Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen keskustelutilaisuus maakuntien liitoille ja ELY-keskuksille

Transkriptio

1 Muistio /6 Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen keskustelutilaisuus maakuntien liitoille ja ELY-keskuksille Aika torstai klo Paikka, Ratakatu 3, Auditorio / Videoneuvottelu Osallistujat: Kaisa-Leena Lintilä Outi Ryyppö Jarkko Tonttila Petra Stenfors Johanna Osenius Tarja Reivonen Pekka Hokkanen Hanna-Maria Urjankangas Anna-Liisa Heikkinen Tiina Tikka Mikko Härkönen Jenni Hyvärinen Joonas Karhinen Anni Salmi Juha Pulliainen Jari Aaltonen Kari Sartamo, Sinikka Kauranen Kalevi Pölönen Satu Mäkelä Taina Lommi Päivi Hamarus Pirkko Saarela Kristiina Karppi Kaj Kaski Ritva Saarelainen Riitta Ilola ESA ELY EPO ELY HÄM ELY HÄM ELY KAS ELY KAS ELY KES ELY KES ELY LAP ELY PIR ELY POH ELY POK ELY POP ELY

2 2/6 Eija Virtasalo Timo Ollila Juha Kaipiainen Anne Jortikka Marja Karvonen Aimo Huhdanmäki Vesa Niskanen Annukka Mäkinen Satu Sikanen Heli Seppelvirta Riitta Koskinen Anita Hahl-Weckström Osmo Väistö Hannu Korhonen Kaj Lyyski Päivi Ekhdal Marko Mäkinen Esa Halme Jukka Alasentie Niklas Ulfvens Varpu Rajaniemi Tarja Hautamäki Ilpo Tapaninen Päivi Keisanen Jarno Turunen Pia Pitkänen Riitta Nieminen Timo Vesiluoma Katja Laitinen Juha Eskelinen Tarja Nuotio POP ELY POS ELY POS ELY SAT ELY SAT ELY UUD ELY UUD ELY Kuntaliitto Etelä-Karjalan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon liitto Hämeen liitto Keski-Suomen liitto Keski-Pohjanmaan liitto Lapin liitto Pirkanmaan liitto Pirkanmaan liitto Pirkanmaan liitto Pohjanmaan liitto Pohjanmaan liitto Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Karjalan liitto Pohjois-Karjalan liitto Päijät-Hämeen liitto Satakuntaliitto Satakuntaliitto Uudenmaan liitto Varsinais-Suomen liitto Tilaisuuden avaus / Kaisa-Leena Lintilä Keskustelutilaisuuden puheenjohtajana toimi Kaisa-Leena Lintilä. Toivotettiin keskustelijat tervetulleeksi ja avattiin keskustelutilaisuus. Kasvupalvelujen ja aluekehittämisjärjestelmän uudistamisen lainvalmistelussa on edetty. Lainvalmistelun ohjausryhmä käsitteli keskiviikkona kasvupalveluiden ja aluekehittämisen järjestämislain ensimmäistä versiota. Keskustelutilaisuuden tarkoituksena on kuulla maakuntien liittojen sekä ELYkeskusten ajatuksia koskien lainvalmistelua ja keskusteluttaa lainvalmisteluun kytkeytyviä asioita. Korostettiin, että ohjausryhmässä käsitelty järjestämislaki on vielä hyvin keskeneräinen, ja siinä ei ole vielä kaikkia olennaisia asioita koskien mm. aluekehittämistä. Tämän hetkinen linjaus lainvalmistelussa on, että kasvupalvelut ja aluekehittäminen tulisivat samaan lainsäädäntöön. Käytiin läpi keskustelutilaisuuden ohjelma aihealueittain.

