Tampereen Raitiotie Oy Rakennemuistio / tausta-aineistoa

Transkriptio

1 Rakennemuistio / tausta-aineistoa

2 Tausta ja tavoitteet > Tämä on muistio, jonka laadinnasta sovittiin palaverissa rahoituspäällikkö Janne Salosen kanssa > Muistio on sovittu laadittavaksi siitä lähtökohdasta, että se voisi toimia mahdollisen asiasta tehtävän päätöksenteon tukena, mutta muistiossa ei sinänsä oteta kantaa tietyn rakennevaihtoehdon paremmuudesta > Ymmärryksemme mukaan päätöksenteon tavoitteina ovat toimivan, kestävän ja hallittavan joukkoliikenneratkaisun tuottaminen laisille, ottaen huomioon hankkeen koko elinkaaren ja mahdollisesti myöhemmin mukaan liittyvät muut kunnat tai kaupungit. > Muiden kuntien ja en mukaan liittyminen on mahdollista toteuttaa esimerkiksi osakesarjoilla, lähinnä infran ja varikon osalta, jotta oikeudet ja vastuut voidaan kohdistaa tehokkaasti ja yksiselitteisesti. > Palaverissa käytiin läpi aiemmin keskustelussa olleet rakenne- ja organisaatiomallit, minkä perusteella päädyttiin ensin analysoimaan tarkemmin kolmea vaihtoehtoa (ns. Infra- ja kalustoyhtiö malli): > (1) Keskinäinen yhtiö Malli A: osakkeet oikeuttavat kaupungin hallitsemaan infraa, varikkoa ja kalustoa. Malli B: osakkeet oikeuttavat kaupungin hallitsemaan infraa ja varikkoa, mutta kaluston osalta maksetaan yhtiölle vuokraa. > (2) Keskinäinen yhtiö ja kalustoyhtiö Keskinäisen yhtiön osakkeet oikeuttavat kaupungin hallitsemaan infraa ja varikkoa. Kalustoyhtiö hallitsee kalustoa ja maksaa vuokraa. > (3) Konserni Keskinäisen yhtiön osakkeet oikeuttavat kaupungin hallitsemaan infraa ja varikkoa. Lisäksi keskinäinen yhtiö omistaa kalustoyhtiön. Kalustoyhtiö hallitsee kalustoa ja maksaa vuokraa. > Vastaavat vaihtoehdot on käsitelty erikseen myös ns. Operatiivisen mallin osalta, missä koko raitiotietä koskeva toiminta olisi keskitetty yhteen tai kahteen yhtiöön. > Tässä muistiossa on eri vaihtoehtoja vertailtaessa oletettu käytettävän osakeyhtiöitä, mutta myös esimerkiksi kommandiittiyhtiön käyttäminen voisi olla mahdollista. > Kaikissa vaihtoehdoissa on mahdollista, että yhtiö osin toimittaa kaupungille kunnallistekniikkaa, jonka osalta voi olla mahdollista soveltaa arvonlisäverotuksessa käännettyä verovelvollisuutta. > Kaikissa vaihtoehdoissa on mahdollista, että yhtiö tai yhtiöt tarvitsevat kaupungin takauksen lainoilleen ja muille velvoitteilleen. Muistiossa kommentoidaan kaupungin takausta raitiotieyhtiölle tai -yhtiöille EU:n valtiontukisääntöjen näkökulmasta. > Muistiossa käsitellään edellä mainittuja vaihtoehtoja juridisesta näkökulmasta, painottaen yhtiö-, kilpailu- ja vero-oikeudellista näkökulmaa. 2

