WPM 2006 plus WPM 2006 R WPM 2007 plus WPM 2007 R

Transkriptio

1 Asennus- ja käyttöönotto-ohjeet Suomi WPM 2006 plus WPM 2006 R WPM 2007 plus WPM 2007 R asentajalle WPM Norm NTC-2 / NTC-10 (Anturi) WPM Norm NTC-2 / Norm NTC-2 (Anturi) Lämpöpumpun ohjausyksikkö vakio-, korotetun-, ja korkeanlämpötilan lämpöpumpuille lämmitys- ja jäähdytyskäytössä Tilausnro: FD 8809

2

3 FI Kielen valinta NO Språkinnstilling Pidä MENUE-painiketta alhaalla muutaman sekunnin ajan Trykk på MENUE-tasten, og hold den inne i noen sekunder. Valitse valikkokohta 1 Asetukset nuolipainikkeiden ( ja ) avulla ja vahvista painamalla ENTER ( ) Velg menypunkt 1 Innstillinger med piltastene ( og ) og bekreft ved å trykke på ENTER-tasten ( ) Valitse alivalikkokohta Kieli nuolipainikkeiden ( ja ) avulla ja vahvista painamalla ENTER ( ), kunnes osoitin siirtyy asetusarvoon Velg undermenypunktet Språk med piltastene ( og ) og bekreft ved å trykke på ENTER-tasten ( ), til markøren hopper til innstillingsverdien. Valitse haluamasi kieli nuolipainikkeiden ( ja ) avulla Still inn språket du ønsker med piltastene ( og ) Vahvista kielen valinta painamalla ENTER ( asetus painamalla ESC. ) tai hylkää Bekreft det valgte språket med ENTER-tasten ( forkast det med ESC-tasten. ) eller

4

5 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Tärkeitä ohjeita...fin-3 Suomi 2 Lämpöpumpun ohjausyksikön toimituksen sisältö...fin-3 3 Asennus...FIN Seinään asennettavan lämmityslämpöpumpun ohjausyksikön kiinnittäminen... FIN Ohjausyksikkö, jossa sisäänrakennettu näyttö (WPM 2006)... FIN Ohjausyksikkö, jossa irrotettava käyttöpaneeli (WPM 2007)... FIN Pinta-antureiden asennus... FIN-5 4 Lämpöpumpun sähköliitännät...fin-6 5 Lämpöpumppulämmitysjärjestelmän esimääritys...fin Valikko... FIN Koodi... FIN-9 6 Lämpöpumppulämmitysjärjestelmän kokoonpanotiedot...fin Asetukset... FIN Lähdöt... FIN Tulot... FIN Erikoistoiminnot... FIN Modeemi/pc-liitäntä... FIN-21 7 Energian tehokas käyttö...fin Ulkolämpötilasta riippuvan lämmityskäyrän säätäminen... FIN Asetusesimerkkejä... FIN Lämmityskäyrän optimoiminen... FIN Ohjaaminen huonelämpötilan kautta... FIN Kiinteän arvon säätäminen/vaakatasoisen lämmitysominaiskäyrän asettaminen... FIN-24 8 Käyttöveden kuumennus...fin Peruslämmitys lämpöpumpun avulla... FIN Saavutettavissa olevat käyttövesilämpötilat... FIN Lämmönlähteestä riippuvat käyttövesilämpötilat... FIN Lisälämmitys laippalämmittimen kanssa/toinen lämmönkehitin... FIN Lämpösterilointi... FIN-26 9 Ohjelman kuvaus...fin Häiriöt... FIN Lämpötilaraja (kaksivalenssipiste)... FIN Kunnallistekniikan esto/lämpöpumpun käytön esto... FIN Toisen lämmönkehittimen ohjaus... FIN Uppokuumentimien ohjaus... FIN Vakioksi säädetty lämmityskattila (sekoitinohjaus)... FIN Liukuvasti ohjattu lämmityskattila (poltinohjaus)... FIN Erikoisohjelma vanhemmille lämmityskattiloille ja keskusvaraajalaitteistoille... FIN Kaksivalenssinen regeneroiva... FIN Tehonohjaus... FIN Lämpöpumppu yhdellä kompressorilla... FIN Lämpöpumppu kahdella kompressorilla... FIN Korkean lämpötilan ilma-vesilämpöpumput... FIN Hystereesi... FIN Kiertopumppujen ohjaus... FIN Lämmönkiertopumppu/jäänesto... FIN Käyttöveden kiertopumppu... FIN Uima-allasveden kiertopumppu... FIN Apukiertopumppu... FIN Lämmönlähteen ensiöpumppu... FIN-30 FIN-1

6 Suomi 10 Ilma-vesi-lämpöpumppujen käynnistys... FIN Alkulämmitysohjelma (lattiatasoitteen kuivaus)... FIN Lämpöpumppulämmityslaitteiston direktiivin sovellutus... FIN Standardin EN mukainen alkulämmitys... FIN Tasoitteen kuivaus... FIN Yleiset ohjeet... FIN Tasoitteen kuivauksen vakio-ohjelma... FIN Tasoitteen kuivauksen yksittäinen ohjelma... FIN Laajennettu lämpöpumpun ohjausyksikön asennusohje. Lämmitys / jäähdytys... FIN Lämmityksen ja jäähdytyksen ohjausyksiköt... FIN Lämmityksen ja jäähdytyksen ohjausyksikön sekä kauko-ohjaimen käyttö verkossa... FIN Lämpötila-anturi (jäähdytyksen ohjausyksikkö)... FIN Aktiivinen jäähdytys... FIN Lämpöpumput ilman lisälämmönvaihdinta... FIN Lämpöpumput, joissa lisälämmönvaihdin poistolämmön hyödyntämiseen... FIN Passiivinen jäähdytys... FIN Jäähdytyksen ohjelman kuvaus... FIN Toimintatila jäähdytys... FIN Jäähdytystoimintojen aktivoiminen... FIN Kiertopumppujen kytkeminen pois päältä jäähdytyskäytössä... FIN Hiljainen ja dynaaminen jäähdytys... FIN Huonelämpötilan säätäminen... FIN Erikoistarvikkeet... FIN Kauko-ohjain... FIN Kaukodiagnoosijärjestelmä FDS... FIN Huoneyksikkö... FIN-36 Liitteet...A-I FIN-2

7 1 Tärkeitä ohjeita Käyttöönoton yhteydessä on huomioitava maakohtaiset sähköalaa koskevat määräykset sekä sähköyhtiön liittämisehdot! Lämpöpumpun ohjausyksikköä saa käyttää ainoastaan kuivissa tiloissa, joiden lämpötila on ºC. Laitteen osiin ei saa muodostua kosteutta. Kaikki anturien johdot, joiden johtimen poikkileikkaus on 0,75 mm, voidaan pidentää enintään 30 metriä pitkiksi. Anturijohtoja ei saa vetää sähköjohtojen vieressä. Lämpöpumpun jäätymiseston ylläpitäminen edellyttää, että ohjausyksikkö on jatkuvasti päällä ja virtaus lämpöpumpun läpi ei katkea. Lähtöreleiden kytkentäkontakteissa on häiriönpoisto. Siksi niissä on aina vähäinen jännite, joka kuitenkin on paljon verkkojännitettä pienempi, myös kontaktin ollessa auki. Liittimissä J1 - J7 ja J11 sekä pistokoskettimissa X2, X3 ja X8 on pienjännite. Jos johdotusvirheen vuoksi näihin liittimiin liitetään verkkojännite, lämpöpumpun ohjausyksikkö rikkoontuu. SUOMI 2 Lämpöpumpun ohjausyksikön toimituksen sisältö Lämpöpumpun ohjausyksikkö toimitetaan kolmena versiona. Sisäänrakennettuna lämpöpumpun koteloon Lämpöpumpun ohjausyksikkö seinäasennusta varten lämpöpumppulämmityslaitteistoa varten Lämpöpumpun ohjausyksikkö seinäasennusta varten lämpöpumppulämmitys- ja jäähdytyslaitteisto (luvussa 12 sivulla33). Toimituksen sisältö lämpöpumpun ohjausyksikkö seinäasennusta varten: Lämpöpumpun ohjausyksikkö koteloineen 3 tulppaa (6 mm) ruuveineen seinäasennusta varten Ulkolämpötilan anturi Käyttäjän opas Asennus- käyttöönotto-ohjeet asentajalle 3 Asennus 3.1 Seinään asennettavan lämmityslämpöpumpun ohjausyksikön kiinnittäminen Ohjausyksikkö kiinnitetään seinään kolmen mukana toimitetun ruuvin ja tulpan (6 mm) avulla. Jotta ohjausyksikkö ei likaantuisi tai vaurioituisi, menettele näin: Sijoita ylemmän kiinnitysreiän tulppa käytön kannalta sopivaan korkeuteen. Kierrä ruuvia sen verran tulppaan että ohjausyksikön pystyy vielä ripustamaan siihen. Ripusta ohjausyksikkö ylemmän kiinnitysreiän ruuviin. Merkitse sivuttaisten kiinnitysreikien paikat. Nosta pois ohjausyksikkö. Sijoita sivutulpat merkittyihin kohtiin. Ripusta ohjausyksikkö uudestaan ja kiristä ruuvit. kuva 3.1: Seinään asennettavan lämmityslämpöpumpun ohjausyksikön mitat FIN-3