3 3/6 Maakuntauudistuksen -lainvalmistelu / Outi Ryyppö Kehitysjohtaja Outi Ryyppö kertoi maakuntauudistuksen ja :in lainvalmistelun tilanteesta. Lainvalmistelun aikataulun mukaan :in hallinnonalan tehtäviin liittyvien lainvalmisteluiden tulisi olla valmiita marraskuun loppuun mennessä maakuntauudistuksen projektiryhmän yhteen sovitettavaksi. Nämä katsotaan läpi osana maakuntauudistuksen kokonaislakipakettia, jonka kootaan joulutammikuun aikana. Tammikuussa maakuntauudistuksen kytkeytyvä järjestämislaki tulisi sitten lausunnoille. Eri hallinnonalojen substanssilainvalmistelut vaativat vielä yhteensovittamista, jotta saadaan toimiva kokonaisuus. Aikataulut ovat kuitenkin matkan varrella muuttuneet ja voivat muuttua vielä jatkossakin asioiden edetessä. Kasvupalvelun valmistelu osana maakuntauudistusta / Jarkko Tonttila Kehittämispäällikkö Jarkko Tonttila esitteli kasvupalveluihin liittyvää valmistelua, ja valmistelutyöhön kytkeytyviä olennaisia asioita sekä periaatteita. Kasvupalveluhanke on :in hallinnonalan rakenteita merkittävästi koskeva reformi, jossa uudistetaan TE- ja yrityspalvelut yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tarkoituksena on läpivalaista työmarkkinoihin ja elinkeinoihin liittyvä palvelukokonaisuus ja uudistaa kyseinen kokonaisuus. Kasvupalveluhanke kytkeytyy vahvasti maakuntauudistukseen, ja maakuntauudistus otetaan tässä mahdollisuutena uudistaa palvelukokonaisuutta. Käytiin esitelmässä läpi hallituksen aiempia linjauksia liittyen kasvupalveluihin. Kasvupalveluissa tulisi olemaan sekä valtakunnallista että alueellista organisointia, pääfokus on kuitenkin alueellisen tason organisoinnissa. Maakunnallisten ja valtakunnallisten palveluiden tulee muodostaa yrityksille sujuva reitti maakunnista maailmalle ja maailmalta maakuntiin. Periaatteena on rakenne, jossa erotetaan järjestäjä ja tuottaja. Toimitaan markkinamallin mukaisesti, jossa palveluiden tuottaminen kilpailutetaan. Asiakkaan valinnanvapaus on keskeisimpiä periaatteita, jossa pyritään siihen, että käyttäjä voi valita palvelun tuottajan itse. Tuottajina voivat olla yritykset, järjestöt tai kunnat. Maakunnan omalla tuotannolla täydennetään tilanteen vaatiessa markkinapuutteita. :in hallinnonalan nykyiset tehtävät koskien TE- ja yrityspalveluita ovat olleen tulosohjauksen piirissä, joka tulee poistumaan uudistuksen myötä. Tulevassa uudessa tilanteessa korostetaan uudenlaista vuoropuhelua ja neuvottelua valtion ja maakuntien välillä. Valtionosuuden jakomallin kriteereihin tulee työllisyyden ja kasvun edistäminen. Valmistelussa on myös vaikuttavuuden seuranta- ja arviointimalleja laadukasta tietojohtamista varten. Tällä hetkellä eniten valmistelutyöhön liittyen puhututtaa valtion, maakunnan ja kuntien väliset työnjaot koskien kasvupalveluita. Paljon pohdintaa aiheuttaa myös kasvupalveluihin liittyen viranomaistehtävien ja palvelutehtävien erottaminen: mitkä tehtävät tulee olla viranomaistoiminnan piirissä, ja mitkä tehtävät taas voidaan hoitaa yksityisellä puolella. Monituottaja-mallin organisointi asiakkaan kannalta herättää myös keskustelua: Löytääkö ja saako asiakas tässä uudessa toimintaympäristössä tarvitsemansa palvelut? Lisäksi on puhuttu, miten luodaan kestäviä markkinoita ja miten toteutetaan tämän älykäs ohjaaminen. Miten taas sovitetaan kansalliset tavoitteet koskien kasvupalveluita yhteen maakuntien itsehallinnollisuuden kanssa. Keskustelua Keskustelussa nostettiin esiin huoli tulevan lainsäädännön yksityiskohtaisuudesta. Kasvupalveluiden lainvalmistelun osalta perään kuulutettiin ennen kaikkea, ettei tehdä lainsäädännöstä liian yksityiskohtaista, mikä vaikeuttaisi maakuntien toimintaa. Toivottiin, pyrittäisiin mahdollisimman yhtenäiseen, väljään toimintamalliin, jossa hallintoputkien haitallinen vaikutus minimoitaisiin ja maakuntien toimintaedellytykset paranisivat. Lainsäädäntö ei saisi estää uusiutumista ja uusien toimintatapojen käyttöön ottoa. Täytyy miettiä joustavia ja mahdollistavia tapoja toimia. Ollaan huolissaan, että kun lakikokonaisuus tulee valmiiksi, niin mitä lakeja tulee miltäkin hallinnonalalta. Vaikeutuuko tiettyjen substanssitehtävien hoito jonkun muun hallinnonalan lainsäädännön takia? Maakunnan tehtävien lisäksi tulisi puhua maakuntien resursseista ja niiden erilaisuus huomioiden. Nostettiin esiin myös

