Opas sisäilmasta sairastuneiden puhelinvertaistukeen

Transkriptio

1 Opas sisäilmasta sairastuneiden puhelinvertaistukeen Laatineet Sari Mäki ja Irmeli Suuripää Tämä opas on laadittu tueksi puhelinvertaistukea antaville vertaisohjaajille. Oppaan pohjana on käytetty vuonna 2015 toteutetusta sisäilmasta sairastuneiden vertaispuhelinkokeilusta saatuja kokemuksia ja kehittämisideoita. Hengitysliitossa toimii sisäilmasta sairastuneiden vertaispuhelin, joka päivystää pääsääntöisesti kaksi kertaa viikossa kolme tuntia kerrallaan. Vertaispuhelimeen vastaavat Hengitysliiton kouluttamat kokemustoimijat ja vertaisohjaajat. Hengitysliiton sisäilmasta sairastuneiden vertaispuhelimen tavoitteena on tarjota sisäilmasta sairastuneille ja oireileville sekä heidän omaisilleen mahdollisuus luottamukselliseen keskusteluun vapaaehtoisen sisäilmasta sairastuneen päivystäjän kanssa. Sisäilmasta sairastuneiden vertaispuhelimen lisäksi osa paikallisyhdistyksissä toimivista sisäilmasta sairastuneiden vertaisryhmien ohjaajista antaa puhelinvertaistukea. Tämä opas on tarkoitettu myös heidän tuekseen. Hengitysliitto järjestää sisäilmasta sairastuneiden vertaispuhelimen päivystäjille ennen päivystyskauden alkua koulutuksen, jossa päivystäjät saavat päivystyspuhelimen tarvikkeineen (kuulokkeet, laturi, liittymä). Koulutuksessa käydään läpi vertaispuhelimen toimintaperiaatteet sekä päivystäjien oikeudet ja velvollisuudet. Mitä on puhelinvertaistuki? Vertaistoiminnassa ihmiset, joita yhdistää sama elämäntilanne, kokemus tai ongelma, kohtaavat ja jakavat ajatuksiaan, tunteitaan, kokemuksiaan ja tietoa toistensa kanssa. Vertaistoiminta perustuu yhteenkuuluvuuden tunteeseen, yhteisöllisyyteen ja kunnioittavaan kohtaamiseen. Vertaistoiminta eheyttää ja tukee jaksamista. Puhelinvertaistuki on tärkeä vertaistuen muoto varsinkin niille, jotka eivät voi sairauden tilanteesta tai jostain muusta syystä johtuen osallistua vertaisryhmiin, mutta haluavat kuitenkin keskustella vertaisen kanssa. Puhelinvertaistuesta saa nopeasti tukea myös oireilun ja sairastumisen alkuvaiheessa ennen kuin löytyy vertaisryhmä. Vertaistuen antaminen puhelimitse asettaa omat haasteensa. Puhelinvertaistuessa sanattomalla viestinnällä on suuri merkitys. Sanatonta viestintää puhelimessa edustavat puhujan ajankäyttö, puheen rytmi sekä äänen voimakkuus, korkeus ja sävy. Sanaton viestintä tuo esiin puhujien asenteita, tunteita ja mielentiloja. Puhelinvertaistuelle on ominaista puheluiden vaihtelevuus. Osa soittajista soittaa vain kerran saaden avun käsillä olevaan ongelmaansa, kun taas osa soittajista voi pitää vertaispuhelinta ikään kuin omana vertaisryhmänään. Näin myös puhelinvertaistuessa voi syntyä pitkiä vertaissuhteita, jossa päivystäjä ja soittaja tulevat toisilleen tutuiksi. On kuitenkin muistettava, että vertaispuhelimessa on useita päivystäjiä ja omien päivystysvuorojen ajankohtaa ei tarvitse kertoa soittajille, jos ei halua.

