Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunnan kannanotto sosiaalialan tutkimus- ja kehittämisrakenteesta
|
|
- Martta Aili Majanlahti
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunnan kannanotto sosiaalialan tutkimus- ja kehittämisrakenteesta Tiivistelmä ehdotuksista: 1) Sosiaalihuollon tutkimuksesta ja kehittämisestä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa. 2) Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteen muodostavat alueelliset tutkimuksen ja kehittämisen yksiköt kullakin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalla itsehallintoalueella. Sosiaalialan osaamiskeskusten tehtävät, toiminta ja rahoitus integroidaan itsehallintoalueille, joilla on tutkimus- ja kehittämisyksiköt (15). Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen yhteys varmistetaan viidellä itsehallintoalueella, joilla sijaitsevat yliopistollista sosiaalityön ja lääketieteen koulutusta antavat yliopistot. Näiden viiden itsehallintoalueen kehittämistoiminnassa korostuisi vaativien erityispalvelujen, tutkimuksen ja kehittämisen tehtävät, joilla turvataan perus- ja erityisosaamisen kehittyminen, tutkimukseen perustuva kehittäminen, työelämälähtöinen osaamistarpeiden arviointi ja ennakointi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaalihuollon alueelliset kehittämisrakenteet, toimintamahdollisuudet ja rahoitusperiaatteet on tarkoituksenmukaista toteuttaa terveydenhuollon kanssa yhtenevästi, yliopistopohjaisesti yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja muiden tutkimus- ja kehittämistoiminnan organisaatioiden kanssa sekä alueellisesti tasavertaisesti. Integroitu toimintamalli mahdollistaa itsehallintoalueella sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen yhteyden. Toiminta tukee myös kuntien väestön hyvinvoinnin edistämistä ja ehkäisevää sekä varhain puuttuvaa työtä. Näissä rakenteissa tulee edelleen turvata molempien kotimaisten kielten sekä saamelaisten palvelujen toimintaedellytykset ja palvelujen kehittäminen. Itsehallintoalueiden tutkimuksen ja kehittämisen ohjaus ja johtaminen toteutetaan yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ohjaa ja koordinoi sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista tutkimusta ja kehittämistä. Kehittämisen yhteys kansalliseen sekä kansainväliseen yliopistolliseen ja korkeakoulujen tutkimukseen tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöjen, menetelmien ja laadukkaiden palvelujen turvaamiseksi asiakkaille. Tämän yhteyden edellytyksenä on yliopistollisen ja korkeakouluyhteistyön turvaava rakenne. Edellytyksenä on myös sosiaalihuollon koulutuksen ja tutkimuksen valtionrahoitus yhdenvertaisesti terveydenhuollon kanssa. Yhtä sote-aluetta
2 laajempi rakenne toimii myös vastinparina ja kumppanina valtakunnallisille (esim. STM, THL, TTL) ja alueellisille toimijoille. 3) Itsehallintoalueita perustettaessa sosiaalialan osaamiskeskusten henkilöstöön sovelletaan liikkeen luovutuksen periaatteita. Osaamiskeskusten vakiintunut kehittämistoiminta ja hankkeet siirtyvät osaksi itsehallintoalueita ja integroituvat itsehallintoalueiden sote-johtamiseen ja kehittämistoimintaan, mutta kiinnittyvät tarvittaessa joillekin itsehallintoalueille ko. alueiden yhteisestä sopimuksesta annettujen kaikkein vaativimpien erityispalvelujen, tutkimuksen ja kehittämisen tehtävien osalta yliopistopohjaiseen yhteistyöhön korkeakoulujen ja muiden tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Kannanotto perustuu sosiaalialan osaamiskeskusten neuvottelukunnan näkemyksiin. Perustana ovat tiedossa olevat sosiaalialan tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen tulevaisuuden tarpeet ja kehittämiskohteet. Kannanoton tarkempi kuvaus ja perustelut Sosiaalihuoltoon liittyvä lainsäädäntö on uudistunut voimakkaasti viime vuosina, esimerkiksi sosiaalihuoltolaki, laki sosiaalihuollon ammattihenkilöstöstä ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaki. