Metsäohjelmien tavoitteet ja keinot: taloudellinen analyysi
|
|
- Katariina Ranta
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsäohjelmien tavoitteet ja keinot: taloudellinen analyysi Jari Kuuluvainen Tutkijoiden metsäpalaverin III seminaari Taustaa Suomessa metsäohjelmat ovat 1960-luvulta lähtien olleet keskeisiä välineitä metsäpolitiikan suuntaamisessa ja toteutuksessa. Ensimmäinen varsinainen metsäohjelma oli HKLN ohjelma MERA kaudella tehtiin kaikkiaan kolme toisiaan täydentävää ohjelmaa, MERA I 1964, MERA II 1966, MERA III 1969, joista viimeiseen saatiin Maailmanpankin laina. Seuraava ohjelma, Metsä 2000, valmistui vuonna 1985, ja viimeisin, Kansallinen metsäohjelma, (KMO) vuonna MERA kaudella ohjelmien päämääränä oli selväpiirteisesti puuntuotannon lisääminen valtion tukien avulla, mutta myös Metsä 2000 ohjelman ja Kansallisen metsäohjelman tavoitteet olivat puuntuotannossa, joskin Metsä 2000 ohjelmassa lähinnä puun tarjonnan, eivät niinkään fyysisen puuntuotannon lisäämisessä. Onko perusteltua olettaa, että valtiovallan toimenpitein voidaan lisätä metsien yhteiskunnalle tuottamaa hyvinvointia verrattuna siihen, joka saavutettaisiin vapaasti toimivien markkinoiden avulla? Voidaan myös kysyä, ovatko toimenpiteet vaikuttavia ja kustannustehokkaita valittuun tavoitteeseen pääsemiseksi. Julkisen intervention taloudelliset perustelut markkinataloudessa Mikäli talous perustuu yksityisomistukseen, tuotteet ja palvelut vaihdetaan kilpailevilla markkinoilla ja yritykset maksimoivat voittojaan, ja kuluttajat hyötyään, vapaasti toimivat markkinat johtavat myös yhteiskunnan näkökulmasta korkeimpaan mahdolliseen hyötytasoon ilman julkisen vallan puuttumista markkinoiden toimintaa. Jos kuitenkin osa tuotetuista hyödyistä tai haitoista on markkinattomia, valtiovallan puuttuminen markkinoiden toimintaan voi olla perusteltua. Usein valtion ohjausta perustellaan myös tulojakoon liittyvillä argumenteilla, tai markkinatalouden epävakauden vähentämisellä. Tässä tarkastelemme metsäohjelmia lähinnä talouden tehokkuuden näkökulmasta. Markkinatalous tuottaa lisää hyödykettä tai raaka-ainetta siihen saakka, kunnes siitä markkinoilla saatava hinta on yhtä suuri kuin viimeisen yksikön tuottamisesta aiheutunut kustannus. Toisaalta markkinahinta on myös viimeisen tuotetun yksikön ostajalle tuottama hyöty rahayksiköissä. Yksityisomistukseen perustuvassa markkinataloudessa täydellisen kilpailun tuottama hinta kuvaa myös viimeisen tuotetun yksikön yhteiskunnallista hyötyä, joka on edelleen yhtä suuri kuin sen valmistamisesta aiheutunut kustannus. Onko siis peruteltua olettaa, että puuntuotannossa markkinatalouden oletukset eivät ole riittävästi voimassa, esimerkiksi siten että yhteiskunnan näkökulmasta puuta tuotetaan ilman valtion ohjausta liian vähän? Toisin sanoen, ovatko puuntuotannon yhteiskunnalliset rajakustannukset alhaisemmat kuin sen
