. Kanavanippukäsite n tärkeä, jtta ymmärtää, miksi esim. vain jtkut palvelut eivät näy. Digitaalinen televisipalvelu tarkittaa digitaalisesti lähetettyä palvelua, minkä sisällä vi kuvakmpnentin lisäksi lla yksi tai useampi ääni ja/tai tekstityskmpnentti. Lisäksi vidaan lähettää teksti tv. Digitaalinen radipalvelu tarkittaa digitaalisesti lähetettyä palvelua, jnka sisällä n yksi äänikmpnentti. Lähetin n verkk peraattrin hallinnima laite, minkä avulla kanavanippu lähetetään krkeasta maststa suurella tehlla.

3 Maanpäällinen lähetys Maanpäällinen lähetys tarkittaa, että lähettimen signaali kulkee maanpinnan suuntaisesti ja sen vi vastaanttaa (yleensä) taln katlla levan antennin avulla. Kaapelilähetys Kaapeli lähetys tarkittaa, että signaali lähetetään fyysistä kaapelia pitkin maanpinnan alla ja sen vi vastaanttaa, mikäli vastaanttpaikka n kytketty paikalliseen kaapelitelevisiverkkn. Satelliittilähetys Satelliittilähetys tarkittaa, että lähettimen signaali kulkee maan ilmakehässä levalta satelliitilta ja sen vi vastaanttaa (yleensä) taln katlla levan satelliittiantennin avulla. Verkk peraattri Sumessa maanpäällisissä lähetyksissä verkk peraattrina timii Digita OY neljässä (4) nrmaalilaatuista televisita tarjavassa kanavanipussa. DNA Oyj timii verkk peraattrina kahdessa (2) teräväpiirtsignaalia tarjavassa kanavanipussa. Palveluntarjaja Palveluntarjajalla, kuten YLE, n ikeus lähettää maa palveluaan. Palveluntarjaja staa tarvittavan lähetyskapasiteetin verkkperaattrilta.

4 PALVELUIDEN HAKU JA ASENNUS Palvelut ertellaan lähetteessä palvelunumern perusteella. Lisäksi lähetetään palvelun kanavapaikka vastaanttimessa. Vit asentaa palvelut vastaanttimeen kahdella eri tavalla: autmaattisella tai manuaalisella haulla. Autmaattinen haku hakee kaikki lähetyskanavat läpi ja tallentaa kaikki löytyneet kanavaniput ja niiden sisältämät palvelut. Ongelmaksi vi tulla vastaanttpaikka, missä vastaantin pystyy vastaanttamaan usean lähettimen signaalin ja vi näin periaatteessa tallentaa saman palvelun mneen kertaan. Tämän humaa siitä, että palvelulistauksessa n sama kanavapaikka useamman kerran tai kanavalistan lpussa n samja palveluita tiseen kertaan. Vit pistaa ylimääräiset palvelut listalta. Manuaalinen haku tarkittaa, että haet palveluita yhden lähettimen tietjen perusteella. Lähettimen tiet vi vaihdella eri lähetysverkissa, mutta yleensä lähettimellä n kaksi perussuuretta: lähetyskanava ja lähetystaajuus. Lähetyskanava n desimaalinen numer, jka sittaa kansainvälisesti svitun lähetyskanavan, mikä taas vastaa lähetystaajuutta. Maanpäällisten lähetyskanavien tiedt löydät web sitteesta Kaapeli ja satelliittiverkissa ei le periaatteessa mahdllista vastaanttaa naapurilähetintä, jten niissä manuaalinen haku ei le leellinen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla YLEn palvelut lähetetään yhdessä kanavanipussa (kanavanippu A) Digita OY:n Espn Kivenlahden mastssa levasta lähettimestä kanavalla 32, jnka lähetystaajuus n 562 MHz. Tämän tiedn perusteella vit tehdä manuaalisen haun, js katselupaikkasi n pääkaupunkiseudulla. Kanavanumert ja keskitaajuudet löytyvät liitteestä 1. VASTAANOTTIMEN AJAN KONFIGUROINTI Mnet vastaanttimista saavat seurata autmaattisesti kesä ja nrmaaliajan (ns. talviaika) vaihtumista. Lähetteessä lähetetään kellnaika standardiaikana, jnka englanninkielinen lyhenne n UTC (Universal Time Cde). Standardiaika n edellä Sumen aikaa: kaksi tuntia talviaikana ja klme tuntia kesäaikana. Lähetteessä tulee mukana myös tiet, mikä aikaer n nyt ja millin seuraava vaiht tapahtuu. Tämän tiedn perusteella vastaantin saa seurata ja asettaa ajan hyvin tarkasti. Mnissa vastaanttimissa aika asetus tehdään laitetta asennettaessa tai palautettaessa tehdasasetukset. Valinta löytyy yleensä myös nrmaalista asetusvaliksta esimerkiksi nimillä ajan asetus tai aikavyöhykkeen asetus. Mikäli vastaanttimeen n mahdllista asettaa ajan autmaattinen vaiht, kannattaa se tehdä. Näin vastaantin seuraa tarkasti aikaa ja saa vaihtaa kesä ja talviaikjen välillä.