2 2 (6) Näitä kysyvälle soittajalle voi todeta, että kaikki vertaispuhelimeen vastaavat henkilöt ovat kokeneita vertaistoimijoita. Useamman vertaispäivystäjän kanssa jutteleminen voi lisäksi avata uusia näkökulmia omaan tilanteeseen. Hengitysliiton sisäilmasta sairastuneiden vertaispuhelin on jäsenenä Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa (PuhEet). Vertaispuhelintoiminnassa noudatetaan PuhEetin periaatteita, joiden mukaan sisäilmasta sairastuneiden vertaispuhelinpalvelun tavoitteena on tarjota soittajalle mahdollisuus keskusteluun nimettömänä ja luottamuksellisesti vapaaehtoisen tai palkatun päivystäjän kanssa sisäilmasta sairastumiseen liittyvissä asioissa. Tukea antavan keskustelun tavoitteena on kuulluksi tulemisen ja yhteisen jakamisen kokemus kunnioittaen yhteydenottajan oikeutta tehdä omia ratkaisuja ilman painostusta. Tarvittaessa yhteydenottaja pyritään ohjaamaan edelleen muihin palveluihin. Yhteydenottajan odotetaan käyttäytyvän asiallisesti päivystäjää kohtaan. Palvelun tarjoaja eli Hengitysliitto määrittelee palvelun toimintamuodon sekä kohderyhmänsä. Hengitysliitto tarjoaa palvelua resurssiensa määrittelemissä rajoissa. Päivystäjä osallistuu Hengitysliiton järjestämiin perus- ja jatkokoulutuksiin. Lisäksi hänellä on oikeus saada työhönsä jatkuvaa tukea ja ohjausta. Päivystäjä sitoutuu vaitiolovelvollisuuteen. Eettiset periaatteet kokonaisuudessaan osoitteessa: Kuka vertaispuhelimeen soittaa ja miksi? Vertaispuhelintoiminta alkoi Hengitysliitossa kokeilulla vuonna Vertaispuhelimeen tulleet puhelut tilastoidaan toiminnan tavoitteiden täyttymiseksi, oikeanlaisen tuen ja koulutuksen sekä työnohjauksen järjestämiseksi. Vertaispuhelimen päivystäjät täyttävät jokaisen vastaanottamansa puhelun jälkeen seurantalomakkeen puheluiden tilastoimiseksi. Seuraavaksi käydään läpi vuoden

3 2015 kokeilun tilastojen pohjalta, minkälaisissa asioissa pääsääntöisesti vertaispuhelimeen otetaan yhteyttä. Kokeilu osoitti vertaispuhelimen tarkoituksen ja tavoitteen toteutuneen, sillä suurimmassa osassa puheluita soittaja on tarvinnut kuuntelijaa. Tämän lisäksi kysymykset liittyen oireisiin ja hoitoon sekä johonkin muuhun ovat olleet keskustelun aiheina. Lasten tilanteesta sekä taloudesta on ollut vähemmän keskustelua. Talous liittyy läheisesti asumisen ja työnteon kysymyksiin, jotka ovat olleet suosittuja. Johonkin muuhun -kohdassa pyydettiin tarkentamaan vastausta ja siinä vastaukset ovat pitkälti edellä mainituista aihepiireistä. Näissä tapauksissa tilanteet ovat moniulotteisia ja melko haastavia. Esimerkiksi eräs soittaja on tarvinnut neuvoja erilaisten hakemusten ja valitusten tekemiseen, toinen ohjeita oirepäiväkirjan laatimiseksi ja kolmas neuvoja avomiehensä elämäntilanteen parantamiseksi. Vastaanotettujen puheluiden aiheet ovat vaatineet vastaajilta empaattisen kuuntelun lisäksi kokonaisnäkemyksen muodostamista soittajan tilanteesta ja reagoimista siihen. Soittajia ohjattiin suurimmaksi osaksi paikallisten hengitysyhdistysten järjestämän vertaistuen sekä terveydenhuollon piiriin. Näiden lisäksi päivystäjät kehottivat ottamaan yhteyttä työsuojeluun, terveystarkastajaan, rakennusterveysasiantuntijaan, omaan liittoon, lakimieheen, kuluttaja-asiamieheen, poliisiin, työvoimatoimistoon, Hengitysliiton kouluttamiin kokemustoimijoihin ja hengitysyhdistyksiin. Vertaispuhelimeen vastaanotetut puhelut kestivät keskimäärin 30 minuuttia. Alle 10 minuuttia kestäviä puheluita oli vähän, kun taas yli tunnin kestäviä puheluita oli reilummin. Perussääntönä voidaan pitää, että tunnin kestävän puhelun aikana vaikeakin tilanne tulisi saada käännettyä toiveikkaammaksi. Päivystäjän on muistettava, että yhden puhelun aikana kaikkia soittajan ongelmia ei saada ratkaistua, mutta jo toivon luominen tai mahdollisuuksien esiin nostaminen on soittajan tilannetta eteenpäin vievää. Vertaispäivystäjän rooli Vertaispäivystäjän tehtävä on rauhoittaa soittajan mahdollinen voimakas tunnetila ja ohjata tämä selviytymisen polun alkuun, sekä tukea häntä polun kulkemisessa. Mitä huomioon otettavaa vastaamisessa? Päivystysvuoroon tulee varata riittävästi aikaa. Valmistaudu hyvissä ajoin ennen vuoron alkua ja ota huomioon, että vuoron viimeinen puhelu saattaa kestää pidempään kuin virallinen päivystysaika. Lataa puhelin ja testaa kuulokkeet jo edellisenä päivänä. Aiheeseen liittyviä nettisivuja on hyvä avata valmiiksi sekä varata mahdolliset omat tietopaketit ja muistiinpanovälineet esille. Lasi vettä on myös hyvä olla lähellä. Tekniset ongelmat ovat mahdollisia; liittymä ei esimerkiksi aukea. Ota yhteyttä vertaispuhelimen koordinaattoriin, joka selvittää tilanteen esimerkiksi järjestämällä sijaisen tai ottamalla vastausvuoron itselleen. Muista rauhallinen puhuminen ja hyvä asento, jotta ääni kestää. Kaikki eleet ja ilmeet, kuten hymy, kuuluvat äänestä. Toimi omista kokemuksista tietoa ammentaen. Jaettava tieto saattaa poiketa toisen päivystäjän tiedoista. Tärkeintä ei ole oma tieto, vaan kuunteleminen ja se, että osaat tarvittaessa ohjata soittajan eteenpäin muiden auttavien tahojen piiriin. Oman persoonan vaikutus 3 (6) Omalla persoonalla on paljon merkitystä puhelutilanteissa. Yksi tärkeimpiä vastaajan ominaisuuksia on aito läsnäolo. Soittaja kyllä kuulee jos päivystäjä ei ole läsnä puhelutilanteessa. Siksi on tärkeää, että päivystystilanteessa suljet kaikki muut asiat pois mielestä ja minimoit ulkoiset häiriötekijät. Anna soittajalle tunne, että aikaa on niin kauan kuin soittajalla on tarvetta puhua. Älä hätäile tai hoputa.