2 yksityistaloudelliset rajakustannukset, jolloin yhteiskunnan on perusteltua tukea puuntuotantoa? Jos näin on, tehokkuuden parantamisen perustelujen tulisi näkyä metsäohjelmien tavoitteissa. Metsäohjelmien tavoitteet ja keinot MERA ohjelmien tavoitteet, jotka esitettiin työsuoritemäärinä, olivat selkeästi puuntuotannon lisäämisessä. Perusteluna oli teollisuuden kasvun tukeminen ja se, että kokonaispoistuma oli 1960-luvun alussa ylittänyt metsien ns. hakkuusuunnitteen, jolla kuvattiin metsien suurinta kestävää puuntuotantomäärää. Metsä 2000 ohjelmalta puuttuivat selkeät määrälliset tavoitteet. Tällä ohjelmalla tavoiteltiin mm. yleisen talouspolitiikan tavoitteiden tukemista ja metsätalouden edellytysten turvaamista. Ehkä keskeisin tavoite oli kuitenkin yksityismetsänomistajien oletetun alhaisen puuntarjonnan vahvistaminen ja siten hakkuumahdollisuuksien vajaakäytön poistaminen. Kansallisessa metsäohjelmassa palattiin puuntuotannon lisäämiseen ja yksityismetsänomistajien metsäinvestointien aktivoimiseen. Jopa hakkuukertymälle esitettiin kasvutavoite, kuten oli itse asiassa kyllä tehty myös Metsä 2000-ohjelmassa. Myös metsien muut käyttömuodot ja arvot olivat KMO:n ohjelmatekstissä esillä, mutta niille ei asetettu määrällisiä tavoitteita. Yksityismetsänomistajien toimintaan pyrittiin vaikuttamaan valtion investointitukien ja metsätalouden neuvonnan panostuksen lisäämisellä. Kuten kuvasta 1 näkyy, valtion tuki metsätalouteen kasvoi MERA-kaudella merkittävästi ja MERA-ohjelmilla onkin myös tilastollisesti mitattavissa oleva vaikutus metsätalouden suoriin tukiin. Metsä 2000 vaikutti metsätalouden neuvonnan julkiseen rahoitukseen. Kansallisella metsäohjelmalla ei tilastollisesti havaittavaa vaikutusta julkiseen panostukseen ole vielä ollut, mikä johtuu tukien suhteellisen pienistä lisäyksistä. Myös luonnonhoidon tukea nostettiin Kansallisessa metsäohjelmassa, mutta vain vähän. Etelä-Suomen metsien suojelun keinoja pohtimaan perustettiin kuitenkin ns. METSO-toimikunta. Kansallisessa metsäohjelmassa esitettiin kertymätavoitteen lisäksi tavoitteita myös mm. metsäteollisuuden investoinneille ja alan työllisyydelle, mutta nämä olivat lähinnä toiveita tulevasta kehityksestä, koska ohjelman keinovalikoimalla tosiasiallisesti pystyttiin vaikuttamaan ainoastaan metsätalouden investointeihin ja tukien kautta jossakin määrin mm. energiapuun tuotantoon. Kansallisen metsäohjelman kohdalla tavoitteiden ja keinojen välinen epäsuhta onkin ehkä ilmeisin. Myös ohjelman vaikutukset yliarvioitiin, koska laskelmissa oletettiin metsäteollisuuden kasvun luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä pysähtyvän kokonaan ellei ohjelmaa toteuteta. Ohjelmat ja taloudellinen tehokkuus Taloudellinen tehokkuuden parantaminen ei yllä esitetyistä tavoitteista päätellen siis ole ollut yhdenkään ohjelman julkilausuttuna tai edes julkilausumattomana tavoitteena, vaan tavoitteena on ollut puuntuotannon määrällinen kasvattaminen. Koska puu on yksityishyödyke, ei valtion ohjaus ole automaattisesti perusteltavissa. Metsien muiden
3 Metsätalouden edistäminen ja valvonta Metsänparannusinvestointien rahoitus, (sm) metsänparannuslainat Yksityismetsätalouden rahoitus yhteensä Kuva 1. Yksityismetsätaloudelle myönnetty julkinen tuki vuosina julkishyödykkeellisten käyttömuotojen ja niiden tuottamien positiivisten markkinattomien hyötyjen tukeminen olisi heijastanut selvää pyrkimystä talouden tehokkuuden parantamiseen. Markkinat eivät ympäristöhyötyjä automaattisesti tuota riittävästi, koska niille ei ole nimettävissä omistajaa eikä niitä siis voida markkinoilla vaihtaa. Vaikka ohjelmien laatijat eivät taloudelliseen tehokkuuteen pyrkineetkään, vaan fyysisen puuntuotannon lisäämiseen, voidaan myös puuntuotannon tukemisen