3 Keskinäinen yhtiö Keskinäinen yhtiö yhtiöoikeudessa Keskinäinen yhtiö verotuksessa > Keskinäinen kiinteistöyhtiö on yhtiö, jonka yhtiöjärjestyksessä määrätty tarkoitus on omistaa ja hallita vähintään yhtä rakennusta tai sen osaa ja jonka jokainen osake yksin tai yhdessä toisten osakkeiden kanssa tuottaa oikeuden hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyä yhtiön rakennuksessa olevaa huoneistoa taikka muuta osaa yhtiön rakennuksesta tai sen hallinnassa olevasta kiinteistöstä. Irtain omaisuus ei voine lain määritelmän mukaan muodostaa omaa osakesarjaansa. > Keskinäiseen kiinteistöyhtiöön sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia tai sen soveltaminen voidaan sulkea yhtiöjärjestyksessä pois. > Irtaimen omaisuuden omistamista ei ole nimenomaisesti kielletty tai rajoitettu; yleisten osakeyhtiöoikeudellisten periaatteiden mukaan toimialamääräys ohjaa yhtiön toimintaa. > Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä tulisi kirjoittaa siten, että se mahdollistaa halutun toiminnan harjoittamisen, kuten esimerkiksi koneiden tai laitteiden omistamisen ja hallinnoinnin tai osakkeiden omistamisen toisesta yhtiöstä. > Kaupparekisteri arvioi keskinäisen kiinteistöyhtiön rekisteröinnin ja toimialapykälän hyväksymisen edellytykset, ja tekee yksittäistapauksessa ratkaisun asiasta. Kaupparekisterin ratkaisulla ei itsessään ole vaikutusta verokohteluun. > Verotuksessa keskinäisen yhtiön malli, jossa yhtiö ei lähtökohtaisesti tee tulosta ja omistaja kattaa kulut, on vakiintuneesti hyväksytty kahdessa toimintamallissa: 1. Asunto-osakeyhtiö ja keskinäinen kiinteistöyhtiö 2. Laajan omistajapohjan sähköntuotantoyhtiö (ns. Mankala-yhtiö) > Tämän muistion sivulla 10 kuvattu operatiivinen yhtiö ei voine toimia keskinäisenä kiinteistöyhtiönä. Samoin tässä muistiossa mainitut kalustoyhtiöt toimivat tavallisina osakeyhtiöinä. > Keskinäisen kiinteistöyhtiön tilojen hallinnan perustuminen osakkeiden omistukseen (yhtiö ei saa vuokraa ja osakas ei maksa vuokraa) on erityisellä säännöksellä sallittu verotuksessa. Vakiintuneesti keskinäisen kiinteistöyhtiön on katsottu voivan erityisen säännöksen puitteissa luovuttaa osakkeiden perusteella osakkaan hallintaan mm. toimisto-, liike-, pysäköintilaitos- ynnä muita rakennuksia. Lain sanamuoto ja oikeuskäytäntö eivät kuitenkaan näytä antavan tukea irtaimen omaisuuden hallintaan keskinäisen kiinteistöyhtiön osakkeiden omistamisen perusteella, vaan vuokranmaksua todennäköisesti edellytettäisiin. 3

4 Infra- ja kalustoyhtiö -malli 4

5 Keskinäinen yhtiö: Malli A Kunnallistekniikka Infran Kaluston Korko ja lyhennys Joukkoliikenne -yksikkö Pankkilaina Operaattori Pankki Operoinnin tilaus Lipputulot Vaunujen liikennöinti Yhteenveto rakenteesta > on keskinäinen kiinteistöyhtiö, joka hankkii ja omistaa seuraavat varallisuuserät: Infra: rataverkosto ja maan käyttöoikeus, sopimus Varikko: rakennukset Kalusto: raitiovaunut, sopimus > Infran, Varikon ja Kaluston hallintaoikeus kaupungilla osakeomistuksen perusteella. Infran ja Varikon hallinta voidaan kohdistaa osakesarjoille (esim A ja B). > Uudet osakkeenomistajat (kunnat) voivat tulla osakkaiksi uusien osakesarjojen kautta. > Yhtiön päätöksenteko ja hallinto tapahtuu yhtiön organisaatiossa. > Verosäännökset eivät näytä mahdollistavan keskinäisen kiinteistöyhtiön mallia, jossa myös Kaluston hallinta perustuu osakeomistukseen, vaan käyvän vuokran maksamista yhtiölle todennäköisesti edellytetään. Asiasta on mahdollista hakea ennakkoratkaisua, mutta todennäköisesti ratkaisu on negatiivinen. 5