4 4/6 huomio, että nykyisessä järjestämislakiversiossa ei näy vielä juuri mitään aluekehittämisestä eikä mm. ohjelmatyö ei näy vielä lakitekstissä. Kasvupalvelun osalta eri EU-rahastot näkyvät vielä hyvin suppeasti. Pitäisi myös pyrkiä erilaisten rahastojen yhtenäisyyteen. Rahastot ovat merkittävä rahoituslähde kasvun ja aluekehittämisen toteuttamiseen. Lainvalmisteluun liittyen vastattiin muistuttamalla, että nykyinen versio järjestämislaki on vielä hyvin keskeneräinen ja sitä tullaan täydentämään mm. aluekehittämisen osalta. Lainvalmistelussa ja uudistuksessa on myös tavoitteena purkaa sääntelyä, ja lakiin otetaan vain pakolliset, tärkeät asiat. On kuitenkin huomioitava myös tietyt reunaehdot hallinnonaloittain koskien eri substanssitehtäviä, kuten EU-säännösten noudattaminen. Seuraava versio järjestämislaista käsitellään lainvalmistelun ohjausryhmän kokouksessa marraskuussa. Keskusteluissa nostettiin esiin kanta, että alueiden kehittämisen ei tulisi olla samassa laissa kasvupalveluiden kanssa, koska aluekehittäminen on kasvupalvelua laajempi asiakokonaisuus, ja ei voi siten mahtua järjestämislakiin. Aluekehittäminen tulisi olla omassa lainsäädännössään. Keskusteluissa nostettiin esiin myös huomio markkinaehtoisesta järjestämis-tuottamis-mallista. Jos lähtökohta on, että palveluiden tuotanto tapahtuu yksityisten tuottajien toimesta, niin voivatko esim. kunnalliset kehittämisyhtiöt osallistua kilpailutukseen, koska ne ovat osa julkista kunnallisorganisaatiota. Pitääkö tuottamisen järjestämisessä ensisijaisesti käyttää yksityisiä tuottajia? Pohdittiin myös syrjäseutujen asemaa markkinaehtoisessa toimintamallissa, mutta muistutettiin, että markkinapuutteen tilanteessa maakunta voit paikata markkinapuutetta omalla palvelutuotannollaan. Jako viranomaistehtäviin ja palvelutehtäviin oltava selkeä, ja tämä selvyys tulee ainakin työllisyyspalveluissa. Nostettiin esiin myös kysymys, minkälaisia työkaluja ja osaamista olisi mahdollisesti käytössä innovatiivisten hankintojen toteuttamiseen, ja tätä pohditaan mm. Tekesin asiantuntijoiden kanssa osana kasvupalveluiden valmistelua, millaisella toimintamallilla osaaminen ja toimivat työkalut mahdollistettaisiin. Kansainvälistymisen ja innovaatiotoiminnan mahdollistaminen on tärkeä asia maakuntien kannalta. Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen / Petra Stenfors Ylitarkastaja Petra Stenfors esitteli aluekehittämisjärjestelmään liittyvää valmistelua, olennaisimpia asioita sekä periaatteita. Todettiin, että erityisesti tältä keskustelutilaisuudelta odotetaan paljon hyödynnettäviä ajatuksia aluekehittämisestä sekä näkemyksiä valmistelutyöhön ja miten valmistelutyössä edettäisiin jatkossa. Keskeisin muutos tulevassa aluekehittämisjärjestelmässä olisi maakuntauudistuksen myötä toimijakentän ja organisoitumisen muutos, kun ELY-keskukset ja maakuntien liitot lakkaavat, ja aluekehittämistehtävät siirtyvät tuleviin maakuntiin. Poikkihallinnollinen tarkastelu on ydinkysymyksiä toimivan järjestelmän luomiseksi. Tavoitteena on, että eri hallinnonalojen ja tasojen toimenpiteet ja tavoitteet tukisivat alueilla toisiaan. Tulevaisuudessa hallituksen aluekehittämisen painopistepäätös voisi olla kaksiosainen: Koko Suomea koskeva valtakunnallinen osa ja maakuntakohtainen osa, joka valmisteltaisiin yhteistyössä kunkin maakunnan kanssa. Maakunta vastaa jatkossa aluekehittämisen kokonaisuudesta alueellaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Maakunnalla on oltava maakuntastrategia, joka kattaa maakunnan koko tehtäväalan ja sisältään toiminnan pitkän aikavälin tavoitteet. Aluekehittämisjärjestelmässä maakuntaohjelma olisi keskipitkän aikavälin konkreettisempi tavoite- ja toimenpideohjelma. Maakunnat ja valtion kävisivät tulevaisuudessa neuvotteluja valtiovarainministeriön johdolla koskien julkisen talouden suunnitelman laadintaa, jossa päätetään maakuntakohtaisesti resurssien jakamisesta. Neuvotteluja olisi tärkeätä käydä rahoituksen ohella myös substanssiasioista eri hallinnonalan tehtäviin ja ilmiöihin liittyen. Nämä neuvottelut koskien substanssiasioita kytkeytyisivät budjettineuvotteluihin niitä pohjustaen. Neuvotteluissa keskityttäisiin laajoihin ja tärkeimpiin kysymyksiin yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa. Tarkoituksen on, että jatkossa olisi edelleen kansallinen neuvottelukunta, jonka alla olisi mahdollisesti erilaisia työryhmiä, joissa keskusteltaisiin ja valmisteltaisiin tärkeimpiä aluekehittämiseen liittyviä asioita.

