1. METSALAN PERUSTUTKINTO

Transkriptio

1 METSÄALAN PERUSTUTKINTO OPETUSSUUNNITELMA Metsätalouden osaamisala, Metsäenergian tuottaja Voimassa alkaen

2 1(72) Sisällys 1. METSALAN perustutkinto Metsäalan arvoperusta ja ammattiala Savonlinnan seudulla Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Soveltuvuuskoe Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Metsäalan perustutkinnon tavoitteet Metsäalan perustutkinnon muodostuminen Arvioinnin toteutussuunnitelma Ammatilliset tutkinnon osat 135 osp Pakollinen tutkinnon osa 30 osp Metsien hoito ja puunkorjuu (6p1MEPU) 30 osp Metsäenergian tuotannon osaamisalan, metsäenergian tuottaja, pakolliset tutkinnon osat 85 osp Metsäenergiaraaka-aineen hankinta ja käyttö (6p1MERA) 35 osp Energiapuun korjuu (6p2ENKO) 50 osp Valinnaiset tutkinnon osat Kuljetusalan perustason ammattipätevyys (6p2KPA) 10 osp Koneellinen puunkorjuu (6p2KOPU) 20 osp Energiapuun jalostus (6p2ENJA) 15 osp Lämpölaitoksen käyttö, hoito ja huolto (6p2LÄKÄ) 15 osp Yritystoiminnan suunnittelu (Sp2YRSU) 15 osp Työpaikka ohjaajaksi valmentautuminen (Sp2TYVA) 5 osp Yrityksessä toimiminen (Sp2YRTO) 15 osp Huippuosaajana toimiminen (Sp2HUTO) 15 osp Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista... 70

3 2(72) 1. METSALAN PERUSTUTKINTO Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena. Perustutkinnon perusteisiin sisältyy opetussuunnitelman perusteet. Perustutkinnon perusteet on määräys, jolla ohjataan koulutuksen järjestäjiä. Tämä tutkintokohtainen suunnitelma noudattaa metsäalan perustutkinnon perusteita. Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa myös ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista METSÄALAN ARVOPERUSTA JA AMMATTIALA SAVONLINNAN SEUDULLA Ammattialan arvoperusta Metsän ja puun arvostus kasvaa tulevaisuudessa, koska maailma kiinnittää kasvavaa huomiota ympäristöön ja kulutettavien raaka-aineiden uusiutuvuuteen. Kierrätettävä ja uusiutuva puu sitoo hiiltä ja jarruttaa ilmaston muutosta. Puu on tulevaisuudessa entistä arvokkaampi raaka-aine, joka kannattaa käyttää tarkasti ja jonka jalostusarvoa voidaan edelleen nostaa, sillä puu muuntuu yllättävän moneksi. Puu ja metsät tarjoavat myös tulevaisuudessa virkistystä, luonnonarvoja, työtä ja toimeentuloa meille kaikille. Ammattialan kuvaus Metsät ovat osa suomalaista identiteettiä. Ne ovat satojen vuosien ajan auttaneet pitämään maaseudun asuttuna sekä työllistäneet maamme väestöä. Metsät ovat myös olleet monien taiteilijoiden innoituksen lähteenä. Metsillä ja puilla on ollut aina tärkeä merkitys suomalaisten vanhoissa uskonnoissa ja uskomuksissa. Tämä seikka lienee osaltaan syynä siihen, että suomalaisten suhde metsiin on vieläkin läheinen ja lämmin. Suomen talous nojaa edelleen, toimintaympäristön rajuista muutoksista huolimatta vahvasti metsätalouteen ja metsäteollisuuteen. Maamme nettovientituloista yli kolmannes tulee metsäteollisuudesta. Osuus on suurempi kuin missään muussa maassa. Jos lukuun sisällytetään koko metsäklusterin kokonaisnettoviennin arvo, kohoaa prosenttiosuus jo lähelle 50 prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Metsäteollisuuden tuotannon arvo on yli 20 miljardia euroa. Vaikka metsää hyödyntävä tuotanto on kasvanut monikymmenkertaiseksi, metsää on enemmän kuin koskaan ja sen kasvu on suurempi kuin koskaan. Sen vuoksi kotimaisen puun käyttöä voidaan lisätä kestävästi yli 10 miljoonalla kuutiometrillä. Suomi elää edelleenkin metsästä. Metsäklusterilla tarkoitetaan metsätalouden, metsäteollisuuden, alan kone- ja laitevalmistajien, metsäteollisuuden kemikaaleja valmistavien yritysten, automaatioyritysten, pakkausteollisuuden, graafisen teollisuuden, energiayritysten, logistiikka- ja konsulttiyritysten sekä niihin liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen muodostamaa osaamiskeskittymää. Metsäteollisuuden koneiden ja laitteiden ohella metsäkoneiden valmistuksesta ja koneellisesta tavaralajimenetelmään perustuvasta puunkorjuusta on muodostunut yksi maamme huipputeknologian käyntikorteista maailmalla. Suomalaiset valmistavat esimerkiksi suurimman osan maailman puunkorjuukoneista ja muutkin metsäalan yrityksemme ovat teknologiajohtajia maailmalla. Metsäala on se metsäklusterin osa, jonka tavoitteena on kestävä hyvinvointi monimuotoisista metsistä. Se sisältää maamme tärkeimmän luonnonvaran, metsän, kestävän hoidon ja käytön. Nyt voimia yhdistetään huippuosaamisen keskittymäksi, jossa ovat mukana johtavat metsäteollisuusyritykset, kone- ja laitevalmistajat sekä alan yliopistot, oppilaitokset sekä tutkimuslaitokset. Metsäklusterin työpaikkoja on koko maassa noin ja metsäteollisuudessa työskentelee noin henkilöä. Metsäalalla työskentelevien määrä on noin Metsäalan tyypillisiä ammatteja ovat metsäkoneenkuljettajat, metsurit, metsäkoneasentajat, puutavara-autonkuljettajat, metsäpalveluyrittäjät, metsänparannuskoneenkuljettajat, bioenergia-alan työntekijät (ml. turvekoneiden kuljettajat),