8 Lämpötila-anturit (ohjausyksikkö N1) Lämpöpumpun tyypistä riippuen seuraavat lämpötila-anturit ovat jo sisäänrakennettuina tai on asennettava lisäksi: Käyttövesilämpötila (R3) Regeneroivan (aurinko, puu) lämmönvaraajan (R13) Ulkolämpötila (R1) (kts. luvussa sivulla5) Lämpötila lämmityspiirit 1, 2 ja 3 (R2, R5 ja R13) (ks. luvussa sivulla5) lämpötila Ohjsusyksiköstä N1 on kaksi mallia: Ohjausyksikkö, jossa sisäänrakennettu näyttö (WPM 2006) (ks. luvussa sivulla4 Menoveden lämpötila (R9), ilma-vesi-lämpöpumppujen jäänestoanturina Ohjausyksikkö, jossa irrotettava käyttöpaneeli (WPM 2007) (ks. luvussa sivulla4) Maa-vesi lämpöpumppujen keruuliuoksen ja vesi-vesi lämpöpumppujen lämmönlähteen lämpötila Lämpötila [ C] Norm-NTC-2 [kω] 14,6 11,4 8,9 7,1 5,6 4,5 3,7 2,9 2,4 2,0 1,7 1,4 1,1 1,0 0,8 0,7 0,6 NTC-10 [kω] 67,7 53,4 42,3 33,9 27,3 22,1 18,0 14,9 12,1 10,0 8,4 7,0 5,9 5,0 4,2 3,6 3, Ohjausyksikkö, jossa sisäänrakennettu näyttö (WPM 2006) Kaikkien anturien, jotka liitetään ohjausyksikköön, jossa on sisäänrakennettu näyttö, tulisi vastata ominaiskäyrää (kuva 3.3 liitesivulla A4). 9DVWXVDUYR \NVLNN Ql >NLOR RKP@ kuva 3.2: Ohjausyksikkö, jossa sisäänrakennettu näyttö 8ONROlPS WLOD > &@ kuva 3.3: Norm-NTC-2 anturin ominaiskäyrä DIN mukaan liitettäväksi ohjausyksikköön, jossa on sisäänrakennettu näyttö Ohjausyksikkö, jossa irrotettava käyttöpaneeli (WPM 2007) Kaikkien anturien, jotka liitetään ohjausyksikköön, jossa on irrotettava käyttöpaneeli, tulisi vastata ominaiskäyrää (kuva 3.5 liitesivulla A4). Ainoa poikkeus on lämpöpumpun toimituskokoonpanoon kuuluva ulkolämpötilan anturi (ks. luvussa sivulla5) 9DVWXVDUYR \NVLNN Ql >NLOR RKP@ SUOMI 3.2 8ONROlPS WLOD > &@ kuva 3.4: Irrotettava käyttöpaneeli FIN-4 kuva 3.5: NTC-10:n ominaiskäyrä liitettäväksi ohjausyksikköön, jossa on irrotettava käyttöpaneeli

9 3.2.3 Ulkolämpötila-anturin asentaminen Asenna lämpötila-anturi siten, että siihen kohdistuvat sään kaikki vaikutukset ilman, että mittausarvo vääristyy. SUOMI Asennus: Lämmitetyn asuinhuoneen ulkoseinään, pohjois- tai luoteissuunnassa. saa asentaa suojattuun paikkaan (esim. seinän syvennykseen tai parvekkeen alle) ikkunoiden, ovien, ilmanpoistoaukkojen, ulkovalojen tai lämpöpumppujen läheisyyteen. Varjossa kaikkina vuodenaikoina Anturijohto: Pituus enint. 15 m; johtimen poikkileikkaus vähint. 0,75 mm²; kaapelin ulkohalkaisija 4-8 mm. kuva 3.6: Kotelossa oleva ulkolämpötila-anturi pinta-asennukseen Pinta-antureiden asennus Niiden asennus on tarpeellinen vain, mikäli anturit kuuluvat lämpöpumpun toimitukseen, mutta niitä ei ole valmiiksi asennettu. Pinta-anturit voidaan asentaa putken ulkopintaan tai kompaktin jakoputkiston uppoholkin sisään. Puhdista lämmitysputki ja poista siitä maalit, ruosteet ja hehkuhilseet Sivellä puhdistettuun pintaan ohuelti lämmönjohtotahnaa Kiinnitä anturi letkunkiristimen avulla (kiristä hyvin, löysä anturi toimii väärin) ja eristä lämpövaikutuksilta kuva 3.8: Metallikotelossa olevan Norm-NTC-2 anturin mitat kuva 3.9: Muovikotelossa olevan Norm-NTC-10 anturin mitat kuva 3.7: Anturin kiinnittäminen putkeen Kompakti jakoputkisto: Jos seinään asennetun lämpöpumpun ohjausyksikön yhteydessä käytetään kompaktia jakoputkistoa, on paluuvesianturi asennettava uppoholkin sisään. Anturin ja uppoholkin välinen tyhjä tila on täytettävä kokonaan lämmönjohtotahnalla. Lisää tietoja löytyy kompaktin jakoputkiston asennusohjeista. FIN-5

10 SUOMI 4 Lämpöpumpun sähköliitännät 1) Lämpöpumpun tehoyksikön nelijohtiminen syöttöjohto viedään talon sähköpääkeskuksesta lämpöpumpun ulkoisen turvakytkimen kautta lämpöpumpun sisään (3L/PE 400V, 50 Hz). Sähköpääkeskukseen sijoitettavan kaikki vaiheet yhtä aikaa katkaisevan johdonsuoja-automaatin (C-laukaisukäyrä) virta-arvo ja kaapelin mitoitus valitaan lämpöpumpun tyyppikilven mukaisesti. 2) Kolmijohtiminen syöttöjohto ohjausyksikölle (ohjausyksikkö N1) johdotetaan lämpöpumppuun (jos ohjausyksikkö on sisäänrakennettu) tai ohjausyksikön asennuspaikalle, jos tämä asennetaan erilleen. Ohjausyksikön syöttöjohto (L/N/PE 230V, 50 Hz) on kytkettävä tavalliseen taloussähköpiiriin. 3) Kunnallispalvelun kontaktori (K22), jossa kolme pääkontaktia (1/3/5 // 2/4/6) ja yksi apukontakti (sulkurele 13/14) on valittava lämpöpumpun tehon mukaan ja hankittava erikseen. Kunnallistekniikan suljin (13/14) yhdistetään kytkentäpisteestä X2 pistoliittimeen J5/ID3. HUOM! Pienjännite! 4) Kontaktori (K20) uppokuumentimelle (E10) tulee valita kuumentimen tehon mukaan (vain sähköllä toimivat laitteistot) ja on hankittava erikseen. Ohjaus (230V AC) tapahtuu lämpöpumpun ohjausyksiköstä liittimien X1/N ja J13/NO 4 kautta. 5) Käyttövesivaraajan kontaktori (K21) laippalämmittimelle (E9) tulee valita lämmittimien tehon mukaan (vain sähköllä toimivat laitteistot) ja on hankittava erikseen. Ohjaus (230V AC) tapahtuu lämpöpumpun ohjausyksiköstä liittimien X1/N ja J16/NO 10 kautta. 6) Pisteiden 3, 4 ja 5 kontaktorit rakennetaan sähkönjakelujärjestelmän sisään. Lämmittimien verkkokaapelit on johdotettava ja varustettava varokkeilla DIN VDE 0100 mukaan. 7) Lämmönkiertopumppu (M13) kytketään liittimiin X1/N ja J13/NO 5. 8) Käyttöveden kiertopumppu (M18) kytketään liittimiin X1/ N ja J13/NO 6. 9) Keruuliuospumppu kytketään liittimiin X1/N ja J12/NO 3. Ilma-vesi-lämpöpumppulaitteistoissa tähän lähtöön ei saa missään tapauksessa liittää lämmönkiertopumppua! 10) Keruuliuos- tai vesi-vesi-lämpöpumpuissa paluuvesianturi (R2) on sisäänrakennettu tai toimitettu mukana. Sisätiloihin asennettavissa ilma-vesi-lämpöpumpuissa paluuvesianturi on rakennettu sisään ja johdotetaan ohjausjohdon kautta ohjausyksikköön. Kahdet johtimet liitetään liittimiin X3 (maa) jaj2/b2. Ulos asennettavissa ilma-vesi-lämpöpumpuissa paluuvesianturi tulee asentaa lämmitys- ja käyttöveden yhteiseen paluuvirtaukseen (esim. kompaktin jakoputkiston uppoholkkiin). Yhteys lämpöpumpun ohjausyksikköön liitetään samoin näihin liittimiin: X3 (maa) ja J2/B2. 11) Ulkoanturi (R1) kytketään liittimiin X3 (maa) ja J2/B1. 12) Käyttövesianturi (R3) on asennettu käyttövesivaraajan sisään ja kytketään liittimiin X3 (maa) ja J2/B3. 13) Lämpöpumppu (pyöreä pistoke) ja ohjausyksikkö kytketään toisiinsa koodattujen ohjausjohtojen kautta. Ulos asennettaville lämpöpumpuille ne on tilattava erikseen. Johdin W1-nro 8 tulee aina kytkeä liittimeen J4-Y1. HUOMAA Vaihtovirtapumppuja käytettäessä voidaan ohjata moottorisuojaa lämpöpumpun ohjausyksikön 230 V lähtösignaalin kautta. Anturijohtoja voidaan pidentää enintään 30 metriin käyttämällä kahta 0,75 mm johtoa. kuva 4.1: Seinään asennettavan lämmityslämpöpumpun ohjausyksikkö F2 F3 K9 N1 T1 X1 X2 X3 X8 X11 Varoke J12-J13 4A hidas Varoke J14-J18 4A hidas Kytkentärele 230V/24V Ohjausyksikkö Muuntaja Kytkentäpiste 230 VAC Kytkentäpiste 24 VAC Kytkentäpiste GND(0V) VDC Matalajännitepistokosketin Ohjauspistokosketin Selitykset kuva 4.2 liitesivulla A7 A1 Sähkönsyöttösilta (J5/ID3-EVS X2:een) on asennettava, mikäli ei käytetä kunnallispalvelun kontaktoria (kosketin avoinna = kunnallispalvelun esto). A2 SPR-silta (J5/ID4-SPR X2:een) on poistettava, kun tuloa käytetään (tulo avoinna = LP estetty) A3 Silta (vika M11). A3:n tilalla voidaan käyttää potentiaalitonta avauskosketinta (esim. moottorisuojauskytkintä) A4 Silta (vika M1). A4:n tilalla voidaan käyttää potentiaalitonta avauskosketinta (esim. moottorisuojauskytkintä) B2* Keruuliuoksen matalapainepressostaattia B3* Käyttövesitermostaatti B4* Uima-allasveden termostaatti E3** Sulatuksen lopun pressostaatti E9 Käyttöveden sähk. uppolämmitin E10* 2. lämmönkehitin (lämmityskattila tai lämmitysvastus valinta ohjausyksikön kautta) F2 Varoke pistokosketinliitännöille J12 ja J13 5x20/4,0Ahidas F3 Varoke pistokosketinliitännöille J15 - J18 5x20 / 4,0Ahidas F4** Korkeapainepressostaatti F5* Matalapainepressostaatti F6** Termostaatti, jäänesto H5 Etävikailmaisimen merkkivalo FIN-6