5 KUVASUHTEEN SÄÄTÖ Kuvasuhteella (kuvan sivusuhteella) tarkitetaan sitä suhdetta, minkä televisin näyttöalueen vaakaja pystykk mudstavat. Analgisessa televisissa kuvasuhde li 4:3, jllin näytön leveys li 4 yksikköä ja krkeus 3 yksikköä. Digitaalisen televisin myötä n alettu enemmän välittää hjelmia ns. laajakuvafrmaatissa, missä kuvasuhde n 16:9. Nrmaalissa perinteisessä televisissa (kuvasuhde 4:3) vi katsa kumpaa tahansa kuvasuhdetta, mutta laajakuvalähetyksiä katsttaessa pitää valita, haluaak: Levittää ja samalla vääristää kuvan kk ruudun kkiseksi, tällöin kuvassa kaikkia asiita venytetään ylös ja alas Levittää kuvaa vasemmalta ja ikealta, jättäen siis pis reunat Asettaa mustat reunat kuvan ylä ja alareunaan, mutta säilyttäen kuvan suhteet (susiteltava asetus!) Lähetykset nrmaalilla 4:3 näytöllä

6 Laajakuvatelevisissa (kuvasuhde 16:9) vi myös katsa kumpaa tahansa kuvasuhdetta, mutta 4:3 kuvasuhteisia lähetyksiä katsttaessa pitää valita, haluaak: Levittää ja samalla vääristää kuvan kk ruudun kkiseksi, tällöin kuvassa kaikkia asiita venytetään vasemmalle ja ikealle Asettaa mustat reunat kuvan vasempaan ja ikeaan reunaan, mutta säilyttäen kuvan suhteet (susiteltava asetus!) Lähetykset laajakuvanäytöllä Mikäli sinulla n integritu vastaantin, eli näytön sisällä n ns. ma viritin ja dekderi, sinun n säädettävä televisin ma käyttäytyminen eri kuvasuhteilla. Yleensä kaikki integridut vastaanttimet vat laajakuvatelevisiita, jllin sinun tarvitsee vain määritellä asetuksiin, miten haluat 4:3 kuvasuhteisten hjelmien näkyvän ruudussa. Yleensä asettaminen tapahtuu valitsemalla MENU tai SETTINGS. 4:3 hjelmien esitystavan valinta löytyy (js valikk sumenkielinen ) esim. khdista Järjestelmän asetukset, Vide lähdön asetukset, Tv lähdön asetukset tms. Oman vastaanttimesi käyttöhjeesta ikea termi löytyy. Mikäli sinulla n erillinen vastaantin ns. digibksi, täytyy erikseen säätää digibksi ja näyttö edellä levan hjeen mukaisesti.. Digibkseissa täytyy säätää vähintään kaksi asiaa: televisin kuvasuhde ja 4:3/16:9 näyttömut. Televisin kuvasuhteeksi asetetaan käytössä levan televisin kuvasuhde, eli 4:3 vai 16:9. 4:3 näyttömut n (yleensä) valittavissa vain kun televisin kk n laajakuva eli 16:9, jllin valittavana n yleensä kaksi vaihtehta: levitetty tai mustat reunat sivuilla. 16:9 näyttömut n (yleensä) valittavissa vain kun televisin kk n nrmaali eli 4:3, jllin valittavana n yleensä kaksi vaihtehta: pstilaatikk (mustat reunat kuvan ylä ja alareunassa) tai keskisa (kuva levitetään, eikä näytetä kknaan vasenta ja ikeaa reunaa).

