Arjen katsaus Talous- ja sijoittajakysely, maaliskuu 2016

Transkriptio

1 Arjen katsaus Talous- ja sijoittajakysely, maaliskuu 2016

2 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella ovat 1) turvallisuus/älyratkaisut 2) talous ja säästäminen & sijoittaminen ja 3) terveys. Tutkimuksen on toteuttanut YouGov Finland* LähiTapiolan toimeksiannosta. (Tämä tieto pyydetään kertomaan tuloksia mahdollisesti julkistettaessa). Vastaukset kerättiin sähköisenä kyselynä välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Paneeliin kuuluu yli suomalaista. Otos edustaa suomalaista väestöä iän (18v.+), sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Kokonaisvastaajamäärä on Keskimääräinen luottamusväli (N=1006) on n. ±2,8%-yksikköä suuntaansa (95%:n luottamustasolla). Tämän yhteenvetoraportin lisäksi LähiTapiolalle on toimitettu erillisenä tiedostona ristiintaulukoinnit (Excel). Lisäksi kyselystä on laadittu 6 alueraporttia: Varsinais-, Savo, Vellamo, Etelä-Pohjanmaa, Lappi ja Pääkaupunkiseutu. Alueraportteja varten on tehty lisäotokset (pl. Pääkaupunkiseutu). *Sales Questor Oy edustaa Suomessa YouGovin tutkimuspalveluja. Projektin vastuuhenkilönä Sales Questor Oy:ssä on toiminut Ville Haikola ( , ville.haikola@questor.fi)

3 Vastaajaryhmän rakenne

4 Vastaajaryhmän rakenne (N= kaikki, 1006) SUKUPUOLI Nainen 50% Mies 50% IKÄ vuotta 30% vuotta 36% vuotta 34% SUURALUE Uusimaa 30% Muu Etelä- 22% Länsi- 25% Pohjois- ja Itä- 2 0% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

5 Mikä on pääasiallinen vakuutusyhtiösi? (N= kaikki, 1006) OP-Pohjola 25% LähiTapiola 24% If 2 Turva 7% Fennia 5% Pohjantähti 2% Muu Minulla ei ole vakuutusyhtiötä 6% En osaa sanoa 5% 0% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

6 Onko nykyinen taloudellinen taantuma vaikuttanut säästämiseesi tai sijoittamiseesi? (N= kaikki, 1006) 1 1 Enemmistön säästämiseen taloudellinen taantuma ei ole vaikuttanut. Hieman enemmän on niitä, joilla taantuma on vähentänyt säästämistä kuin niitä, joilla se on lisännyt säästämistä. On lisännyt säästämistäni/sijoittamistani Ei ole muuttanut säästämistäni/sijoittamistani On vähentänyt säästämistäni/sijoittamistani En osaa sanoa

7 Onko nykyinen taloudellinen taantuma vaikuttanut säästämiseesi tai sijoittamiseesi? (N= kaikki) KAIKKI (N=1006) Nainen (N=503) 12% 61% 17% 11% Mies (N=503) 15% 57% 20% 8% 18-34v. (N=299) 1 52% 16% v. (N=360) 1 58% 22% 8% 55-74v. (N=347) 67% 17% 7% Uusimaa (N=300) 16% 57% 16% 12% Muu Etelä- (N=220) 11% 60% 21% 8% Länsi- (N=250) 15% 56% 20% Pohjois- ja Itä- (N=235) 64% 1 7% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % On lisännyt säästämistäni/sijoittamistani On vähentänyt säästämistäni/sijoittamistani Ei ole muuttanut säästämistäni/sijoittamistani En osaa sanoa

8 Mihin olet säästänyt tai sijoittanut viimeisen 12 kuukauden aikana? (N= kaikki, 1006) Säästötilille 31% Rahastoihin 24% Käyttelytilille 17% Sukan varteen Suoraan osakkeisiin Asuntoihin (suoraan tai asuntorahaston kautta) 7% Reilu neljännes ei ole säästänyt mihinkään. Säästötilille säästäminen on yhä tyypillisin säästämisen muoto. Määräaikaistilille 6% Valuuttatalletuksiin 1% Muuhun 6% En mihinkään 27% En osaa sanoa 4% 0% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