5 5/6 Olennainen, laajempi kysymys on, miten rakennetaan yhdessä sellainen järjestelmä, joka toimii ja toteuttaa haluttuja asioita? Tarvitaan laaja-alaista keskustelua ja tiivistä yhteistyötä. Aluekehittämistä ei voida toteuttaa yksinään sektoriputkien ja erillisten organisaatioiden kautta. Keskustelua Esitettiin huomiota aluekehittämisjärjestelmän uudistamisesta ja uudesta aluekehittämisjärjestelmäluonnoksesta. Kun esitelmissä tuotiin esiin asiakas, valtio ja maakunta niin missä on äänestäjä, joka antaa mandaatin maakunnan johdolle käyttää valtaa? Tämä tulee ottaa huomioon aluekehittämisjärjestelmä muotoilussa, ja tämä tulee maakuntalaista. Pohdittiin myös maakuntaohjelman asemaa ja merkitystä tulevassa aluekehittämisjärjestelmässä. Jääkö aluekehittämiseen kytkeytyvä maakuntaohjelma sivurooliin maakuntastrategian rinnalla? On mietittävä valmistelussa, miten maakuntaohjelma sovitetaan yhteen maakuntastrategian kanssa. Esitettiin myös vaihtoehtoisesti ajatus, voisiko maakuntaohjelman sijaan olla esim. neljälle vuodelle strateginen kumppanuus- ja kasvusopimus valtion ja maakunnan ja valtion välille? Maakuntastrategia toimii kokoavana ja kaikki tehtäväalat kattavana suunnitteluasiakirjana, tarvitaanko tällöin muita asiakirjoja ehdotetun sopimuksen rinnalle? Korostetaan ennen kaikkea alueiden kehittämisen konkreettisia toimenpiteitä alueilla asiakirjojen sijaan. Keskusteltiin myös VM:n johtamista neuvotteluista valtion ja maakuntien välillä. Pitäisi olla pitkän aikavälin tarkastelua tärkeissä asioissa, ja sote- sekä aluekehittämisasiat ovat tärkeitä neuvottelukysymyksiä. Aluekehittämisjärjestelmä luonnoksen ilmaistiin olevan tässä vaiheessa päällisin puolin hyvä hahmotelma, miten aluekehittäminen toimisi jatkossa uudistuksen jälkeen. Luonnoskuvio korostaa poikkihallinnollisuutta mikä on hyvä lähtökohta. Pohdittiin myös tilannetta, jossa valtion ja maakuntien intressit ja tavoitteet alueiden kehittämisessä olisivat ristiriidassa keskenään, ja miten eri tahtotilat määrittävät aluekehittämisen tavoitteita. Ristiriitojen ehkäisyä ja tavoitteiden yhteensovittamista toteutettaisiin yhteisten neuvotteluiden kautta. Hallituksen painopisteet alueiden kehittämiseksi valmisteltaisiin yhteistyössä maakuntien kanssa. Yksi keskeinen kysymys on myös, miten saadaan kunnat ja kaupungit mukaan aluekehittämiseen järjestelmässä, ja keskusteluja näiden asemasta käydään. Rakennerahastojen hallinnointi vuonna 2019 / Kaisa-Leena Lintilä RR-tehtävien organisointi maakunnissa Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä esitteli seuraavan keskusteltavan aihealueen koskien rakennerahastotehtävien (RR) hallinnointia maakuntauudistuksen jälkeen. Keskustelun pohjaksi esitettiin kysymyksiä tilaisuuteen osallistuneille. Nykylinjauksen mukaan maakuntauudistuksen jälkeen jokainen maakunta voi hoitaa välittävän toimielimen tehtäviä koskien rakennerahastojen hallinnointia, eli nykyiset tehtävien keskittämiset voidaan purkaa, mikäli tulevat maakunnat näin päättävät. Maakunnat voivat myös halutessaan hoitaa välittävän toimielimen tehtäviä yhteistyössä. Tämä