7 Televisin kuvaruudun kk Laajakuvatelevisissa näytön leveyden senttimetreinä (cm) saa kertmalla näytön halkaisijan 2,2:lla. Vastaavasti krkeuden senttimetreinä (cm) saat kertmalla halkaisijan 1,3:llä. Nrmaali televisin näytön leveyden senttimetreinä (cm) saa kertmalla näytön halkaisijan 2:lla. Vastaavasti krkeuden senttimetreinä (cm) saat kertmalla halkaisijan 1,5:lla. ÄÄNEN KIELTEN SÄÄTÖ YLE lähettää aina vähintään yhden äänikmpnentin, mutta jissain hjelmissa vi lla useita äänikmpnentteja, esim. urheilulähetysten sumen ja rutsinkieliset selstukset lähetetään eri kielikmpnentteina. Vit asettaa vastaanttimeen susikkikieliä (yleensä kaksi). Susikkivalintja vi kutsua nimillä Kielivalinta 1 ja 2. Js lähetyksessä n Kielivalinta 1 (esim. sumi), vastaantin tarjaa sen äänen. Mikäli hjelmassa ei le Kielivalinta 1:n mukaista ääntä (esim. sumi), mutta Kielivalinta 2:n (esim. rutsi) mukainen n, vastaantin tarjaa Kielivalinta 2:n mukaisen äänen (esimerkkitapauksessa siis rutsin). Mikäli kumpikaan kielivalinta 1 tai 2 ei le lähetyksessä, valitaan ensimmäinen saatavilla leva ääni. Yleensä vastaanttimissa kielten asetus tehdään MENU valikssa (jissain vastaanttimissa Optins tai Opt), jsta valitaan edelleen Kielten asetus. Äänikielen valinnan vi vaihtaa hjelmakhtaisesti. Useimmissa vastaanttimissa n ma näppäin äänisäädölle: näppäimessä lukee ääni tai audi tai siinä n symblikuva kaiuttimesta jne. Valinta vi löytyä myös tekstitysvalintanäppäimestä. Oman vastaanttimen käyttöhjeet auttavat tässä eteenpäin. TEKSTITYKSEN KIELTEN SÄÄTÖ YLE lähettää aina sumenkielinen tekstityskmpnentin, vaikka kaikkiin hjelmiin ei välttämättä le saatavilla varsinaista tekstitystä. Sumenkielinen tekstityskmpnentti n kk ajan valittavissa, kska n humattu, että sassa vastaanttimissa tämä parantaa tekstityksen käytettävyyttä. Sumenkielisen tekstityskmpnentin lisäksi vidaan jissain hjelmissa lähettää tinen sekä klmas tekstityskmpnentti. Vit myös asettaa vastaanttimeesi susikkitekstityskieliä (yleensä kaksi). Niitä vi kutsua nimillä Kielivalinta 1 ja 2. Js lähetyksessä n tarjlla Kielivalinta 1 (esim. sumenkielinen tekstitys), vastaantin näyttää tämänkielisen tekstityksen. Mikäli hjelmassa ei le Kielivalinta 1:n mukaista tekstitystä (esim. sumi), mutta n Kielivalinta 2 (esim. rutsi), vastaantin tarjaa nähtäväksi Kielivalinta 2 mukaisen tekstityksen (esimerkkitapauksessa siis rutsinkielisen tekstityksen).

