MARIA JOTUNIN PUISTO SNELLMANINPUISTO

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "MARIA JOTUNIN PUISTO SNELLMANINPUISTO"

Lasse Aro
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KAUPUNGINPUUTARHURIEN SEURAN KESÄLUENTOPÄIVÄT 2016 Kävelykierros PIISPANPUISTO Hallitustorin nimellä vanhoihin karttoihin merkitty aukio on istutettu puistoksi eteläsivulle rakennetun lääninhallituksen valmistuttua 1880-luvun puolivälissä. Nimensä puisto on saanut länsireunalla sijaitsevan Kuopion ensimmäisen hiippakunnan aikaisesta piispantalosta. Puistossa on Kuopion kirkkojen muistokivi merkkinä aikaisemmin sijainneista kirkoista ja niihin liittyneistä hautausmaasta. Piispanpuisto on tyypillinen vuosisadan vaihteen puuvaltainen arvopuisto. Puiston valtapuuna ovat vanhat metsälehmukset ja täydentävänä puustona ovat olleet erilaiset havupuut ja pihlajat. Puisto oli alkuperäisessä muodossaan "metsäisempi", mutta jo 1980-luvun lopulta alkaen puustoa on poistettu ja uusittu, näin on saatu puiston keskiosaan valoa ja viihtyisyyttä luvun puolivälissä tehdyssä puiston saneerauksessa koilliskulmaukseen istutettiin koivurivistöt. Piispankadun varren kuusirivi on uusittu jo aikaisemmin. BRAHENPUISTO Brahenkadun ja Kuopionlahden väliin jäävä puisto on saanut nimensä kreivi Pietari Brahesta, joka perusti vanhan Kuopion v Vaikka puisto nimellään viittaa kaupungin vanhimpaan historiaan, on puistona Brahenpuisto kantakaupungin nuorimpia. Brahenpuisto on keskustan suosittu perhepuisto oleskelu- ja leikkipaikkoineen sekä kesällä että talvella.

2 MARIA JOTUNIN PUISTO Maria Jotunin puisto ja Brahenpuisto ovat osa yli 5 kilometriä pitkää, vapaasti kuljettavaa rantavyöhykettä. Puistoalue on osittain entistä Kuopionlahden pohjaa. Alueen kehittyminen puistoksi on tapahtunut vasta 1970-luvun lopulta 1980-luvun puoleen väliin, sen jälkeen kun vieressä sijaitseva musiikkikeskus valmistui. Ennen puistoa on paikalla sijaitsi kaupungin halkotarha. Puistossa on islantilaisen kuvanveistäjän Rúrin (s.1951) tilateos Kuopio observatorium (1995). Teoksen valkobetoniset pilarit osoittavat auringonnousun- ja laskun suunnat kevätja syyspäiväntasauksen sekä kesä- ja talvipäivänseisauksen aikaan. Puiston reunassa sijaitsevaa Kuopionlahden kenttää vuokrataan kaupungissa vieraileville tapahtumille, mm. sirkuksille ja tivoleille. SNELLMANINPUISTO Snellmaninpuisto on Kuopion vanhin puisto. Sen istuttaminen aloitettiin luvulla kun torikauppa siirtyi alueelta nykyiselle paikalleen. Puisto nimettiin Snellmaninpuistoksi vuonna 1886, kun Johannes Takasen veistämä Johan Vilhelm Snellmanin muistomerkki paljastettiin. Puiston puusto koostuu mm. koivuista, metsälehmuksista, vaahteroista ja näyttävistä porttikuusista. Kesäkukkaistutukset tuovat kesäisin väriä Snellmaninpuistoon. Tuomiokirkon mäeltä kohti satamaa olevaa keskiakselia koristavat näyttävät kuvioistutukset. Kannaistutukset reunustavat poikkikäytävää Piispankadulta museokadulle.

3 TORI JA KÄVELYKESKUSTA Kuopion tori, eli Mualiman napa on sijainnut nykyisellä paikallaan vuodesta 1818, mutta torikauppa sinne siirrettiin vuonna 1856 nykyisin Snellmaninpuistona tunnetulta Kustaantorilta. Jugend-tyylinen kauppahalli valmistui vuonna 1902 tori eteläreunaan. Kuopion kävelykeskustan kokonaislaajuus on 23 korttelia jonka lisäksi keskustassa kulkee 10 km rännikatuverkostoa. Kävelykeskusta-projekti toteutettiin vuosina , jolloin toria ympäröivät Kauppakatu ja Puijonkatu muutettiin kävelykaduiksi sekä Haapaniemenkatu ja Tulliportinkatu joukkoliikennekaduiksi. Kävelykeskustan remontin yhteydessä torinaluspysäköintiä laajennettiin ja kävelykatuosuuksille sekä torin keskikäytävälle asennettiin sulanapitojärjestelmät. Kävelykeskustassa käytetyt kivimateriaalit ovat kotimaista Kurun harmaata, Vironlahden punaista ja Taivassalon punaista graniittikiveä. Pyöräpysäköinti on sijoitettu hajautetusti kävelykeskustaan ja uusia pyöräpaikkoja on saatu yli 130. Kalusteiksi valittiin metallikalusteet. Samasta kalusteiden tuoteperheestä on käytetty eri tyyppisiä istuimia. Valaisimeksi valittiin Stockholm-mallin valaisin ja valaisinpylväisiin yhdistettiin käyttösähkö. Lisäksi osassa valaisinpylväistä on RGB-valaistusjärjestelmä, mikä mahdollistaa erilaiset teemavalaistukset. Kävelykeskustaa vihreytettiin uusilla katupuilla, istutusaltailla sekä lisäämällä kesäkukkien määrää. Katupuuksi on valittu punasaarni ja istutusaltaissa puuna on pilvikirsikka. Kävelykeskustan valaisinpylväitä koristaa 70 kesäkukka-amppelia. Kokonaiskustannukset kävelykeskustan pintarakenteille, valaistukselle, sulanapitojärjestelmälle sekä muulle kunnallistekniikalle olivat noin 17 miljoonaa euroa. Kävelykeskusta sai uudistuksen myötä kuvanveistäjä Pekka Kauhasen seitsemän teoksen sarjan, joista näkyvin teos on Oksapoika Kauppakadulla. Vuonna 2014 Elävät Kaupunkikeskustat ry palkitsi Kuopion kaupungin onnistuneesta ja taitavasta keskustauudistuksestaan kaupunkikeskustapalkinnollaan.