9 Mihin olet säästänyt tai sijoittanut viimeisen 12 kuukauden aikana? (N= kaikki) KAIKKI (N=1006) Nainen (N=503) Mies (N=503) 18-34v. (N=299) 35-54v. (N=360) 55-74v. (N=347) Uusimaa (N=300) Muu Etelä- (N=220) Länsi- (N=250) Pohjoisja Itä- (N=235) Säästötilille 31 % 31 % 31 % 36 % 29 % 29 % 33 % 29 % 29 % 32 % Rahastoihin 24 % 22 % 27 % 20 % 28 % 24 % 27 % 22 % 27 % 20 % Käyttelytilille 17 % 19 % 15 % 19 % 18 % 14 % 15 % 20 % 17 % 16 % Sukan varteen 10 % 12 % 9 % 16 % 11 % 5 % 10 % 12 % 11 % 9 % Suoraan osakkeisiin 10 % 5 % 15 % 10 % 10 % 10 % 15 % 11 % 7 % 8 % Asuntoihin (suoraan tai asuntorahaston kautta) 7 % 7 % 7 % 8 % 8 % 6 % 9 % 6 % 7 % 7 % Määräaikaistilille 6 % 7 % 4 % 5 % 5 % 7 % 6 % 6 % 5 % 5 % Valuuttatalletuksiin 1 % 0 % 1 % 0 % 1 % 0 % 1 % 0 % - 0 % Muuhun 6 % 5 % 7 % 3 % 7 % 7 % 6 % 2 % 7 % 7 % En mihinkään 27 % 29 % 26 % 21 % 28 % 33 % 26 % 29 % 25 % 31 % En osaa sanoa 4 % 4 % 4 % 6 % 4 % 2 % 4 % 3 % 4 % 5 %

10 Jos sinun nyt pitäisi aloittaa säännöllinen kuukausittainen säästäminen muutaman vuoden tähtäimellä, niin minkä verran uskoisit pystyväsi laittamaan säästöön (erilliselle tilille, rahastoon ) omista käteen jäävistä tuloistasi jokaisena kuukautena, ilman merkittävää haittaa päivittäiselle elämiselle? (N= kaikki) Yli 1000 euroa/kk euroa/kk euroa/kk euroa/kk euroa/kk euroa/kk euroa/kk euroa/kk euroa/kk alle 50 euroa/kk En yhtään En osaa sanoa 2% 2% 1% 1% 4% 4% 6% 7% 6% 7% 8% 1 16% 25% 22% 22% 21% Sekä 2014 & 2016: Keskiarvo: 153 euroa Mediaani & moodi: euroa 0% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kevät 2016 (N=1006) Syksy 2014 (N=1007)

11 Jos sinun nyt pitäisi aloittaa säännöllinen kuukausittainen säästäminen muutaman vuoden tähtäimellä, niin minkä verran uskoisit pystyväsi laittamaan säästöön (erilliselle tilille, rahastoon ) omista käteen jäävistä tuloistasi jokaisena kuukautena, ilman merkittävää haittaa päivittäiselle elämiselle? (N=kaikki) KESKIARVO EUROA KAIKKI (N=1006) Nainen (N=503) Mies (N=503) 18-34v. (N=299) 35-54v. (N=360) 55-74v. (N=347) Uusimaa (N=300) Muu Etelä- (N=220) Länsi- (N=250) Pohjois- ja Itä- (N=235) Kevät KESKIARVO EUROA KAIKKI (N=1007) Nainen (N=503) Mies (N=504) 18-34v. (N=300) 35-54v. (N=362) 55v.+ (N=345) Uusimaa (N=299) Muu Etelä- (N=215) Länsi- (N=256) Pohjois- ja Itä- (N=237) Syksy

12 Kuinka paljon olet säästänyt/sijoittanut viimeisen 12 kuukauden aikana ja paljonko olet suunnitellut säästäväsi/sijoittavasi seuraavan 12 kuukauden aikana? (N= kaikki, 1006) Yli euroa euroa 1% euroa euroa euroa 7% 6% 8% 14% 16% Keskiarvo: Viimeiset 12kk: 3323 euroa Tulevat 12kk: 2628 euroa Säästämisen arvioidaan siis keskimäärin hieman vähenevän. Toisaalta niitä, jotka eivät aio tulevan 12 kk aikana säästää ollenkaan on aavistuksen vähemmän kuin 12 kk aikana ei-säästäneitä. alle euroa En ollenkaan 22% 2 26% 32% En osaa sanoa 15% 0% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Viimeisen 12 kuukauden aikana Seuraavan 12 kuukauden aikana