4 3(72) taimitarhatyöntekijät ja metsäalan esimiestehtävissä toimivat metsätalousinsinöörit ja metsänhoitajat. Eri selvitysten mukaan metsäkoneenkuljettajia, metsureita ja puutavara-autonkuljettajia sekä bioenergia-alan työntekijöitä tarvitaan lähitulevaisuudessa yhä kasvava määrä TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta ammatillisessa peruskoulutuksessa ja myöhemmin työelämässä. Opiskelijaksi ottamisen esteettömyydestä ja opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa. Laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta ovat muuttuneet (Sora-laki / Opiskeluun soveltumattomuuden ratkaisuja). Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta tai potilas- tai asiakasturvallisuutta koskevia vaatimuksia. Jos toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojeleminen sitä edellyttävät, opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla aikaisemmin tapahtuneen opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksen salaaminen ammatilliseen perustutkintoon hakeutumisen yhteydessä. Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Tutkintokohtaiset terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimukset sisältyvät valtioneuvoston asetuksessa (1032/2011) määriteltyjen humanistisen ja kasvatusalan, tekniikan ja liikenteen alan, luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali-, terveys ja liikunta-alan ammatillisten perustutkintojen perusteisiin. Opiskelijaksi ei voida ottaa sellaista henkilöä, jonka sairaus tai vamma ilmeisesti on esteenä koulutukseen osallistumiselle. Opiskelijan pääsyä ammatilliseen koulutuksen voidaan rajoittaa vain silloin, kun sairaus objektiivisesti arvioiden estää opinnot tai se vaarantaisi opiskelijan tai muiden turvallisuutta. Sairauden tai vamman opiskelulle aiheuttamat käytännön ongelmat tulee ensisijaisesti pyrkiä ratkaisemaan opetusjärjestelyiden ja opiskelijahuoltopalveluiden avulla. Opiskelijaksi pyrkivän tulee antaa koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot. Koulutuksen järjestäjän tulee tämän lisäksi varmistaa, että opiskelijaksi valitun henkilön terveydentila on sellainen, että hän voi selviytyä myös koulutukseen kuuluvasta työpaikoilla tapahtuvasta oppimisesta, kuten alan tehtävissä toimiminen ja tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttaminen edellyttävät. Opiskelijan oikeusturvan kannalta on perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen koulutukseen, jonka mukaisissa tehtävissä hän ei terveydentilansa vuoksi voisi toimia. Opiskelijavalintaa tehtäessä on otettava huomioon ammatteihin ja työhön sisältyvät moninaiset tehtävät. On mahdollista, että saman tutkinnon sisällä voi olla tutkinnon osia, jotka edellyttävät erilaisia terveydentilavaatimuksia ja mahdollistavat täten opiskelijalle yksilöllisiä ratkaisuja koulutuksen suorittamiseen. Jotta opiskelijavalinta onnistuisi opiskelijan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa perustutkinnon ja koulutusalan terveydentilaa koskevista vaatimuksista ja edellytyksistä sekä mahdollisista terveydellisistä riskeistä opiskelijaksi hakeutuville hakuoppaissa ja opiskelijavalintatilaisuudessa. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan ja mahdollisen sairauden hoitotilanteesta riittää pääsääntöisesti valintatilanteessa SOVELTUVUUSKOE Metsäalan perustutkintoon ei järjestetä erillistä soveltuvuuskoetta OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN.