4 4 (6) Kuuntele, mikä soittajan tarve on. Soittaja ei aina itse hahmota tilannettaan kokonaisuudessa eikä hän välttämättä tiedä mistä lähtisi sitä purkamaan. Ensimmäinen soitto voi olla niin sanottu kaato, jolloin soittajan tarina saattaa polveilla voimakkaasti. Soittajalle on yleensä tapahtunut jo hyvin paljon ennen kuin hän päättää hakea apua/neuvoja ja soittaa. Pyri löytämään jokaisen soittajan tilanteesta edes yksi pointti, johon kykenet vastaamaan ja antamaan vinkkejä. Jo pelkkä kuulluksi tuleminen voi olla soittajalle tärkeä asia. Saatat olla ensimmäinen ihminen, joka kuuntelee ja ymmärtää, millainen soittajan elämäntilanne on. Arvokasta voi olla myös ohjaaminen paikalliseen vertaisryhmään tai nettisivuille, josta tarvittava tieto on löydettävissä. Usein soittaja haluaa kuulla myös päivystäjän sairastumisesta; missä sairastunut, minkälaisia oireita päivystäjällä on, mikä päivystäjän tilanne nyt on? Voit kertoa oman tarinasi. Soittaja saa tunteen, että puhutte samaa kieltä. Parhaimmillaan soittajalle välittyy tunne, että asioiden kertomista ei tarvitse aloittaa aivan alusta. Soittajan oireet ja kokemukset ovat todellisia, vaikka ne eivät olisi sinun kanssa samoja. Soittajan kertomusta ei voi kyseenalaistaa. Päivystäjän tunteet ja tuntemukset Päivystäjänä toimiminen on palkitsevaa. Soittaja on kenties kohdannut ensimmäistä kertaa ihmisen, joka kuuntelee, uskoo ja jakaa hänen tilanteensa, ja soittaja voi saada jopa neuvoja! Päivystäjänä toimiminen on vaativaa. Puhelimen soidessa ei voi tietää, minkälainen asia soittajalla on. Soittajien elämäntilanne on useimmiten vaikea, on sairautta, omaisuuden menetyksiä, velkaantumista, yksinäisyyttä, riitatilanteita työpaikoilla ja ihmissuhteet koetuksella. Jo yhdenkin asian eteenpäin vieminen voi helpottaa. Tiedosta, että aina ei voi auttaa. Soittajan epätoivo saattaa olla niin syvää, että hänet kannattaa ohjata ammattiavun piiriin. Sisäilmasta sairastuneet eivät ole oikeutettuja sairauspäivärahaan tai työkyvyttömyyseläkkeeseen, joten tällaisen taloudellisen avun lupaaminen on mahdotonta. Taloudellisen hätäavun saamiseksi voi ohjata esimerkiksi useimpien seurakuntien diakonia-avun piiriin, joka ei edellytä seurakunnan jäsenyyttä ja josta on mahdollisesti saatavissa pientä apua mm. vaatteiden tai muiden kodin tarvikkeiden hankintaan. Myös toimeentulotukea voi neuvoa hakemaan sosiaalitoimistosta ja soittajan puolesta voi selvittää esimerkiksi paikallisia ruoka-avun jakajia. Aina ei voi onnistua. Itselläsi voi olla huono päivä. Oman elämäsi haasteet voivat vaikuttavaa mielialaasi. Varaudu näistä aiheutuviin avuttomuuden tunteisiin. Soittajalle voi reilusti sanoa, ettet osaa juuri jossain tietyssä asiassa antaa neuvoja. Jos jokin asia jää päivystysvuoron jälkeen mietityttämään, kannattaa olla yhteydessä koordinaattoriin tai kollegoihin ja purkaa tilanne heidän kanssaan. Voit purkaa tunteita myös työnohjauksessa. Suhtaudu itseesi armollisesti. Oman rajallisuutesi tiedostaminen on realismia, eikä sinulta edellytetä muuta kuin kokemuksesi jakamista. Joka puhelusta oppii. Jokaisesta tarinasta voit ottaa jonkun uuden vinkin itselle ja eteenpäin jaettavaksi.