ehkä olettaa olleen jossakin mielessä perusteltua myös taloudellisesti, erityisesti MERAkaudella mutta ehkä myös vielä Metsä 2000-ohjelman aikana. MERA kaudellahan sekä pääoma- että metsämaan markkinat olivat säännösteltyjä. Metsänomistajan ei olisi välttämättä ollut mahdollista saada esimerkiksi lainaa metsäinvestointeihin ilman valtion tukea, eikä metsään tehtyjen investointien realisoiminen lainsäädännön ja metsämaan markkinoiden epätäydellisyyden vuoksi olisi välttämättä ollut mahdollista metsänomistajan niin halutessa. Vielä Metsä kaudella metsämaan markkinat
4 pysyivät säädeltyinä, vaikka pääomamarkkinoiden säätely purettiinkin. Puumarkkinoilla solmittiin vuosittaiset hintasopimukset, eikä informaation välttämättä kulkenut ainoastaan puun hintojen välityksellä. Kansallisen metsäohjelman toteutuksen aikana perusteita valtiovallan puuttumiselle markkinoiden toimintaan on vaikea löytää. Ohjelman tavoitteena on selkeästi fyysisen puuntuotannon lisääminen. Kuitenkin 1990 luvun lopulla myös metsämaan markkinoiden säännöstely purettiin, ja puumarkkinoiden hintasopimusjärjestelmä oli purkautunut jo aiemmin. Kun lisäksi pääomamarkkinat toimivat ilman säätelyä, ei yksityishyödykkeen tuotannon tukeminen valtion varoin näytä mistään näkökulmasta perustellulta. Ohjauskeinojen kustannustehokkuus ja vaikuttavuus Kustannustehokkuus Edellä esitetyn perusteella valtion suora puuntuotannon tuki ei siis näytä taloudellisesti järkevältä. Jos puuntuotanto on kannattavaa toimintaa, ei tuki ole perusteltu. Jos se ei sitä ole, ei tuki myöskään ole perusteltu, ellei puuntuotannosta saada jotakin muita yhteiskunnallisia hyötyjä, joista puun tuottajat eivät saa korvausta markkinoilta. Metsien positiivisten ulkoisvaikutusten tuottamisessa taloudelliset kannustimet ja vapaaehtoisuuteen perustuvat keinot yksityisissä puuntuotantometsissä ovat käyttökelpoisia, mutta tarvitsevat tuekseen myös riittävän määrän tiukasti suojeltuja alueita. Suojelun kustannusten täysimääräinen korvaaminen voi kuitenkin johtaa puuntuotannollisiin yli-investointeihin. Puuntuotannon ohjauksesta luopuminen tuntuu nykytilanteessa järkevältä, koska sillä ei näyttäisi olevan talouden tehokkuutta lisäävää vaikutusta, jolloin sen ainoiksi vaikutukseksi jäävät tulonjakovaikutukset. Kuitenkin uudistamisvelvollisuuden säilyttäminen lainsäädännössä tuntuu perustellulta, mutta eri uudistamisvaihtoehtoja olisi kohdeltava tasapuolisesti. Myös metsätalouden neuvontaa tarvitaan. Voidaan kuitenkin kysyä, pitäisikö myös neuvonnan perustua markkinalähtöisiin ratkaisuihin. Vaikuttavuus Huolimatta siitä, että metsäohjelmien tavoitteita ei yleensä ole saavutettu, on valtion ohjauksella kuitenkin ollut selvä vaikutus yksityismetsänomistajien toimintaan. Esimerkiksi Miettisen (2004) mukaan tuet ovat vaikuttaneet metsätalouden suoritteisiin tilastollisesti merkitsevästi, ja Leppäsen ja Lindenin (2003a ja 2003b) mukaan valtion tuet ovat tarkastelujaksolla vahvistaneet myös puun tarjontaa. Lindenin ja Leppäsen mukaan valtion tuella on kuitenkin yksityisiä investointeja syrjäyttävä vaikutus. Sen sijaan valtion tuki yhteishankkeisiin näyttää lisäävän yksityismetsänomistajien investointeja myös omiin yksityisiin hankkeisiinsa. Vahantaniemen (2003) alustavat tulokset viittaavat myös valtion rahoituksen syrjäytysvaikutukseen. Kun valtion kokonaispanostus metsätalouteen kasvaa 10 %, näyttäisi tämä vähentävän metsänomistajien omaa panostusta noin 3 %. Kuvassa 2 on esitetty yksityismetsien kokonaisinvestoinnit, metsänomistajien omarahoitus ja valtion tuki vuosina