5 4(72) Opiskelijan osaamista on arvioitava opintojen alkaessa sekä opintojen alkaessa että aina ennen uuden tutkinnon osan alkamista. Ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja tekevät opiskelijan kanssa alkukartoituksen osaamisen tunnistamiseksi. Osaamisen tunnustamisella tulee välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikoja. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia. Osaamisen tunnustamisella korvataan tai luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Tunnistetut tutkinnon osat kirjataan tutkintotodistukseen. Osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle vaaditaan todistus tai muu luotettava dokumentti, käytännön työ, suullinen ja/tai kirjallinen näyttö. Mikäli todetaan, että opiskelijan osaaminen ei ole riittävä eikä näin arvosanaa voida antaa, niin tällöin järjestetään tutkinnon osasta arviointi tutkinnon osan arviointisuunnitelman mukaisesti. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen suorittaa pääsääntöisesti kyseisen opintojen opettaja tai ryhmäohjaaja. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kuvaus on esitetty tarkemmin IMSjärjestelmässä METSÄALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET Metsäalan perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet metsäalan eri tehtäviin sekä jatko-opintoihin. Lisäksi hänellä on erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito yhdellä tutkinnon osa-alueella siten, että tutkinnon suorittanut voi sijoittua työelämään, suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan läpi elämän. Metsäalan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ammattitaito ja hän kehittää sitä jatkuvasti. Metsäalan ammattilainen on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Metsäalan ammattilainen osaa soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon omassa työssään lähialojen ammattilaisten tehtävät. Metsäalan ammattilainen tekee työnsä metsälainsäädännön sekä metsänhoito-, puun- ja metsäenergianhankintaohjeiden mukaisesti. Hän työskentelee metsässä kestävän metsätalouden periaatteita noudattaen. Hän osaa suunnitella työnsä, osaa tehdä työmenekki- ja kustannuslaskelmia sekä osaa esitellä ja arvioida omaa työtään. Metsäalan ammattilaisen on osattava lukea sekä metsänhoitoon että puunhankintaan liittyviä suunnitelmia. Hänellä on metsäalalla vaadittavat hyvät motoriset valmiudet. Hän ottaa huomioon työssään muun muassa kestävän kehityksen tavoitteet, joista ympäristöasiat ovat tärkeimpiä. Metsäalan ammattilainen osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa yhteistyökykyisesti sekä osaa ilmaista näkökantojaan selkeästi ja luottamusta herättäen. Metsäalan ammattilainen noudattaa ja ylläpitää turvallisia työmenetelmiä ja työtapoja sekä oikeaa asennetta arvostavaa työturvallisuuskulttuuria, joka sisältää työn turvallisuutta sekä terveyttä ja työkykyä edistävien toimien huomioonottamista. Metsäalan ammattilainen osaa ottaa työssään huomioon ympäristölainsäädännön muutokset. Hän kykenee vastaamaan asiakkaan tai metsänomistajan kysymyksiin esimerkiksi metsien uudistamismenetelmien tai erilaisten hakkuutapojen ympäristövaikutuksista. Metsäalalla toimiva ammattilainen osaa myös käyttää työssään tarvittavaa tietotekniikkaa. Hän hallitsee myös yrittämisen perusvalmiudet. Kansainvälisen metsäalan ammattilaisen taitoja ovat kansainvälisissä tehtävissä vaadittava vieraan kielen taito, kohdemaan kulttuurin ymmärtäminen, palvelualttius ja erilaisiin oloihin mukautuminen. Metsäenergian tuotannon osaamisalan suorittanut osaa suunnitella, korjata ja varastoida suuntautumisensa mukaisesti energiapuuta tai turve-energiaa. Hän osaa tehdä energiapuun korjuussa tai turvetuotannossa käytettävien koneiden huolto- ja kunnossapitotyöt. Hän osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden sekä yrityksen laatu- ja toimintajärjestelmän mukaisesti. Turvetuotantoon suuntautunut metsäenergian tuottaja osaa tehdä myös turvetuotantoalueen kunnostustyöt sekä valmistella tuotantoalueen jälkikäyttöön. Metsäenergian tuottajan osaamisalan suorittaneella on edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan.

6 5(72) Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia yrittäjyyteen. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. (L630/1998, 5 (muutos 787/2014 )). Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa.