8 Mikäli kumpikaan Kielivalinta (1 tai 2) ei le lähetyksessä, vastaantin tarjaa ensimmäisen saatavilla leva tekstityskmpnentin tai jissain vastaanttimissa ei näytetä tällöin llenkaan tekstitystä. Yleensä vastaanttimissa tekstityskielten asetus tehdään MENU valikssa (jissain vastaanttimissa Optins tai Opt) ja edelleen kielten asetus tai vastaava. Vastaanttimeen vi aina hjelmakhtaisesti vaihtaa tekstityskielen. Useimmissa vastaanttimissa n ma näppäin tekstitysasetuksille. Näppäimessä vi lukea tekstitys, Text, subtitling, Sub tai näppäimessä n symbli, jka kuvaa tekstitystä tv ruudulla (neliö, jnka alareunassa n viiva tai pisteitä). Tekstitysasetukset vi myös lla yhdistetty samaan näppäimeen äänen kielivalinnan kanssa. ÄÄNITEKSTITYKSEN KÄYTTÖ YLE tarjaa eräisiin hjelmiin ns. äänitekstityksen. Äänitekstitys tteutetaan puhesyntetisaattrin avulla. Äänitekstityksen taustalla kuuluu vaimeasti varsinainen hjelmaääni. YLE lähettää äänitekstityksen hllanninkielen paikalla. Kun palvelu alitettiin, Sumessa myynnissä lleet ja edelleen käytössä levat vastaanttimet eivät tukeneet tätä minaisuutta ja palvelu juduttiin sveltamaan sillisiin laitteisiin. Hllanninkielistä tekstitystä YLE ei nrmaalisti tarja ja siksi se valittiin tämän palvelun kieleksi. Useimmissa vastaanttimissa se vidaan asettaa susikkikieleksi (ks. edeltä ÄÄNEN KIELTEN SÄÄTÖ). KUVAILUTULKKAUKSEN VALINTA YLE lähettää eräissä hjelmissa kuvailutulkkauksen. Kuvailutulkkauksessa hjelmaäänen lisäksi kuullaan puhuttu kuvailuääni, jka kert, mitä hjelmassa tapahtuu. Kuvailutulkkaus siis sisältää sekä varsinaisen hjelmaäänen ja kuvailuäänen. YLE lähettää kuvailutulkkauksen hllanninkielen paikalla. Useimmissa vastaanttimissa se vidaan asettaa susikkikieleksi (ks. edeltä ÄÄNEN KIELTEN SÄÄTÖ).

9 OHJELMATEKSTITYKSEN KÄYTTÖ YLE lähettää eräissä hjelmissa tekstityksen, missä eri puhujien repliikit n tekstitetty erivärisin tekstein. YLE lähettää hjelmatekstityksen hllanninkielen paikalla. Hllannin vi useimmissa vastaanttimissa asettaa susikkikieleksi. Nrmaali tekstitys, valkinen teksti, henkilö 1 kert Ohjelmatekstitys, keltainen repliikki, henkilö 2 kert Ohjelmatekstitys, sininen repliikki, henkilö 3 kert RADIOPALVELUIDEN KÄYTTÖ YLE lähettää klme digitaalista radipalvelua, jita pystyy kuuntelemaan digitv vastaanttimella. Jissain vastaanttimissa radipalvelut löytyvät samasta palvelulistasta tv palveluiden kanssa, eräissä vastaanttimissa radipalvelut löytyvät siirtymällä ns. raditilaan. Raditilaan ja takaisin tvtilaan siirrytään malla näppäimellä, jssa yleensä lukee esim. TV/RADIO. Radipalveluissa välitetään vain yksi äänikmpnentti eikä llenkaan kuvakmpnenttia. Näin llen vastaantin vi asettaa man kuvan taustalle tämä n yleensä säädettävissä.

10 OHJELMATIETOJEN KIELI Vastaanttimet näyttävät yleensä man käyttöliittymän kieltä vastaavat hjelmatiedt tai sitten ne seuraavat vastaantinta asennettaessa annettua maatieta. Mikäli hjelmatiedt vat sittain sumeksi ja rutsiksi, kyseessä n vastaanttimen timintavirhe eikä se lue lähetteessä kulkevaa kielikdia. Ohjelman nimi ja lyhyt kuvaus sumenkielellä Ohjelman nimi ja lyhyt kuvaus rutsinkielellä MONIKANAVAÄÄNILÄHETYKSET YLE ei vielä lähetä mnikanavaääntä sisältäviä hjelmia (tai tarkemmin ei lähetä mnikanavaäänikmpnenttia). Mikäli YLE lähettää mnikanavaääntä, se tullaan lähettämään Dlby Digital kdattuna. Äänimaailma vi lla tällöin jk: Stere Dlby Digital (ns. Dlby Digital 2.0) tai Kuusikanavainen Dlby Digital (ns. Dlby Digital 5.1) Dlby Digitalista käytetään jskus myös nimeä AC3. Dlby Digital 5.1 tarkittaa, että hjelmassa lähetetään vasemman etukanavan, ikean etukanavan, keskikanavan, vasemman takakanavan, ikean takakanavan ja matalien äänien kaiuttimen äänisignaalit. Jtta vit kuunnella Dlby Digital ääntä, tarvitset jnkin seuraavista vaihtehdista: Vastaanttimessasi n digitaalinen äänilähtö, jka n kytketty Dlby Digital dekderin kautta kaiuttimille Vastaanttimessasi n Dlby Digital dekdaus sisäänrakennettuna ja vit kytkeä kaiuttimet siihen suraan Humaa, että mikäli vastaanttimessa n digitaalinen äänilähtö, n laitteen edessä yleensä lg, jssa lukee Dlby Digital bitstream (ut). YLE jatkaa nrmaalin äänen lähettämistä vaikka alittaisi Dlby Digital lähetykset. Mikäli et halua kuunnella Dlby Digital ääntä (sinulla ei le esim. ktiteatterilaitteista), n hyvä tarkistaa