5 5 (6) Sinun tulee olla käsitellyt oma sairautesi ja sen aiheuttamat tilanteet niin hyvin, että pystyt suhtautumaan soittajan tunteisiin ja tilanteisiin neutraalisti. Voit osoittaa soittajalle, että elämä jatkuu ja rajoitteista huolimatta voi löytyä työtä ja tekemistä. Voit ohjata sairastuneen toisten, vertaistensa luo. Päivystäjien kesken jaettu tieto puheluista ja niissä eteen tulleista tilanteista on tärkeää. Tätä asiaa ei opita kirjoista, vaikka niitäkin tiedon lisäämiseksi kannattaa lukea. Kokemusperäinen tietous on pääasiallinen oppimistapa. Näin keräät tietoa ja taitoa. Vertaispuhelimen päivystäjänä voit tuntea kiitollisuutta. Hengitysliitto mahdollistaa toiminnan RAY:n avustuksella. Vastaajavertaisilta saat tukea ja kannustusta. Vertaispäivystäjän työnohjaus Vertaispuhelinpäivystäjänä toimiminen voi olla henkisesti kuormittavaa. Suomen työnohjaajat ry:n määritelmä sovellettuna vertaistoimintaan ohjaa vertaispuhelinpäivystäjille tarjottavaa työnohjausta. Työnohjaus on oman vertaistyön tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. Se on vertaistyöhön, vertaisyhteisöön ja omaan vertaisrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä. Työnohjauksessa pohdit suhdettasi vertaistyöhön. Ohjaaja ja mahdolliset muut osallistujat auttavat sinua näkemään itsesi ja vertaistyön entistä tarkemmin ja selvemmin. Työnohjaus on vuorovaikutusta, jossa opitte toisiltanne. Työnohjaus auttaa jaksamaan vertaistyössä ja pysymään vertaistyökykyisenä. Vertaispuhelimen päivystäjille on tarjolla mahdollisuus ryhmätyönohjaukseen sekä Skype for Business -ohjelmalla toteutettavaan yksilötyönohjaukseen 2 4 kertaa vuodessa. Sen lisäksi voit olla yhteydessä sisäilmatoiminnan suunnittelijaan ja vertaispuhelimen koordinaattoriin kokiessasi tarvetta keskustelulle.

6 6 (6) Tietolähteitä päivystäjän tueksi: Hengitysliiton internet-sivut ja Hengitysliiton paikallisyhdistykset, joissa sisäilmasta sairastuneiden vertaisryhmä Vertaisohjaajan opas: oppaat/vertaisohjaajan_opas.pdf Sertifikaattien hakukone, jolla voi hakea VTT:n myöntämiä sertifikaatteja ja tuotehyväksyntiä. (rakennusterveysasiantuntijat löytyvät hakemalla henkilösertifikaateista hakusanalla rakenteiden ja rakennusten toimivuus ja kunto) FISE FISEn tarkoitus on todeta rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet ja koota ne yhteen, näiltä sivuilta löytyvään rekisteriin. FISE ylläpitää myös rakennusvirhepankkia, johon kerätään tietoa mahdollisimman monista rakennusonnettomuuksista ja vaaratilanteista. Homepakolaisten oppaat: ( fi/ratkaisuja-sisailmasairaille/) Kuluttajaoikeusneuvonta koskien asuntokaupan virhettä: ( Kuluttajariitalautakunta koskien asunto-asioita: Tietoa talous- ja velkaneuvonnasta: Aluehallintovirasto, terveydensuojelu: Aluehallintovirasto, työsuojelu: Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu: Työsuojeluviranomaisten valtakunnallinen puhelinneuvonta numerossa maanantaista perjantaihin klo Kelan sivut Tietoa toimeentulotuesta