7 1.6. METSÄALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN METÄALAN PERUSTUTKINTO Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, 180 osp 2 Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp 2.1 Pakollinen tutkinnon osa, 30 osp Metsien hoito ja puunkorjuu, 30 osp 2.5 Metsäenergian tuotannon osaamisalan, metsäenergian tuottaja, pakolliset tutkinnon osat, 85 osp Metsäenergiaraaka-aineen hankinta ja käyttö, 35 osp 6(72) Lisäksi valitaan toinen tutkinnon osa kohdista Energiapuun korjuu 50 osp TAI Turvetuotanto ja varastointi 50 osp Valinnaisista tutkinnon osista valitaan lisäksi 20 osp kohdista , Valinnaiset tutkinnon osat Energiapuun korjuu 50 osp Kuljetusalan perustason ammattipätevyys, 10 osp Koneellinen puunkorjuu, 20 osp Energiapuun jalostus, 15 osp Lämpölaitoksen käyttö, hoito ja huolto, 15 osp Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, osp Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta * Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista* Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Huippuosaajana toimiminen, 15 osp Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, 5-15 osp Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5-15 osp * Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp.

8 7(72) 3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp Pakolliset Valinnaiset 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp 8 osp 3 osp Äidinkieli Toinen kotimainen kieli, ruotsi Vieraat kielet Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp 6 osp 3 osp Matematiikka Fysiikka ja kemia Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp 5 osp 5 osp Yhteiskuntataidot Työelämätaidot Yrittäjyys ja yritystoiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp 7 osp Kulttuurien tuntemus Taide ja kulttuuri Etiikka Psykologia Ympäristöosaaminen Osa-alueita kohdista osp 16 osp Kohtien valinnaisista osa-alueista voidaan laatia pienempiä kuin 3 osp:n laajuisia osaalueita, esim. 1 2 osp:n laajuisia osa-alueita. Nämä valinnaiset osa-alueet laaditaan tutkinnon perusteissa olevien 3 osp:n osa-alueiden osaamistavoitteiden, arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien pohjalta. Lisäksi kohtien osa-alueista voidaan laatia uusia tutkinnon perusteissa olevia 3 osp:ttä laajempia 4 osp:n laajuisia valinnaisia osa-alueita. Näihin osa-alueisiin laaditaan osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp 4.1 Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia 4.3 Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat

9 8(72) 1.7. ARVIOINNIN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2.1 Pakollinen tutkinnon osa, 30 osp Metsien hoito ja puunkorjuu 30 osp 2.5 Metsäenergian tuotannon osaamisalan, metsäenergian tuottaja, pakolliset tutkinnon osat, 85 osp Metsäenergiaraaka-aineen hankinta ja käyttö 35 osp Energiapuun korjuu 50 osp 2.7 valinnaiset tutkinnon osat Kuljetusalan perustason ammattipätevyys 10 osp Hyväksytty koe Koneellinen puunkorjuu 20 osp Energiapuun jalostus, 15 osp 15 osp Lämpölaitoksen käyttö, hoito ja huolto 15 osp Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 osp Yrityksessä toimiminen 15 osp Huippuosaajana toimiminen 15 osp Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat Ajoneuvojen ja työkoneiden huolto ja korjaus 15 osp Ammattiosaamisen näyttö Muu osaamisen arviointi Tämän lisäksi tutkinnon osan kokonaisuuden arviointiin vaikuttavat elinikäisen oppimisen avaintaidot.

10 9(72) Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Kestävä kehitys Arviointi Ammattitaidon itsearviointi Terveys, turvallisuus sekä toimintakyky Aloitekyky ja yrittäjyys

11 10(72) 2. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 135 OSP 2.1 PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 30 OSP METSIEN HOITO JA PUUNKORJUU (6P1MEPU) 30 OSP Tässä metsien hoito ja puunkorjuu pakollisessa tutkinnon osassa opiskelija perehtyy metsäalan perustutkinnon, metsäenergian tuottajan pakolliseen osaan. Tässä tutkinnon osassa opit suunnittelemaan toteuttamiskelpoisen leimikon, mittaamaan ja arvioimaan puuston sekä suunnittelemaan ja tekemään metsänhoitotöitä käyttäen niissä yleisesti käytettäviä koneita, laitteita ja välineitä. Opit myös tekemään metsänhoitoon liittyvät kasvinsuojelutyöt noudattaen kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevaa lainsäädäntöä. Lisäksi opit hoitamaan taimikoita, kunnostamaan nuoria kasvatusmetsiä ja valmistamaan manuaalisesti puutavaraa sekä kunnostamaan ja huoltamaan metsänhoidon ja puunkorjuun työvälineitä sekä varusteita. Samalla opit määrittämään kasvupaikkatyypit, kehitysluokat, opaskasvit ja tärkeimmät kotimaiset puulajit sekä määrittämään metsäalan toimijat, toimintaympäristön ja toiminnan periaatteet. Voit suorittaa tutkinnon osan siten, että valitset itsellesi sopivimman menetelmän (vrt. toteuttamistavat) tai osoitat aikaisemmin hankitun osaamisen. Keskustele aikaisemmin hankitusta osaamisesta ensi ryhmänohjaajasi kanssa ja esitä sitten joko aikaisemmin laatimasi aineisto (kts. ammattitaidon hankkimisen osaamisvaatimukset) tai tee tutkinnon osan osien tehtävä/tehtävät ja palauta ne ammattiaineen opettajalle. Tutkinnon osa sisältää vähintään 10 osp työssäoppimista.

