PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA PORVOON SAIRAALAN TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU PORLTK 19

Transkriptio

1 PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA PORVOON SAIRAALAN TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU PORLTK 19 Porvoon sairaalasta kilpailukykyinen lähisairaala Porvoon sairaanhoitoalueella on yhdessä sairaanhoitoalueen lautakunnan kanssa valmisteltu Porvoon sairaalan tulevaisuuden profiilia kevään 2016 kuluessa. Pyrkimyksenä on ollut tunnistaa toimintaympäristön keskeiset muutokset, tulevaisuuden menestystekijät ja tarpeet uudistuville palveluille ja toimintatavoille. Sairaalan tulevan palvelutarjonnan suunnittelussa lähtökohtana ovat olleet Itä-Uudenmaan väestön tarpeet, muuttuva sääntely sekä HUSin strategiset painospisteet : vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys, kilpailukyky ja yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa. Toimintaympäristön muuttuessa on sairaalankin muututtava Porvoon sairaanhoitoalueen jäsenkuntien (Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo, Sipoo) väestömäärä on asukasta. Väestön ennustetaan kasvavan 5 % vuoteen Itä-Uudenmaan väestö ikääntyy ja huoltosuhteen (työvoiman ulkopuolella olevat/työlliset) ennuste vuodelle 2020 on 64,8 % (koko maa 63,3 % ja Uusimaa 53,2 %). (Tilastokeskus) Kiristyvä julkinen talous edellyttää sosiaali- ja terveyspalveluilta vaikuttavuuden ja tuottavuuden loikkaa. Lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistusten avulla pyritään hillitsemään kustannusten kasvua huoltosuhteen heikentyessä. Sote-uudistus tullee alistamaan monia sairaalan toimintoja kilpailulle. Sairaalan onkin uudistuttava, jotta asiakkaat jatkossakin käyttävät sairaalan palveluita. Asiakkaat valitsevat laadukkaan, asiakaslähtöisen ja kustannustehokkaan hoidon ja palvelun. Palvelun nopea saavutettavuus, hyöty ja hyvä palvelukokemus ovat potilasasiakkaalle tärkeitä valintaperusteita. Mahdollisuus asioida omalla äidinkielellä on olennainen osa turvallisuutta ja hyvää palvelukokemusta. Hyvät hoitotulokset, laatu ja kilpailukykyinen hinta ovat tulevalle Sote-maakunnan järjestäjälle tuottajien valintatekijöitä. Terveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa kyvykkyys ja osaaminen korostuvat tiedon lisääntyessä ja vaikuttavien hoitojen kehittyessä. Digitalisaation ja keinoälyn tuomat mahdollisuudet tulevat monilta osin mullistamaan nykyiset toimintamallit. Kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kiristymään. Kyky kehittää palveluja ketterästi yhdessä eri toimijoiden kanssa tulee olemaan onnistumisen edellytys.