11 J1 Ohjausyksikön virtalähteen liitäntä (24VAC AC / 50Hz) J2 Käyttöveden, paluuvirtauksen ja ulkoanturin liitäntä J3 Tulo koodille ja jäänestoanturille ohjausjohdon pistokoskettimen X8 kautta J4 Lähtö 0-10VDC taajuusmuuntimen, etävikailmaisimen ja uima-altaan kiertopumpun ohjaukseen J5 Liitäntä käyttövesitermostaatille, uima-allastermostaatille ja kunnallistekniikan estotoiminnoille J6 Liitäntä 2. lämmityspiirin anturille ja sulatuksen lopun anturille J7 Liitäntä hälytysviestille "matalapaine keruuliuos" J8 Tulo- ja lähtöliitännät 230V AC lämpöpumpun ohjausta varten Ohjausjohdon pistokosketin X11 J9 Pistorasiaa ei vielä käytetä J10 Pistorasia kaukosäätimen liittämiseksi (6-nap.) J11 Liitäntää ei vielä käytetä J12... J18 230V AC Liitännät järjestelmäkomponenttien ohjaamiseen (pumput, sekoitin, lämmitysvastus, magneettiventtiilit, lämmityskattila) K9 Kytkentärele 230V/24V sulatuksen lopulle tai jäänestolle K11* Elektroninen rele etävikailmaisimelle K12* Elektroninen rele uima-altaan kiertopumpulle K20* Kontaktori 2. lämmönkehitin K21* Kontaktori sähk. uppokuumennin-käyttövesi K22* Kunnallistekniikan estokontaktori (EVS) K23* SPR-apurele K28* Ulkoinen kytkin jäähdytystoimintatilaan M1** Kompressori 1 M2** Puhallin vain ilma-vesi-lämpöpumpuissa M3** Kompressori 2 vain kahden kompressorin laitteistoissa M11* Lämmönlähteen ensiöpumppu (keruuliuos- tai kaivopumppu) M13* Lämmönkiertopumppu M15* Lämmönkiertopumppu lämmityspiiri 2/3 M16* Lisäkiertopmppu M18* Käyttöveden kiertopumppu M19* Uima-allasveden kiertopumppu M21* Pääpiirin tai lämmityspiiri 3:n sekoitin M22* Lämmityspiiri 2:n sekoitin N1 Ohjausyksikkö N6* Jäähdytyksen säädin N10* Kauko-ohjain (WPM 2007 R laitteessa jo varattu ohjauspaneelille N14) N11* Relemoduuli R1 Ulkoanturi R2 Paluuvesianturi R3* Käyttövesianturi R5* Lämmityspiiri 2:n anturi R9 Jäänestoanturi R12 Sulatuksen lopun anturi R13 Lämmityspiiri 3:n anturi/regeneroivan lämmönkehittimen anturi T1 Turvamuuntaja 230 / 24 V AC / 28VA W1 Ohjausjohto 15-napainen W1-# W1-johdon johdinnumero W1-#8 on aina liitettävä! X1 Sähköliitännän kytkentäpiste,-n ja -PE-jakaja X2 Jakorasia 24VAC X3 Maajakorasia X4 Pistokoskettimen liitin X8 Ohjausjohdon pistokosketin (pienjännite) X11 Ohjausjohdon pistokosketin 230 V AC Lyhenteet: MA Sekoitin AUKI MZ Sekoitin KIINNI *) Osat on hankittava itse **) Osat sisältyvät lämpöpumppuun Johdotettu käyttövalmiiksi Liitettävä tarvittaessa asennuspaikassa SUOMI kuva 4.2: Seinään asennetun lämpöpumpun ohjausyksikön liitäntäkaavio FIN-7

12 SUOMI 5 Lämpöpumppulämmitysjärjestelmän esimääritys Esimääritys määrittää, mitkä komponentit on kytketty lämpöpumppulämmitysjärjestelmään. Esimääritys on suoritettava ennen laitteistokohtaisten asetusten tekemistä, jotta dynaamiset valikot voidaan laatia. Seuraavan taulukon oikeanpuoleisessa sarakkeessa on esitetty valikkorakenteen ja selitysten vieressä vastaavat asetusalueet. Lihavoidut arvot ovat tehdasasetuksia. Esimääritys-valikossa olevat tehdasasetukset vastaavat lämpöpumppua (yleensä ilma-vesi-lämpöpumppua), jossa on yksi kompressori ja yksi lämmityspiiri ilman lisälämpöä ja ilman käyttöveden kuumennusta lämpöpumpun avulla. 5.1 Valikko Esimääritys-valikkoon voidaan siirtyä Painamalla samanaikaisesti ESC- ja MENUE-painiketta n. 5 sekunnin ajan Esimäärityksestä poistuminen: paina ESC. Lyhenteet: LP Lämpöpumppu IV LP Ilma vesilämpöpumppu MVLP Maa (keruuliuos)-vesilämpöpumppu VV LP Vesi vesilämpöpumppu On suoritettava seuraavat esiasetukset: Laitteiston kaikkien komponenttien esimääritys dynaamisia valikkoja varten Yksivalenssinen (lämpöpumppu on ainoa lämmönkehitin), yksienergiakäyttö (lämpöpumppu ja uppokuumennin), kaksivalenssinen - rinnakkainen (lämpöpumppu ja lämmityskattila), kaksivalenssinen - vaihtoehtoinen (lämpöpumppu tai lämmityskattila), kaksivalenssinen - regeneroiva (lämpöpumppu ja regeneroiva, uusiutuvaa energiaa esim. aurinkoa, puuta käyttävä) Onko lisälämmönvaihdin ylimääräisine liitäntöineen rakennettu lämpöpumpun sisään, käyttöveden kuumennusta varten? Asetusalue Yksivalenssinen Yksienergia Kaksivalenssinen rinnakkainen Kaksivalenssinen - vaihtoehtoinen Kaksivalenssinen - regeneroiva Onko laitteistossa sekoittamaton lämmityspiiri? Onko laitteistossa toinen lämmityspiiri, jossa ohjataan sekoitinta? Onko laitteistossa kolmas lämmityspiiri, jossa ohjataan sekoitinta? Hyödynnetäänkö vaihtosuuntaisen lämpöpumpun jäähdytystoimintoa? Onko ohjausyksikköön kytketty passiivinen jäähdytyssäädin? Käytetäänkö passiivista jäähdytystä varten kaksi- vai nelitiejärjestelmää? Käytetäänkö lämpöpumppua käyttöveden kuumentamiseen? Kaksitiejärjestelmä 4-tie järjestelmä Näyttö Kaksivalenssinen regeneroiva, vain eivaihtosuuntaisella lämpöpumpulla LP vaihtosuuntainen IV LP aina aina Lämmityspiiri 2 LP ei vaihtosuuntainen Laitteisto ei ole kaksivalenssinen LP vaihtosuuntainen MV t. VV LP LP ei vaihtosuuntainen MV t. VV LP LP ei vaihtosuuntainen passiivinen jäähdytystoiminto FIN-8

