NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, Lähihoitaja

Transkriptio

1 NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, Lähihoitaja

2 Sisältö 1. Johdanto 2. Linkkejä 3. Näyttötutkintojärjestelmä 3.1 Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 3.2 Näyttötutkinnot 3.3 Näyttötutkintojen järjestämissopimus 3.4 Näyttötutkintojen perusteet 3.5 Henkilökohtaistaminen 3.6 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon rakenne 3.7 Lainsäädäntö Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa 3.8 Todistus näyttötutkinnosta 4. Ammattitaidon osoittaminen tutkintotilaisuuksissa 4.1 Tutkintotilaisuuden toteuttaminen työpaikalla 4.2 Tutkintotilaisuuden aloittamisen edellytykset 4.3 Tutkintotilaisuuden kesto 4.4 Tutkintotilaisuutta koskeva henkilökohtainen suunnitelma (HENSU) 5. Osaamisen arviointi näyttötutkinnossa 5.1 Arvioijat muodostavat kolmikannan 5.2 Arvioinnin kohteet 5.3 Arviointikriteerit 5.4 Arviointikeskustelu 5.5 Arvioinnista päättäminen 5.6 Arvioinnin oikaiseminen 5.7 Keskeytetty tutkintotilaisuus ja hylätty arvosana 6. Arvioinnin dokumentointi ja arkistointi 2

3 1. Johdanto Näyttötutkinnon arvioijakoulutus sosiaali- ja terveysalalla on tarkoitettu lähihoitajien tutkintotilaisuuksien arvioijille. Arvioijakoulutus koostuu sähköisestä materiaalista (tämä materiaali) ja yhdestä iltapäivän koulutuksesta, jossa käydään läpi näyttötutkintojärjestelmä, ammattitaitovaatimuksia tutkinnon osittain ja tutkintotilaisuuksien arviointia. Arvioijakoulutukseen osallistuneille kirjoitetaan todistus. Tämän materiaalin lisäksi on hyvä tutustua myös näyttötutkintoihin liittyvään ajantaisaiseen muuhun materiaali, johon linkkejä löydät seuraavalta sivulta. 3

4 2. Linkkejä näyttötutkintoihin liittyvään materiaaliin Sedu Aikuiskoulutus: Arvioijakoulutustarjonta: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, Lähihoitaja. Tutkinnon perusteet: Näyttötutkinto-opas: Arvioinnin opas: Näyttötutkinnot-sivusto: 4

5 3. Näyttötutkintojärjestelmä Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamista tai pätevöityä uuteen ammattiin. Näyttötutkinnon keskeisiä periaatteita: 1. Tiivis kolmikantayhteistyö: Työnantaja- ja työntekijätahon sekä opetusalan edustajien tiivis yhteistyö näyttötutkintoja suunniteltaessa, järjestettäessä ja arvioitaessa. 2. Tutkintojen riippumattomuus ammattitaidon hankkimistavasta 3. Tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen osoittamalla ammattitaito tutkintotilaisuuksissa 4. Henkilökohtaistaminen 5

6 3.1 Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 6

7 3.2 Näyttötutkinnot Näyttötutkintoina voi suorittaa Perustutkintoja, joissa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella esimerkiksi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, Lähihoitaja. Ammattitutkintoja, joissa osoitetaan työelämän tarpeiden mukainen kohdennettu ammattiosaaminen, joka on perustutkintoa syvempää ja kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin. Erikoisammattitutkintoja, joissa osoitetaan kohdennettu ammattiosaaminen, joka on syvällistä ammatinhallintaa tai monialaista osaamista. Näyttötutkinnot tuottavat jatko-opintokelpoisuuden. 7

8 3.3 Näyttötutkintojen järjestämissopimus Näyttötutkintoihin liittyy aina tutkinnon järjestäjän ja tutkintotoimikunnan (OPH) välinen järjestämissopimus Järjestämissopimus: Järjestämissuunnitelma + Arvioijaluettelo Tarvittaessa OPH arvioi oppilaitoksen järjestämisedellytykset ko. tutkintoon Järjestämissopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva SEDU AIKUISKOULUTUS SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKINTO- TOIMIKUNTA Sedu Aikuiskoulutus on järjestänyt lähihoitajan tutkintoa sen alusta alkaen vuodesta