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota viedään vahvasti eteenpäin niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Lisäksi sosiaalihuollon toimintaympäristöä muuttaa se, että sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntasidonnaisuus poistuu. Sosiaalialan osaamiskeskusten tehtävänä on kehittää ja tukea sosiaalihuollon toimijoiden kehittämistyötä muutosprosesseissa koulutuksen, alueellisen tiedontuotannon ja tutkimuksen keinoin. Yliopistollisen tutkimuksen kiinteä yhteys kehittämistyöhön on toiminnan perusta. Osaamiskeskusten polkua muuttuvassa toimintaympäristössä tarkastellaan tässä erittäin tiiviiksi laaditussa paperissa seuraavista näkökulmista: 1. Lainsäädännölliset muutokset 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus ja integraatio 3. Kehittämisen sisällölliset kysymykset 4. Tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen kokonaisuus 5. Osaamiskeskusten siltarahoitus ja polku itsehallintoalueille sekä rahoituksen kokonaiskuva 2019 eteenpäin 1. Lainsäädännölliset muutokset Osaamiskeskukset perustuvat 2002 voimaan tulleeseen lakiin (1230/2001) ja valtioneuvoston asetukseen (1411/2001) sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta. Lailla säädetään osaamiskes-
3 kustoiminnan tarkoitus, tehtävät, hallinto, henkilöstö, osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunta sekä valtionavustuksen määräytymisperusteet ja menettelytapa. Asetuksessa tarkennetaan lakia toimialueiden, neuvottelukunnan sekä valtionavustuksen ja erityisen valtionavustuksen osalta. Asetuksessa on määritelty 8 alueellista sosiaalialan osaamiskeskusta sekä yksi valtakunnallinen ruotsinkielinen keskus. Osaamiskeskusten tarkoituksena on lain (2 ) mukaan turvata: - sosiaalialan asiantuntemuksen kehittyminen, - peruspalveluiden sekä erityisosaamista vaativien erityis- ja asiantuntijapalvelujen kehittyminen ja turvaaminen, - perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä käytännön työn yhteys, - tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan toteutuminen, sekä - väestöpohjaa edellyttävien erityisosaamista vaativien erityispalvelujen ja asiantuntijapalvelujen kehittyminen ja välittyminen Osaamiskeskuslaki on säädetty alueelliselle pohjalle tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen rahoitus, järjestäminen ja toteuttaminen olivat Suomessa hajautuneita pääasiallisesti kuntiin ja kuntayhtymiin. Osaamiskeskusten organisaatiomuodoista ei säädetty tarkasti, ja ne muodostuivat osaamiskeskusten perustamisvaiheessa varsin vaihteleviksi (mm. kuntayhtymä, yhdistys, osakeyhtiö, sopimuspohjainen). Hajanaisessa palvelukentässä osaamiskeskusten rooli on ollut erittäin tärkeä etenkin pienten ja keskisuurten kuntien tasapuolisen palvelujen kehittämisen kannalta sekä yhdenmukaisen palvelujärjestelmän kehittämisessä maan kaikkiin osiin. Osaamiskeskukset ovat pystyneet tehokkaasti saattamaan kehittämistoiminnassa yhteen kunnat, yliopistot ja korkeakoulut, järjestöt ja alueen muut toimijat. Tutkimuksen, kehittämisen, koulutuksen ja käytännön vuorovaikutuksen edistäminen on ollut osaamiskeskusten ydintoimintaa. Osaamiskeskuslain merkitystä tulevaisuudessa on syytä tarkastella suhteessa tulevaan sosiaalija terveydenhuollon järjestämislakiin. Sipilän hallitus on linjannut , että tulevista 18 itsehallintoalueista 15 järjestää tulevaisuudessa alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolme muuta itsehallintoaluetta järjestävät palvelut tukeutuen toiseen itsehallintoalueeseen. Hallituksen linjauksessa sosiaalialan osaamiskeskusten kehittämisrakenne nostetaan yliopistosairaaloiden rinnalle: Yliopistosairaaloiden ja vastaavien sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnalle ja kehittämiselle sekä alan yliopistoissa ja korkeakouluissa tehtävän tutkimuksen ja opetuksen hyödyntämiselle sosiaali- ja terveyspalveluiden ja käytännön kehittämisessä luodaan tarvittavat perusteet. Osaamiskeskusten rakenteet kaikkein vaativimpien erityispalvelujen, tutkimuksen ja kehittämisen tehtävien osalta voi olla tarkoituksenmukaista toteuttaa vastaavalla alueellisella pohjalla kuin yliopistosairaalat, ja samanaikaisesti varmistaa käytännön kehittämistoiminnan toteutuminen itsehallintoalueiden palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen yhteydessä. Tutkittuun tietoon perustuva sosiaali- ja terveydenhuollon alueellinen kehittäminen tarvitsee yhtä sote-aluetta laajemman, valtakunnallisen yhteistyön ja alueellisen yhdenvertaisuuden mahdollistavan