13 Laitteiston kaikkien komponenttien esimääritys dynaamisia valikkoja varten Käytetäänkö käyttöveden kuumennuksessa anturia tai termostaattia? Onko käyttövesivaraajassa sisäänrakennettu laippalämmitin jälkilämmitystä ja lämpösterilointia varten? Käytetäänkö lämpöpumppua uima-allasveden kuumentamiseen? Onko keruuliuoksen paineen valvontaa varten asennettu pressostaatti? Halutaanko, että keruuliuoksen pressostaatti antaa näyttöilmoituksen vai että lämpö- ja keruuliuospumppu pysähtyvät? Asetusalue Anturi Termostaatti Näyttö katkaisu (virta) Näyttö Käyttövesi Käyttövesi Anturi Keruuliuos-vesilämpöpumppu sisäänrakennetulla ohjausyksiköllä MV t. VV LP matalapaine keruuliuos SUOMI 5.2 Koodi Sähköverkon paluun jälkeen ohjausyksikkö tunnistaa automaattisesti kytketyn lämpöpumpputyypin. Sitä varten on jokaiseen lämpöpumppuun sisäänrakennettuna tietty koodivastus, alla olevan taulukon mukaisesti: HUOMIO! Ilma-vesi-lämpöpumppu, jossa sulatus toimii käänteisellä kierrolla, tunnistetaan vain, mikäli B7-tuloon ei ole kytketty anturia. (Jäänesto MVtai VV-lämpöpumpuille) Lämpöpumpun tyyppi HUOMAA Ennen lämpöpumpun ohjausyksikön asetusten valintaa on tarkistettava lämpöpumpun tyypin koodi käyttötiedot-valikosta Koodi määräytyy jännitteen paluun yhteydessä. Jos näyttöön tulee ilmoitus Koodi, LPhäiriö, on painettava ESC. Ohjausyksikkö sisäänrakennetulla näytöllä Vastuskoodi Ohjausyksikkö irrotettavalla käyttöpaneelilla Ilma-vesi-lämpöpumppu, jossa sulatus toimii käänteisellä kierrolla Keruuliuos-vesi tai vesi-vesi-lämpöpumppu (seinään asennettavan 0 Ω 0 Ω ohjausyksikön näyttö) Keruuliuos-vesi-lämpöpumppu (sisäänrakennetun ohjausyksikön näyttö) 8,2 kω 40,2 kω Vesi-vesi-lämpöpumppu (sisäänrakennetun ohjausyksikön näyttö) 10,0 kω 49,9 kω Korkean lämpötilan ilma-vesilämpöpumppu 13,0 kω 63,0 kω Vaihtosuuntainen ilma-vesi-lämpöpumppu 5,6 kω 28,7 kω Vaihtosuuntainen keruuliuos-vesi-lämpöpumppu 3,8 kω 19,6 kω Ilma-vesi-lämpöpumppu, jossa sulatus kuumalla kaasulla 2,8 kω 14,7 kω FIN-9

14 SUOMI 6 Lämpöpumppulämmitysjärjestelmän kokoonpanotiedot Kokoonpanotasolla voidaan laajennetun asetusvalikon lisäksi tehdä asetuksia valikoissa Lähdöt, Tulot, Erikoistoiminnot ja Modeemi. Asentajan laajennettuun valikkoon päästään painamalla samanaikaisesti ENTER- ja MENUE-painiketta ) n. 5 sekunnin ajan Siirry haluamaasi valikkokohtaan nuolipainikkeiden avulla sekä vahvista painamalla ENTER ( ). 6.1 Asetukset Koko Asetukset-valikko sisältää laitteiston kokoonpanosta riippuen seuraavat dialogit: Laitteistokohtaiset parametrit Asetusalue Näyttö Valikko kellonajan asettamista varten Tässä voidaan asettaa kesä/talviajan automaattinen vaihto. Kansainvälinen 24 tunnin näyttö Toimintatilojen asetustaso Toimintatilan valitseminen Toimintatilan muutos onnistuu myös suoraan tilapainikkeen (modus) avulla. Juhlatilan kesto tunteina Kun asetettu aika on kulunut, siirtyy laitteisto automaattisesti takaisin automatiikkatilaan Lomatilan kesto vuorokausina Kun asetettu aika on kulunut, siirtyy laitteisto automaattisesti takaisin automatiikkatilaan Jäähdytys Kesä Auto Juhla Loma TLK Lämpöpumpun asetustaso Tämä parametri riippuu lämpöpumpun tyypistä, lukumäärä löytyy lämpöpumpun käyttö- ja asennusohjeista tai valmistuskilvestä. Tämä parametri riippuu lämpöpumpun tyypistä, lämpötilaraja löytyy lämpöpumpun käyttö- ja asennusohjeista. Tämä parametri riippuu lämpöpumpun tyypistä, tarvittaessa kytkentäsuunta löytyy lämpöpumpun käyttö- ja asennusohjeista. Tämä parametri riippuu lämpöpumpun tyypistä, tarvittaessa kytkentäsuunta löytyy lämpöpumpun käyttö- ja asennusohjeista. Toisen lämmönkehittimen asetukset kaksivalenssi- ja yksinergialaitteistoissa lämpöpumppulämmityksen tukemiseksi Toista lämmönkehitintä tarvitaan tietyn rajalämpötilan alapuolella, riippuen lämpöpumpun mitoituksesta. Toinen lämmönkehitin kytkeytyy päälle, kun lämpötila laskee asetetun rajan alapuolelle. Liukuvasti ohjattu toinen lämmönkehitin on varustettu omalla, ulkolämpötilan mukaisella ohjauksella. Tarvittaessa sen läpi virtaa koko tilavuusvirtaus. Vakiolämpötilaan säädetty toinen lämmönkehitin lämmittää asetettuun lämpötilaan ja toimii sekoittimen avulla C -15 C Avauskosketin Sulkukosketin Avauskosketin Sulkukosketin -20 C C C Liukuva Vakio LP ei vaihtosuuntainen Ilmalämpöpumppu Kaksivalenssi tai yksienergia (vain sähkö) Kaksivalenssi tai yksienegia Kaksivalenssinen FIN-10

15 Laitteistokohtaiset parametrit Asetusalue Näyttö Sekoittimesta riippuen käyntiaika asetusten 1 min Kaksivalenssinen AUKI ja KIINNI välillä vaihtelee. Optimaalinen... 4min... lämpötila saavutetaan säätämällä sekoitusaika. 6 min Sekoittimen hystereesi muodostaa toisen lämmönkehittimen neutraalivyöhykkeen. Kun oletuslämpötila + hystereesi on saavutettu, annetaan sekoitin-kiinni-signaali. Kun oletuslämpötila - hystereesi on saavutettu, annetaan sekoitin-auki-signaali. Tämä parametri määrää toisen lämmönkehittimen käyttäytymisen kunnallispalvelun eston aikana (syöttöjännitteen katko). EVU 1: Toinen lämmönkehitin vapautuu kunnallispalvelun eston aikana ainoastaan lisälämpötasolla B3. Yksienergiakäytössä on uppokuumennin aina kytketty pois päältä. EVU 2: Toinen lämmönkehitin vapautuu kunnallispalvelun eston aikana. EVU 3: Toinen lämmönkehitin vapautuu kunnallispalvelun eston aikana, mikäli lisäksi lämpötilaraja EVU3 on alitettu. Lämpötilaraja toisen lämmönkehittimen vapauttamiseksi EVU3-asetuksella. Erikoisohjelmaa on käytettävä vanhojen lämmityskattiloiden tai sellaisten kaksivalenssilaitteistojen kohdalla, joissa on keskusvaraaja. Sillä ehkäistään kondenssiveden aiheuttamaa korroosiota. Toinen lämmönkehitin pysyy vapautuessaan vähintään 30 tuntia käytössä. Varaajan (regeneroiva) ja menoveden lämpötilan erotus, joka on ylitettävä, jotta lämpöpumppu olisi estetty lämmitysvaatimuksen ollessa päällä. Komfort-asetuksella: Regeneroiva esto on päällä vain, jos regeneroivan varaajan lämpötila on suurempi kuin ajankohtainen menoveden oletuslämpötila hystereesi. Varaajan (regeneroiva) ja käyttöveden lämpötilan erotus, joka on ylitettävä, jotta lämpöpumppu olisi estetty käyttövesivaatimuksen ollessa päällä. Rinnakkaisen puskurisäiliön (regeneroiva) lämpötila, joka on ylitettävä, jotta lämpöpumppu olisi estetty uimaallasvaatimuksen ollessa päällä. 0,5K... 2K Evu1 Evu2 Evu3-10 C... 0 C C 2K... 10K... 20K Komfort Energia-vaihtoehto 2K... 5K... 10K 10 C C C Kaksivalenssinen Kaksivalenssinen Kaksivalenssinen EVU3 Kaksivalenssinen Kaksivalenssinen regeneroiva Kaksivalenssinen regeneroiva Käyttövesi anturi Kaksivalenssinen regeneroiva uima-allas Lämmityspiiri 1:n asetukset lämmityspiiri 1 Ensimmäisen lämmityspiirin osalta voidaan asettaa seuraavat lämmityksen ohjausmahdollisuudet: * Paluuveden lämpötilan ohjaus ulkolämpötilan ja asetetun lämmityskäyrän mukaisesti * Paluuveden lämpötilan ohjaus vakioarvon kautta (vaakasuora lämmitysominaiskäyrä) * Paluuveden lämpötilan ohjaus vertailuhuoneen huonelämpötilan perusteella Ulkolämpötila vakioarvo huoneenlämpötila lämmityspiiri 1 Huonelämpötila ei kaksivalenssinenregeneratiivinen ei lämmityspiiri 3 tai hiljainen jäähdytys SUOMI FIN-11