6 Keskinäinen yhtiö: Malli B Kunnallistekniikka Infran Kaluston Vuokra Korko ja lyhennys Joukkoliikenne -yksikkö Pankkilaina Operaattori Pankki Operoinnin tilaus Lipputulot Vaunujen liikennöinti Yhteenveto rakenteesta > on keskinäinen kiinteistöyhtiö, joka hankkii ja omistaa seuraavat varallisuuserät: Infra: rataverkosto ja maan käyttöoikeus, sopimus Varikko: rakennukset Kalusto: raitiovaunut, sopimus > Infran ja Varikon hallintaoikeus kaupungilla osakeomistuksen perusteella (esim. osakesarjoilla A ja B). > Kalustoa ei hallita osakkeiden perusteella, vaan maksaa käypää vuokraa. > Uudet osakkeenomistajat (kunnat) voivat tulla osakkaiksi uusien osakesarjojen kautta. > Yhtiön päätöksenteko ja hallinto tapahtuu yhtiön organisaatiossa. > Verosäännökset näyttävät mahdollistavan keskinäisen kiinteistöyhtiön mallin, jossa Infran ja Varikon hallinta perustuu osakeomistukseen ja Kaluston hallinta perustuu käyvän vuokran maksamiseen. Vakiintunutta verotuskäytäntöä ei kuitenkaan ole. Mallista on suositeltavaa hakea ennakkoratkaisua. Mahdollinen valitusprosessi hallinto-oikeudessa voi viivästyttää kokonaishankkeen etenemistä. 6

7 Keskinäinen yhtiö ja kalustoyhtiö Infran Kunnallistekniikka Korko ja lyhennys Pankkilaina Pankki Vuokra Kalusto Oy Korko ja lyhennys Joukkoliikenne -yksikkö Operaattori Kaluston Operoinnin tilaus Vaunujen liikennöinti Lipputulot Yhteenveto rakenteesta > on keskinäinen kiinteistöyhtiö, joka hankkii ja omistaa seuraavat varallisuuserät: Infra: rataverkosto ja maan käyttöoikeus, sopimus Varikko: rakennukset Kalusto Oy on osakeyhtiö, joka hankkii ja omistaa seuraavat varallisuuserät: Kalusto: raitiovaunut, sopimus > Infran ja Varikon hallintaoikeus kaupungilla osakeomistuksen perusteella (esim. osakesarjoilla A ja B). > Kalustoa ei hallita osakkeiden perusteella, vaan maksaa käypää vuokraa. > Vakiintuneesti keskinäinen kiinteistöyhtiö omistaa kiinteistöjä ja rakennuksia. Myös Infra pitäisi voida rinnastaa kiinteistöön. > Kalustoyhtiön käyttö on käytännössä esiintynyt toimintamalli. Käyvän vuokratason määrittäminen ja dokumentointi on suositeltavaa. > Uudet osakkeenomistajat (kunnat) voivat tulla osakkaiksi uusien osakesarjojen kautta. > Yhtiön päätöksenteko ja hallinto tapahtuu yhtiön organisaatiossa. 7

8 Konserni: Infra ja Kalusto Kunnallistekniikka Infran Kaluston Voitonjako Kalusto Oy Vuokra Pankkilaina Korko ja lyhennys Joukkoliikenne -yksikkö Operaattori Operoinnin tilaus Vaunujen liikennöinti Pankki Lipputulot Yhteenveto rakenteesta > on keskinäinen kiinteistöyhtiö, joka hankkii ja omistaa seuraavat varallisuuserät: Infra: rataverkosto ja maan käyttöoikeus, sopimus Varikko: rakennukset Kalusto Oy on osakeyhtiö, joka hankkii ja omistaa seuraavat varallisuuserät: Kalusto: raitiovaunut, sopimus > Infran ja Varikon hallintaoikeus kaupungilla :n osakeomistuksen perusteella (esim. osakesarjoilla A ja B). > Kalustoa ei hallita osakkeiden perusteella, vaan maksaa Kalusto Oy:lle käypää vuokraa. > Kalusto Oy:n saamasta vuokrasta kertyvä tulos voitaisiin mahdollisesti antaa konserniavustuksena :lle. Mahdollinen valitusprosessi konserniavustuksen edellytysten täyttymisestä, lähinnä harjoittaako elinkeinotoimintaa. > Uudet osakkeenomistajat (kunnat) voivat tulla osakkaiksi uusien osakesarjojen kautta. > Yhtiön päätöksenteko ja hallinto tapahtuu yhtiön organisaatiossa. > Asunto-osakeyhtiölain esitöiden mukaan kiinteistöyhtiö ei yleensä voi olla pääomistajana elinkeinotoimintaa harjoittavassa yhtiössä, joten suosittelemme konsernimallin verokohtelun varmistamista ennakkoratkaisulla. 8