12 11(72) Oppimateriaalit ja lähteet: Oppikirjat Tapion taskukirja Metsänhoidon suositukset ISBN Metsäluonnonhoidon perusteet Sähköiset ja muut lähteet Aiheittain soveltuvat videot Moodle2

13 12(72) Metsänviljely ja taimikonhoito (6p1MEPU1) Maastokohteet, Metsänhoitotyömaat, Luokka, TOP, Verkko, Moodle Opiskelija suorittaja osaa hoitaa taimikoita ja kunnostaa nuoria kasvatusmetsiä. Hän osaa metsänviljelyyn liittyvät työt, huoltaa ja kunnostaa metsänhoitotyössä käytettäviä välineitä ja varusteita sekä käyttää työvälineitä turvallisesti ja ergonomisesti. Opiskelija suorittaa kasvinsuojeluainelainsäädännön mukaisen tutkinnon. Metsänmittaus ja metsäsuunnittelu (6p1MEPU2) Maastokohteet, Luokka, TOP, Verkko, Moodle Opiskelija suorittaja osaa määrittää kasvupaikkatyypit, opaskasvit ja metsätyypit ja soiden pääryhmät. Hän osaa tehdä itsenäisesti annettujen ohjeiden avulla leimikon ja puunkorjuun suunnittelun maastotyöt sekä hyödyntää metsäsuunnitelman tietoja sekä ottaa huomioon korjuukaluston vaikutuksen leimikon suunnitteluun ja puunkorjuun toteutukseen. Hän osaa käyttää metsänhoitosuositusten maastotaulukoita ja yleisimpiä metsänmittausvälineitä sekä hyödyntää metsäsuunnitelman tietoja. Leimikon ja puunkorjuun suunnittelu ja manuaalinen puutavaran valmistus (6p1MEPU3) Käytännön hakkuutyömaa, Työsali, TOP, Verkko, Moodle Opiskelija suorittaja osaa käyttää metsätyövälineitä turvallisesti ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä noudattaen. Hän osaa huoltaa ja kunnostaa työssään tarvitsemansa välineet ja varusteet sekä osaa valmistaa manuaalisesti puutavaraa, tehdä leimikon ja puunkorjuun suunnittelun maastotyöt sekä ottaa huomioon korjuukaluston vaikutuksen leimikon suunnitteluun ja puunkorjuun toteutukseen. Hän suorittaa EA1-kortin, tulityökortin ja työturvallisuuskortin Metsäluonnonhoito (6p1MEPU4) Maastokohteet, Verkko, Moodle Opiskelija suorittaja osaa ottaa työssään huomioon keskeisimmät metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen ja biologisen monimuotoisuuden säilymisen, metsien käsittelystä annetut ohjeet ja suositukset, sekä metsätalouden ympäristövaikutukset. Hän suorittaa luonnonhoitotutkinnon.