16 SUOMI Laitteistokohtaiset parametrit Asetusalue Näyttö Lämmityskäyrän loppupiste on asetettava 20 C lämmityspiiri 1 lämmityslaitteiston mitoituksen mukaan. Tässä C... Ohjaus on syötettävä maksimaalinen paluuveden 70 C ulkolämpötilan lämpötila, joka saadaan vähentämällä mukaan lämmitysjärjestelmän lämpötilahäviö lasketusta menoveden maksimaalisesta lämpötilasta. Halutun paluuveden oletuslämpötilan asettaminen valitulla vakioarvo-ohjauksella Halutun huoneen oletuslämpötilan ja säätöjakson pituuden (min) asettaminen valitulla huonelämpötilan ohjauksella Paluuveden vähimmäislämpötilan asettaminen valitulla huonelämpötilan ohjauksella. Pinta- ja radiaattorilämmitysjärjestelmille voidaan asettaa erilaisia enimmäislämpötiloja. Paluuveden oletuslämpötilan yläraja voidaan asettaa välille 25 C ja 70 C. Paluuveden lämpötilan hystereesi muodostaa lämpöpumpun käytön neutraalivyöhykkeen. Kun arvo paluuveden oletuslämpötila + hystereesi on saavutettu, kytkeytyy lämpöpumppu pois päältä. Kun arvo paluuveden oletuslämpötila hystereesi on saavutettu, kytkeytyy lämpöpumppu päälle. Lämmityspiiri 1:n ominaiskäyrän laskemisen asetukset Asetetaan ajat, joissa ensimmäisen lämmityspiirin lämpötilan alennuksen on määrä toteutua. Asetetaan lämpötila-arvo, jolla ensimmäisen lämmityspiirin ominaiskäyrän tulisi alentua. Jokaisen viikonpäivän osalta voidaan valita erikseen, onko Aika 1, Aika 2, ei mikään aika tai molemmat ajat voimassa lämpötilan laskemisen kannalta. Vuorokauden ylittävät lämpötilan alennukset astuvat voimaan tai päättyvät kunkin vuorokauden vaihdon yhteydessä. Lämmityspiiri 1:n ominaiskäyrän nostamisen asetukset. Asetetaan ajat, joissa ensimmäisen lämmityspiirin lämpötilan noston on määrä toteutua. Asetetaan lämpötila-arvo, jolla ensimmäisen lämmityspiirin ominaiskäyrän tulisi nousta. Jokaisen viikonpäivän osalta voidaan valita erikseen, onko Aika 1, Aika 2, ei mikään aika tai molemmat ajat voimassa lämpötilan nostamisen kannalta. Vuorokauden ylittävät lämpötilan nostot astuvat voimaan tai päättyvät kunkin vuorokauden vaihdon yhteydessä. Toisen ja kolmannen lämmityspiirin valikkoohjaus on sama 15 C C C 15,0 C / ,0 C.../ ,0 C / C C C 25 C C C 0,5K... 2K... 5K 00: :59 0K... 19K N Z1 Z2 J 00: :59 0K... 19K N Z1 Z2 J lämmityspiiri 1 lämmityspiiri 1:n vakioarvo lämmityspiiri 1 lämmityspiiri 1:n huoneohjaus lämmityspiiri 1 lämmityspiiri 1:n huoneohjaus lämmityspiiri 1 lämmityspiiri 1 lämmityspiiri 1 lämmityspiiri 1 lämmityspiiri 1 lämmityspiiri 1 lämmityspiiri 1 lämmityspiiri 1 lämmityspiiri 1 lämmityspiiri 1 lämmityspiiri 2 FIN-12

17 Laitteistokohtaiset parametrit Asetusalue Näyttö Toisen ja kolmannen lämmityspiirin osalta voidaan asettaa seuraavat lämmityksen ohjausmahdollisuudet: * Paluuveden lämpötilan ohjaus ulkolämpötilan ja asetetun lämmityskäyrän mukaisesti * Paluuveden lämpötilan ohjaus vakioarvon kautta (vaakasuora lämmitysominaiskäyrä) Onko lämmityspiirin 2/3 anturi asennettu menovai paluuvirtaukseen? Paluuvirtaus-asetuksella käytetään toisen lämmityspiirin laskettua ohjearvoa myös lämpöpumpun lämmitysvaatimusta varten. Menovesiasetuksella ainoastaan sekoitinohjaukseen. Lämmityskäyrän loppupiste on asetettava lämmityslaitteiston mitoituksen mukaan. Tässä on ilmoitettava suurin meno- tai paluulämpötila, riippuen anturin sijainnista. Toisen lämmityspiirin asetetun lämmityskäyrän rinnakkainen siirto. Yksi nuolinäppäinten painallus siirtää lämmityskäyrää 1 asteen verran ylöspäin (lämpimämpään suuntaan) tai alaspäin (kylmempään suuntaan). Halutun paluuveden oletuslämpötilan asettaminen valitulla vakioarvo-ohjauksella Pinta- ja radiaattorilämmitysjärjestelmille voidaan asettaa erilaisia enimmäislämpötiloja. Oletuslämpötilan yläraja voidaan asettaa välille 25 C ja 70 C. Paluuveden lämpötilan hystereesi muodostaa lämpöpumpun käytön neutraalivyöhykkeen. Sekoittimesta riippuen käyntiaika asetusten AUKI ja KIINNI välillä vaihtelee. Optimaalinen lämpötila saavutetaan säätämällä sekoitusaika. Lämmityspiirin 2/3 ominaiskäyrän lämpötilan laskemisen asetukset Asetetaan ajat, joissa toisen ja kolmannen lämmityspiirin lämpötilan alennuksen on määrä toteutua. Asetetaan lämpötila-arvo, jolla toisen ja kolmannen lämmityspiirin ominaiskäyrän tulisi alentua. Jokaisen viikonpäivän osalta voidaan valita erikseen, onko Aika 1, Aika 2, ei mikään aika tai molemmat ajat voimassa lämpötilan laskemisen kannalta. Vuorokauden ylittävät lämpötilan alennukset astuvat voimaan tai päättyvät kunkin vuorokauden vaihdon yhteydessä. 2./3. lämmityspiirin ominaiskäyrän nostamisen asetukset. Asetetaan ajat, joissa toisen ja kolmannen lämmityspiirin lämpötilan noston on määrä toteutua. Ulkolämpötila vakioarvo Paluuveden lpt menoveden lpt lämmityspiiri 2 lämmityspiiri 2 20 C lämmityspiiri C... Ohjaus 70 C ulkolämpötilan mukaan Pylväs lämmityspiiri 2 15 C C C 25 C C C 0,5K... 2K 1 min... 4min... 6 min 00: :59 0K... 19K N Z1 Z2 J 00: :59 lämmityspiiri 2 lämmityspiiri 2:n vakioarvo lämmityspiiri 2 lämmityspiiri 2 lämmityspiiri 2 lämmityspiiri 2 lämmityspiiri 2 lämmityspiiri 2 lämmityspiiri 2 lämmityspiiri 2 lämmityspiiri 2 SUOMI FIN-13

18 SUOMI Laitteistokohtaiset parametrit Asetusalue Näyttö Asetetaan lämpötila-arvo, jolla toisen ja kolmannen lämmityspiirin ominaiskäyrän tulisi nousta. Jokaisen viikonpäivän osalta voidaan valita erikseen, onko Aika 1, Aika 2, ei mikään aika tai molemmat ajat voimassa lämpötilan nostamisen kannalta. Viikonpäivän ylittävät lämpötilan nostot astuvat voimaan tai päättyvät kunkin vuorokauden vaihdon yhteydessä. 0K... 19K N Z1 Z2 J lämmityspiiri 2 lämmityspiiri 2 Jäähdytyskäytön asetukset Jäähdytystoiminto Onko laitteistossa dynaaminen jäähdytys Jäähdytystoiminto (kiinteä paluuveden oletuslämpötila)? Halutun paluuveden oletuslämpötilan asetus valitulla dynaamisella jäähdytyksellä Onko laitteistossa hiljainen (kastepisteohjattu) jäähdytys? Onko hiljaisen jäähdytyksen ohjaukseen kytketty yksi vai kaksi huoneyksikköä? Halutun huoneen oletuslämpötilan säätäminen hiljaisella jäähdytyksellä. Tosiarvo mitataan huoneen 1-huoneyksikön kohdalta. Huoneyksikön mittausarvoista lasketun pienimmän menovesilämpötilan korotus hiljaisella jäähdytyksellä. Korotettu arvo vähentää kondenssiveden muodostumisen vaaraa. Valinta, käytetäänkö laitteistossa toista kylmänkehitintä. Ulkolämpötilan asetusarvo, jonka alapuolella jäähdytys keskeytetään vaihtosuuntaisella keruuliuoslämpöpumpulla tai passiivisella jäähdytyksellä. 10 C C C C C C 1,5 K... 2,0K... 5,0K -20 C... 3 C C Jäähdytystoiminto Dyn. jäähdytys Jäähdytystoiminto Jäähdytystoiminto hiljainen jäähdytys Jäähdytystoiminto hiljainen jäähdytys Jäähdytystoiminto hiljainen jäähdytys Jäähdytystoiminto Jäähdytystoiminto Keruuliuoslämpöpum ppu Käyttöveden kuumennuksen asetukset Käyttövesi Ulkolämpötilan asetus, jonka alapuolella käytetään kahta kompressoria käyttöveden kuumennuksessa. Käyttöveden oletuslämpötilan hystereesi muodostaa neutraalin vyöhykkeen, jonka alittaminen laukaisee käyttöveden lämmitysvaatimuksen. Halutaanko, että lämpöpumpun lisälämmönvaihdin toimii rinnakkain lämmityksessä ja käyttöveden kuumennuksessa korkeamman käyttöveden lämpötilan saavuttamiseksi? Asetetaan käyttöveden lämpötila, joka halutaan saavuttaa rinnakkaisessa lämmitys- ja käyttövesikäytössä. -30 C C C (10 C) 2K... 15K 10 C C C Käyttövesi 2 kompressoria LP ei vaihtosuuntainen Käyttövesi Anturi Lisälämmönvaihdin Käyttövesi Anturi Rinnakkaislämmitys käyttövesi Lisälämmönvaihdin Käyttövesi Anturi FIN-14