13 Kuinka paljon olet säästänyt/sijoittanut viimeisen 12 kuukauden aikana ja paljonko olet suunnitellut säästäväsi/sijoittavasi seuraavan 12 kuukauden aikana? (N=kaikki) KESKIARVO EUROA KAIKKI (N=1006) Nainen (N=503) Mies (N=503) 18-34v. (N=299) 35-54v. (N=360) 55-74v. (N=347) Uusimaa (N=300) Muu Etelä- (N=220) Länsi- (N=250) Pohjois- ja Itä- (N=235) Viimeisen 12 kuukauden aikana Seuraavan 12 kuukauden aikana Erotus (säästänyt - aikoo säästää)

14 Oma säästäminen havaintoja. Nykyinen taantuma ei ole suurimmalle osalle vaikuttanut säästämisen/sijoittamisen tasoon. Nuorimmilla (18-34v.) ja Uusmaalaisilla on niukasti enemmän niitä, joilla taantuma on useammin lisännyt kuin vähentänyt säästämistä. Pienillä paikkakunnilla (alle asukasta) taloustilanne on kaikkein harvimmin lisännyt säästämistä. Niillä, jotka kokevat oman taloustilanteensa parantuneen, nykyinen taantuma on selvästi lisännyt säästämistä/sijoittamista. Reilu neljännes ei ole säästänyt mihinkään 12kk aikana. Säästötili on yleisin säästämiskohde, eli riskin välttäminen on suosittua. Harva on säästänyt/sijoittanut kaikkein riskipitoisimpiin kohteisiin. Tyypillisin säästösumma, jonka suomalainen voisi kuukausittain säästää on euron välillä (keskiarvo 153e). Puolentoista vuoden aikana tilanne ei tämän suhteen ole lainkaan muuttunut. Miehet, vanhin ikäluokka (55-74v.) ja Uusimaalaiset kokevat voivansa säästää hieman enemmän kuin muut. Tilanne on sama kuin puolitoistavuotta sitten, mutta erot ovat hieman pienentyneet. Nuorin ikäluokka (18-34v.) on ainoa ikäluokka, joka uskoo säästävänsä tulevan 12 kuukauden aikana enemmän kuin sai säästetyksi viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana

15 Suomessa on jo pitempään vallinnut varsin alhainen korkotaso. Onko alhainen korkotaso saanut sinut viimeisen 12kk aikana ostamaan velkarahalla jonkin/joitakin tuotteita/palveluja, joita et ilman alhaista korkotasoa olisi todennäköisesti ostanut? (N= kaikki, 1006) 8% 12% Joka kahdeksas sanoo tehneensä velkarahalla hankintoja alhaisen korkotason vuoksi. Kyllä Ei En osaa sanoa 81%

16 Suomessa on jo pitempään vallinnut varsin alhainen korkotaso. Onko alhainen korkotaso saanut sinut viimeisen 12kk aikana ostamaan velkarahalla jonkin/joitakin tuotteita/palveluja, joita et ilman alhaista korkotasoa olisi todennäköisesti ostanut? (N= kaikki) KAIKKI (N=1006) 12% 81% 8% Nainen (N=503) 82% Mies (N=503) 15% 7 6% 18-34v. (N=299) 15% 74% 11% 35-54v. (N=360) 11% 82% 7% 55-74v. (N=347) 85% 5% Uusimaa (N=300) 11% 7 Muu Etelä- (N=220) 14% 8 Länsi- (N=250) 1 76% 11% Pohjois- ja Itä- (N=235) 85% 6% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä Ei En osaa sanoa

17 Mitä hankki velaksi (alhaisen korkotason johdosta) ja mikä oli hankintojen arvo? Hankki velaksi, (N=120) Hankinnan/hankintojen arvo oli (N= 120) Auto 25% Yli euroa 20% Asunto 22% euroa 1 Kodinkone/elektroniikkaa 18% Sisustus/remontointi 17% euroa 6% Lomamatka 12% euroa 1 Harrastusvälineitä 8% euroa 21% Vapaa-ajan asunto/lomaosake 7% euroa Muu kulkuneuvo Muu 17% Alle euroa 14% En osaa sanoa 2% En osaa sanoa 5% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 0% 20% 40% 60% 80% 100%