9 Operatiivinen yhtiö -malli 9

10 Operatiivinen yhtiö Kunnallistekniikka Infran Kaluston Operaattori Vaunujen liikennöinti Operoinnin tilaus Joukkoliikenne -yksikkö Liikennöintikorvaus Pankkilaina: lyhennys ja korko Pankki Lipputulot Yhteenveto rakenteesta on operatiivinen osakeyhtiö, joka hankkii ja omistaa varallisuuserät sekä suorittaa palvelut seuraavasti: Infra: rataverkosto ja maan käyttöoikeus, sopimus Varikko: rakennukset Kalusto: raitiovaunut sekä sopimus Operointi: kilpailutus ja tilaus Operaattorilta Henkilöstö: yhtiöllä on 5-10 työntekijää > Kaupunki maksaa Raitiovaunu Oy:lle markkinaehtoista liikennöintikorvausta, jonka minimitaso on yhtiön kulut lisättynä katemarginaalilla. Siirtohinnoittelusäännöt edellyttävät, että määräysvallassa olevan yhtiön tuottopotentiaali vastaa yhtiön kantamia vastuita ja riskejä, joten tässä mallissa yhtiölle kertyvät kate olisi käsitellyistä vaihtoehdoista suurin. > Uudet osakkeenomistajat (kunnat) voivat tulla osakkaiksi uusien osakesarjojen kautta. Yhtiön päätöksenteko ja hallinto tapahtuu yhtiön organisaatiossa. Operatiivisen yhtiön mallissa ei Infran ja Varikon hallintaa ole mahdollista antaa kaupungille osakeomistuksen perusteella. Siten tässä mallissa uusien kuntien mukaantulomalli eroaisi muista malleista, mutta yhtiöjärjestyksen määräyksillä vastaavan vastuunjaon pitäisi olla mahdollista. 10

11 Operatiivinen yhtiö ja infrayhtiö Kunnallistekniikka Joukkoliikenne -yksikkö Lipputulot Yhteenveto rakenteesta > on keskinäinen kiinteistöyhtiö, joka hankkii ja omistaa seuraavat varallisuuserät: Infra: rataverkosto ja maan käyttöoikeus, sopimus Varikko: rakennukset Infran Kaluston Pankkilaina: lyhennys ja korko Pankki Raitiovaunu Oy Liikennöintikorvaus Operoinnin tilaus Operaattori Vaunujen liikennöinti Raitiovaunu Oy on operatiivinen osakeyhtiö, joka hankkii ja omistaa varallisuuserät sekä suorittaa palvelut seuraavasti: Kalusto: raitiovaunut sekä sopimus Operointi: kilpailutus ja tilaus Operaattorilta Henkilöstö: yhtiöllä on 5-10 työntekijää > Kaupunki maksaa Raitiovaunu Oy:lle markkinaehtoista liikennöintikorvausta, jonka minimitaso on yhtiön kulut lisättynä katemarginaalilla. Siirtohinnoittelusäännöt edellyttävät, että määräysvallassa olevan yhtiön tuottopotentiaali vastaa yhtiön kantamia vastuita ja riskejä, joten tässä mallissa yhtiölle kertyvät kate olisi käsitellyistä vaihtoehdoista toiseksi suurin. > Uudet osakkeenomistajat (kunnat) voivat tulla osakkaiksi uusien osakesarjojen kautta. Yhtiön päätöksenteko ja hallinto tapahtuu yhtiön organisaatiossa. 11