4 perustan. Tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen yhteys edellyttää yliopisto- ja ammattikorkeakouluyhteyksiä turvaavaa ja välittävää rakennetta kehittämistyöhön. Kehittämisyksiköt ovat investointi tutkimukseen ja kehittämiseen, ne ovat keskeinen strateginen tekijä itsehallintoalueiden johtamiselle sekä valtakunnallisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Ehdotus lainsäädännön kehittämispoluksi: Sosiaalialan osaamiskeskusten lakisääteisen toiminnan jatkuvuus varmistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä siten, että sosiaalihuollon tutkimuksesta, koulutuksesta ja kehittämisestä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa. Sosiaalialan osaamiskeskusten tehtävät, toiminta ja rahoitus integroidaan itsehallintoalueille, joilla on alueelliset tutkimus- ja kehittämisyksiköt kullakin sote-alueella (15). Itsehallintoalueet sopivat yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa tarvittaessa tehtäviltään eriytyneitä tai yhtä sote-aluetta laajempaa aluepohjaa vaativien tehtävien järjestämisestä. Mikäli uudistuksessa syntyy tehtäviltään eriytyneitä tai laajempia itsehallintoalueita vaativien erityispalvelujen, koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen turvaamiseksi sosiaalija terveydenhuoltoon (esim. yliopistosairaalat), varmistetaan sosiaalihuollon erityisyksiköiden, tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen rakenne järjestämislaissa tasapainoisesti. Tällöin itsehallintoalueet voisivat sopia erityistehtävien tai laajempaa aluetta vaativien tehtävien järjestämisestä niiden itsehallintoalueiden kanssa, joilla sijaitsee esimerkiksi yliopistollista lääketieteen ja sosiaalityön koulutusta. Sosiaalihuollon alueelliset rakenteet, toimintamahdollisuudet ja rahoitusperiaatteet on tarkoituksenmukaista toteuttaa terveydenhuollon kanssa yhtenevästi sekä alueellisesti tasavertaisesti. Näissä rakenteissa tulee edelleen turvata molempien kotimaisten kielten sekä saamelaisten palvelujen toimintaedellytykset ja palvelujen kehittäminen Näin varmistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen riittävä ja tasapainoinen osaaminen koko maassa. 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus ja integraatio Sipilän hallituksen linjausten mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio toteutetaan siten, että vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta siirretään itsehallintoalueille. Itsehallintoalueista tulee suuria toimintaorganisaatioita, joiden toiminnassa tutkimukseen perustuvien käytäntöjen ja menetelmien kehittäminen nousee yhä keskeisemmäksi. Tutkimusta, koulutusta, kehittämistä ja palvelutoimintaa integroivassa yhteistyössä tarvitaan yliopistollista ja korkeakoulujen tietopohjaa turvaava ja välittävä rakenne, ja sen riittävä resursointi. Tarkoituksena on, että kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö siirtyisi itsehallintoalueille liikkeen luovutuksella. Tämä linjaus koskee myös kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishenkilöstöä. Sosiaalialan osaamiskeskusten henkilöstön kohdalla liikkeen luovutuksen periaate toteutuisi vain joidenkin (kuntaperusteisesti organisoitujen) osaamiskeskusten osalta. Samaan aikaan sairaanhoitopiireihin organisoidut perusterveydenhuollon kehittämisyksiköt siirtyisivät sellaisenaan itsehallintoalueille. Sosiaalialan osaamis-
5 keskusten erilainen lainsäädännöllinen organisointitapa muodostaa näin riskin siihen, että sosiaalihuollon kehittämisen edellytykset ja resursointi jäävät alusta alkaen heikkoon asemaan itsehallintoalueilla. Ottaen huomioon, että sosiaalipalvelut muodostavat lähes puolet sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta, on sosiaalihuollon kehittämisosaaminen ja -resurssit turvattava tasavertaisesti uudistuksessa. Ehdotus kehittämispoluksi sosiaali- ja terveydenhuollon tasapainoisesta kehittämisestä itsehallintoalueille siirryttäessä. Itsehallintoalueita perustettaessa sosiaalialan osaamiskeskusten henkilöstöön sovelletaan liikkeen luovutuksen periaatteita. Osaamiskeskusten kehittämistoiminta siirtyy osaksi itsehallintoalueiden tutkimuksen ja kehittämisen alueyksiköiden rakennetta ja resurssia. Siten kehittäminen integroituu alueiden johtamiseen ja kehittämistoimintaan. Sosiaalialan osaamiskeskusten nykyinen rahoitus siirretään ja jaetaan itsehallintoalueille niillä sijaitsevien