2 Porvoon sairaalan toimintaympäristössä on vielä runsaasti avoimia asioita liittyen uudistuvaan lainsäädäntöön koskien terveydenhuollon päivystystä ja erikoissairaanhoidon keskittämistä sekä sosiaali-ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistusta. Tulevat maakunnat ja yhteistoiminta-alueet päättävät alueensa sairaaloiden työnjaosta. Porvoon sairaalan tärkein tehtävä on jatkossakin palvella erityisesti Itä-Uudenmaan väestön erikoissairaanhoidon tarpeita Päivystys auttaa On tärkeää, että Itä-Uudenmaan väestö voi jatkossakin turvautua Porvoon sairaalan päivystykseen, jossa saa avun 24/7 periaatteella. Porvoon sairaala on Itä-Uudenmaan ainoa ympärivuorokautinen yhteispäivystyspiste. Yleislääkäripäivystystä tukee erikoissairaanhoidon suppeampi päivystys jo nykyisin. Päivystystä tukemaan tarvitaan jatkossakin valvontaosasto sekä vuodeosastot. Vuodeosastoa kehitetään enemmän päivystysosaston suuntaan hoitoaikojen lyhentämiseksi entisestään. Päivystyksen toimintamalleja kehitetään edelleen. Ympärivuorokautinen laaja, erikoisalojen päivystys on keskitetty HUS-alueella HYKSiin jo nykyisin. Naisten ja lasten palvelut Viimeaikaiset valtakunnalliset linjaukset päivystystoiminnan järjestämiseksi nopeuttavat kehitystä, jossa synnytysten hoito keskittyy valtakunnallisesti. Suunnitelma perustuu synnytysturvallisuus- ja taloudellisuusnäkökohtiin. Synnytysten keskittämisellä isoihin yksiköihin pyritään laadun, turvallisuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen myös HUS:in alueella. Synnytykset siirtyvät Porvoon sairaalasta HYKS:iin vuoden 2017 alusta määräaikaisen poikkeusluvan päättyessä. Naistentautien yksikössä hoidetaan gynekologisia lähetepotilaita ja tehdään myös jatkossa polikliinisiä ja päiväkirurgisia gynekologisia toimenpiteitä. Myös äitiyspoliklinikka ja sikiöaikainen seulatoiminta jatkuvat Porvoon sairaalassa. Toisessa sairaalassa synnyttänyt äiti ja vastasyntynyt voivat tulla polikliiniseen kontrolliin Porvoon sairaalaan synnytys-sairaalan ohjaamana. Yksikkö toimii edelleen tiiviissä yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa yhteisiä hoidonohjausjärjestelmiä kehittäen. Lastenyksikkö vastaanottaa myös jatkossa terveyskeskuksista lähetteellä arvioon tulevia lapsia ja nuoria. Tavanomaisen lähetepoliklinikan lisäksi yksikössä on hoito- ja tarkkailuvastaanotto, jossa voidaan hoitaa ja tarkkailla akuutisti sairastuneita lapsia ja nuoria ja tehdä tutkimuksia, hoitotoimenpiteitä ja hoitosuunnitelmia iltaisin klo 22 saakka. Tarkkailu, tutkimukset ja hoito voidaan tehdä myös ennalta suunnitellusti. Lastenyksikö palvelee edelleen kaikkia lapsipotilasryhmiä, joista suurimmat ovat diabetes- ja astmapotilaat, infektioita sairastavat lapset, ja eri tavoin oireilevat lapset ja nuoret jotka tulevat kokonais-arvioon. Lääketieteellinen

3 hoito voi jatkua lastenyksikössä, palautua perusterveydenhuoltoon tai siirtyä yliopistosairaalaan. Jos lapsen yleistila ei salli kotiuttamista yöksi, hänet siirretään tai ohjataan tarvittaessa toiseen sairaalaan. Lastenyksikkö toimii myös jatkossa kiinteässä yhteistyössä perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, HYKS Lastenklinikan ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Lastenpsykiatrian poliklinikan toimipisteet Porvoossa, Loviisassa ja Sipoossa vastaavat aiempaan tapaan psyykkisesti oireilevien lasten hoidosta ja avoterveydenhuollon ohjauksesta. Lastenneurologian vastaanotto vastaa lasten ja nuorten neurologisista arvioista ja kuntoutussuunnitelmien laatimisesta. Medisiiniset palvelut Hermoston rappeumasairauksien