11 vastaanttimen asetuksista, että digitaalinen äänilähtö n pis päältä tai Dlby Digital asetus n pis päältä. Js taas haluat kuunnella Dlby Digital lähetyksiä, kytke digitaalinen äänilähtö päälle ja/tai Dlby Digital asetus päälle. Vastaantinten käyttäytymisessä n paljn erja, jten kannattaa tarkistaa asetukset hulellisesti, yleensä perus /tehdasasetukset asettavat digitaalisen äänilähdön tilan PCMääneksi. Mikäli humaat, että vastaanttimen ääni mykistyy YLEn lähettäessä mnikanavaääntä, syynä n yleensä, että Vastaantin hjautuu Dlby Digital äänikmpnentille eikä vastaantin itse tue sen dekdausta eli purkamista Tai digitaalinen äänilähtö ei le kytketty spivaan ktiteatterijärjestelmään tai ei le ktiteatterijärjestelmää, mutta digitaalisen äänilähdön tilaksi n valittu Dlby Digital tai vastaava. Vastaanttimet näyttävät yleensä mnikanavaisen äänikmpnentin man symblin valittaessa kuunneltavaa äänikieltä. Mnikanava kmpnentti tulee lemaan samalla kieli määrityksellä kuin ns. pääkieli, jten kannattaa lla hyvin tarkka valittaessa äänikmpnenttia. Mnissa vastaanttimissa n Dlby Digital kmpnentin vieressä Dlby:n kaksis D lg. VASTAANOTINTEN LIITÄNNÄT Vastaanttimen takana n useita liittimiä. Antenniliittimeen kytketään katselupaikan antenniverkn signaali tai mahdllisen sisäantennin signaali. Tallentavissa vastaanttimissa vi lla kaksi tai useampia antenniliittimiä, kska niillä vi tallentaa usean kanavanipun palveluita samanaikaisesti. Erillisissä vastaanttimissa n yleensä myös yleensä signaalin läpivienti. Tallentavissa vastaanttimissa n yleensä tdella lyhyt antennikaapeli, jlla vi kytkeä antennisignaalin tiseen sisäänmenn ensimmäisen sisäänmenn läpiviennistä. Kuva antenniliittimet laitteen takapaneelissa

12 Erillisissä vastaanttimissa n ltava jnkinlainen lähtö kuva ja äänisignaalille. Yleensä kuva ja ääni n viety näytölle SCART liittimen kautta. SCART liittimiä n mnessa erillisessä vastaanttimessa kaksi, kska n ajateltu että tinen SCART signaali kytketään erilliseen nauhittimeen esim. VHS videnauhuriin tai tallentavaan DVD laitteeseen. SCART liitin laitteen takapaneelissa Mnissa uudemmissa vastaanttimissa n digitaalinen HDMI liitin, jka mahdllistaa kuvan ja äänen siirtämisen digitaalisesti. Humaa, että HDMI signaali vidaan salata HDCP menetelmällä, jllin vastaantin tarkistaa että näyttölaite n sen hyväksyttyjen laitteiden listalla. Mikäli HDCP n päällä eikä tunnistus timi, HDMI signaali salataan eikä näyttölaite kykene näyttämään signaalia. Mikäli kytket HDMI signaalin DVI liitännän kautta näyttölaitteeseen tai videtykkiin, HDCP ei yleensä välity läpi. Näin llen tarkista HDMI DVI muuntimesta, että se tukee HDCP välitystä. Humaa myös, että DVI signaali siirtää vain kuvasignaalin eli ääni n tällöin siirrettävä malla kaapelilla. HDMI liitin laitteen takapaneelissa Äänen erilliseen siirtämiseen vi lla tarjlla digitaalinen äänilähtö (ptinen tai kaksiaalinen). Lisäksi vi lla analginen, yleensä ns. linjalähtö, yhdelle stereääniparille. Digitaalinen ptinen äänilähtö laitteen takapaneelissa Stere ääni ulstul liitin laitteen takapaneelissa