14 13(72) AMMATTITAIDON HANKKIMINEN / OSAAMISEN TUNNISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset Osaamismoduuli, osaamistavoitteet (tiedot, taidot, pätevyys) ja sisällöt Ammattitaidon hankkimisen osoittamistavat Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt Metsänviljely ja taimikonhoito (6p1MEPU1) Opiskelija osaa suunnitella ja tehdä metsänhoitotöitä käyttäen niissä yleisesti käytettäviä koneita, laitteita ja välineitä hoitaa taimikoita ja kunnostaa nuoria kasvatusmetsiä kunnostaa ja huoltaa metsänhoidon ja puunkorjuun työvälineitä sekä varusteita tehdä metsänhoitoon liittyvät kasvinsuojelutyöt noudattaen kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevaa lainsäädäntöä - opiskelijalla on ajantasaisen kasvinsuojeluainelainsäädän nön mukainen tutkinto) käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden - tiedollisesti ja taidollisesti EA1 vastaavat taidot Opiskelija osaa hoitaa taimikoita ja kunnostaa nuoria kasvatusmetsiä. Hän osaa metsänviljelyyn liittyvät työt, huoltaa ja kunnostaa metsänhoitotyössä käytettäviä välineitä ja varusteita sekä käyttää työvälineitä turvallisesti ja ergonomisesti. Opiskelija suorittaa kasvinsuojelulainsäädännön mukaisen tutkinnon. Sisältö: Säännöt, ohjeet ja työturvallisuus. Metsänhoitotöissä käytettävät koneet ja laitteet Metsänuudistuskohteen viljely oikealla siemen- tai taimiaineksella Kasvinsuojelulainsäädäntö Metsänuudistamissuositukset Uudistamisen ja metsänkastavatuksen periaattet ja menetelmät Raivaussahan käyttö Taimikonhoitosuositukset Puulajivalinnat Puulajitiheydet Ergonomia Alan sanasto Metsätalousyrittäjyys Ympäristöasioista huolehtiminen Tee seuraavat harjoitukset ja tehtävät: Työskentely maastossa Metsänraivaustöissä käytettävien koneiden ja laitteiden käyttäminen sekä huoltaminen Metsänviljely, istutustyön tekeminen metsänhoitosuositusten mukaisesti Taimikonhoito raivaussahalla metsänhoitosuositusten mukaisesti Metsänviljelyn työvälineiden huolto ja kunnostaminen Kasvinsuojelulainsäädännön mukainen käyttäjän tutkinto Opetus lähiopetuksena luokassa ja maastossa Verkko-oppiminen Moodleoppimisympäristössä. Tekemisen oppiminen harjoitustöiden sekä asiakastöiden avulla. Tähän tutkinnon osaan integroidaan yhteisistä tutkinnon osista: Äidinkieli 1(3 osp), opiskelu-, tekstija vuorovaikutusosaaminen, integroinnin painopisteenä suullinen esitys omalla alalla, kirjallinen raportti Terveystieto ( raivaussahatyön ja metsänviljelytyön ergonomia ) Liikunta ( raivaussahatyön ja metsänviljelytyön taukoliikunta ) Kemia kasvinsuojeluaineiden kemia ( urea, harmaaorvakkasieni, pyretriini ) Matematiikka ( prosenttilasku, pitoisuuslaskut ) Kemia ( kemiallisten aineiden turvamerkintäjärjestelmä )

15 14(72) Metsänmittaus ja metsäsuunnittelu (6p1MEPU2) Opiskelija osaa suunnitella toteuttamiskelpoisen leimikon mitata ja arvioida puuston määrittää kasvupaikkatyypit, kehitysluokat, opaskasvit ja tärkeimmät kotimaiset puulajit määrittää metsäalan toimijat, toimintaympäristön ja toiminnan periaatteet Opiskelija osaa määrittää kasvupaikkatyypit, opaskasvit ja metsätyypit ja soiden pääryhmät. Hän osaa tehdä itsenäisesti annettujen ohjeiden avulla leimikon ja puunkorjuun suunnittelun maastotyöt sekä hyödyntää metsäsuunnitelman tietoja sekä ottaa huomioon korjuukaluston vaikutuksen leimikon suunnitteluun ja puunkorjuun toteutukseen. Hän osaa käyttää metsänhoitosuositusten maastotaulukoita ja yleisimpiä metsänmittausvälineitä sekä hyödyntää metsäsuunnitelman tietoja. Tee seuraavat harjoitukset ja tehtävät: Leimikonsuunnittelu maastossa metsäsuunnitelmaa hyödyntäen Leimikonsuunnittelun maastomittaukset Kuviotietojen päivitys Tietojärjestelmien käyttäminen metsänmittaus ja metsäsuunnittelutöissä Opetus lähiopetuksena luokassa ja työskentely maastossa Verkko-oppiminen Moodleoppimisympäristössä. Maastoharjoitukset, tekemisen oppiminen harjoitustöiden sekä asiakastöiden avulla Tähän tutkinnon osaan integroidaan yhteisistä tutkinnon osista: Sisältö: Kasvupaikkatyypit, opaskasvit, metsätyypit ja soiden pääryhmät Leimikonsuunnittelu, maastomittaukset ja merkinnät Maastotaulukot Metsäsuunnitelma Metsänmittausvälineet Puukaupan perusteet Metsämarjat ja kauppasienet Maalajit, maaperät ja turvemaat Metsien kehitysluokat Ergonomia ja työturvallisuus Yrittäjyyden periaatteet Matematiikka, pituusmitat ja niiden muunnokset, prosenttialaskusta polttoaineen seoslaskut, pinta-alamitat ja muunnokset, tilavuusmitat ja muunnokset, koealaperiaate, koealakerroin, hehtaarikohtainen, työmaakohtainen, tasoituskäyrät ja suorat mitatusta aineistosta Kemia ( ravinteet, fotosynteesi reaktiona, ravinnekierto, veden kierto ) Fysiikka, lämpösumman periaate, veden olomuodot, routa, rouste, haihtuminen Englanti, (puulajien engl./ ruots. nimet ) Ruots,i (puulajien engl./ ruots. nimet