9 3.4 Näyttötutkintojen perusteet Opetushallitus määrää tutkinnon perusteet, joita on jokaisen tutkinnon järjestäjän noudatettava. Tutkinnot muodostuvat tutkinnon osista, jotka ovat itsenäisesti arvioitavia kokonaisuuksia. Ammattitaitovaatimukset kuvaavat tutkinnon osassa vaadittavan osaamisen. Ammattitaitovaatimukset laaditaan siten, että niistä muodostuu alalle ominainen työprosessi tai tehtäväkokonaisuus. Osaamisen arvioinnin kriteerit määrittävät sen, millä tasolla tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset tulee osata. Ammatillisten perustutkintojen kriteerit on laadittu kolmelle tasolle: Kiitettävä 3, Hyvä 2 ja Tyydyttävä 1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, Lähihoitaja: Tutkinnon perusteet 9

10 3.5 Henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan (valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan) ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaistamisen kolme vaihetta: 1. Näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen Selvitetään hakeutujan aikaisemmin hankkima ja osoittama osaaminen sekä valitaan suoritettava tutkinto ja siihen liittyvät tutkinnon osat. 2. Näyttötutkinnon suorittaminen Suunnitellaan, miten tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa edellytetyn ammattitaidon tutkinnon osittain. Kartoitetaan ohjauksen ja tuen tarve tutkintosuorituksissa. 3. Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen Miten ja missä tutkinnon suorittaja hankkii tutkinnon perusteissa edellytetyn ammattitaidon. Kartoitetaan ohjauksen ja tuen tarve valmistavassa koulutuksessa ja työssäoppimisessa. 10

11 3.6 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon rakenne Pakolliset tutkinnon osat (kaikkien on suoritettava): Kasvun tukeminen ja ohjaus Hoito ja huolenpito Kuntoutumisen tukeminen Valinnainen osaamisala 10 kpl (Pakollinen tutkinnon osa, valitaan yksi) Asiakaspalvelu ja tietohallinta Ensihoito Kuntoutus Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus Mielenterveys- ja päihdetyö Sairaanhoito ja huolenpito Suun terveydenhoito Vammaistyö Vanhustyö Jalkojenhoito Valinnainen tutkinnon osa: joko tutkinnon perusteiden mukaan tai tunnustamisen kautta aikaisemmin osoitetusta osaamisesta TUTKINTO ON VALMIS, KUN KAIKKI 5 TUTKINNON OSAA ON SUORITETTU 11

12 3.7 Lainsäädäntö Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain tarkoitus on edistää potilasturvallisuutta sekä terveydenhuollon laatua varmistamalla, että lähihoitajalla on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, muu riittävä ammatillinen pätevyys ja ammattitoiminnan valmiudet. Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain tarkoitus on edistää asiakaslähtöisyyttä, asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuudesta (SORA-lainsäädäntö), jonka keskeinen sisältö on opiskelijaksi ottamisen perusteet ja edellytykset, tiedon saanti, säännökset turvallisesta opiskeluympäristöstä, opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, huumausainetestauksesta, rikosrekisteriotteen esittämisestä sekä opiskelijan kurinpidosta ja kuulemisesta. 12

13 3.8 Todistus näyttötutkinnosta Hankittu ammattitaito - Aikaisemmat opinnot - Työkokemus - Muulla tavoin hankittu Hankittava ammattitaito - Tietopuolinen koulutus - Työssäoppiminen TUTKINTOTILAISUUDET TUTKINTOTODISTUS Kasvun tukeminen ja ohjaus H2 Hoito ja huolenpito H2 Kuntoutumisen tukeminen T1 Valinnainen osaamisala K3 Opintosuoritusote Valinnainen tutkinnon osa H2 Osaamisen tunnistaminen (Arviointi tutkintotilaisuuksista) 13

