LÄÄKITYKSEN TURVATARKASTUS

Transkriptio

1 LÄÄKITYKSEN TURVATARKASTUS - katsoisinko Pharaosta, Renbasesta tai jostain muusta? Jouni Ahonen, FaT, proviisori, LHKA-erityispätevyys Lääkekoulutus ja konsultaatio Jouni Ahonen Oy ja KYS Jyväskylä laakekoulutus@gmail.com

2 Monilääkityksen arviointi vaatii raudanlujaa osaamista ja jokainen selvitetty tapaus on laulunarvoinen. Ei terveydenhuollossa voi olla aina niin kiire juosta, ettei koskaan ehdi hypätä pyörän selkään. (Leo Niskanen, Lääkärilehti ) 2

3 Medical error the third leading cause of death in the US Martin A Makary, professor, Michael Daniel, research fellow BMJ 2016; 353 doi: (Published 03 May 2016)Cite this as: BMJ 2016;353:i2139

4 LÄÄKEHOIDON RISKIEN TAUSTATEKIJÖITÄ Potilaasta johtuvat Lääkkeistä johtuvat Järjestelmästä johtuvat Korkea ikä Paljon lääkkeitä Puutteelliset lääkitystiedot Useita sairauksia Kapea terapeuttinen alue Useita hoitavia lääkäreitä Muistisairaudet Vaarallisen voimakas Tiedonkulkuvaikeudet vaste Lääkekielteisyys Yhteisvaikutukset ja päällekkäisyydet Osaaminen ja asenteet Lääkemyönteisyys Haittavaikutukset Yhteistyön puute Riippuvuus tai toleranssi Virheelliset annokset Potilaalla ei lääkehoitosuunnitelmaa Virheellinen käyttö Virheelliset asenteet Neuvonta, ohjaus ja tuki eivät ole jatkuvaa ja suunnitelmallista Lääkevaihto Ojala R, Ahonen J, Naaranlahti T. Lääkearviointien mallit riskipotilaille. Premissi 5, 28-32, 2013.

5 Suomen väestö vanhenee vuosi v v v v v v

6 Pystyykö yhteiskunta vastaamaan väestön ikääntymisen ja elinajan pitenemisen aiheuttamiin sosiaali- ja terveyspalvelutarpeisiin ja haasteisiin niin autonomian kuin elämänlaadunkin suhteen? Turvallinen ja laadukas vanhuus. Toimintakykyisen elinajan lisääminen yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisista tavoitteista suomalaisessa terveydenhuollossa! Ikääntymisen ohessa sairastuvuus tulee pysymään korkeana, joten lääkkeiden käyttö tulee lisääntymään. Pystytäänkö iäkkäiden mahdollisimman optimaalinen lääkitys turvaamaan?

7 IKÄÄNTYMISEN VAIKUTUKSET LÄÄKEHOITOIHIN 1. Lääkkeiden imeytyminen hidastuu 2. Seerumin albumiinipitoisuus pienenee 3. Kehon vesimäärä vähenee ja rasvamäärä lisääntyy 4. Maksan massa pienenee ja verenkierto heikkenee 5. Munuaisten toiminta heikkenee merkittävästi 6. Reseptorivaste voi muuntua osalla lääkkeistä 7. Reservikapasiteetin aleneminen Yksilöllisyys, sairaudet, ravitsemustilanne, toimintakyky, koko, kuivuminen ja muisti Lääkeannokset pienempiä kuin keski-ikäisillä Aloitetaan pienellä annoksella, nostetaan hitaasti, seurataan vaikutusta ja sivuvaikutuksia Riski lääkehaitoille moninkertainen

8 LÄÄKITYKSEN ONGELMAKOHTIA Tieto potilaan käyttämistä lääkkeistä puuttuu Hallitsematon monilääkitys Puuttuva lääkehoito Liian suuret lääkeannokset Haittavaikutukset Haitalliset yhteisvaikutukset Vältettävät lääkeaineet Päällekkäislääkitys Virheellinen käyttö Huono hoitoon sitoutuminen Liian vähäinen käyttö Liian runsas käyttö Unohtelu Lääkkeiden ottamisen hankaluus