16 15(72) Leimikon ja puunkorjuun suunnittelu ja manuaalinen puutavaran valmistus (6p1MEPU3) Opiskelija osaa suunnitella toteuttamiskelpoisen leimikon mitata ja arvioida puuston suunnitella ja tehdä metsänhoitotöitä käyttäen niissä yleisesti käytettäviä koneita, laitteita ja välineitä valmistaa manuaalisesti puutavaraa kunnostaa ja huoltaa metsänhoidon ja puunkorjuun työvälineitä sekä varusteita käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden - tiedollisesti ja taidollisesti EA1 vastaavat taidot Opiskelija osaa käyttää metsätyövälineitä turvallisesti ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä noudattaen. Hän osaa huoltaa ja kunnostaa työssään tarvitsemansa välineet ja varusteet sekä osaa valmistaa manuaalisesti puutavaraa, tehdä leimikon ja puunkorjuun suunnittelun maastotyöt sekä ottaa huomioon korjuukaluston vaikutuksen leimikon suunnitteluun ja puunkorjuun toteutukseen. Hän suorittaa EA1- kortin, tulityökortin ja työturvallisuuskortin. Sisältö: Säännöt, ohjeet ja työturvallisuus Metsätöissä käytettävät koneet ja laitteet Koneiden ja laitteiden huoltaminen Leimikon suunnittelu Puutavaran manuaalinen hakkuu Puutavaralajit Puutavaran jalostamisen käyttömuodot ja hyödyntämismahdollisuudet Tutustuminen puujalostuslaitoksiin Ergonomia ja työturvallisuus Tee seuraavat harjoitukset ja tehtävät: Manuaalisessa puuntavaran valmistuksessa käytettävien koneiden ja laitteiden käyttäminen, huoltaminen ja kunnostaminen Leimikon suunnittelu Puutavaralajien tunnistaminen Puutavaran manuaalinen hakkuun tekeminen EA1 -kortti Tulityökortti Työturvallisuuskortti Opetus lähiopetuksena luokassa ja työskentely maastossa. Maastoharjoitukset Työssäoppimalla Opintokäynnit Tekemisen oppiminen harjoitustöiden sekä asiakastöiden avulla. Tähän tutkinnon osaan integroidaan yhteisistä tutkinnon osista: Tieto- ja viestintätekniikka, Silva-Gis paikkatieto-ohjelmisto Yhteiskunta (1osp) Terveystieto, (moottorisahahakkuutyön ergonomia) Liikunta (moottorisahahakkuutyön taukoliikunta) Äidinkieli (työmaaohjeen tulkinta, työmaan ja oman työn esittely) Englanti, (keskeiset puunkorjuun ammattisanat) Ruotsi, (keskeiset puunkorjuun ammattisanat) Työvälineiden huolto ja kunnostus EA1, tulityö- ja työturvallisuuskoulutus Alan sanasto ja yrittäjyyden periaatteet Ympäristöasiat

17 16(72) Metsäluonnonhoito (6p1MEPU4) Opiskelija osaa määrittää kasvupaikkatyypit, kehitysluokat, opaskasvit ja tärkeimmät kotimaiset puulajit määrittää metsäalan toimijat, toimintaympäristön ja toiminnan periaatteet. Opiskelija osaa ottaa työssään huomioon keskeisimmät metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen ja biologisen monimuotoisuuden säilymisen, metsien käsittelystä annetut ohjeet ja suositukset, sekä metsätalouden ympäristövaikutukset. Hän suorittaa luonnonhoitotutkinnon. Sisältö: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt ja ilmentäjäkasvit Metsäluonnon biologisen monimuotoisuus Metsätalouden ympäristövaikutukset Metsänkiertokulku Metsäluonnon ekologian perusteet Metsälainsäädäntö ja sertifiointi Tee seuraavat harjoitukset ja tehtävät: Arvokkaiden elinympäristöjen sekä ilmentäjäkasvien tunnistaminen maastossa. Energiapuun korjuun ja vesiensuojelun toimenpiteiden ja vaikutusten arvioiminen Metsätalouden ympäristövaikutusten tunnistaminen ja huomiointi Tietojärjestelmien käyttäminen Luonnonhoitotutkinnon suorittaminen (LuontohoitokorttI Opetus lähiopetuksena luokassa ja työskentely maastossa. Maastoharjoitukset Tähän tutkinnon osaan integroidaan yhteisistä tutkinnon osista: Yritys- ja työelämätieto ( metsälainsäädäntö ) Taide ja kulttuuri (1osp) ( maisemaarvot, kulttuurimaisema, luonnonmaisema, kauneusarvot, lähimaisema, kaukomaisema ) Puunkasvatuksen laadulliset ja taloudelliset tavoitteet Riista- ja rauhoitettujen eläinten elinympäristöt Vesiensuojelu Maisemanhoito Alan sanasto Ympäristöasiat