14 4. Ammattitaidon osoittaminen tutkintotilaisuuksissa Tutkinnon suorittaja tekee työpaikan normaaleja työtehtäviä työpaikalle luonteenomaisten työvuorojen ajan (niin monta työvuoroa, että ammattitaitovaatimukset tulevat osoituksi) Tutkinnon suorittaja toimii tavoitteellisesti yhteistyössä muiden työntekijöiden kanssa. Tutkinnon suorittaja voi ottaa vastuuta ammattitaitovaatimusten mukaisista työtehtävistä, mutta ei ole vastuussa niistä yksin vaan yhdessä työryhmän kanssa. Tutkinnon suorittaja ja työntekijäarvioija informoivat työpaikkaa meneillään olevasta tutkintotilaisuudesta Tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. (Huom! Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisalassa toimenpiteistä haavahoidot, katetrointi, letkuruokinta, avanteet ja pienet kirurgiset toimenpiteet ja tutkimuksista EKG:n ja suoniverinäytteen otto Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. (Esim. kirjallinen kuvaus, haastattelu tms. Huom! Hoidossa ja huolenpidossa kuoleva asiakas ja hänen omaistensa kohtaaminen) Tutkintosuoritusta voidaan täydentää suullisessa keskustelussa, johon osallistuu tutkinnon suorittajan lisäksi yksi tai useampi arvioija. Arvioija kirjaa havainnot arviointilomakkeeseen. (Huom! Työn perustana olevan tiedon hallinta) 14

15 4.1 Tutkintotilaisuuden toteuttaminen työpaikalla Tutkinto suoritetaan tutkinnon osa kerrallaan työelämän todellisissa työtehtävissä. Tutkintotilaisuus tulee suunnitella mahdollisimman pitkälle käytännön työssä esiintyviksi tehtäväkokonaisuuksiksi, joissa tutkinnon perusteiden mukainen ammattitaito voidaan arvioida. Työpaikassa tulee olla riittävästi suoritettavaan tutkinnon osaan kohdistuvia työtehtäviä ja toimintaa. Työpaikalla tulee olla riittävästi henkilöstöä, jotka voivat arvioida tutkintotilaisuuden Työnantaja-arvioija ja työntekijäarvioija, jotka ovat eri henkilöitä kuin työssäoppimista ohjannut henkilö Lisäksi tarvitaan opettaja-arvioija (Tutkinnon järjestäjällä on luettelo opettaja-arvioijista. Opettaja-arvioijat arvioivat substanssiosaamiseensa liittyviä tutkinnon osia.) 15

16 4.2 Tutkintotilaisuuden aloittamisen edellytykset Tutkintotilaisuus voidaan aloittaa kun Edeltävä työssäoppimisjakso on hyväksytysti suoritettu ja tutkinnon suorittajan valmius siirtyä tutkintotilaisuuteen on varmistettu (työssäoppimisen lopussa on käyty keskustelu siitä, että hänellä on valmiudet suoriutua). Tutkintotilaisuutta koskeva henkilökohtainen suunnitelma (HENSU) on hyväksytty. Kaikki kyseiseen tutkinnon osaan liittyvät tietopuoliset opinnot ovat hyväksytysti suoritetut. Ennen osaamisalan tutkintotilaisuutta tulee olla Kasvun tukeminen ja ohjaus, Hoito ja huolenpito sekä Kuntoutumisen tukeminen suoritettuna. Ennen valinnaista tutkinnon osaa tulee olla tietyt tutkinnon osat suoritettuna. Jos jo työssäoppimisen aikana on havaittavissa, että on liian aikaista siirtyä tutkintotilaisuuden suunnitteluun, voidaan työssäoppimisaikaa lisätä. Ei aloiteta tutkintotilasuutta 16

17 4.3 Tutkintotilaisuuden kesto Tutkintotilaisuuden kesto on henkilökohtainen Keston määrittävät työpaikka, työtehtävät, tutkinnon suorittaja ja tutkintotilaisuuden arvioijat työpaikalla Tärkein kriteeri on saada arviointimateriaalia niin paljon, että tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset voidaan osoittaa todeksi Tutkinnon suorittaja tutustuu työssäoppimisen aikana suoritettavaan tutkinnon osaan liittyviin saavutettaviin tavoitteisiin ja miettii niiden perusteella kuinka monen työvuoron aikana hänen on mahdollista osoittaa kyseiset ammattitaitovaatimukset käytännön työtehtävissä. Tutkintotilaisuuden kestoa voidaan pidentää, jos havaitaan, että osa ammattitaitovaatimuksista jää toteutumatta. Arvioija voi pyytää sen pidentämistä saatuaan tutkintotilaisuutta koskevan suunnitelman (Hensun) Työvuorot ovat peräkkäisiä, mutta välissä voi olla myös vapaapäiviä hoitotyön luonteen mukaisesti. 17