9 YLEISIMMIN KÄYTETYT LÄÄKERYHMÄT 75 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ V 2011 (KELAN RESEPTIREKISTERI) Sydän ja verenkiertolääkkeet Keskushermostonlääkkeet: suurin ryhmä psyykenlääkkeet, uni- ja rauhoittavat lääkkeet Ruuansulatuselinten ja aineenvaihdunnan lääkkeet: Yleisimmät laksatiivit ja protonipumpun estäjät Systeemiset infektiolääkkeet, kuuriluontoisia ja tulehdusten estoon (virtsatieinfektiot) Veritautien lääkkeet: varfariinin käyttäjiä yli ( n. 20 % 75 + väestöstä)

10 KÄYTÖSSÄ OLLEILLA LÄÄKKEILLÄ ON MERKITYSTÄ Sairaalassa hoidossa olevilla potilailla 6 erovaisuutta lääkkeissä verrattuna kotona käytössä oleviin lääkkeisiin Kotiutushetkellä keskimäärin 3 virhettä kotilääkekortissa Kotona keskimäärin 6 erovaisuutta kotilääkkeillä ja terveyskeskuksen potilastietokannalla Kuopiolaisista iäkkäistä 19 % kliinisesti merkittävä yhteisvaikutus Kuopiolaisista iäkkäistä 29 % käytössä vältettävä lääke Lääkkeet väestötasolla n 7 %:lla sairaalakäynnin syy Iäkkäillä %

11 LÄÄKITYKSEN TURVATARKASTUS 1. Tehostettu haastattelu potilaan käyttämistä lääkkeistä 2. Lääkityksen turvatarkastus Onko lääkityksellä mahdollista yhteyttä potilaan tulosyyhyn Onko lääkityksellä yhteyttä potilaan kokemiin oireisiin

12

13

14 POTILAAN TIEDOT JA TAUSTAT Tulosyy Tutkittavan tunnistetiedot (nimi, sotu) Kela-kortista korvaustunnus Paino ja pituus Allergiat/yliherkkyydet Elämäntavat o Tupakointi o Alkoholinkäyttö o Muiden päihteiden käyttö o Viimeaikaiset ruokavalion muutokset Ajantasaiset laboratorioarvot o P-Krea, jotta voidaan laskea egrf

15 POTILAAN LÄÄKITYS Potilaan lääkitys reseptilääkkeet itsehoitolääkkeet vitamiinit kasvirohdosvalmisteet/luontaistuotteet viikon sisällä käytetyt lääkekuurit muilta mahdollisesti saadut lääkkeet S = säännöllinen T = tarvittaessa Lääkkeen nimi, annosvahvuus ja lääkemuoto Käyttöaihe (potilaan ilmoittama) Antokerrat/ (vuorokausi, viikko tai kk ) Ottoajankohdat S / T Kommentit Seroquel prolong 200 mg depottabletti (ketiapiini) Masennukseen Yksi tabletti (200 mg) päivässä Ennen nukkumaan menoa S Potilas ottaa lääkkeen joskus aikaisin illalla ja joskus hyvin myöhään yöllä

16 POTILAAN LÄÄKEHOIDON TOTEUTUMINEN Kuka hoitaa lääkkeen jaon/antamisen? Potilas Omainen Annosjakelu Kotisairaanhoito Otatteko lääkkeet annosohjeen mukaan? Oletteko itse muuttaneet lääkkeiden määrää? Onko ongelmia lääkkeiden annostelussa/ottamisessa? nielemisvaikeus, lääkkeen hinta, haittavaikutus, pelko, unohtelu, vaikea ottotekniikka, vaikea annostella esim. avata purkkia, tehottomuus ym.

17

18 PILOTTI KERTOI KARUA KIELTÄ 25 yli 75-vuotiasta kotona ilman kotihoitopalvelua asuvaa monilääkittyä potilasta: 4 säännölliset lääkkeet oikein sairaalan tiedossa 12 ei muistanut yhdenkään lääkkeen nimeä ulkoa 3 muisti kaikkien lääkkeidensä käyttöaiheet 7 kotilääkekortti (4 ajantasalla) Tarvittaessa käytettäviä lääkkeitä puuttui jokaiselta Erovaisuuksia sairaalan tietokannan ja haastattelun välillä keskimäärin 5,5 kappaletta/potilas 20 tulosyy mahdollisesti lääkitykseen liittyvä 10 yhteys vaikutti todennäköiseltä Kaikilla ainakin yksi elämää haittaava oire mahdollisesti lääkitykseen liittyvä Lähde: Maiju Saukkonen, Pro gradu, 2014