määrä lisääntyy väestön vanhenemisesta johtuen. Näitä ovat esim. Parkinsonin tauti ja dementiasairaudet. Parkinsonin tauti tulee yleistymään selvästi väestön vanhetessa. Tämä lisää neurologisten palvelujen tarvetta. Pitkälle edenneessä taudissa tarvitaan kotihoitoa ja palvelutalopaikkoja. Dementiapotilaat ovat tulevaisuudessa yksi kalleimmista potilasryhmistä. Diagnoosin jälkeen seuranta siirtyy perusterveydenhuoltoon. Omaishoitajia on välttämätöntä hyödyntää ja tukea. Ennaltaehkäisyyn panostaminen on tärkeää (liittyy pääasiassa yleiseen terveysvalistukseen kuten terveiden elämäntapojen tukeminen, liikunta-aktiivisuuden lisääminen, valtimosairauksien riskitekijöiden hyvä hoito). Kts. Käypä hoito-suositus: 2 Sydän- ja aivoinfarktit tulevat todennäköisesti lisääntymään merkittävästi. Näiden ehkäisyssä on samat keinot kuin dementioissa. Ennaltaehkäisy on kaikkein tavoiteltavinta, mutta hyvä akuuttihoito ja erityisesti tehokas alkuvaiheen kuntoutus varmistaa elämänlaadun ja kustannustehokkuuden, kun laitospaikkoja tarvitaan vähemmän. Porvoon sairaalassa käynnistetään alueellinen kuntoutusyksikkö ensisijaisesti aivohalvauspotilaille, mistä viedään kuntoutuspalvelua myös kotiin. Erikoisalojen poliklinikat palvelevat jatkossakin, lisäksi käynnistetään palliatiivinen poliklinikka, joka varmistaa yhteistyössä yliopistosairaalan ja kuntien saattohoidon kanssa asiakkaalle oireenmukaisen ja kokonaisvaltaisen hoidon silloin, kun sairaus ei ole enää parannettavissa. Uudistetaan päiväsairaalan ja tähystystutkimusyksikön toimintamalleja, jotta potilaita voidaan yhä enemmän hoitaa avohoidossa. Dialyysiyksikö jatkaa lähisairaalan palveluna. Operatiiviset palvelut

4 Ihmisen elämään liittyvät tapahtumat, kuten tapaturmat, syöpätaudit, suoliston, verenkiertoelimistön, virtsateiden, luuston sekä lihaksiston vaivat ovat yleinen syy ihmisten tarpeelle hakea apua ammattilaisilta. Väestön ikääntymisen myötä palvelujen tarve tulee lisääntymään huomattavasti ja lähipalvelun tarve tulee kasvamaan merkittävästi. Porvoon sairaala tarjoaa korkealaatuista apua näiden yleisten ongelmien hoidossa. Porvoon sairaalalla on käytössä kaikki diagnostiikkaan tarvittavat menetelmät ja leikkaushoito on laadukasta. Porvoon sairaala on leikkaustoiminnan tehokkuusvertailussa omassa luokassaan Suomen kärjessä. Potilasta hoidetaan tarvittaessa yhteistyössä HYKS:in kanssa. Toimintaa kehitetään jatkuvasti. Porvoon sairaala voi myös sovitusti tukea muita HUS:n sairaaloita väestön palvelutarpeeseen vastaamisessa. Psykiatrian palvelut Psykiatrian palvelujen kehittäminen jatkuu HUS:in yhteisen ns.psykiatrian tiekartan mukaisesti avopalveluja edelleen kehittäen ja sairaansijoja hallitusti vähentäen. Lisätään kotiin vietäviä palveluja, kuten kotikuntoutusta ja kriisipsykiatrista avohoitoa. Kehitetään päihdepotilaiden palveluja integroiden alueen palveluihin. Kehitetään alueellisia hoito- ja palveluketjuja (syömishäiriöt, masennus, skitsofrenia ja psykoosit, neuropsykologiset häiriöt) yhteistyössä. Itä-Uudenmaan väestö saa jatkossa yhä vaikuttavampaa, asiakaslähtöisempää ja turvallisempaa hoitoa kohtuullisin kustannuksin - väistämättömän muutoksen viivyttäminen vaikeuttaisi ja hidastaisi kilpailukyvyn kehittämistä Itä-Uudellamaalla asukaskohtaiset sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset /asukas olivat n. 9 % alle koko maan keskiarvon vuonna Suhteessa sairastavuuteen kustannukset olivat n. 4 % yli koko maan keskiarvon. Erikoissairaanhoidon käyttö (avohoitokäynnit ja hoitopäivät 1000 asukasta kohti) on Itä-Uudellamaalla alhaista koko maahan