18 4.4 Tutkintotilaisuutta koskeva henkilökohtainen suunnitelma (HENSU) Tutkinnon suorittaja laatii henkilökohtaisen suunnitelman (Hensun) tutkintotilaisuudestaan etukäteen. Tärkeää on, että ammattitaidon arviointikohteet tulevat käytännön työtilanteissa esille. Suunnitelma on palautettava viikkoa ennen tutkintotilaisuuden alkua kaikille arvioijille yhtä aikaa tutustumista varten. Arvioijat antavat viikon aikana palautetta suunnitelmasta, pyytävät lisäyksiä tai tarkennuksia ja antavat kommentteja. Tutkinnon suorittaja voi tehdä lisäyksiä kuluvan viikon aikana ja ensimmäisinä tutkintotilaisuuden päivinä. Tärkeää on, että tutkinnon suorittaja saa tietää, että suunnitelma on hyväksytty tai riittävä. Ainakin työntekijä- ja opettaja-arvioija antavat palautteen 18

19 5. Osaamisen arviointi näyttötutkinnoissa Arvioijien tehtävänä on suorittaa osaamisen arviointi suhteessa tutkinnon perusteissa vaadittuun ammattitaitoon (arviointilomake). Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ensisijaisesti laadullisia menetelmiä. Havainnointi, työn lopputuloksen onnistuminen, keskustelut muiden kanssa Arvioinnin kokonaistavoitteena on avoin ja kannustava ilmapiiri. Ei ristikuulusteluja tutkintotilaisuuden aikana Positiivisella palautteella on suuri merkitys ja sitä on hyvä antaa tutkintosuoritusten yhteydessä. Virheellisestä tai korjattavasta suorituksesta tulee keskustella rakentavasti ja kannustavasti. Päätöksenteossa on huomioitava kolmikantaisuus. Työnantaja-, työntekijä- ja opettaja-arvioija Arvioinnissa on huomioitava myös mahdollinen esteellisyys. 19

20 5.1 Arvioijat muodostavat kolmikannan TYÖNTEKIJÄARVIOIJA Vähintään toisen asteen perustutkinnon suorittanut sosiaali- ja terveysalalta (Lähihoitaja ensisijaisesti, mutta käy myös kodinhoitaja, perushoitaja tms.) Työkokemus alalta (n. 1v) Osallistunut arvioijakoulutukseen Sitoutunut ja motivoitunut arviointityöhön Ei ole osallistunut työssäoppimisjakson ohjaukseen TYÖNANTAJA- ARVIOIJA Toimii esimiestehtävissä Tuntee näyttötutkintojärjestelmän Näyttötutkinnon järjestäjä ylläpitää rekisteriä arvioijista OPETTAJA-ARVIOIJA NTM-koulutus (ellei se ole jollain muulla arvioijista) Pedagoginen pätevyys Tutkinto tutkintoa järjestettävältä alalta (kasvatus-, hoito-, terveystai yhteiskuntatieteen alalta) Hyvä tuntemus tutkinnosta Ei ole osallistunut työssäoppimisjakson ohjaukseen, eikä ole tietopuolisten opintojen keskeinen opettaja 20

21 5.2 Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinnassa arvioidaan työkokonaisuuden toteuttamista. Miten tutkinnon suorittaja tekee työn oikeassa järjestyksessä työvaiheittain Itsenäisyyttä ja vastuullisuutta työn toteuttamisessa Kykyä suunnitella työtehtäviä, valmistautua niihin ja viedä työ loppuun saakka Työprosessin hallinta on kykyä arvioida omaa onnistumistaan ja kehittää omaa toimintaansa Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnassa osoitetaan miten tutkinnon suorittaja osaa työskennellä erilaisilla työmenetelmillä miten hän osaa käyttää työhönsä kuuluvia työvälineitä ja koneita sekä tarvittavaa työmateriaalia Työn perustana olevan tiedon hallinnassa osoitetaan miten tutkinnon suorittaja osaa käyttää ja soveltaa sitä tietopohjaa, joka työtehtävään tai työvaiheeseen liittyy Elinikäisen oppimisen avaintaidoissa osoitetaan oppiminen ja onglemanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky 21