19 HAASTATTELULOMAKKEEN PILOTOINTI PÄIVYSTYSOSASTO: Taustatiedot: potilaiden määrä 29 mies 10 nainen 19 ikä ka (vaihteluväli) 79 (65-89) lääkkeiden määrä ennen haastattelua Mirandassa 14 (7-24) lääkkeiden määrä selvityksen jälkeen 14 (7-24) Erot "parhaan mahdollisen lääkelistan" ja Mirandaan kirjatun listan välillä: n potilaalla yhteensä eroja eroa/pot Tarkoituksellinen, mutta dokumentoimtaton ero* 7 8 0,3 Tarkoitukseton ero: Mirandasta puuttuva säännöllinen lääke ,5 Mirandasta puuttuva tarvittaessa käytettävä lääke ,1 Mirandassa ylimääräinen/ei käytössä oleva lääke ,1 Mirandassa virheellinen/puutteellinen tieto (väärä annos, lääkemuoto) ,6 Kirjaamisvirhe ,3 Yhteensä 200 6,9 erot yhteensä: 7 / potilas kaikilla vähintään 1 ero (vaihteluväli 1-17) * esim. lääke tauotettu sairaalassa, mutta syytä ei ole mainittu 19

20 Esimerkki 1. Mirandassa, säännölliset: Paras mahdollinen lääkelista Acid.folic 5mg 1x vkossa ottopäivä puuttuu, ok Atenblock 25mg 1x2 (klo 8,20) ok Atorvastatin 20mg 1x1 (klo 8) annos ok, ottaa klo 20 Calcichew-D3 forte 1x2 (klo 8,20) 1x1 klo 8 Klacid 500mg 500tbl x 1 (klo 8) kirjausvirhe + vanha määräys (v.2011) Marevan forte 5mg EOM ok Optinate septimum 35mg 1 x vkossa ottopäivä puuttuu (maanantai) Para-Tabs 1g 1x3 (klo 8,14,20) Annos ok, käytössä 500mg 2x3, nielemisvaikeus? Prednisolon 5mg tbl vuoropäivin ok, 1x1 parittomana ja 1x1.5 parillisena päivänä (klo 8) Simvastatin 40mg 1x1 (klo 20) vanhalääke (päällekkäislääkitys), LOPETETTU Tegretol retard 400mg 1x2 (klo 8,20) ok Trexan 10mg 1.5tbl x vkossa ottopäivä puuttuu (keskiviikko) Zanidip 10mg 20mg x1 (klo 8) väärä annos 10mg x1 Myocrisin 100mg/ml 50mg joka 3.vko Zinacef 1.5g x3 (8, 16, 24) Norspan 5µg/h 1 laastari x vkossa, KE Vagifem 2 x vko Ridaura 3mg 1x2 tauolla Mirandassa, tarvittavat: Burana 400mg tarv.400mg max.1200mg Oxanest 10mg/ml i.m tarv. 5mg ad 25mg Ondansetron 2mg/ml 4-8mg Oxanest 10mg/ml i.v 2mg ad 10mg eri annostelu 100mg/ml joka 6.vko lihakseen,annos? vanha määräys (v.2011), LOPETETTU ok pvät? Ei käytössä, LOPETETTU ei käytössä, LOPETETTU Säännöllisistä puuttui Laxoberon gtt 10gtt x1 (klo 20) ei käytössä, LOPETETTU ok, nyt määrätty vanha määräys, LOPETETTU ok, nyt määrätty Tarvittavista puuttui Panadol 1g 1x1 20