alueellisten tutkimus- ja kehittämisyksiköiden toiminnan turvaamiseksi ja alueiden oman rahoitusvastuun tueksi. Sosiaalialan osaamiskeskusten hankkeet henkilöstöineen siirtyvät osaksi itsehallintoalueiden tutkimuksen ja kehittämisen resurssia. Mikäli uudistuksessa syntyy tehtäviltään eriytyneitä tai laajempia itsehallintoalueita vaativien erityispalvelujen, koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen tehtävien turvaamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa esimerkiksi viidellä itsehallintoalueella, varmistetaan sosiaalihuollon erityisyksiköiden, tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen rakenne ja resurssit järjestämislaissa tasapainoisesti. Liikkeen luovutuksen periaatteen mukaisesti liikkeen vastaanottavien itsehallintoalueiden vastuulle jää toimintaan ja henkilöstöön liittyvät uudelleenjärjestelyt liikkeen luovutuksen jälkeen. 3. Kehittämisen sisällölliset kysymykset Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistukselle on asetettu mittavat tuottavuusodotukset. Uudistuksella tavoitellaan noin kolmen miljardin euron kustannussäästöjä. Tämä merkitsee valtakunnallisesti noin 15% kustannusten alenemaa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudessa. Itsehallintoalueiden sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityispalvelujen johtamisessa ja kehittämisessä painottuvat väistämättä palvelujärjestelmän tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kysymykset. Kehittäminen on välttämätöntä johtamisen tukena, jotta tuottavuus paranee. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosesseilta edellytetään kehittämistä kokonaisuutena, palvelutarpeen arvioinnin työkalut ja vaikuttavat työmenetelmät vaativat kehittämistä, tiedolla johtaminen edellyttää tietojärjestelmien ja tiedontuotannon hyödyntämistä ja kehittämistä. Laadukas johtamista tukeva kehittämisyksikkö mahdollistaa itsehallintoalueiden innovatiiviset muutokset ja kokeilut. Näin tuloksellisuutta parantavat toimet saadaan käytäntöön.
6 Uudistuneen lainsäädännön vaatimusten vieminen käytäntöön edellyttää työn sisällöllistä kehittämistä ja ammattirakenteen sekä työnjakojen kehittämistä. Tarvitaan ammattitoiminnan ja osaamisen uudelleen arviointia sekä kansalaisten osallisuuden hyödyntämistä palvelujen kehittämisessä. Investoimalla sosiaalisen hyvinvoinnin, terveyden edistämisen ja varhaisen tuen kehittämistyöhön voidaan säästää pitkäjänteisesti resursseja. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio antaa mahdollisuuksia erilaisten palvelujen yhteiseen prosessien sekä sähköisten palvelujen kehittämiseen. Palvelujen sisällön uudistamisen lisäksi tulevaisuus edellyttää mittavia palveluideoiden, -prosessien ja rakenteiden uudistuksia. Monet kehittämisen sisällölliset haasteet edellyttävät kehittämisen kytkemistä tiiviisti palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen organisaatioon, sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen rakenteeseen ja ammattilaisten työhön. Ehdotus kehittämispoluksi sosiaalialan osaamiskeskuksille: Osaamiskeskusten sosiaalihuollon substanssiin, menetelmiin sekä kehittämiseen kytkeytyvä osaaminen on liitettävä kiinteäksi osaksi itsehallintoalueiden palvelujen johtamista ja toteuttamista. Yhtä itsehallintoaluetta laajempi ja valtakunnallista yhteistyötä edellyttävä tutkimuspohjainen kehittäminen ja osaaminen tarvitsevat tuekseen yliopistollista ja korkeakouluyhteistyötä turvaavaa, integroivaa ja välittävää rakennetta. Tuottavuustavoitteet edellyttävät rohkeaa kokeilukulttuuria, investointiajattelua ja innovaatioiden nopeaa jalkauttamista palvelujen järjestämisen ja tuottamisen rajapinnassa, toisin sanoen sosiaalihuollon toimintojen aktiivista ja notkeaa kehittämistä. Investoimalla ja resursoimalla kestävästi alueelliset kehittämisen rakenteet, voidaan saada aikaan tavoitteellisia ja pysyviä muutoksia sosiaalihuollon palveluissa ja prosesseissa. Kehittämisen sisällöllisiä painopisteitä asetettaessa tulisi jo suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon, miten sosiaali- ja terveydenhuollon itsehallintoalueiden ja laajempien vastuiden aluepohjan tutkimus- ja kehittämistoiminta vahvistaa kuntien hyvinvointia tukevien palveluiden ja ehkäisevän työn kehittämistehtävien toteuttamista. 4. Tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen kokonaisuus Sosiaalihuollon tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen turvaaminen tulevaisuuden muuttuvassa palvelujärjestelmässä on tarkoituksenmukaista toteuttaa kokonaisuutena. Tulevassa toimintaympäristön muutoksessa edellytyksenä on palvelujärjestelmän ja rakenteen uudistamisen ohella sosiaalihuollon erikoisosaamisen turvaaminen ja tutkittujen työmenetelmien kehittäminen. Lisäksi tarvitaan näyttöön perustuvia ratkaisuja vaikeisiin lastensuojelun, mielenterveys- ja päihde- ym. ongelmien kierteisiin. Muuttuvassa toimintaympäristössä tarvitaan tutkimustietoa tukemaan muutos- ja tietojohtamista. Tämä haastaa alan henkilöstön tulevaisuuden osaamisen ennakointiin ja varmistamiseen. Sosiaalihuollon perus- ja erikoisosaamisen sekä tietoperustan vahvistaminen on keskeinen tulevaisuuden haaste. Sosiaalihuollon kehittäminen tarvitsee tuekseen yliopistolliseen ja laajemman alueen tutkimus- ja kehittämisosaamiseen perustuvan rakenteen, joka varmistaa
7 koko maan kattavasti palvelujen mahdollisimman yhdenvertaisen, tutkimukseen perustuvan kehittämisen. Käytännön palvelutoiminnan, kehittämisen, koulutuksen ja tutkimuksen saumaton yhteistyö tulee nähdä kokonaisuutena, jossa osaamiskeskusten itsehallintoalueisiin integroituvien kehittämisrakenteiden yhteydessä varmistetaan yhteydet yliopistolliseen sosiaalityöhön ja sosiaalialan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen työelämärakenteisiin ja rahoitukseen valtakunnallisesti yhdenmukaisella tavalla terveydenhuollon tavoin. (Vrt. terveydenhuollossa yliopistollisten sairaaloiden mahdollistama yliopisto-opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön palvelutoiminnan yhteys sekä tutkimuksen ja lääketieteellisen yliopistokoulutuksen valtionrahoitus.) Ehdotus osaamiskeskusten sekä sosiaalialan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen työelämärakenteiden kokonaistarkasteluun: Itsehallintoalueiden muodostamisen yhteydessä varmistetaan yhteydet itsehallintoalueiden sosiaalihuollon kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen rakenteiden kesken osaksi alueellisia sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita. Edellytyksenä on myös sosiaalihuollon koulutuksen ja tutkimuksen valtionrahoitus yhdenvertaisesti terveydenhuollon kanssa samalla tavalla. Tavoite on turvata sosiaalihuollon substanssin kehittämisen, koulutukseen perustuvan osaamisen sekä tutkimuksen tuottaman tietoperustan saumaton yhteistyö. Se on perusedellytys tehokkaan, laadukkaan ja vaikuttavan integroidun sosiaalihuollon palvelujärjestelmän kehittämiselle. 5. Osaamiskeskusten siltarahoitus ja polku itsehallintoalueille ja rahoituksen kokonaiskuva 2019 eteenpäin Sosiaali- ja terveydenhuollon tehostamisvaatimus huomioidaan investoimalla kehittämistoimintaan. Kehittämisen rakennetta on vahvistettava, kehittämisen on kiinnityttävä tiiviimmin tuloksellisuuteen ja kehittämiseltä on odotettava merkittävää lisäarvoa sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaistaloudellisuuden ja -vaikuttavuuden parantamisessa sekä sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Tutkimus ja kehittäminen ovat organisaatiolle tuottava investointi. Sen tuloksena syntyy tehokas, laadukas ja vaikuttava toiminta. Osaamiskeskusten valtionavustusta on alennettu vuodesta 2012 noin 30 %. Osaamiskeskusneuvottelukunta esittää, että osaamiskeskusten rahoitus varmistetaan siltarahoituksena vähintään budjettiesityksen (3M ) tasolle vuosiksi , jotta itsehallintoalueille siirtyvä sosiaalihuollon kehittämisosaaminen turvataan. Mikäli toiminta jouduttaisiin rahoituksen vähentämisen vuoksi saneeraamaan ennen itsehallintoalueelle siirtymistä, on riskinä itsehallintoalueiden kehittämisosaamisen kapeutuminen ja tästä johtuvat tehottomat ratkaisut. Helsingissä Pirjo Sarvimäki Sosiaalialan osaamiskeskusneuvottelukunnan puheenjohtaja
SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1
SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen
LisätiedotSosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa
Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa Selvityshenkilö Anu Muuri 8.2.2019 1 Selvityksen lähtökohtana
LisätiedotKehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?
Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000
LisätiedotSosiaalialan osaamiskeskusjohtajien alajaoston selvitys kehittämisrakenteesta
Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien alajaoston selvitys kehittämisrakenteesta 3.5.2011 Sosiaalialan osaamiskeskukset 10 vuotta - Kompetenscentrumverksamheten inom det sociala området 10 år Osaamiskeskusjohtajien
LisätiedotMiten valtio tukee sotekehittämistä. tulevaisuudessa. Taina Mäntyranta STM terveyspalveluryhmä
Miten valtio tukee sotekehittämistä nyt ja tulevaisuudessa Taina Mäntyranta STM terveyspalveluryhmä 29.4.2015 Kehittämisen tukea Kaste-ohjelman jatko? Sote-kehittämisrakenne? Kansallinen asiantuntijatuki?
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
Lisätiedotsosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
LisätiedotIKÄIHMINEN TOIMIJANA vanhuspalvelulain toimeenpanoa Pohjois-Suomessa Kehittäjätyöntekijöiden perehdyttäminen
IKÄIHMINEN TOIMIJANA vanhuspalvelulain toimeenpanoa Pohjois-Suomessa 2013-2014 Kehittäjätyöntekijöiden perehdyttäminen Asta Niskala 3.10.2013 Poske Lapin toimintayksikkö Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö
LisätiedotEhdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus
Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus 30.10.2015 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia Myös kehittämistoiminta on tarkoituksenmukaista
LisätiedotSosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO
Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen
Lisätiedotlaadun tae Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Sosnet/Lapin yliopisto Pikkuparlamentti 17.9.2014
Tutkimusperustainen sosiaalityö laadun tae Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Sosnet/Lapin yliopisto Pikkuparlamentti 17.9.2014 Horisontti 1: Tulevaisuuden sosiaalihuolto tietoon perustuvaa toimintaa
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano
LisätiedotToimintasuunnitelma. Socom
Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin
LisätiedotEhdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE
Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE 17.11.2015 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia Myös kehittämistoiminta on
LisätiedotLAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä
LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä 22.5.2018 Pälvi Kaukonen, LAPE Marjo Malja, STM OT-keskus on uusi integratiivinen
LisätiedotKehittämistoiminnan organisointi
Kehittämistoiminnan organisointi Tutkimus-, opetus- ja kehittämisteema työryhmän työskentelyä varten tehty esitys Elise Kosunen ja Kristiina Laiho 1 10.4.2017 Esityksen pohjana on Väli-Suomen kehittäjäryhmän
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM
LisätiedotLAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä
LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä OPPIMISEN TUEN FOORUMI Pälvi Kaukonen Erityisasiantuntija, LAPE Marjo
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön
LisätiedotMitä valtio odottaa sote uudistukselta?