19 Laitteistokohtaiset parametrit Asetusalue Näyttö Mahdollistaako jäähdytyspiirin ja Käyttövesi käyttövesipiirin hydraulinen erotus Anturi samanaikaisen jäähdytyksen ja käyttöveden Passiivinen kuumennuksen? jäähdytystoiminto Käyttöveden halutun lämpötilan asettaminen 30 C Käyttövesi C... Anturi 85 C Käyttöveden eston ajastaminen Käyttövesi Ohjelmoidaan ajat, joilla käyttöveden 00:00 Käyttövesi kuumennus on estetty :59 Jokaisen viikonpäivän osalta voidaan valita N Lpiiri 3 erikseen, onko Aika 1, Aika 2, ei mikään aika tai Z1 molemmat ajat voimassa lämmityksen eston Z2 kannalta. Vuorokauden ylittävät lämmityksen estot astuvat voimaan tai päättyvät kunkin J vuorokauden vaihdon yhteydessä. Lämpösteriloinnin aikana käyttövettä Käyttövesi lämmitetään kerran haluttuun lämpötilaan asti. Anturi Toiminto päättyy, kun asetettu lämpötila on Kaksivalenssinen tai saavutettu tai viimeistään neljän tunnin laippalämmitin kuluttua. Lämpösteriloinnin käynnistysajan asetus 00: :59 Käyttövesi Anturi Kaksivalenssinen tai laippalämmitin Asetetaan lämpötila, joka halutaan saavuttaa lämpösteriloinnin avulla. Jokaisen viikonpäivän osalta voidaan valita erikseen, halutaanko käynnistää lämpösterilointi asetetulla ajankohdalla. Asetus Reset palauttaa LP-käytön maksimaaliset käyttövesilämpötilat arvoon 65 ºC. Asetusarvo palautuu itsestään EI-muotoon. 60 C C C N J Käyttövesi Anturi Kaksivalenssinen tai laippalämmitin Käyttövesi Anturi Kaksivalenssinen tai laippalämmitin Käyttövesi Anturi Uima-allasveden kuumennuksen asetukset Uima-allas Valitaan, käytetäänkö uima-allasvettä varten yhtä vai kahta kompressoria. 1 kompressori 2 kompressoria Uima-allas 2 kompressoria LP ei vaihtosuuntainen Ohjelmoidaan ajat, joilla uima-altaan veden lämmitys on estetty. Asetetaan ajat, joissa uima-allasveden lämmitys on estetty. Jokaisen viikonpäivän osalta voidaan valita erikseen, onko Aika 1, Aika 2, ei mikään aika tai molemmat ajat voimassa uima-allasveden lämmityksen eston osalta. Viikkopäivän ylittävät estojaksot astuvat voimaan tai päättyvät kunkin vuorokauden vaihdon yhteydessä. 00: :59 N Z1 Z2 J Uima-allas Uima-allas Uima-allas SUOMI FIN-15

20 SUOMI Laitteistokohtaiset parametrit Asetusalue Näyttö Apupumpun lähtö on muokattavissa, jotta apupumppua voidaan käyttää rinnakkain lämpöpumpun kompressorin kanssa. Konfigurointi lämmitys-, käyttövesi- ja uimaallaskäyttöä varten on mahdollinen. Jäänestotoiminnot on varmistettu. Käytetäänkö apupumppua lämmityskäytön aikana? Käytetäänkö apupumppua jäähdytyskäytön aikana? Käytetäänkö apupumppua käyttöveden kuumennuksessa? Käytetäänkö apupumppua uima-allasveden lämmityksessä? Halutaanko, että lämmönkiertopumppu kytkeytyy päälle ja pois päältä kulutuksen mukaan? Jos optimoinnin kohdalla valitaan EI, käy lämmönkiertopumppu jatkuvasti. Päivämäärän, vuoden, päivän, kuukauden ja viikonpäivän asetukset. Valikkokieli voidaan valita alla olevista kielistä. SUOMI ENGLISH FRANCAIS ITALIANO NEDERLANDS PORTUGUES POLSKY SVENSKA SLOVENSKO ESPANOL CESKY Lämmityspiiri 1 Aktiivinen tai passiivinen jäähdytys Käyttövesi Uima-allas Lämmityspiiri 1 FIN-16

21 6.2 Lähdöt Valikossa Lähdöt näkyy laitteiston kokoonpanosta riippuen joko Pois tai Päällä seuraavien lähtöjen kohdalla: SUOMI Näyttö 2 kompressoria Jäähdytystoiminto Ilma-vesi-lämpöpumppu Kaksivalenssinen tai yksienergiakäyttö Kaksivalenssinen Kaksivalenssinen lämmityspiiri 3 lämmityspiiri 3 Jäähdytystoiminto lämmityspiiri 2 lämmityspiiri 2 tai Jäähdytyskäyttö hiljaisella jäähdytyksellä, jossa käänteinen LP lämmityspiiri 2 tai Jäähdytyskäyttö hiljaisella jäähdytyksellä, jossa käänteinen LP Passiivinen jäähdytystoiminto Jäähdytystoiminto Passiivinen jäähdytystoiminto Passiivinen jäähdytystoiminto Käyttövesi Käyttövesi Anturi Laippalämmitin Uima-allas FIN-17

22 SUOMI 6.3 Tulot Valikossa tulot näkyy laitteiston kokoonpanosta riippuen joko kytkin auki tai kiinni strike out tai kiinni seuraavien digitaalisten tulojen kohdalla: Kaikkien digitaalisten tulojen tilat Kytkin auki tarkoittaa vikaa (asetus matalpainepressostaatin avauskosketin) 1 Kytkin auki tarkoittaa vikaa (asetus korkeapainepressostaatin avauskosketin) 1 Kytkin kiinni tarkoittaa sulatuksen loppua Ilmalämpöpumpp u ilman sulatusta kuumalla kaasulla Kytkin auki tarkoittaa vikaa (riittämätön läpivirtaus) 1. Voimassa kaikissa lämpöpumpuissa, joiden valmistuspäiväys on suurempi kuin FD8404. Kaikkien muiden lämpöpumppujen asetukset on tehtävä seuraavan taulukon mukaisesti: Vesilämpöpumpp u Kytkin auki tarkoittaa vikaa. Ilmalämpöpumpp u Kytkin auki tarkoittaa vikaa. MV t. VV LP Kytkin auki tarkoittaa vikaa. Kytkin auki tarkoittaa vikaa. Kytkin auki tarkoittaa kunnallispalvelun estoa. Kytkin auki tarkoittaa estoa. Kytkin kiinni tarkoittaa vikaa. Keruuliuoksen matalapaine Kytkin auki tarkoittaa vikaa. Jäähdytystoiminto Hiljainen jäähdytys Kytkin kiinni tarkoittaa käyttöveden lämmitysvaatimusta. Käyttövesi Termostaatti Kytkin kiinni tarkoittaa uima-allasveden lämmitysvaatimusta. Uima-allas Lämpöpumpun tyyppi taul. 6.1: Korkeapainepressostaatit Matalapainepressostaatit LI / LA Normaalisti avoin Normaalisti avoin SI / WI Normaalisti avoin Normaalisti kiinni korkea lämpötila Normaalisti avoin Normaalisti kiinni Pressostaatin kytkentäsuunta lämpöpumpuissa, joiden valmistuspäiväys on pienempi kuin FD8404. FIN-18