21 Miranda Tekstit Käsin kirjoitettu kortti Tutkimus Fosavance 70mg+2800IU 1tabl/viikko Fosavance 70mg+2800IU 1tabl/viikko Fosavance 70mg+2800IU 1tabl/viikko Fosavance 70mg+2800IU 1tabl/viikko Lipitor 10mg 1x1 Lipitor 10mg 1x1 Lipitor 10mg 1x1 Lipitor 10mg 1x1 Furesis 20mg 1x1 Furesis 20mg 1,5x1 Furesis 20mg 1,5x1 Furesis 20mg 1,5x1 Tramal kaps. 50mg 1x3 tarv. Tramal 50mg 1x3 tarv. Tramal 50mg 1x3 tarv. Para-Tabs 1g 1x3 tarv Panadol 1g 1x3 tarv. Panadol 1g 1x3 tarv. Kalcipos-D 500mg 1x1 Calcichew D3 500mg 1x1 Calcichew D3 forte 1x1 Calcichew D3 forte 1x1 Cotrim forte 0,5x2 Cotrim forte 0,5x2 Visken 10mg 1x1 Diovan 80mg 1x1 Precosa 250mg 2x2 Precosa 250mg 2x2 Precosa 250mg 2x2 Kaleorid 1g 1x1 Kaleorid 1g 1x1 Bisoprolol 5mg 1x1 Bisoprolol 5mg 1x1 Bisoprolol 5mg 1x1 Amlodipin 5mg 1x2 Amlodipin 5mg 1x1 Amlodipin 5mg 1x1 Vagifem 2/viikko Vagifem 2/viikko Vagifem 2/viikko Thyroxin 0,025mg eom. Thyroxin 0,025mg eom. Thyroxin 0,025mg eom. Tramal 100mg 1x2 tarv. Tramal 100mg 1x3 tarv. Nitro tarv. Voltaren forte geeli iltaisin Balancid n. 5 päivänä viikossa Disperin 500mg tarv.

22 POTILAAN LÄÄKITYKSEN TEHOSTETTU SELVITTÄMINEN KYS/MEILAHTI 2014 Pilotit KYS päivystys- ja akuuttiosasto, neurologian osasto, sydänvalvonta ja syöpäosastot Toteutus KYS/Meilahti päivystysalueilla Tarkoituksena kartoittaa ongelmakohdat KYS farmasisti/sisätautilääkäri ja HUS farmasisti/ kliininen farmakologi Potilasryhmä: yli 65 v. vähintään 6 lääkettä, haastateltavissa oleva henkilö tai omainen

23 KOTILÄÄKITYKSEN SELVITTÄMINEN KOTILÄÄKITYKSEN SELVITTÄMINEN HUS (n = 75) KYS (n = 75) n % n % Puuttuvia säännöllisiä lääkkeitä resepti itsehoito luontaistuote / ravintolisä riskilääke ei puutteita Puuttuvia tarvittaessa käytettäviä lääkkeitä resepti itsehoito luontaistuote / ravintolisä riskilääke ei puutteita Ylimääräisiä lääkkeitä resepti itsehoito luontaistuote / ravintolisä riskilääke ei ylimääräisiä Virheellinen tai puutteellinen tieto (esim. annos/vahvuus) Ei mitään puutteita

24 LÄÄKITYKSEN TURVATARKASTUKSET V HUS (n = 75) KYS (n = 75) n % n % Lääkityksellä mahdollinen yhteys tulosyyhyn Akuutit muutosehdotukset Jatkohoidossa huomioitavia havaintoja Ei mitään muutosehdotuksia

25

26

27 PIDÄTHÄN AINA LÄÄKEKORTIN MUKANASI!

28 YHTEISVAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN

29 ESIMERKKI Tulosyy: Meleena ja verioksentelu. Esitiedot: 83-vuotias nainen, tehty maksansiirto, kohtalainen munuaisen vajaatoiminta, osteoporoosi ja hyperparatyreoosi. Viime aikoina huimannut ja selkäkipuja. Viime viikolla yleisvointi heikkeni, viikonloppuna oksentanut mustia veripalloja ja uloste ollut poikkeavan mustaa/tahmeaa. Hakeutunut sairaalaan. Hb 70, tilattu kaksi yksikköä punasoluja, jotka laitettu tippumaan. Potilaan periferia on auki, vitaalit vakaat. Verenpainetaso 111/55. Syketaso 70/min. vakaa. Suunnitelma: Otetaan potilas tarkkailuosastolle punasolutiputuksiin. Tehdään huomenna gastroskopia. Hb-seuranta. Aloitetaan Somac 40 mg 1 x 2 i.v.