5 Omarahoitus Julkinen tuki + lainat YHT KMOTAV Kuva 2. Yksityismetsien investointien julkinen tuki ja oma rahoitus vuoden 1997 hinnoin (tukkuhintaindeksi, Lähde METINFO, Metsäsektorin Suhdannekatsaus 2004) Päätelmiä Metsäohjelmien määrälliset tavoitteet eivät yleensä ole toteutuneet (Viitala 2003). Toisaalta ohjelmien ansioksi on metsäpoliittisessa keskustelussa usein katsottu kehitys, joka olisi toteutunut myös ilman ohjelmaa. Metsäohjelmien toteutuminen ei olekaan niiden ainoa päämäärä, vaan niillä tavoitellaan myös lisärahoitusta metsätalouden organisaatioille, ja esimerkiksi sektorin imagon ja itsetunnon kohottamista (Vahantaniemi 2003, Viitala 2003). Parhaimmillaan metsäohjelma voisi kuitenkin johtaa konkreettisten tavoitteiden asettamiseen niin, että kaikki metsän käyttömuodot tulevat perustellusti otetuksi huomioon. Tällainen ohjelma voisi esittää tavoitteita siitä, mikä osa metsistä on puuntuotannossa, mikä virkistys- ja suojelukäytössä, sekä kuinka puuntuotantoa on harjoitettava, jotta lain edellyttämät taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys voidaan toteuttaa. Valtion panostuksen suuntaaminen tulisi suunnitella siten, että sillä pyrittäisiin aidosti korjaamaan mm. julkishyödykkeiden ja metsien tuottamien positiivisten ulkoisvaikutusten, hiilensidonnan, monimuotoisuuden tuotannon, vesistöjen suojelun yms. tuotannon tasoa koko yhteiskunnan näkökulmasta haluttuun suuntaan.
6 Viitteet Kansallinen Metsäohjelma MMM:n julkaisuja 2/1999. Maa- ja metsätalousministeriö. Helsinki. 38 s. Linden, M. and Leppänen, J. 2003a. Effects of public financed aid on private forest investments: some evidence from Finland, Scand. J. For. Res. 18: , Linden, M. and Leppänen, J. 2003b. The impact of government investments on forest investments and timber supply. In: F. Helles et al. (eds). Recent Accomplishments in Forest Economics Research, Kluwer Academic Publishers MERA I, 1964, Metsätalouden rahoitusohjelma. Metsätiedotustoimisto. Helsinki. 32. MERA II, 1966, Metsätalouden rahoitusohjelma. Metsätiedotustoimisto. Helsinki. 52. MERA III, 1969, Metsätalouden rahoitusohjelma. Metsätiedotustoimisto. Helsinki. 64. Metsä 2000 ohjelman pääraportti Talousneuvosto. Metsä 2000 ohjelmajaosto. Helsinki. 189 s Miettinen, J Investointitukien vaikutus hakkuisiin ja metsänhoitoon. Helsingin yliopisto. Taloustieteen laitos. 110 s. Vahantaniemi, S Metsäohjelmat ja metsätalouden julkinen rahoitus Suomessa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin Yliopisto. Metsäekonomian laitos. Helsinki. 70 s. Viitala, J Suomalaisen metsätalouden vihreä muutos. Tietosanoma Oy. Helsinki. 320 s. Kirjallisuutta Hilden, M., Kuuluvainen, J., Ollikainen, M., Pelkonen, P. ja Primmer, E Kansallisen Metsäohjelman ympäristövaikutusten arviointi. Maa- ja metsätalousministeriö. 76 p. + liitteet. Juurola, M., Ollonqvist, P., Pajuoja, H., Toropainen, M Outcomes of forest improvement work in Finland. Silva Fennica 33(3): Uusitalo, M Suomen metsätalous MERA- ohjelmakaudella Tilastoihin perustuva tarkastelu. Folia Forestalia. Metsäntutkimuslaitos. 89 s.
Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi
Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo
LisätiedotKMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti
KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti Ilkka Heikkinen Ympäristöministeriö 14.1.2009 1 Kysymykset 1. Mitkä (ja miksi) ovat ryhmän priorisoimat toimenpiteet, jotka
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotKansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta
Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä
LisätiedotKeski-Suomen hakkuutavoitteet
Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotMonitavoitteinen metsänomistaja paljon vartijana
Monitavoitteinen metsänomistaja paljon vartijana Jari Kuuluvainen, professori Helsingin yliopisto, Metsäekonomian laitos PL 27, 00014 Helsingin yliopisto Puh: (09) 191 57973 jari.kuuluvainen@helsinki.fi
LisätiedotMetsäpolitiikka arvioitavana
Metsäpolitiikka arvioitavana Päättäjien 33. Metsäakatemia Seminaarijakso, Majvik, 12.9.2012 Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1.Metsäpolitiikan toimintaympäristö
LisätiedotPuun myyntituloverotuksen neutraalisuus
Kettula, Suomusjärvi 22.9. 2008 Puun myyntituloverotuksen neutraalisuus Jussi Uusivuori Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa Puh. 010 2112264, jussi.uusivuori@metla.fi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotKainuun metsäohjelma
Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä
LisätiedotKainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys
Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys MetsäBio-seminaari, Kajaani Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.
LisätiedotKainuun metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa
Kainuun metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa 8.1.2018 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö, Kainuu AMO toimenpiteiden päivitys Tehtävä AMOjen toimenpiteiden tarkastaminen
LisätiedotTaloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset
Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Lauri Suihkonen, Terhi Koskela, Riitta Hänninen ja Maarit Kallio Metsäntutkimuslaitos Metlan monimuotoisuustutkimuksen
LisätiedotAMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK
AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,
LisätiedotMinne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura
Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien
LisätiedotYksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla
Päättäjien Metsäakatemia 14.9.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien merkitys 100 %
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden
LisätiedotKansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
LisätiedotMetsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi
Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen
LisätiedotPuumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013
Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat
LisätiedotUusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi
Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä
LisätiedotTukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.
Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu 2007 2036 Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.2008 http://www.metla.fi/metinfo/mela - Tulospalvelu METLA
LisätiedotPuun riittävyys ja metsäpolitiikka
Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde
LisätiedotMetsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne
Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu
LisätiedotYksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla
Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien
LisätiedotKansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus
Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025
LisätiedotMiten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen?
Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa joulukuun 3. päivä 2008 Seminaarin tarkoitus Herättää
LisätiedotMetsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos
Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään
LisätiedotTyötä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna
Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus
LisätiedotMIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI
MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset
LisätiedotYleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen
Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen Hannu Hirvelä, Tuula Packalen, Helena Mäkelä Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen seminaari 29.8.2013 Yleiskaavat Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen
LisätiedotOdotukset ja mahdollisuudet
Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari
LisätiedotYksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa
Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat
LisätiedotSuomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki
Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien
LisätiedotMitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto
Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto Miksi ekosysteemipalvelukeskustelu on käynnistynyt? Maailmanlaajuiset muutokset Väestö kasvaa Energiantarve lisääntyy Luonnonvarat
LisätiedotMonipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen
LisätiedotTeema 3: Ajankohtaista akateemikoille
Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä
LisätiedotMiten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer
Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer Metsäluonnon suojelu ja käyttö miten metsää riittää kaikille? Ympäristöakatemian kutsuseminaari 4-5.9.2012 Miten ja mihin suuntaan
LisätiedotBiotalouden globaalit näkymät
Biotalouden globaalit näkymät Päättäjien 41. Metsäakatemia Mari Walls, Luonnonvarakeskus mari.walls@luke.fi 1 Biotalous talouden seuraava aalto Lähde: Kestävää kasvua biotaloudesta, Suomen biotalousstrategia,
LisätiedotMiten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?
Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista
LisätiedotSyöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset
UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT
LisätiedotAines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet
Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus
LisätiedotEkosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia
Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema
LisätiedotMetsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11.
Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015 Heureka, Vantaa 9.11.2006 Marja Kokkonen Esityksen sisältö KMO:n tarkistusprosessi Toimintaympäristön
LisätiedotNeuvonnan vaikuttavuus muna vai kana -ongelma?
Neuvonnan vaikuttavuus muna vai kana -ongelma? Harri Hänninen Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Kumpi tuli ensin: muna vai kana? Metaforan muotoon puettu kehämäinen syy-seuraus ongelma Mistä syntyi
LisätiedotMiten metsästä lisää hyvinvointia?
Päättäjien Metsäakatemia 4.5.2011 Majvik, Kirkkonummi Miten metsästä lisää hyvinvointia? Jussi Uusivuori Metsäntutkimuslaitos / Miten metsästä lisää hyvinvointia? Murroksen jälkeen (2011) kirjan sanomaa
LisätiedotHakkuumahdollisuusarviot
Hakkuumahdollisuusarviot 25 234 Tietolähde: Nuutinen, T. & Hirvelä, H. 26. Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 1. inventoinnin perusteella. Metsätieteen aikakauskirja 1B/26: 223 237. VM1
LisätiedotYksityismetsätalouden liiketulos 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2012 27/2013 11.6.2013 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 80 euroa hehtaarilta Yksityismetsätalouden
LisätiedotMetsäsektorin avaintilastoja 2016
18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,
LisätiedotMETSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET.
METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET. Suomalainen metsänomistaja 2020: metsätalouden kannattavuus ja metsänomistajakunnan muutos 2018-2021 YHTEISTYÖSSÄ MIKSI YKSITYISMETSÄNOMISTAJIA ON
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotMetsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008
Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi
LisätiedotSuometsien hoitohankkeet yksityismetsissä
Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Tapion seminaari Helsinki 26.4.2017 MHY Pirkanmaa ry - avainlukuja Metsäomistajien yhdistys 6098 jäsentä 174 000 hehtaaria metsää Hakkuusuunnite 1,2 Mm3 Myyntimäärä
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotKansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi
Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Kansallinen metsäneuvosto Tiivistelmä alustavista tuloksista Väliarvioinnin aikataulu Työvaiheiden ajoittuminen Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu
LisätiedotBioenergian saatavuus Hämeen metsistä
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat
LisätiedotTeema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet
Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Suomi maailman metsävaltiona Maailman mittakaavassa Suomi on kääpiö
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotMatti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.
Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Esityksen sisältö 1.Mitä ilmastotavoitteet edellyttävät? 2.
LisätiedotKANSALLISEN METSÄOHJELMAN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
KANSALLISEN METSÄOHJELMAN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 17.9.1999 Mikael Hildén Jari Kuuluvainen Markku Ollikainen Paavo Pelkonen Eeva Primmer Tiivistelmä Maa- ja metsätalousministeriö antoi
Lisätiedot4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotBioenergiapolitiikka & talous
Argumenta: Biomassa kestävä käyttö 4.5. 2011 Kommentteja Juha Honkatukian esitykseen: Bioenergiapolitiikka & talous Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos Kommentti 1. Makromallin
LisätiedotPuun saatavuus turvaa metsäsektorin menestystä. Pertti Harstela Metla/Joy
Puun saatavuus turvaa metsäsektorin menestystä Pertti Harstela Metla/Joy Metsätalouden merkitys kansan- ja aluetaloudessa Metsätalous Suomessa 1,9 % BKT:stä Pohjois-Karjalassa 6,4 % BKT:stä Metsäsektori
LisätiedotLuontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.
Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne Hankkeen taustaa Tavoitteena arvioida luontoarvopankkimekanismin (habitat banking) ja yleisemmin
LisätiedotMetsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely
Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Metsien käytön tulevaisuus hankkeen ohjausryhmän kokous, Metsämiesten
LisätiedotRiittääkö metsähaketta biojalostukseen?
Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä
LisätiedotKansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus
Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.-27.9.2006 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäpolitiikan perusta
LisätiedotKysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)
4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään
LisätiedotKehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus
Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat
LisätiedotTARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni
TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)
LisätiedotNykyinen metsäpolitiikkamme perustuu keskeisesti
Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Lauri Hetemäki ja Jari Kuuluvainen Kansallisen metsäpolitiikan kehittäminen Nykyinen metsäpolitiikkamme perustuu keskeisesti Kansalliseen metsäohjelmaan
LisätiedotKantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti
LisätiedotMetsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia
Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät
LisätiedotAlueelliset hakkuumahdollisuudet
Alueelliset hakkuumahdollisuudet 2006 2036 Tietolähde: VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10.
LisätiedotMarkkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti
Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta TTT/Kultti Pyrin valottamaan seuraavia käsitteitä i) markkinat ii) tasapaino iii) tehokkuus iv) markkinavoima. Määritelmiä 1. Markkinat ovat mekanismi/instituutio,
LisätiedotMetsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.
Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.2019 Kansallinen metsästrategia määrittelee metsäpolitiikan
LisätiedotKansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti 27.5.2013
Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti 27.5.2013 Raportin sisältö 1. Tiivistelmä 2. Johdanto 3. Arvioinnin lähtökohdat 4. Toimintaympäristön muutosten vaikutusten arviointi
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,
LisätiedotMaisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa
Kuva: Erkki Oksanen Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa Harri Silvennoinen, Eeva Karjalainen ja Liisa Tyrväinen Metsätieteen päivä 2010 4.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä
MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen
LisätiedotI MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT
I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Kari Härkönen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä,
Lisätiedot4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
LisätiedotMiten metsästä lisää hyvinvointia?
Päättäjien Metsäakatemia 4.5.2011 Majvik, Kirkkonummi Miten metsästä lisää hyvinvointia? Jussi Uusivuori Metsäntutkimuslaitos / Miten metsästä lisää hyvinvointia? Murroksen jälkeen (2011) kirjan sanomaa
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla
Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotAuditointiryhmän asettaminen
Auditointiryhmän asettaminen Metsäneuvoston kokouksessa 22.8.2006 päätettiin perustaa metsäohjelman seurantaan auditointiryhmä. Auditointiryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt Kaupunginjohtaja Timo Louna,
LisätiedotMETSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA
METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta
Lisätiedot12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu
12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
LisätiedotKaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja
LisätiedotMetsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.
Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.2017 Yhteensovittamisessa on kyse monitavotteisesta kestävyydestä
LisätiedotMetsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy
Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin Lauri Saaristo Tapio Oy Esityksen sisältö Kuka olen, mistä tulen? Valtion ja metsänomistajan intressi luontomatkailun kehittymiseen Yhteistyötä
LisätiedotMitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen
Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa
LisätiedotSUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotLisäävätkö yritystuet innovaatioita?
Lisäävätkö yritystuet innovaatioita? Elias Einiö VATT VATT-ETLA Yritystukiseminaari, 18.4.2017 Yritystukien yleisistä tavoitteista Taloudelliset tavoitteet Investoinnit; työllisyys; tuottavuus Tärkeää
Lisätiedot