22 5.3 Arviointikriteerit Arviointikriteereillä kuvataan arvioinnin kohteena olevan ammattitaidon eritasoista hallintaa. Kaikille perustutkintojen ammattitaitovaatimuksille on laadittu kolmiportaiset arviointikriteerit: Tyydyttävällä tasolla (T1) tutkinnon suorittaja toimii tutuissa työtehtävissä ja työn lopputulos on hyväksyttävissä työn laatutavoitteiden tai suunnitelman mukaisesti. Hän tarvitsee työn etenemisessä ajoittaista ohjausta. Hän käyttää keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja sekä tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa. Hyvällä tasolla (H2) tutkinnon suorittaja ottaa huomioon työnsä kokonaisuuden ja työskentelee siten, että työn lopputulos sisältää työtehtävien erityisvaatimuksia ja etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen. Hän tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja huolehtii työtehtävistä alusta loppuun ja vastaa omasta työosuudestaan. Hän käyttää työhönsä liittyviä menetelmiä, välineitä ja materiaaleja omatoimisesti ja hankkii sekä soveltaa tietoa omatoimisesti. Kiitettävällä tasolla (K3) tutkinnon suorittaja arvioi ja kehittää omia työtapojaan ja työympäristöään ja ottaa huomioon työnsä kokonaisuutena. Hän työskentelee työpaikan erityisvaatimusten mukaisesti siten, että työn lopputulos on tavoitteiden mukainen. Hän etenee järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä muuhun toimintaan ja tekee omalla vastuualueellaan muitakin kuin annettuja tehtäviä. Hän valitsee työhönsä sopivimmat menetelmät, työvälineet ja materiaalin sekä käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa tilanteissa. Hän hankkii itsenäisesti tietoa ja perustelee työhönsä liittyviä ratkaisuja. 22

23 5.4 Arviointikeskustelu Tutkintotilaisuuden jälkeen, aikaisintaan seuraavana päivänä, yleensä viikon sisällä tutkintotilaisuuden päättymisestä arvioijat ja tutkinnon suorittaja kokoontuvat arviointikeskusteluun. Arviointikeskustelu voidaan käydä poikkeustapauksissa myöhemminkin, jos osaaminen on kirjattu hyvin tutkintotilaisuuden aikana. Arviointikeskusteluun osallistuvat työelämän arvioija(t), opettaja-arvioija ja tutkinnon suorittaja. Työelämän arvioija(t) ovat kirjanneet huomioitaan tutkinnon suorittajan toiminnasta tutkintotilaisuuspäivinä arviointilomakkeelle. Tutkinnon suorittaja on kirjannut havaintojaan omasta osaamisestaan arviointilomakkeelle ja hän antaa kirjallisen tai suullisen itsearvioinnin arviointikeskustelussa. Opettaja-arvioija kirjaa keskustelussa esiin tulleita asioita arviointilomakkeelle. Jokainen arvioija ja tutkinnon suorittaja tuo esille näkemyksiään tutkintotilaisuuden ajalta. 23

24 5.5 Arvioinnista päättäminen Arvioijat (kolmikanta= työntekijä-, työnantaja- ja opettaja-arvioija) päättävät arvioinnista sen jälkeen, kun osaamisen arviointi on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti arviointikeskustelussa. Kolmikanta pyytää tutkinnon suorittajaa poistumaan siksi ajaksi, kun he tekevät päätöksen arvioinnista arviointikriteerien mukaisesti (Tyydyttävä 1- Hyvä 2- Kiitettävä 3) perustuen arviointiaineistoon. Opettaja-arvioija kirjaa päätökseen liittyvät perustelut arviointipöytäkirjaan (arviointilomakkeessa oleva viimeinen sivu) arvioinnin kohteiden mukaisesti. 1. Työprosessin hallinta, 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta, 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta ja 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Arvioijat keskustelevat niin kauan, että pääsevät arvosanasta yksimieliseen päätökseen. Arvioijat allekirjoittavat tutkinnon osan arviointipäätöksen (-pöytäkirjan). Tutkinnon suorittaja kutsutaan paikalle kuulemaan arviointipäätös ja perustelut. Hän allekirjoittaa arviointipöytäkirjan tiedoksisaaneena. 24