18 Velaksi ostaminen alhaisen korkotason johdosta havaintoja. Joka kahdeksas sanoo alhaisen korkotason johtaneen siihen, että on tehnyt hankintoja velkarahalla (joita ei todennäköisesti muutoin olisi ostanut). Tämä tulos osoittaa, että alhainen korkotaso on jossain määrin lisännyt yksityistä kulutusta. Nuoret (18-34v.) ja miehet sanovat muita useammin hankkineensa tuotteita/palveluja velaksi johtuen alhaisesta korkotasosta. Myös kaikkein suurituloisimmista kotitalouksista (bruttotulo yli 94500e/vuosi) muita useampi (1) sanoo tehneensä hankintoja velaksi alhaisen korkotason vuoksi. Erityisesti auto- ja asuntokauppaa on tehty velkarahalla johtuen alhaisesta korkotasosta, useampi kuin joka viides sanoo hankkineensa näitä. Asuntokauppojen vuoksi peräti joka viidennellä lainarahan osuus onkin ollut yli euroa

19 Miten tärkeänä pidät säästöjen/sijoitusten hajauttamista? (N= kaikki, 1006) 2 20% Erittäin tärkeänä Hieman reilu puolet kokee hajauttamisen tärkeäksi. Ei tärkeänä pitävien osuus ei kuitenkaan ole kovin suuri (noin joka kahdeksas), mutta epätietoisten osuus on hyvin suuri, joka kolmas. 35% Melko tärkeänä En kovin tärkeänä En lainkaan tärkeänä En tiedä mitä hajauttamisella tarkoitetaan En osaa sanoa

20 Miten tärkeänä pidät säästöjen/sijoitusten hajauttamista? (N= kaikki) KAIKKI (N=1006) 20% 35% 2 Nainen (N=503) 16% 32% 8% 1 28% Mies (N=503) 2 38% 12% 4% v. (N=299) 14% 3 11% 15% 25% 35-54v. (N=360) 21% 36% 5% 7% 21% 55-74v. (N=347) 2 36% 2% 5% 24% Uusimaa (N=300) 22% 37% 4% 7% 1 Muu Etelä- (N=220) 18% 35% 24% Länsi- (N=250) 21% 32% 4% 25% Pohjois- ja Itä- (N=235) 16% 35% 11% 2% 26% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tärkeänä En kovin tärkeänä En tiedä mitä hajauttamisella tarkoitetaan Melko tärkeänä En lainkaan tärkeänä En osaa sanoa

21 Miten olet hajauttanut säästöjäsi/sijoituksiasi? Valitse kaikki, jotka kuvaavat säästöjäsi/sijoituksiasi. (N= kaikki, 1006) Sijoittamalla useampaan eri rahastoon 18% Ajallisesti rahaston/rahastojen kuukausisäästämisen kautta 17% Sijoittamalla eri omaisuusluokkiin (useampaan kuin yhteen, esim. osakkeet, korkosijoitukset, asunto, tili/talletus) 16% Sijoittamalla useampaan eri osakkeeseen Sijoittamalla maantieteellisesti ja eri omaisuusluokkiin hajauttaviin sijoituskohteisiin, (esim. maailmanlaajuiseen yhdistelmärahastoon) 7% 11% Lähes joka viides ei ole hajauttanut mitenkään (säästöjä omaavista osuus on noin neljännes) Ajallisesti ostamalla osakkeita useammassa erässä 7% Muuten 7% En mitenkään, säästöni/sijoitukseni ovat yhdessä kohteessa 18% En osaa sanoa 1 Minulla ei ole säästöjä/sijoituksia 25% 0% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