23 6.4 Erikoistoiminnot Valikko Erikoistoiminnot sisältää laitteiston kokoonpanosta riippuen seuraavat mahdollisuudet ajankohtaisten käyttötilojen muokkaamiseksi: HUOMIO! Ainoastaan asiantuntija saa käyttää näitä erikoistoimintoja lämpöpumpun käyttöönoton tai analysoinnin yhteydessä. SUOMI Erikoistoimintojen aktivointi Näyttö Kompressorin vaihtokytkin-toiminto aktivoimalla sallitaan kompressorin vaihtaminen käytön aikana, jos lämpöpumpussa on kaksi kompressoria. Aktivoimalla pikakäynnistys-toiminto lämpöpumppu voi käynnistyä heti, kun turva-ajat ovat päättyneet. Kytkentäjakson estoa ei noudateta. Alempi käyttöraja pois päältä -toiminto aktivoimalla lämpöpumppu voi käynnistyä heti, kun turva-ajat ovat päättyneet. Lämpöpumpun energiakäytön optimointiaikoja ei noudateta. Tämän toiminnon aktivoinnilla estetään tunnin ajan ilma-vesi-lämpöpumpun sulatus ja vapautetaan toinen lämmönkehitin. Jo aloitettu sulatus keskeytetään. Pumppujen ja sekoittimien toimintatarkastus Tämän toiminnon aktivointi kytkee lämmönlähdepuolen pumput päälle ja pitää ne käynnissä vuorokauden ajan. Tämän aikana lämpöpumppu on estetty. Tämän toiminnon aktivointi kytkee lämmityspuolen pumput päälle ja pitää ne käynnissä vuorokauden ajan. Tämän aikana lämpöpumppu on estetty. Tämän toiminnon aktivointi pitää käyttövesipumpun käynnissä vuorokauden ajan. Tämän aikana lämpöpumppu on estetty. Tämän toiminnon aktivointi ajaa järjestelmän sekoittimet ensin asetetun käyntijakson ajaksi AUKI-asentoon ja ajaa ne sen jälkeen KIINNIasentoon Automaattinen ohjelma kostean tasoitteen järjestelmällistä kuivaamista varten Tässä asetetaan suurin paluuveden lämpötila alkulämmityksen aikana. Kun valitaan tämä toiminto, sallitaan alkulämmityksen aikana käyttöveden tai uimaallasveden lämmitys. 25 C C C Alkulämmitysohjelman aktivointi. Tasoitteen kuivauksen vakio-ohjelman aktivointi. Lämmitysjakson yksittäisten vaiheiden keston 1 asetukset Ylläpitoajan asetus Jäähtymisjakson yksittäisten vaiheiden keston 1 asetukset kompressoria Keruuliuos- vesilämpöpumppu Ilmalämpöpumppu FIN-19

24 SUOMI Erikoistoimintojen aktivointi Näyttö Lämmitysjakson yksittäisten vaiheiden 1K lämpötilaerojen asetukset.... 5K... 10K Jäähtymisjakson yksittäisten vaiheiden lämpötilaerojen asetukset. Tasoitteen kuivauksen yksittäisen ohjelman aktivointi. Tämän toiminnon aktivointi mittaa sulatuksen alussa meno- ja paluuveden lämpötilan erotuksen ja aktivoi häiriön, jos arvo on >12 K. 1K... 5K... 10K Ilmalämpöpumppu Tämän toiminnon aktivointi asettaa kaksituntisen Ilmalämpöpumppu eston, mikäli menoveden lämpötilassa ei tapahdu odotettua pudotusta. Asiakaspalvelun toiminto Jäljellä oleva aika seuraavaan sulatukseen Vaaditun sulatuksen loppulämpötilan asettaminen sulatukselle kuuman kaasun avulla Tässä valitaan, minkä tyyppinen ulkolämpötilaanturi on käytössä. Tämän toiminnon aktivointi kytkee kaikki näytön segmentit 10 sekunniksi päälle. Esitetään kompaktissa muodossa lämmitysjärjestelmän kaikki mitatut lämpötilat. Esitetään kompaktissa muodossa lämmitysjärjestelmän kaikkien digitaalilähtöjen tilat. Esitetään kompaktissa muodossa lämmitysjärjestelmän kaikkien digitaalitulojen tilat. Esitetään kompaktissa muodossa jäähdytysjärjestelmän kaikki mitatut analogiarvot. Esitetään jäähdytysjärjestelmän kaikkien digitaalitulojen ja lähtöjen tilat kompaktissa muodossa. Esitetään kompaktissa muodossa kaikki käyttöveden kuumennukseen liittyvät lämpöpumpun enimmäisarvot. Lämmitys- ja apupumpun jälkikäyntiaikojen asetus. Jäähdytys-toimintatilan mahdolliset tehotasot näkyviin (1-2-3) laitteiston kokoonpanon mukaan. Manuaalisesti voidaan vaihtaa haluttuun tehotasoon. 2 C... 6 C C NTC-2 NTC-10 0s... 5s s Ilmalämpöpumppu, jossa sulatus kuumalla kaasulla Ohjausyksikkö ilman sisäänrakennettua näyttöä Jäähdytystoiminto Jäähdytystoiminto Käyttövesi Jäähdytystoiminto päällä FIN-20

25 6.5 Modeemi/pc-liitäntä Modeemi-valikossa valitaan modeemin asetukset. Asennusohje löytyy käytössä olevan etädiagnoosijärjestelmän asiakirjoista. Muutokset tehdasasetuksiin tulee tehdä huolellisesti, koska laitteiden tiedonsiirtoyhteys voi katketa. SUOMI Etädiagnoosin rajapinnan sovittaminen Asetusalue Näyttö Valitaan siirtonopeus sarjaliitännän tiedonsiirrolle Molemmin puolin on oltava asetettuna sama 9600 siirtonopeus Jokaiselle liitännälle voidaan antaa oma osoite. 0 Tämän arvon on oltava 001 normaalikäytössä Protokolla-asetus määrää, mitä etädiagnoositapaa Paikallinen käytetään (paikallinen tai modeemi) Etä GSM Etädiagnoositoiminnon voi suojata tunnuksella Tätä toimintoa ei vielä käytetä: Tässä asetetaan, minkälaisella puhelinyhteydellä etädiagnoosi modeemin avulla toimii. Ääni Pulssi Tässä valitaan, monenko hälytysäänen jälkeen etädiagnoosiohjain vastaa soittoon. Tätä toimintoa ei vielä käytetä FIN-21

26 SUOMI 7 Energian tehokas käyttö Jos lämmityskäyttö ohjataan ulkolämpötilan mukaan, laskee ohjausyksikkö paluuveden oletuslämpötilan asetetun lämmitysominaiskäyrän ja ajankohtaisen ulkolämpötilan perusteella. Lämmityskäyrä on säädettävä lämmitysjärjestelmän lasketun maksimaalisen paluulämpötilan mukaan. Painikkeiden kuumempi ( ) ja kylmempi ( ) avulla voidaan lämmityskäyrää suuntaissiirtää asiakaskohtaisesti ylöspäin tai alaspäin halutun huonelämpötilan saavuttamiseksi. Ohjaaminen paluulämpötilan kautta Lämpöpumppulämmitysjärjestelmän paluulämpötilan kautta tarjoaa seuraavat edut: ohjaaminen 1) Lämpöpumpun pitkät käyntiajat ja koko kierretyn lämmitystilavuuden lämmitys tarpeen mukaan. 2) Lämmitysjärjestelmän häiriötekijöiden huomioiminen (esim. aurinkolämpö) 3) Lämpötilaeron vähentäminen paluulämpötilan ollessa vakiona johtaa pienempiin menoveden lämpötiloihin ja sitä mukaa tehokkaampaan käyttöön. HUOMAA Lämmityskäyrä on säädettävä tarpeeksi ylös mutta niin alas kuin mahdollista! 7.1 Ulkolämpötilasta riippuvan lämmityskäyrän säätäminen Lämmityskäyrää tulee säätää erikseen ensimmäisen ja toisen/ kolmannen lämmityspiirin osalta sekä paikallisten ja rakenteellisten olosuhteiden mukaan, niin että haluttu huonelämpötila saavutetaan ulkolämpötilan vaihdellessa. Kun ulkolämpötila nousee, laskee paluuveden oletuslämpötila, jotta lämmityslaitteisto toimisi energiatehokkaasti. Nämä asetukset tehdään valikossa Asetukset - lämmityspiirit 1/2/3 ohjaus ulkolämpötilan kautta. Haluttu lämmityskäyrä voidaan säätää seuraavassa valikkokohdassa Lämmityskäyrä loppupiste. 1) Valikossa Asetukset lämmityskäyrän loppupiste ilmoitetaan suurin tarpeellinen paluulämpötila ulkolämpötilan ollessa -20 ºC. Päämääränä on keskimäärin vakiohuonelämpötila ulkolämpötilan vaihdellessa. 2) Kaikki lämmitysominaiskäyrät kohtaavat +20 ºC ulkolämpötilassa ja +20 ºC paluuveden lämpötilassa, eli siinä käyttöpisteessä ei vaadita enää mitään lämmöntuottoa. Pylväsnäytön avulla (painikkeet kuumempi ja kylmempi ) voidaan siirtää tätä käyttöpistettä välillä 5 ja 30 ºC kaltevaa akselia pitkin. Silloin koko lämmityskäyrä suuntaissiirtyy 1 K pylväsyksikköä kohti ylös tai alas. Käyttäjä voi säätää näitä omien lämpötilatoiveiden mukaiseksi. 3) Jokainen lämmityskäyrä on rajoitettu ylöspäin siihen arvoon, joka on asetettu kohdassa Asetukset - 1./2./3. lämmityspiiri lämmityskäyrän maksimi. Alaspäin lämmityskäyrän rajana on arvo 15 ºC (ilmalämpöpumppu) tai 18 ºC (maa- tai vesi-lämpöpumppu). kuva 7.1: Lämmityskäyrän säätömahdollisuudet FIN-22