25 5.6 Arvioinnin oikaiseminen Tutkinnon suorittajalla on oikeus saada tieto arviointiin liittyvistä perusteluista. Jos hän on tyytymätön kolmikannan arviointipäätökseen (työnantaja-, työntekijäja opettaja-arvioija), hän voi pyytää kirjallisesti arvioinnin oikaisemista heiltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun tutkinnon suorittaja on saanut tiedon arviointipäätöksestä ja arvioinnin perustelut. Kolmikanta käsittelee oikaisupyynnön ja kokoontuu tarkistamaan soveltamiaan arviointiperusteluja suhteessa toteutuneeseen tutkintotilaisuuteen ja ammattitaitovaatimuksiin. He tekevät uuden päätöksen Jos tutkinnon suorittaja on edelleen tyytymätön kolmikannan oikaisupyynnön jälkeen tekemään päätökseen, voi hän pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 25

26 5.7 Keskeytetty tutkintotilaisuus ja hylätty arvosana Jos tutkinnon suorittajan toiminnassa ilmenee sellaisia puutteita tai osaamattomuutta, jossa potilas-, lääke- tai työturvallisuus vaarantuu on tutkintotilaisuus välittömästi keskeytettävä. Yhteys oppilaitokseen Toteutuneesta tutkintotilaisuuden osasta käydään arviointikeskustelu ja osoitettu osaaminen kirjataan asianmukaisesti. Keskeyttämiseen johtaneet syyt tai tapahtuma kirjataan perusteluineen aina selvästi arviointipöytäkirjaan. Arviointikeskusteluun osallistuvat kolmikanta ja tutkinnon suorittaja. Arviointikeskustelun jälkeen kolmikanta tekee päätöksen hylätystä arvosanasta. Tutkinnon suorittaja ei osallistu päätöksen tekoon. Häntä pyydetään poistumaan tilasta sen ajaksi. Päätöksenteon jälkeen hänet kutsutaan kuulemaan arviointipäätös perusteluineen. Keskeyttämisen jälkeen mietitään yhdessä tutkinnon järjestäjän, tutkinnon suorittajan ja työpaikan kanssa, miten riittävä ammattitaito saavutetaan. Lisää työssä oppimista, lisää tietopuolisia opintoja, lisää harjaantumista tms. Suunnitelma kirjataan henkilökohtaistamissuunnitelmaan. Uuden tutkintotilaisuuden arviointi tehdään aina uuteen arviointipöytäkirjaan. Jos tutkintotilaisuutta ei ole keskeytetty, vaikka se olisi pitänyt tehdä, täytyy asia perustella. Esim. opettaja-arvioija on saanut asian tietää vasta arviointikeskustelussa. Tällöinkin kyseessä on hylätty arviointi. 26

27 6. Arviointiaineiston dokumentointi ja arkistointi Arviointikeskustelun jälkeen opettaja-arvioija kokoaa arviointiin liittyvät dokumentit: Tutkintotilaisuutta koskeva henkilökohtainen suunnitelma (Hensu) Arvioijien täyttämät arviointilomakkeet. Kukin arvioija allekirjoittaa oman lomakkeensa. Tutkinnon suorittajan itsearviointi (tutkinnon suorittaja allekirjoittaa itsearviointinsa) Opettaja-arvioijan kirjaama arviointi ja arviointipöytäkirja (tämän kaikki arvioijat varmistavat allekirjoituksellaan ja tutkinnon suorittaja allekirjoittaa tiedoksi saaneena) Opettaja-arvioija toimittaa arviointia koskevat dokumentit Sedu Aikuiskoulutukseen, jossa ne säilytetään tutkinnon valmistumisen jälkeen tutkintotodistuksen saapumiseen saakka. 27