12 Operatiivinen konserni Kunnallistekniikka Infran Kaluston Voitonjako Raitiovaunu Oy Operaattori Operoinnin tilaus Liikennöintikorvaus Vaunujen liikennöinti Joukkoliikenne -yksikkö Pankkilaina: lyhennys ja korko Pankki Lipputulot Yhteenveto rakenteesta > on keskinäinen kiinteistöyhtiö, joka hankkii ja omistaa seuraavat varallisuuserät: Infra: rataverkosto ja maan käyttöoikeus, sopimus Varikko: rakennukset Raitiovaunu Oy on operatiivinen osakeyhtiö, joka hankkii ja omistaa varallisuuserät sekä suorittaa palvelut seuraavasti: Kalusto: raitiovaunut sekä sopimus Operointi: kilpailutus ja tilaus Operaattorilta Henkilöstö: yhtiöllä on 5-10 työntekijää > Infran ja Varikon hallintaoikeus kaupungilla :n osakeomistuksen perusteella (esim. osakesarjoilla A ja B). > Kaupunki maksaa Raitiovaunu Oy:lle markkinaehtoista liikennöintikorvausta, jonka minimitaso on yhtiön kulut lisättynä katemarginaalilla. Siirtohinnoittelusäännöt edellyttävät, että määräysvallassa olevan yhtiön tuottopotentiaali vastaa yhtiön kantamia vastuita ja riskejä, joten tässä mallissa yhtiölle kertyvät kate olisi käsitellyistä vaihtoehdoista kolmanneksi suurin. > Osa Raitiovanu Oy:n saamasta liikennöintikorvauksesta kertyvästä tuloksesta mahdollisesti konserniavustuksena :lle. Mahdollinen valitusprosessi konserniavustuksen edellytysten täyttymisestä, lähinnä harjoittaako elinkeinotoimintaa. > Uudet osakkeenomistajat (kunnat) voivat tulla osakkaiksi uusien osakesarjojen kautta. Yhtiön päätöksenteko ja hallinto tapahtuu yhtiön organisaatiossa. > Asunto-osakeyhtiölain esitöiden mukaan kiinteistöyhtiö ei yleensä voi olla pääomistajana elinkeinotoimintaa harjoittavassa yhtiössä, joten suosittelemme operatiivisen konsernimallin verokohtelun varmistamista ennakkoratkaisulla. 12

13 Arvonlisäverotus 13

14 Arvonlisäverotus 1/4 Kunnallistekniikka Korvaus ja rakentamispalvelun välitys Infran Huoltopalvelun tilaus Kaluston Joukkoliikenne -yksikkö Operaattori Allianssi Lipputulot Operoinnin tilaus Vaunujen liikennöinti Rakentamispalvelun tilaus (käännetty ALV) Rekisteröityminen > Yhtiö rekisteröityy arvonlisäverovelvolliseksi sekä liiketoiminnastaan että kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta. > Liiketoiminnasta rekisteröityminen (Kaluston vuokraus ja/tai liikennöinti) tehdään ennen toiminnan aloittamista siitä alkaen, kun perustettu yhtiö alkaa tehdä hankintoja (valmistelevat toimet). > Kiinteistön luovuttamisesta (Infra ja Varikko) arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuminen tehdään rakennustöiden alkamispäivästä. > Rekisteröitymisen yhteydessä Verohallinto tyypillisesti pyytää yhtiöltä selvityksen tulevasta arvonlisäverollisesta toiminnasta, esimerkiksi vuokrasopimuksesta, esivuokrasopimuksesta, kiinteistön luonteesta tai muusta vastaavasta selvityksestä kuten esimerkiksi kaavamääräyksistä. Suosittelemme, että Verohallinnon kanssa käydään proaktiivisesti keskustelua yhtiön toiminnan arvonlisäverollisesta luonteesta rekisteröitymisen yhteydessä. 14