30 ESIMERKKI JATKUU Metoprolol 95 mg depot 1*2 Imurel 25 mg 1*1 Cardace 5 mg 1*2 Disperin 100 mg 1*1 Amlodipin 5 mg 1*1 CalciChew D3 1*2 Furesis 20 mg 1*1 Sandimmun Neoral 50 mg 1*2 Tramal 50 mg 1*2 MotifeneDual 1-2*1 (aloitettu pari viikkoa aiemmin) käyttö paljastui farmaseutin haastattelussa

31 ESIMERKKI JATKUU

32 ESIMERKKI JATKUU Siklosporiini nostaa diklofenaakin pitoisuuden kaksinkertaiseksi. Yhteiskäyttö voi aiheuttaa munuaisten vajaatoimintaa, kreatininiinipitoisuuden nousua, pahentaa siklosporiinin munuaistoksisuutta ja lisätä NSAID-lääkkeiden haittoja. Potilas kävi gastroskopiassa ja pohjukaissuolessa kookas haavauma. Seurannassa ei ole melenoinut, mutta ripulointia on. Koska kyseessä kookas ulkus, johon liittyy uusintavuotoriski, uutena oireena ripulointi ja lisäksi hyperkalemia, otetaan potilas osastolle seurattavaksi.

33 TÄRKEÄÄ MUISTETTAVAA YHTEISVAIKUTUKSISTA Merkittävä sairastavuuden, kuolleisuuden ja tehottoman lääkehoidon lisääjä suomalaisessa terveydenhuollossa Huomioitava, jos potilaalla ilmenee yllättäviä haittoja tai lääke ei tehoa odotetulla tavalla Interaktiotietokannat ja kortit ovat parhaimmillaankin vain hyödyllisiä apuvälineitä Tärkeintä tarkastella yhteisvaikutuksen merkitystä yksittäisellä potilaalla Oma peruslääkevalikoima hyödyllinen apuväline Yhteisvaikutuksista suurin osa on ennaltaehkäistävissä Niiden oireita ei pidä hoitaa toisella lääkkeillä!

34 VAKAVAT YHTEISVAIKUTUKSET OVAT HARVINAISIA, MUTTA LISÄÄNTYVÄT IÄN MUKANA Kliinisesti merkittävä yhteisvaikutus < 10 %:lla potilaista Potentiaalisesti vaarallinen yhdistelmä 1 2 %:lla Sairaalaan joutuu noin 1 % Iäkkäillä kliinisesti merkittävä yhteisvaikutus %:lla joista vakavia 2-16 %. Mahdollisia haittavaikutuksia niistä aiheuttaa ¼ Iäkkäistä sairaalahoitoon noin 5 % Kuopio 2006: 19 %:lla 77 v. täyttäneistä merkittävä yhteisvaikutus Mahdollinen yhteys oireeseen joka toisella

35 LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET IÄKKÄILLÄ Käytössä paljon yhteisvaikuttavia lääkkeitä kuten kalkkia ja magnesiumia Ikääntymismuutokset tehostavat yhteisvaikutusten vastetta Mielletään joskus vanhenemiseksi tai sairauden pahenemiseksi Haittoja hoidetaan helposti toisilla lääkkeillä Lääkeannokset iäkkäillä suuria Joka kolmas saa iäkkäillä vältettäviä lääkkeitä Kaikista huonoimman toimintakyvyn omaavilla havaittiin eniten yhteisvaikutuksia

36 LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET IÄKKÄILLÄ Riskiryhmä, jolla tehty vähän tutkimuksia Iäkkäillä jo lievemmät yhteisvaikutukset voivat aiheuttaa vakavia haittoja Yhtään yhteisvaikutustietokantaa ei ole suunniteltu iäkkäille Iäkkäillä etenkin farmakodynaamiset yhteisvaikutukset yleistyvät Yhteisvaikutusten säännöllisellä tarkastamisella voidaan merkittävästi parantaa iäkkäiden lääkehoidon optimaalisuutta