verrattuna, mutta hieman suurempaa kuin muualla HUS:ssa. Erikoissairaanhoidon vuodeosastopäiviä on pystytty vähentämään lähes 7 % vuosina (NHG 2016). Myönteisestä kehityksestä huolimatta väestön palvelutarpeisiin vastaavia hoito-ja palvelumalleja tulee edelleen kehittää tiiviissä yhteistyössä alueen sosiaali-,terveys- ja muiden palvelujen kanssa. Joustavalla ja vuorovaikutteisella yhteistyöllä perusterveydenhuollon kanssa varmistetaan, että erityistason palveluita tarvitsevat asiakkaat ohjataan oikea-aikaisesti oikeaan hoitoon oikealle tasolle, mikä turvaa laadun ja kustannustehokkuuden. Osa palvelutarpeesta korvataan jatkossa digitaalisilla palveluilla, jolloin asiakkaan on myös mahdollista osallistua yhä enemmän ja aktiivisemmin hoitoonsa. Synnytykset isoissa yksiköissä ovat vähemmän haavoittuvia Porvoon sairaalassa lakisääteisten synnytystoiminnan edellytysten ylläpito on ollut ajoittain vaativaa johtuen pienen yksikön haavoittuvuudesta. Synnytysten siirtymiseen HYKS:iin

5 vuodenvaihteessa valmistaudutaan huolella yhdessä HYKSin asiantuntijoiden kanssa hyödyntäen kesän 2016 viiden viikon synnytyssulun arvioinnista saatavia kokemuksia mm. ensihoidon näkökulmasta. Valmistelussa huolehditaan mm. ruotsinkielisen palvelun turvaamisesta, Helsingistä kauimpana asuvien palvelujen turvaamisesta ja väestön informoimisesta esimerkiksi virtuaalisen asiakkaan polun avulla. Porvoon sairaalan synnytysyksikön ammattitaitoiselle henkilökunnalle turvataan työpaikka ja huolellinen perehdytys HYKS:in synnytyssairaaloissa. Muutos on henkilökunnalle ymmärrettävästi raskas ja sitä tuetaan mm. muutosvalmennuksen keinoin. Päivystysrasitteen väheneminen mahdollistaa päiväaikaisen toiminnan kehittämisen yhdessä muiden sote-palvelujen kanssa Lasten ja nuorten palvelujen kehittäminen alueen perusterveydenhuollon, päiväkotien, koulujen ja sosiaalipalvelujen kanssa mahdollistuu entistä paremmin kun voimavarat eivät sitoudu ympärivuorokautiseen toimintaan. Vastaavasti psykiatrian avohoidon kehittäminen mahdollistuu laitoshoitoa vähennettäessä. Synnytyksiltä vapautuvat tilat Porvoon sairaalassa vahvistavat muita sairaalan palveluita Porvoon sairaalassa on ollut tarve rakentaa reilun viiden miljoonan arvosta lisää tilaa päivystykselle ja psykiatrialle. Nämä investointiesitykset eivät ole aiemmin tulleet hyväksytyksi HUS:in investointiohjelmaan. Synnytystoiminnan oheistoimintoineen siirtyessä HYKS:iin voidaan tilatehokkuutta parantaa hyödyntämällä synnytyksistä vapautuvat ja ennestään tyhjillään olevat tilat tunnistettuihin tilatarpeisiin, jolloin investointitarve pienenee merkittävästi. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta sijoittaa alueellinen apuvälinekeskus sairaalan tiloihin. Loviisan kaupungilta ja Lapinjärven kunnalta saadut kannanotot Porvoon sairaanhoitoalueen lautakunnalle Loviisan kaupunginhallitus ilmaisee päätöksessään huolensa Porvoon sairaalan synnytys-, äitiys- ja lastentautien yksiköiden sekä päivystystoiminnan lopettamisuhan takia sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen yhteydessä. Kaupunginhallituksen mukaan hallitusohjelman luonnoksen välimatkojen pituudet ylittyvät Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan asukkaiden päivystys- ja synnytystoiminnan saavutettavuuden osalta. Aito kaksikielisyys ei ole taattu. Yllä olevista syistä Loviisan kaupunginhallitus pyytää Porvoon sairaanhoitoalueen lautakuntaa tarkemmin selvittämään yllä olevat asiat ja hakemaan poikkeuslupaa joko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tai sosiaali- ja terveysministeriön kautta.