15 Arvonlisäverotus 2/4 Kunnallistekniikka Korvaus ja rakentamispalvelun välitys Infran Huoltopalvelun tilaus Kaluston Joukkoliikenne -yksikkö Operaattori Allianssi Lipputulot Operoinnin tilaus Vaunujen liikennöinti Rakentamispalvelun tilaus (käännetty ALV) Veroilmoitusprosessi > Kausiveroilmoitus tilitettävistä ja palautettavista arvonlisäveroista tehdään laskutuskuukauden mukaan, ennakkomaksuissa kuitenkin aina maksuajankohdan mukaan. > Toimintansa alussa yhtiön ostojen arvonlisävero todennäköisesti ylittää vastikkeiden arvonlisäveron eli yhtiön pitäisi olla oikeutettu arvonlisäveron palautukseen. > Palautus voidaan maksaa aikaisintaan kohdekautta seuraavan kuun yleisen eräpäivän jälkeen. Esimerkiksi, jos yhtiö antaa kausiveroilmoituksen koskien elokuun arvonlisäverojen palautuksia, niin palautus maksettaisiin yhtiön verotilille aikaisintaan syyskuussa. > Aluksi käsittely voi kuitenkin viedä hieman pidempään, sillä Verohallinto tutkii samalla yhtiön toimintaa. Tästä syystä olisi suositeltavaa toimittaa Verohallinnon käsiteltäväksi ostolaskuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta varsinainen yhtiön yleistä toimintaa koskeva käsittely voidaan tehdä näiden laskujen osalta, jonka jälkeen kausiveroilmoitusten käsittely ja alvpalautusten maksaminen tapahtuu normaalisti parissa viikossa. 15

16 Arvonlisäverotus 3/4 Kunnallistekniikka Korvaus ja rakentamispalvelun välitys Infran Huoltopalvelun tilaus Kaluston Joukkoliikenne -yksikkö Operaattori Allianssi Lipputulot Operoinnin tilaus Vaunujen liikennöinti Rakentamispalvelun tilaus (käännetty ALV) Rakentamispalvelun käännetty verovelvollisuus > Mikäli voisi soveltaa rakentamispalvelun käännettyä verovelvollisuutta, voisi yhtiö ilmoittaa laskutuskuukauden tilitettävän ja palautettavan arvonlisäveron samalla kausiveroilmoituksella eikä kassavaikutusta muodostuisi. > voisi mahdollisesti soveltaa käännettyä verovelvollisuutta siltä osin, kun yhtiön tilaamat rakennuspalvelut liittyvät tosiasiassa kaupungin vastuulla oleviin rakennustöihin; tältä osin yhtiön ja kaupungin välillä tulisi laatia kunnallistekniikkasopimus. > Käännetyn verovelvollisuuden soveltamisesta on suositeltavaa keskustella myös varsinaisen rakennuspalvelun toimittajan kanssa, koska sovellettavasta menettelystä riippuu lisätäänkö :n laskuihin arvonlisävero vai ei. > :n mahdollisuudesta soveltaa käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta tulisi pyytää Verohallinnolta arvonlisäverotusta koskeva kirjallinen ohjaus. 16

17 Arvonlisäverotus 4/4 Kunnallistekniikka Korvaus ja rakentamispalvelun välitys Joukkoliikenne -yksikkö Operaattori Lipputulot Operoinnin tilaus Vaunujen liikennöinti Arvonlisäverojen kassavirrat Perusmalli > Jotta arvonlisäverot voidaan täysimääräisesti vähentää jokaisessa toiminnan vaiheessa, tulee arvonlisäverollista liiketoimintaa harjoittavien toimijoiden ketjun olla katkeamaton (toisin sanoen jokaisen toimijan tulee harjoittaa arvonlisäverollista liiketoimintaa) ja siten tulevan raitiotieinfran olla täysimääräisesti arvonlisäverollisessa käytössä. > Koska joukkoliikenneyksikkö on osa kuntaa eikä erillinen juridinen entiteetti, tulisi sillä olla täysimääräinen arvonlisäverollisten kulujen vähennysoikeus saamiaan kuluttajien henkilökuljetuksesta maksamia arvonlisäverollisia lipputuloja vastaan. > kaupungin :lle maksama vastike on arvonlisäverollinen, josta arvonlisäveron saa vähentää. > Operaattorilta tilattu operointi on arvonlisäverollista, jonka tilaaja saa vähentää tuottamiaan arvonlisäverollisia palveluita vastaan. Käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden malli Infran Huoltopalvelun tilaus Kaluston Allianssi Rakentamispalvelun tilaus (käännetty ALV) > Koska osa :n tilaamasta työstä Allianssilta on kunnallistekniikkaa, voisi yhtiö mahdollisesti soveltaa käännettyä verovelvollisuutta tältä osin, koska yhtiön tilaamat rakennuspalvelut liittyvät tosiasiassa kaupungin vastuulla oleviin rakennustöihin. > Tällöin Allianssi ei sisällytä laskuihinsa arvonlisäveroa vaan veron Verohallinnolle tilittää ostaja eli. 17