37 YHTEISVAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN PHARAO SFINX sisältää lyhyen ja perustellun tiedon yli lääkeyhteisvaikutuksesta. Mukana on myös lääkkeiden ja joidenkin yleisten ravintovalmisteiden (esim. maito, greippi- ja karpalomehu) sekä tärkeimpien luontaistuotteiden välisiä interaktiotietoja. Yhteisvaikutukset ovat lääkeainekohtaisia ja lääkemuodon vaikutus on huomioitu. Luokituskoodi kertoo yhteisvaikutuksen merkityksestä, mutta tarkempi ohjeistus on kuvattu yhteisvaikutus- ja suositusteksteissä. PHARAO on lääkkeiden haittoihin johtavista ominaisuuksista kertova tietokanta, jossa yli lääkeainetta on kuvattu haittojen kannalta 9 keskeisen vaikutuksen osalta. Sen avulla voidaan tarkastella yksittäisen lääkkeen haittavaikutus-profiilia tai analysoida koko lääkitykseen liittyvät haittavaikutusriskit. Hakupalaute osoittaa haittavaikutusten riskitasot ja edelleen yksittäisten lääkkeiden riskitasot kunkin haittavaikutuksen osalta.

38

39 YHTEISVAIKUTUSTIETOKANTOJA Maailmalla laajassa käytössä mm. Drug-reax (Micromedex) Lexi-Interact (Lexi-comp) Stocley s drug interactions Hansten & Horns Vaikea asettaa paremmuusjärjestykseen Ohjelmat tukevat toinen toisiaan

40 TIETOKANNAT KÄYTÄNNÖN TYÖSSÄ Varoittavatko liikaa, vai tunnetaanko huonosti? Löytävätkö oikeasti merkittäviä yhteisvaikutuksia? Onko aikaa käyttää? Johtavatko selvitysten suohon? Kuka vastaa mahdollisista yhteisvaikutuksista? Tämänhän on varmaankin joku jo aiemmin miettinyt? Onhan potilas pärjäillyt ihan hyvin? Luotetaanko liikaa kliininen arviointi unohtuu?

41 MIKSI KÄYTTÄISIN YHTEISVAIKUTUSTIETOKANTOJA? Tietokannat helppokäyttöisiä Yhteisvaikutukset ovat merkittävä sairastuvuuden ja kuolleisuuden lisääjä Tärkeä osa rationaalista lääkehoitoa Yhteisvaikutukset ja mahdolliset haitat ovat ennustettavissa ja ennaltaehkäistävissä Lääkehoidot tehoavat Potilaat arvostavat tarkastamista Potilaat kiinnostuneita yhteisvaikutuksista Vastuu määräämästäni lääkkeestä Tärkeä osa vuosittaista lääkityksen arviointia

42 LÄÄKEANNOKSEN SELVITTÄMINEN

43 MUNUAISTEN VAJAATOIMINNASTA Munuaisten vajaatoiminnan huomioiminen lääkeannostuksessa on keskeinen turvallisuustekijä, jolla vältetään lääkehaittoja Jäänyt aiemmin vähäiselle huomiolle etenkin iäkkäillä Aiemmin annoksen määrittelyssä lähinnä Pharmaca, jossa hyvinkin puutteellista tietoa Merkittävä ongelma myös P/S Krean käyttö ikääntyneiden munuaistoiminnan mittarina 2000-luvulla GFR-mittareiden käyttö parantanut kroonisen munuaisten vajaatoiminnan selvittelyä etenkin iäkkäillä Renbase lääke ja munuainen tietokanta mullisti tiedon määrän Esityksen nimi / Tekijä

44 MUNUAISTOIMINTA S-krea eniten käytetyin mittari Lihasmassan aineenvaihduntatuote (vrt. lihaksikas/laiha) Huono mittari iäkkäille ja lihaksikkaille! GFR ei sovellu akuutin munuaisten vajaatoiminnan tulkintaan Ccr (Cockcroft Gaultin kaava) jäämässä pois Huomioi iän, sukupuolen, S-Krean ja painon 4-v MDRD Huomio iän, sukupuolen ja S-Krean CKD-EPI Huomioi iän, sukupuolen ja S-Krean sekä rodun Tarkempi naisilla, iäkkäillä ja lihasmassaltaan poikkeavilla 44

45 MUNUAISTOIMINNAN VAIKUTUS ANNOKSEEN

46

47 IÄKKÄÄN LÄÄKEANNOS Yksilöllinen, fysiologiset ikääntymismuutokset, koon, ravitsemuksen, sairaudet, kuivamistilan ja toimintakyvynhuomioiva Aloitetaan pienellä annoksella, nostetaan hitaasti, seurataan vaikutusta ja sivuvaikutuksia Lääkeannokset yleensä noin puolet pienempiä kuin työikäisillä