Mitä valtio odottaa sote uudistukselta? Sosiaalialan AMK - verkosto Mikkeli 16.4. 2015 Pirjo Sarvimäki STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten
LisätiedotYTM Aulikki Kananoja, Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtaja Sosiaaliturva-lehden 95-vuotisjuhlaseminaari
SOSIAALIALAN KOULUTUKSEN INNOVAATIOT SOSIAALIHUOLLON TULEVAISUUS TIETOPOHJAN VAHVISTAMINEN YTM Aulikki Kananoja, Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtaja Sosiaaliturva-lehden 95-vuotisjuhlaseminaari
LisätiedotLAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne
LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne Tampere 26.10.2018 Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM Osaamis- ja tukikeskukset OT-keskus on uusi integratiivinen palvelurakenne
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus HE:n päälinjat ja tilannekatsaus Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee 10.10.2016 14.10.2016 1 Valmistelutilanne Hallituksen esitysluonnos lausunnoilla http://alueuudistus.fi/hallituksen-esitysluonnos-31-8-2016
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/iso-yhdistyksen hallitus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tarja Kauppila 3. Vastauksen vastuuhenkilön
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 27.2.2014 Pirjo Sarvimäki STM Sosiaalihuollon kehittämistoimintaa
LisätiedotTKI-valmistelun organisointi esivalmisteluryhmän pj Pirjo Marjamäki
TKI-valmistelun organisointi 2017-19 14.9.2017 esivalmisteluryhmän pj Pirjo Marjamäki TKIO-työryhmä 2017-19 Työryhmä koostuisi alla oleviin kuuteen tehtävää nimetyistä vastuullisista henkilöistä tai työpareista:
LisätiedotSote-uudistus. Kari Haavisto, STM
Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotUudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto
Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotTerveyttä Lapista Kari Haavisto
Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotSote ja THL. Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kehittämispäällikkö Nina Knape
Sote ja THL Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari 10.-11.11.2016 Kehittämispäällikkö Nina Knape 10.11.2016 Sote ja THL / Nina Knape 1 THL tukenut aktiivisesti sote-uudistuksen
LisätiedotKunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet
Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista
LisätiedotPaikalla Juha Fränti Oulun kaupunki Auvo Kilpeläinen Rovaniemen kaupunki Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä
PÖYTÄKIRJA 19.2.2009 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika torstai 19.2.2009 klo 13.00 15.00 Paikka Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö, Oulun seudun ammattikorkeakoulu,
LisätiedotSosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa
Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa Selvityshenkilö Anu Muuri 1.3.2019 1 Selvityksen lähtökohtana
LisätiedotKUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien
LisätiedotSote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet
Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä
LisätiedotSosiaali ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017)
Sosiaali ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) Kunnanvaltuustojen seminaari Lahdessa 3.11.2009 Valtiosihteeri Ilkka Oksala Sosiaali ja terveyspalveluiden haasteet 1. Kustannukset kasvaneet
LisätiedotIhanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ
Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen Palvelurakenneuudistus opittiinko menneestä, miten ohjata tulevaa? Seminaari 22.8.2013, STAS ja Lääkäriliitto, Helsinki
LisätiedotSote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM
Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan
LisätiedotLaadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta
Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja
Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen
LisätiedotSote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM
Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin
LisätiedotEhdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta (Valmistunut 10/2015)
Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta (Valmistunut 10/2015) 6.6.2016 Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE 8.6.2016 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia
LisätiedotKaupunginjohtaja Jaana Karrimaa
Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja
LisätiedotVahvistuuko sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämistoiminta? Anneli Pohjola Sosiaalihuoltolakia koskeva kuulemistilaisuus Helsinki 22.6.