22 Miten olet hajauttanut säästöjäsi/sijoituksiasi? Valitse kaikki, jotka kuvaavat säästöjäsi/sijoituksiasi. (N= kaikki) Sijoittamalla useampaan eri rahastoon Ajallisesti rahaston/rahastojen kuukausisäästämisen kautta Sijoittamalla eri omaisuusluokkiin (useampaan kuin yhteen, esim. osakkeet, korkosijoitukset, asunto, tili/talletus) Sijoittamalla useampaan eri osakkeeseen Sijoittamalla maantieteellisesti ja eri omaisuusluokkiin hajauttaviin sijoituskohteisiin, (esim. maailmanlaajuiseen yhdistelmärahastoon) Ajallisesti ostamalla osakkeita useammassa erässä KAIKKI (N=1006) Nainen (N=503) Mies (N=503) 18-34v. (N=299) 35-54v. (N=360) 55-74v. (N=347) Uusimaa (N=300) Muu Etelä- (N=220) Länsi- (N=250) Pohjoisja Itä- (N=235) 18 % 15 % 21 % 15 % 20 % 18 % 23 % 15 % 16 % 14 % 17 % 16 % 18 % 17 % 19 % 16 % 22 % 14 % 19 % 11 % 16 % 13 % 19 % 15 % 15 % 18 % 24 % 14 % 11 % 12 % 11 % 7 % 16 % 12 % 12 % 9 % 15 % 12 % 10 % 7 % 7 % 5 % 9 % 9 % 7 % 6 % 10 % 5 % 7 % 6 % 7 % 3 % 11 % 9 % 7 % 6 % 9 % 9 % 5 % 5 % Muuten 7 % 8 % 7 % 6 % 7 % 8 % 9 % 6 % 9 % 4 % En mitenkään, säästöni/sijoitukseni ovat yhdessä kohteessa 18 % 20 % 16 % 20 % 16 % 18 % 13 % 21 % 17 % 22 % En osaa sanoa 13 % 14 % 12 % 16 % 13 % 10 % 13 % 12 % 12 % 16 % Minulla ei ole säästöjä/sijoituksia 25 % 27 % 23 % 26 % 25 % 24 % 19 % 25 % 28 % 29 %

23 Alhaisen korkotason takia pankkitalletuksille ei juurikaan makseta korkoa. Oletko sen takia hakenut varoillesi tuottoa riskipitoisemmista sijoituskohteista, kuten (N= on säästöjä/sijoituksia, 756) Osakesijoituksista/osakerahastoista/osakesidonnaisista sijoitusvakuutuksista 2 Pitkän koron korkorahastoista, esim. valtionlaina- tai yrityslainarahastoista 5% Varainhoitopalvelun kautta Perustekorkoisesta sijoitusvakuutuksesta 4% Kolmannes säästöjä/sijoituksia omaavista on hakenut tuottoa riskipitoisemmista sijoituskohteista. Muuta kautta, miten?: 2% En 54% En osaa sanoa 14% 0% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

24 Alhaisen korkotason takia pankkitalletuksille ei juurikaan makseta korkoa. Oletko sen takia hakenut varoillesi tuottoa riskipitoisemmista sijoituskohteista, kuten (N= on säästöjä/sijoituksia) KAIKKI (N=756) Nainen (N=368) Mies (N=387) 18-34v. (N=223) 35-54v. (N=269) 55-74v. (N=263) Uusimaa (N=243) Muu Etelä- (N=165) Länsi- (N=180) Pohjoisja Itä- (N=168) Osakesijoituksista/osakerahastoist a/osakesidonnaisista sijoitusvakuutuksista Pitkän koron korkorahastoista, esim. valtionlaina- tai yrityslainarahastoista 23 % 17 % 30 % 21 % 28 % 21 % 28 % 22 % 23 % 18 % 5 % 3 % 6 % 6 % 6 % 3 % 7 % 4 % 3 % 5 % Varainhoitopalvelun kautta 4 % 4 % 4 % 1 % 3 % 8 % 4 % 5 % 5 % 3 % Perustekorkoisesta sijoitusvakuutuksesta 3 % 3 % 3 % 3 % 2 % 4 % 3 % 4 % 2 % 4 % Muuta kautta, miten?: 2 % 2 % 3 % 2 % 1 % 4 % 3 % 2 % 3 % 1 % En 54 % 60 % 49 % 56 % 51 % 56 % 49 % 56 % 54 % 60 % En osaa sanoa 14 % 16 % 12 % 17 % 13 % 13 % 14 % 13 % 14 % 15 %