4 AAPELINPUISTO JA SANKARIPUISTO Ollinpuiston nimi vaihtui Aapelinpuistoksi vuonna 1989, kun puistoon sijoitettiin kirjailija Simo Puupposen muistomerkki. Kirjailija käytti nimimerkkiä Aapeli ja tunnetaan mm. romaaneistaan Pikku Pietarin piha ja Koko kaupungin Vinski. Muistomerkin Hyvän tuulen voima (1989) on suunnitellut kuvanveistäjä Kari Juva. Sankaripuisto vihittiin käyttöön vuonna Sankaripuistossa sijaitsee Kuopion vanhin säilynyt hautausmaa, Hatsalan hautausmaa. Hautausmaan lounaiskulmauksessa sijaitsee sankarihautausmaa, johon on siunattu 630 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa sekä kaupungin pommituksissa surmansa saanutta. MINNA CANTHIN PUISTO Maljapuroa reunustava puisto on nimetty Eemil Halosen veistämän Minna Canthin patsaan mukaan. Veistos Paljastettiin Minna Canthin kuoleman 40-vuotismuistopäivänä Samoihin aikoihin valmistui Bengt Schalinin toinen suunnitelma puistosta. Ensimmäisen suunnitelman hän teki jo vuonna 1933, mutta laati uuden suunnitelman, kun sai tietää patsaan sijoittamisesta puistoon luvun puolivälissä tehdyn saneerauksen pohjana on käytetty Schalinin ensimmäistä suunnitelmaa, jossa ei ole käytävää Canthin patsaan edessä. Puistolle on tunnusomaista symmetrisyys ja monipuoliset kukkapenkit, joissa kukkivat vuoron perään esikot, liljat, pikkusydämet, punatähkät ja syysleimukukat. Keskusviheriön kulmia koristavat pylväshaavat ja puroon viettävää rinnettä peittävät jalo- ja ruusuangervot.

5 HAPELÄHTEENPUISTO Maljalahden rannat ovat tunnettuja rautapitoisista vesilähteistään, jotka ovat antaneet nimen Hapelähteenpuistolle ja sitä reunustavalle Hapelähteenkadulle. Maljalahtena lainehtineesta alueesta ryhdyttiin 1930-luvun alussa rakentamaan puistoa. Alue tuli tutuksi monille Kuopiolaiselle suosittuna luistelupaikkana Linurina. Hapelähteenpuisto saneerattiin vuosina , jolloin Maljapuron pohjoispuolelle rakennettiin lähiliikuntakuntapaikka ja puiston eteläosaan perennarikas maisemapuisto. Puiston läpi kulkeva Maljapuro toimii laajoilta valuma-alueilta tulevien hulevesien reittinä. Hapelähteenpuistoon on istutettu 3186 perennaa ja 1000 sipulikukkaa. Perennavalinnoissa on suosittu perhosia houkuttelevia kasveja. Puiston kokonaispinta-ala on 2,6 ha josta lähiliikuntapaikan osuus on 0,8 ha. Lähiliikuntaalueen kustannusarvio oli johon valtion apua saatiin Puiston kokonaiskustannukset olivat 1,2 miljoonaa euroa. SATAMAPUISTO Satamapuiston alue oli osa laajaa Rantatoria, johon puiston alkuperäisen suunnitelman laati Bengt Schalin vuonna Satamapuisto toteutui kuitenkin vasta 1950-luvulla Kaj Michaelin suunnittelemana luvun lopulla saneeratun Satamapuiston pohjana on käytetty alkuperäistä Bengt Schalinin suunnitelmaa, josta ovat peräisin keskikäytävä symmetrisine pioni-istutuksineen ja leikattuine tuhkapensasaitoineen. Muita Satamapuistossa käytettyjä kasvilajeja ovat koristeomenapuut, hopeapajut, tammet ja muotoon leikatut kanadantuijat. Satamapuisto on osa Tuomiokirkon mäeltä avautuvaa aksiaalista kaupunkinäkymää. Samalla se on myös osa vihervyöhykettä, joka jatkuu Maljapuron vartta Puijolta Kallaveden rantaa pitkin Väinölänniemelle ja Kuopionlahden rannan puistoihin.

Samankaltaiset tiedostot

TYÖNPUISTON PUISTOHISTORIALLINEN SELVITYS

TYÖNPUISTON PUISTOHISTORIALLINEN SELVITYS Ranja Hautamäki, maisema arkkitehti Suunnittelupalvelut, Tampereen Infra 20.5.2013 Kaupunkiympäristön kehittäminen Työnpuiston puistohistoriaselvitys 1 (6) Työnpuisto