18 Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Jokainen opettaja käy palaute- ja kannustuskeskusteluita opiskelijoiden kanssa jatkuvasti (mitä opiskelija on oppinut, hänen on vielä opittava ja millä keinoin). Oppimista arvioidaan myös antamalla palautetta tehtävistä ja töistä. Opiskelija tekee itsearviointia omasta oppimisestaan. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Arviointimenetelmät Tehtävät, käytännön työt sekä arviointikeskustelut. Arvioijat Ammattiaineen opettajat Työssäoppimisen ohjaajat Osaamisen arviointi 17(72) Metsien hoito ja puunkorjuu tutkinnon osan ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla puunkorjuuleimikon. Lisäksi opiskelija viljelee uudistuskohteen ja tekee harvennushakkuuta valmistaen puutavaraa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Arviointimenetelmät Ammattiosaamisen näyttö Arvioijat Arvioinnin suorittaa ammattiaineen opettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä tai erikseen. Opiskelijan itsearviointi huomioidaan arviointikeskustelussa, mutta se ei vaikuta arvosanaan. Muu osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Metsien hoito ja puunkorjuu tutkinnon osan kokonaisarvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön arviointikeskustelun pohjalta tehdyn arviointipäätöksen perusteella arvioinnin toteutussuunnitelman mukaisesti. Arvosanan korottaminen ja/tai uusiminen Ammattiosaamisen näytöstä saatua arviointia/arvosanaa voidaan korottaa. Hylätty ammattiosaamisen näyttö voidaan uusia. Ammattiaineen opettaja varmistaa yhdessä opiskelijan kanssa opiskelijan valmiudet ennen uuden ammattiosaamisen näytön järjestämistä.

19 2.5 METSÄENERGIAN TUOTANNON OSAAMISALAN, METSÄENERGIAN TUOTTAJA, PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 85 OSP 18(72) METSÄENERGIARAAKA-AINEEN HANKINTA JA KÄYTTÖ (6P1MERA) 35 OSP Tässä metsäenergiaraaka-aineen hankinta ja käyttö pakollisessa tutkinnon osassa opiskelija perehtyy metsäalan perustutkinnon, metsäenergian tuottajan pakolliseen osaan. Tässä tutkinnon osassa opit energiapuun manuaalista hakkuuta ja lähikuljetusta sekä saat valmiuksia myös tuotannonaikaisiin vesiensuojelu- ja paloturvallisuustoimenpiteisiin. Lisäksi opit määrittämään bioenergiantuotantolaitokseen toimitettavan raaka-aineen laadun ja tekemään vähintään yhden turvetuotannon työvaiheen työt yhdellä tuotantomenetelmällä. Tässä tutkinnon osassa opit myös tekemään pienen bioenergiantuotantolaitoksen käyttöön ja huoltoon sekä jakeluverkon ylläpitoon liittyviä töitä, ylläpitämään käyttämiesi koneiden, laitteiden ja välineiden perustoimintakunnon, viemään työssä käytettävät aineet ja jätteet niille kuuluville käsittelypaikoille, varmistamaan paloturvallisuuden sekä määrittämään puuenergiajalosteiden ja turpeen yleiset laatuvaatimukset. Voit suorittaa tutkinnon osan siten, että valitset itsellesi sopivimman menetelmän (vrt. toteuttamistavat) tai osoitat aikaisemmin hankitun osaamisen. Keskustele aikaisemmin hankitusta osaamisesta ensi ryhmänohjaajasi kanssa ja esitä sitten joko aikaisemmin laatimasi aineisto (kts. ammattitaidon hankkimisen osaamisvaatimukset) tai tee tutkinnon osan osien tehtävä/tehtävät ja palauta ne ammattiaineen opettajalle. Tutkinnon osa sisältää vähintään 10 osp työssäoppimista.

20 19(72) Oppimateriaalit ja lähteet: Oppikirjat Turvetuotannon vesienpuhdistus-menetelmät (Turveteollisuusliitto) Energiaturpeen laatuohje (Turveteollisuusliitto) Torjutaan turvepaloja (Turveteollisuusliitto) Sähköiset ja muut lähteet Aiheittain soveltuvat videot Moodle2