aihealue kysymykseniin haluttiin tuoda keskusteltavaksi, koska vuonna 2019 ollaan tilanteessa, jossa ei ole maakuntien liittoja ja ELY-keskuksia, mutta RR-toiminnan tulee toimia vastaavasti asiakkaiden kannalta vuonna Halutaan keskustella ja kuulla ELY-keskusten ja maakuntien liittojen näkemyksiä, miten tämä kaikki valmistellaan käytännössä, millä aikataululla ja mitä tulee ottaa huomioon. Haluttiin kuulla onko alueilla käyty jo keskusteluja näihin asioihin liittyen ja missä mennään alueellisen valmistelun osalta. Keskustelua Keskusteluissa nostettiin esiin näkemys, että alueellista lisäarvoa tuottava toiminta RRhallinnoinnista olisi kaikilla maakunnilla toteutettavana, jotta lisäarvo ja hyöty aluekehittämisen kannalta tulee maakuntaan. Sen sijaan hallintotehtävät ja järjestelmät, jotka eivät tuo alueellista lisäarvoa, voitaisiin hoitaa yhteisesti. Tämä katsottaisiin olevan toimivaa myös nykyisen ohjelmakauden loppuun viennin osalta. Puheenvuoroissa tuotiin esiin näkemyksiä, että keskittämisestä on ollut myös etuja yhteisten toimintamallien kautta. Keskusteluissa pohdittiin myös resurssien riittävyyttä

6 6/6 RR-hallinnointitehtävien hoitoon tulevaisuudessa, minkä vuoksi keskittämistä on aiempina vuosina tehty. Riittävätkö esim. hankearvioinnin osaamisen resurssit, joilla varmistetaan parhaiden ja relevanttien hankkeiden toteuttaminen? Korostettiin kuitenkin kantaa, että mahdollinen RR- tehtävien keskittäminen tulevaisuudessa tulisi perustua maakuntien väliseen sopimiseen, eikä lainsäädännön kirjauksiin. Maakunnilla on kyllä kokemusta ja tietoa yhteistyön järjestämisestä, ja miten sidosryhmät saadaan mukaan toimintaan. Tuotiin esiin näkemys, että maakunnissa tulee kuitenkin miettiä sidosryhmätoiminnan organisointia ja sen asemaa tulevaisuudessa. Minkälainen maakunnan yhteistyöryhmä on tulevaisuudessa? Kumppanuusperiaatteen tulee joka tapauksessa toteutua RR-tehtävien hallinnoinnissa. Pohdittiin myös päätöksentekoa koskien maakuntien mahdollista yhteistyötä: Onko mandaatti päättää mahdollisesta yhteistyöstä vasta ensimmäisellä maakunnan johdolla maakuntavaalien jälkeen? Tämä voi tuoda aikataulullisia haasteita valmisteluun. Puheenjohtaja kehotti alueiden toimijoita miettimään ja keskustelemaan edellä esitettyjä aiheita osana valmistelua, koska tulevaisuudessa toimijat ovat samassa organisaatiossa, ja RR-tehtävien toteuttaminen tulisi toimia uusissa organisaatioissa vuonna Pohjatyön tekeminen tulisi aloittaa nyt. Alueellisten toimijoiden on yhteisesti pohdittava ja ratkaistava, miten valmistelu toteutetaan RRtehtävien osalta ja missä aikataulussa. Hallintoviranomainen ei päätä maakuntien puolesta valmistelun ja tulevien tehtävien organisointia, vaan valta ja vastuu ovat alueilla. Tilaisuuden päättäminen Puheenjohtaja kiitti osallistuneita keskustelusta ja päätti tilaisuuden. Jakelu Tilaisuuteen kutsutut ja osallistujat Tiedoksi Kasvupalveluiden ja aluekehittämisjärjestelmän uudistamisen ohjausryhmä Kasvupalveluiden ja aluekehittämisjärjestelmän uudistamisen lakityöryhmä ELY-keskukset Maakuntien liitot Kuntaliitto