13 Integriduissa vastaanttimissa ei yleensä le videsignaalin lähtöjä, mutta sisäänmenja n yleensä runsaasti SCART tai HDMI liittimen avulla tteutettuina. Äänisignaalille vi lla digitaalinen lähtö ja sassa malleissa vi lla myös analginen linjalähtö. Jissain integriduissa vastaanttimissa n HDMI liittimen yhteydessä erillinen analginen äänitul, tarjten näin tuen laitteille jtka eivät tue ääntä HDMI sigaalissa. SCART liitin laitteen takapaneelissa Ohjelmien tallennus Js vastaanttimessa n tallennusmedia esim. sisäinen kvalevy, hjelmia vidaan tallentaa: Suraan hjelmappaasta (EPG, Guide) valitsemalla haluttu hjelma. Yleensä valinta tapahtuu nauhitusnäppäimellä tai painamalla OK näppäintä kaksi kertaa. Jissain vastaanttimissa vi asettaa alitus ja lpetusajan heti. Painamalla nauhitusnäppäintä, jllin vastaantin nauhittaa tietyn ajan esim. 2 tuntia kanavaa mitä katst juuri nyt. Ajastimen avulla asettamalla hjelman esityspäivän, alitusajan, pituuden, missä palvelussa se n ja nimen. Nrmaalisti kvalevylle tallentuvat kaikki lähetyksessä nauhituksen aikana ilmitetut kmpnentit, mutta sa vastaanttimista tallentaa vain kuvan, valitun äänen ja valitun tekstityksen. Tällä hetkellä Sumessa myytävät vastaanttimet tallentavat ilmitetun kellnajan perusteella, eivätkä saa seurata tarkasti signalintia, minkä avulla tarkemman seurannan visi tteuttaa. Onkin hyvä asettaa lppuun lisäaikaa 5 15 minuuttia, jtta hjelman lppu tallentuu myös. On hyvä muistaa, että vit katsella tallennusta ennen kuin se n lppunut, kska tallennus tapahtuu digitaalisessa mudssa tiedstksi, jta vi lukea ja kirjittaa yhtä aikaa. Katseluajan siirt Tallentavat vastaanttimet tarjavat (yleensä) mahdllisuuden katseluajan siirtn. Katseluajan siirt tarkittaa, että vastaantin tallentaa valittua palvelua autmaattisesti. Vit tällöin kelata hjelmaa taaksepäin (riippuu vastaanttimen asetuksista kuinka paljn) tai pysäyttää katselun pysäytysnäppäimestä (englanniksi PAUSE) aivan samalla tavalla kuin pysäyttäisit CD tai DVD levyn katselun/kuuntelun.

14 Vastaanttimen hjelmistn päivitys Vastaanttimista löytyvien vikjen krjaamiseksi tai uusien minaisuuksien lisäämiseksi vastaanttimeen vidaan tehdä hjelmistpäivitys. Ohjelmistpäivitys vidaan tehdä eri tavalla, tteutustapa n riippuvainen vastaanttimesta. Päivitys suraan lähetteestä (ver the air, btlading), jllin verkk peraattri asettaa päivityksen datakmpnenttina lähetteeseen ja vastaantin päivittyy tätä kautta. Seuraa internet sivuilta millin vastaantinpäivityksiä n saatavilla Internetistä itse ladattu päivitys, eli kuluttaja hakee itse päivityksen esim. valmistajan tai maahantujan internet sivuilta. Tarvitaan yhteys internetissä levan kneen ja vastaanttimen välillä. Yhteys vidaan tehdä USB tai sarja(rs) yhteydellä Osa vastaanttimista tukee myös päivitystä USB muistitikun avulla Mikäli vastaanttimessa itsessään n kiinteä tai langatn verkkyhteys, n mahdllista hakea ja asentaa päivitys tätä kautta Päivitys lähetysverkn kautta n kaikkein helpin, mutta valitettavasti harvinainen tapa. Mikäli laitteen hjekirja ei tarpeeksi selkeästi pasta asian suhteen, kannattaa hakea lisätietja internetistä: käytä internetin hakukneessa hakusanana vastaanttimen tyyppimerkintää.

15 LIITE 1 Kanavanumet ja keskitaajuudet. Taulukk UHF IV ja V alueiden kanavanumert ja keskitaajuudet 8 Mhz:n kaistanleveydellä.