Vahvistuuko sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämistoiminta? Anneli Pohjola Sosiaalihuoltolakia koskeva kuulemistilaisuus Helsinki 22.6.2011 Osaamiskeskusjohtajien ja Sosnetin valmistelu Tutkimuksen, koulutuksen,
LisätiedotHYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotYhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009
Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista
LisätiedotLakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - erityisvastuualue - sote-kehittäminen Pohjois-Suomen Kaste - aluejohtoryhmän puoliväliriihi 28.2.2014 Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, STM
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Raili Haaki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotYhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa
Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon
LisätiedotSote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti
Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen
LisätiedotSosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina
Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 7.10.2014 Helsinki Eduskunta/Valtiovarainvaliokunta/Kunta- ja terveysjaosto Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä
LisätiedotSosiaalipäivystyksen. tilanne. Sosiaalipäivystyksen valtakunnalliset päivät Rovaniemellä Reijo Väärälä
Sosiaalipäivystyksen valtakunnallinen tilanne Sosiaalipäivystyksen valtakunnalliset päivät Rovaniemellä 31.8.2011 31.8.2011 Päivystyksen järjestämisen taustoja Hajanaisia i pyrkimyksiä k iä ja sovelluksia
Lisätiedot5/6/2016. Sote-uudistus. Sote-uudistuksen tavoitteet. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa
Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa Saamelaisten sote-palvelujen tulevaisuusseminaari 20.1.2016 Pekka Järvinen, STM 6.5.2016 1 Sote-uudistuksen
LisätiedotHOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET
HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN
LisätiedotOma Häme kuntakierros Forssa
Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut
LisätiedotVirva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM
Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM SOTE-VALMIUS YHTEISTYÖALUEILLA Soten uudet rakenteet 2020- Yhteistyöalueen tehtäviä lainsäädännössä Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon päivystys ja yhteistyöalueet
LisätiedotTUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA
TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja
LisätiedotKouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto
Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin
LisätiedotSote-uudistus ja vammaispalvelut. Anu Muuri, sosiaalihuollon johtava asiantuntija, VTT
Sote-uudistus ja vammaispalvelut Anu Muuri, sosiaalihuollon johtava asiantuntija, VTT 26.4.2016 Anu Muuri 1 26.4.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Kestävyysvajetta vähennetään Sote-uudistuksen säästötavoite
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän työ
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän työ Kirsi Varhila Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Keskeiset tavoitteet Uudistus osana
LisätiedotMittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä
Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Sanna Lähteinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön
LisätiedotSote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä
Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/
LisätiedotLainsäädännön valmistelun tilanne ja suunnitelmat Pia-Liisa Heiliö STM
Lainsäädännön valmistelun tilanne ja suunnitelmat 13.5.2015 Pia-Liisa Heiliö STM Esityksen sisältö Jo toteutunutta lainsäädäntöä Sote-palvelurakenneuudistus vaihtoehtoja ja reunaehtoja Kanta, Kansa ja
LisätiedotSote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi
Sote-näkökulma aluekehittämiseen Mari Niemi 30.11.2017 TKI ja maakuntauudistus Maakunnan ja sen yhteistyötahojen TKItoiminnalla on merkittävä rooli maakunnan elinvoimaisuuden edistämisessä. Tehtävä vaatii
LisätiedotKommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016
Kommenttipuheenvuoro Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016 "sote-uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille pääsee... Vaiko jostain muustakin? Sosiaalihuolto
LisätiedotKeski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun.
Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun http://www.ks2019.fi/ Yhteistyöalue Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien välinen yhteistyösopimus, (16 ) Yhteistyösopimuksen
LisätiedotSosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet
Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Anu Muuri, VTT, dosentti ja yksikön päällikkö/thl 12.3.2013 Anu Muuri 1 12.3.2013 THL 12.3.2013 THL THL:n strategiset linjaukset 1. Väestön
LisätiedotSote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Pekka Järvinen
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö 25.11.2014 Pekka Järvinen Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvataan
LisätiedotTerveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö
Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen
LisätiedotPälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM
Valtakunnallinen työskentely osaamis- ja tukikeskusten suunnittelemiseksi LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) viidelle yhteistyöalueelle Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa
LisätiedotSuomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne
LisätiedotSOTE-uudistus koulutus ja tutkimus
SOTE-uudistus koulutus ja tutkimus Sosiaali- ja terveysvaliokunta Eduskunta 22.6.2017 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta / Kari Reijula www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotSOTE rakenneuudistus
SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA
LisätiedotSOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen
SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut
LisätiedotPäijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus
Päijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus Maakunta- ja sote-uudistuksen yleisesittely Uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä
LisätiedotHyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?
Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään? Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Hyvinvoinnin ja terveyden edistämien Hyvinvoinnin
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotSuomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne
LisätiedotTerveydenhuollon organisaatiorakenteet myllerryksessä mitä uutta tulossa?
Terveydenhuollon organisaatiorakenteet myllerryksessä mitä uutta tulossa? Ahti Pisto Sairaanhoitopiirin johtaja Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Kauppalehti 14.1.2013 1 MÄÄRITELMÄ Terveys 2 WHO: Terveys
LisätiedotSoten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM
Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot 6.5.2015 Päivi Sillanaukee STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata
LisätiedotSote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset
LisätiedotVahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.
Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata
LisätiedotSOTE- uudistuksella kohti tervettä ja hyvinvoivaa Suomea
SOTE- uudistuksella kohti tervettä ja hyvinvoivaa Suomea Turvallinen Suomi - seminaari Scandic Park Hotel Mannerheimintie 46 Helsinki 18.3.2015 Timo Keistinen lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouni Nummi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi
Lisätiedot