25 SUORA SIJOITUS ASUNTOON Kuinka hyvänä sijoituskohteena (muihin sijoitusvaihtoehtoihin nähden) tällä hetkellä pidät asuntoihin sijoittamista henkilölle, jolla olisi nyt ylimääräistä sijoitettavaa rahaa? (N= kaikki) Maaliskuu 2016 (N=1006) 17% 46% 14% 5% 1 Helmikuu 2014 (N=1003) 1 47% 21% 5% 1 SIJOITUS ASUNTORAHASTON KAUTTA Sekä suora sijoitus, että sijoitus asuntorahaston kautta koetaan hieman useammin hyväksi sijoitukseksi kuin vielä 2v. sitten kun katsotaan kantaa ottaneiden vastaukset. Epätietoisia on aiempaa enemmän. Maaliskuu 2016 (N=1006) 27% 20% 8% 41% Helmikuu 2014 (N=1003) 2% 28% 32% 2 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin hyvänä Melko hyvänä En kovin hyvänä En lainkaan hyvänä En osaa sanoa

26 Kuinka hyvänä sijoituskohteena (muihin sijoitusvaihtoehtoihin nähden) tällä hetkellä pidät asuntoihin sijoittamista henkilölle, jolla olisi nyt ylimääräistä sijoitettavaa rahaa? (N= kaikki) Suora sijoitus asuntoon KAIKKI (N=1006) Nainen (N=503) Mies (N=503) 18-34v. (N=299) 35-54v. (N=360) 55-74v. (N=347) Uusimaa (N=300) Muu Etelä- (N=220) Länsi- (N=250) Pohjoisja Itä- (N=235) Erittäin/melko hyvänä 63 % 63 % 63 % 59 % 63 % 66 % 65 % 63 % 62 % 61 % Ei kovin/lainkaan hyvänä 19 % 14 % 23 % 18 % 20 % 18 % 17 % 20 % 18 % 20 % Ei osaa sanoa 19 % 23 % 14 % 23 % 17 % 16 % 19 % 18 % 19 % 18 % SALDO 44 % 49 % 40 % 41 % 44 % 47 % 48 % 43 % 44 % 41 % Sijoitus asuntorahaston kautta KAIKKI (N=1006) Nainen (N=503) Mies (N=503) 18-34v. (N=299) 35-54v. (N=360) 55-74v. (N=347) Uusimaa (N=300) Muu Etelä- (N=220) Länsi- (N=250) Pohjoisja Itä- (N=235) Erittäin/melko hyvänä 31 % 28 % 33 % 31 % 30 % 31 % 33 % 28 % 29 % 32 % Ei kovin/lainkaan hyvänä 28 % 21 % 35 % 25 % 28 % 30 % 23 % 36 % 28 % 27 % Ei osaa sanoa 41 % 51 % 32 % 44 % 42 % 39 % 44 % 36 % 44 % 41 % SALDO 3 % 7 % -2 % 6 % 1 % 2 % 11 % -8 % 1 % 5 %

27 Sijoitusten hajauttaminen, riskisijoitukset ja asuntosijoittaminen havaintoja. Noin joka kymmenes myöntää, ettei tiedä mitä sijoitusten hajauttamisella tarkoitetaan. Lisäksi lähes neljännes ei osaa sanoa, onko hajauttaminen tärkeää (=voi osin olla ettei ymmärrä hajauttamisen ajatusta). Kantaa ottaneista kuitenkin neljä viidestä pitää hajauttamista tärkeänä. Naisissa ja nuorissa (18-34v.) on eniten niitä, jotka eivät tiedä mitä hajauttaminen tarkoittaa tai eivät osaa ottaa asiaan kantaa. Uusimaalaisissa tietämättömiä tai kantaa ottamattomia on vähiten. Säästöjä omaavista neljännes sanoo, ettei ole hajauttanut säästöjään mitenkään. Kolmannes säästöjä/sijoituksia omaavista sanoo hakeneensa tuottoa riskipitoisemmista sijoituskohteista Selkeä enemmistö pitää suoraa sijoitusta asuntoon tällä hetkellä hyvänä sijoituksena. Asuntorahaston kautta sijoittamiseen ollaan selvästi kriittisempiä, mutta nyt senkin suhteen on enemmän sitä hyvänä kuin huonona pitäviä. Kaksi vuotta sitten tilanne oli vielä päinvastoin. Epätietoisten osuus on kuitenkin hyvin suuri

28 YouGov in brief It is YouGov s ambition to supply a live stream of continuous, accurate data and actionable insight into what people are thinking and doing all over the world, all of the time, so that companies and institutions can better serve the people that sustain them. when? Founded in the UK in 2000, YouGov is considered the pioneer of online market research. YouGov has been named one of the world s top 25 research companies by the respected Honomichl Global Top 25 Report.