48 Sisältää tiedon yli lääkeaineen antotapakohtaisesta annostuksesta ja käytön turvallisuudesta munuaisten vajaatoiminnan eri vaikeusasteissa. Potilaan GFR-arvon voi määrittää tietokannassa olevan laskurin avulla, jos tiedetään kreatiniiniarvo. Renbasessa on myös tieto lääkeaineen mahdollisesta munuaistoksisuudesta. Tietokantaa päivitetään jatkuvasti. Esityksen nimi / Tekijä

49 Esityksen nimi / Tekijä

50 HAITTAVAIKUTUSTEN ERITYISPIIRRE 65 vuotta täyttäneiden haittavaikutuksista 88 % ja alle 65 -vuotiaiden 24 % on ennaltaehkäistävissä! (Beijer ja Blaey, 2002)

51 IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVIEN LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ

52 KANSAINVÄLISET KRITEERISTÖT IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVISTÄ LÄÄKKEISTÄ Beers v. 1991, Beers v ja Fick v (USA) McLeod v (Kanada) Socialstyrelsen v (Ruotsi) Laroche v (Ranska) STOPP ja START v (Irlanti) Iäkkäiden lääkityksen tietokanta/ J.Ahonen

53 VÄLTETTÄVIEN LÄÄKEAINEIDEN KÄYTÖN YLEISYYS Avohoito: USA: % Eurooppa: % Suomi: % Kuopio 2006 (29 %) HHS-väestötutkimus 77+ Laitoshoito: USA: % Eurooppa: % Suomi: 35 % Iäkkäiden lääkityksen tietokanta/ J.Ahonen

54 Ikääntymiseen liittyvät elimistön toiminnan muutokset ja lisääntynyt sairastavuus tekevät iäkkäistä herkkiä lääkehoidon aiheuttamille haitoille. Iäkkäiden lääkityksen tietokannan tarkoituksena on tukea 75 vuotta täyttäneiden lääkehoitoa koskevaa kliinistä päätöksentekoa ja parantaa lääkitysturvallisuutta perusterveydenhuollossa. Esityksen nimi / Tekijä 54

55

56

57 D-LUOKKA n. 100 lääkeainetta Vältä käyttöä iäkkäillä. Käyttö on mahdollista erityistapauksissa tai kertaluonteisesti. Ikääntymismuutosten seurauksena iäkkäät altistuvat lääkeaineen haitalliselle tai vaaralliselle vasteelle. Haittavaikutusriski ylittää tavallisesti hoidosta saatavan kliinisen hyödyn Iäkkäiden lääkityksen tietokanta/j.ahonen

58 LÄÄKITYKSEN KOKONAISARVIO

59 LHKA Lääkityksen arviointi Lääkityksen turvatarkastus Reseptilääkkeiden toimitus Perusneuvonta ja ohjaus asiakkaan tarpeeseen

60 Potilaan lääkityksen kokonaisarvio on nyt suoritettavissa Dudecimin tietokannalla Terveysportissa. Tarvitaan perustiedot potilaasta Kokonaisarvioraportista löytyy mm. tietoja syötettyjen lääkkeiden käytöstä munuaisten vajaatoiminnassa (Renbase), haitallisimmista yhteisvaikutuksista (SFINX), haittavaikutusten kokonaisriskistä (PHARAO), vasta-aiheista sekä mahdollisesta yliannostelusta. Lisäksi näytetään suosituksia ja varoituksia liittyen lääkkeiden, diagnoosien sekä laboratoriotuloksien yhdistelmiin Duodecimin päätöksentukisääntöihin perustuvasta tietokannasta. Lääkityksen kokonaisarvio on myös käytettävissä potilastietojärjestelmiin (mm. Effica, Pegasos, Mediatri) integroituna, osana Duodecimin kliinistä päätöksentukijärjestelmää. Tällöin potilastietoja ei tarvitse syöttää käsin, koska potilastietojärjestelmä lähettää tarvittavat tiedot sovellukselle automaattisesti. Esityksen nimi / Tekijä

61 Esityksen nimi / Tekijä

62 Esityksen nimi / Tekijä

63 Esityksen nimi / Tekijä