18 Kilpailuoikeus 18

19 Kilpailuoikeus Yhtiöittämisvelvollisuus Takaus > Kuntalain 126 :n 2 momentin 5 kohdan mukaan kunta ei hoida tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla, jos toiminta muodostaa luonnollisen monopolin eikä tällöin ole yhtiöittämisvelvollisuutta. Pankkilaina Pankki > Raitiotie muodostaa luonnollisen monopolin, eikä sitä koske kuntalain mukainen yhtiöittämisvelvollisuus Kaupungin takauksen vaikutus > Komission tiedonanto Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuen käsitteestä (2016/ C 262/01) Korko ja lyhennys Kaupunkien liikenneinfrastruktuuriin tehtävien investointien rahoitus ei tavallisesti vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan eikä vääristä kilpailua Kaupunkien liikenneinfrastruktuurilla tarkoitetaan esimerkiksi raitiovaunuliikenteen raiteita ja maanalaista julkista liikennettä EU:n valtiontukisäännökset eivät näyttäisi tulevan sovellettavaksi ainakaan takaukseen, joka koskee rataverkoston ja maan käyttöoikeuden rahoitusta 19

20 Kilpailuoikeus Takaus Pankkilaina Pankki > Komissio katsoo myös, että vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan tai kilpailun vääristyminen on yleensä poissuljettua infrastruktuurin rakentamisessa silloin, kun i) infrastruktuurilla ei ole tavallisesti suoria kilpailijoita, ii) yksityinen rahoitus on alalla ja kyseisessä jäsenvaltiossa vähäistä ja iii) infrastruktuurin tarkoituksena ei ole valikoivasti suosia tiettyä yritystä tai toimialaa, vaan se hyödyttää koko yhteiskuntaa. Nämä periaatteet soveltuvat myös kalustoon ja varikkoon, eikä niitä koskevan rahoituksen takauksen pitäisi kuulua EU:n valtiontukisäännösten soveltamisalaan Korko ja lyhennys > Jotta EU:n valtiontukisäännökset eivät tule sovellettavaksi, komissio edellyttää myös, että muun toiminnan ristiintukeminen voidaan sulkea pois varmistamalla, että infrastruktuurin omistaja ei harjoita muuta taloudellista toimintaa tai pitämällä erillistä kirjanpitoa niin, että julkinen rahoitus ei hyödytä muita toimintoja > Epäsuora tuki infrastruktuurin toiminnanharjoittajalle voidaan sulkea pois valitsemalla toiminnanharjoittaja tarjouskilpailulla 20

21 Yhteyshenkilöt Heikki Vesikansa Partner Tel: Mobile: heikki.vesikansa@hannessnellman.com Rabbe Sittnikow Partner Tel: Mobile: rabbe.sittnikow@hannessnellman.com Harri Vehviläinen Senior Associate Tel: Mobile: harri.vehvilainen@hannessnellman.com Tuomo Heikkinen Associate Tel: Mobile: tuomo.heikkinen@hannessnellman.com Mika Pohjonen Specialist Partner Tel: Mobile: mika.pohjonen@hannessnellman.com

22 HELSINKI Hannes Snellman Attorneys Ltd Eteläesplanadi 20 / P.O.Box / Helsinki, Finland Tel: Fax: mikko.heinonen@hannessnellman.com STOCKHOLM Hannes Snellman Attorneys Ltd Kungsträdgårdsgatan 20 / P.O. Box / Stockholm, Sweden Tel: Fax: richard.akerman@hannessnellman.com MOSCOW Hannes Snellman LLC 7 Gasheka St Moscow, Russian Federation Tel: Fax: victoria.goldman@hannessnellman.com ST. PETERSBURG Hannes Snellman LLC 62 Nevsky Pr St. Petersburg, Russian Federation Tel: Fax: victoria.goldman@hannessnellman.com