6 Lapinjärven kunta osoittaa vetoomuksessaan ( ) huolensa Porvoon sairaalan palveluiden säilymisen puolesta. Lapinjärven kunta yhtyy Loviisan kaupungin pyyntöön Porvoon sairaanhoitoalueen lautakunnalle poikkeusluvan anomiseen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitukselta tai suoraan sosiaali- ja terveysministeriöltä Porvoon sairaalan synnytys-, äitiys- ja lastenosaston sekä päivystystoiminnan säilyttämiseksi. Lapinjärven kunta haluaa kaksikielisenä kuntana erityisesti korostaa kuntalaisten oikeutta palveluihin omalla äidinkielellä. Kannanotot jaetaan esityslistan oheismateriaalina. Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan Porvoon sairaanhoitoalueen lautakunnalle toimittamissa kannanotoissa ilmaistaan huoli synnytysmatkojen pituudesta itäisimmän Uudenmaan asukkaille ja ruotsinkielisen palvelun turvaamisesta. Nämä ovat erittäin tärkeitä asioita huomioitavaksi synnytysten siirtämiseen valmistauduttaessa, kuten edellä on todettu. Porvoon sairaalan uudistuvan profiilin toiminnallistaminen Sairaalaa kehitetään tiiviissä yhteistyössä alueen peruspalvelujen ja yliopistosairaalan kanssa huomioiden tulevat sosiaali- ja terveydenhuoltoreformin valmistelulinjaukset ja säädökset. Tulevaisuuden menestystekijöiksi sairaalan uudistamisessa on tunnistettu seuraavat painopisteet: asiakkuuden hallinta, kysyntää vastaava palveluvalikoima, oikea-aikainen ja tasalaatuinen hoito, läpinäkyvät, mitattavat ja kustannustehokkaat prosessit, vetovoimainen työyhteisö, alueen sote-palvelut saavat sairaalasta tarvitsemansa tuen ja terveyshyödyn jatkuva kehittäminen yhdessä peruspalvelujen kanssa. Näille menestystekijöille suunnitellaan priorisoidut toimenpiteet ja projektit, nimetään vastuuhenkilöt, aikataulut ja onnistumisen mittarit osaksi sairaalan vuosittaista toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Päätösesitys Käsittely Lautakunta merkitsee tiedoksi sairaalan toiminnan uudistamisen valmistelun tilanteen. Lautakunta hyväksyy siinä esitetyt linjaukset Porvoon sairaalan toiminnan kehittämiseksi ja esittää HUS:in hallitukselle tämän näkemyksen huomioon otettavaksi HUS:in toiminnan ja talouden suunnittelussa. Merkittiin, että jäsen Ann-Lis Udd esitti, että lautakunta päättäisi seuraavaa: "Lautakunta merkitsee kehittämisehdotuksen tiedoksi. Lautakunnan tulee anoa jatkolupaa synnytystoiminnan 2019 asti, Loviisan ja Lapinjärven kaupunkien esitykset huomioiden." Päivi Bärlund kannatti esitystä.

7 Suoritettiin äänestys nimenhuudolla. Alkuperäistä päätösesitystä kannattivat Tuomaala, Blomberg, Eskola, Huotari, Manninen-Ollberg, Vilkki ja Virkki. Vastaesitystä kannattivat Bärlund, Häivälä, Lotila, Kouvo, Nurmilaakso ja Udd. Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan kannanotot ovat pöytäkirjan liitteinä 1 ja 2. Päätös Päätettiin esityksen mukaan. Asiasta lähetettiin mediatiedote klo Eriävän mielipiteen lautakunnan päätökseen jättivät Bärlund Päivi, Kouvo Katja, Udd Ann-Lis, Häivälä Heidi ja Nurmilaakso Leila. Lisätietoja Sairaanhoitoalueen johtaja Leena Koponen, leena.koponen@hus.fi