27 7.1.1 Asetusesimerkkejä Lattialämmitys 35 C / 28 C Lämmönjakojärjestelmä (esim lattialämmitys) mitoitetaan menoveden suurimman vaadittavan lämpötilan mukaan tietyllä ulkoilman normilämpötilalla. Tämä normilämpötila riippuu lämpöpumpun sijaintipaikasta ja on Saksassa välillä -12 ja -18 ºC. Ohjausyksikköön ohjelmoitavan paluuveden lämpötilan maksimiarvo (= lämmityskäyrän loppupiste) on asetettava ulkolämpötilan -20 C mukaan: pystyakselilta haetaan tarvittava paluuveden lämpötila normilämpötilalla ja vaaka-akselilta normilämpötila. Leikkauspisteestä seurataan käyrää pystyakselille ja luetaan lämmityskäyrän loppupisteen arvo. Radiaattorit 55 C / 45 C Ulkoilman normilämpötila ºC Tarvittava menoveden lämpötila 35 C 35 C 35 C 55 C 55 C 55 C (normilämpötilassa) Meno- ja paluuveden lämpötilaero 7 C 7 C 7 C 10 C 10 C 10 C Tarvittava paluuveden lämpötila 28 C 28 C 28 C 45 C 45 C 45 C (normilämpötilassa) Asetettava lämmityskäyrän loppupiste 30 C 29 C 29 C 48 C 47 C 46 C Esimerkki 1 Esimerkki 2 HUOMAA Vaihe 1: Lämmityskäyrän sovittaminen paikallisiin ja rakenteellisiin olosuhteisiin säätämällä kaltevuuskulmaa (lämmityskäyrän loppupistettä). Vaihe 2: Halutun lämpötilatason asettaminen siirtämällä lämmityskäyrää ylös tai alas (pylväsnäyttö) SUOMI kuva 7.2: Lämmityskäyriä suurimman paluuveden oletuslämpötilan määrittämiseksi FIN-23

28 SUOMI Lämmityskäyrän optimoiminen Lämmityskäyrän optimoimiseen on olemassa kaksi mahdollisuutta: Kaltevuuden muuttaminen siirtämällä lämmityskäyrän loppupistettä ylös tai alas. Koko lämmityskäyrän nosto tai lasku painikkeiden kuumempi ( ) ja kylmempi ( ) avulla. Liian kylmä Jos Liian lämmin Ulkolämpötila alle -7 C ºC yli +7 C Lämmityskäyrän loppupisteen arvo C korkeammaksi Lämmityskäyrän loppupisteen arvo C matalammaksi Lämpimämpi ( ) / kylmempi ( ) C asteikkopykälää korkeammaksi Lämpimämpi ( ) / kylmempi ( ) C asteikkopykälää matalammaksi Lämpimämpi ( ) / kylmempi ( ) ºC korkeammaksi ja lämmityskäyrän loppupisteen arvo C matalammaksi Lämpimämpi ( ) / kylmempi ( ) ºC matalammaksi ja lämmityskäyrän loppupisteen arvo C korkeammaksi 7.2 Ohjaaminen huonelämpötilan kautta Erityisesti hyvin eristetyissä ja avoimesti rakennetuissa rakennuksissa tai suurten tilojen lämmityksessä on mahdollista käyttää vertailuhuoneen huonelämpötilaa paluuveden oletuslämpötilan laskemisessa. Nämä asetukset tehdään valikossa Asetukset - lämmityspiiri 1 ohjaus huonelämpötilan kautta. Säätämiskäyttäytyminen Mitä enemmän huonelämpötila poikkeaa huoneen oletuslämpötilasta, sitä nopeammin muuttuu paluuveden oletuslämpötila. Tarpeen vaatiessa voidaan muuttaa reaktioaikaa muokkaamalla säätöjakson pituutta (I-arvoa). Mitä pitempi säätöjakso, sitä hitaammin muuttuu huoneen oletuslämpötila. HUOMAA Asetettua huoneen ohjelämpötilaa ei voida muuttaa painikkeiden kuumempi ( ) ja kylmempi ( ) avulla. Ehdot: Laitteistoissa, joissa on hiljainen jäähdytys, käytetään huoneyksikköä huonelämpötilan mittaamiseen, muissa laitteistoissa on kytkettävä ylimääräinen huoneanturi (R13) N1-B8-analogiseen tuloliitäntään. Mahdollisesti vertailuhuoneessa oleva muu huonesäädin on kytkettävä pois päältä Pienimmän paluuveden oletuslämpötilan asettaminen, ilman tätä rakennus voi jäähtyä liikaa, jos vertailuhuoneen sisällä syntyy lämpöä. Suurimman paluuveden oletuslämpötilan asettaminen, muutoin rakennus voi kuumentua liikaa, jos ikkunat ovat auki. Tasainen huoneen oletuslämpötila mahdollisimman vähillä nostoilla tai laskuilla. HUOMAA Huonelämpötilaa säädettäessä tai oletuslämpötilaa muutettaessa huonelämpötila saattaa aluksi heilahdella oletuslämpötilan molemmin puolin. 7.3 Kiinteän arvon säätäminen/vaakatasoisen lämmitysominaiskäyrän asettaminen Erityistapauksissa, esimerkiksi varattaessa puskurisäiliötä vakiolämpötilaan, voidaan asettaa ulkolämpötilasta riippumaton ominaiskäyrä. Valinta tehdään valikossa Asetukset - lämmityspiirit 1/2/3 kiinteän arvon ohjaus. Haluttu paluuveden oletuslämpötila voidaan asettaa seuraavassa valikkokohdassa Kiinteän arvon ohjaus paluuveden oletuslämpötila. HUOMAA Asetettua kiinteää arvoa ei voida muuttaa painikkeiden kuumempi ( ) ja kylmempi ( ) avulla. FIN-24

29 8 Käyttöveden kuumennus Käyttöveden kuumennusta varten on käytettävä käyttövesivaraajia, joissa on riittävän isot lämmönvaihtimet, jotka pystyvät jatkuvasti siirtämään lämpöpumpun maksimaalisen lämmöntuoton. Ohjaus tapahtuu käyttövesivaraajaan asennetun anturin kautta, joka on kytketty lämpöpumpun ohjausyksikköön. Pelkän lämpöpumppukäytön aikana saavutettavissa olevat lämpötilat ovat pienemmät kuin lämpöpumpun maksimaalinen menoveden lämpötila. Korkeampia käyttövesilämpötiloja varten lämpöpumpun ohjausyksikkö tarjoaa laippalämmittimen ohjausmahdollisuuden. Vaihtoehtona on ohjata termostaatin kautta. Silloin jälkilämmitys laippalämmittimen avulla ei ole mahdollinen. HUOMAA Ylimääräisiä säätömahdollisuuksia lämpöpumpuilla, joissa on kuumassa kaasussa sijaitseva lisälämmönvaihdin kuvataan luvussa 12 sivulla33. SUOMI 8.1 Peruslämmitys lämpöpumpun avulla Laite tunnistaa käyttöveden kuumennuksen tarpeen, jos senhetkinen käyttöveden lämpötila < (on pienempi kuin) oletuslämpötila käyttöveden hystereesi. Laite lopettaa käyttöveden kuumennuksen, jos käyttöveden lämpötila > oletuslämpötila HUOMAA Sulatus tai korkeapaineturvaohjelma voivat keskeyttää käyttöveden lämmityksen. Valikko Alivalikko Asetusarvo Esimääritys Käyttöveden kuumennus Esimääritys Laippalämmitin taul. 8.1: Käyttöveden peruslämmityksen asetus (käyttäjän asetukset tehdään käyttöohjeiden mukaan) Saavutettavissa olevat käyttövesilämpötilat Pelkästään lämpöpumpun avulla saavutettavissa oleva suurin käyttövesilämpötila riippuu seuraavista tekijöistä: Lämpöpumpun lämmöntuotosta Varaajaan asetetusta lämmönvaihtimesta ja Tilavuusvirtauksesta, joka riippuu painehäviöstä ja kiertopumpun syöttötehosta Lämmönlähteestä riippuvat käyttövesilämpötilat Lämpöpumpun ohjausyksikkö määrittää automaattisesti suurimman mahdollisen käyttöveden lämpötilan, joka nimitetään LPmaksimiksi. LP maksimi riippuu, paitsi luvussa sivulla25 osoitetuista tekijöistä, myös lämmönlähteen eli ilman, keruuliuoksen tai veden ajankohtaisesta lämpötilasta. Mahdollisimman suuren käyttöveden lämpötilan saavuttamiseksi jaetaan lämmönlähteen lämpötilan sallittu alue lämpötilasektoreiksi. Jokaiseen sektoriin kuuluu tietty LPmaksimilämpötila. Oletusarvona on aina 65 ºC. Kun käyttöveden kuumennuksen aikana lämpöpumpun avulla korkeapainepressostaatti reagoi, mitataan senhetkinen lämmönlähdelämpötila ja määritetään siihen kuuluva LP maksimilämpötila tällä tavalla: Mitatusta käyttövesilämpötilasta vähennetään 1 K ja tallennetaan tulos LP maksimiksi. FIN-25

30 SUOMI 8.2 Lisälämmitys laippalämmittimen kanssa/toinen lämmönkehitin Lisälämmitys tarkoittaa, että lämpöpumppu huolehtii käyttöveden kuumennuksesta LP maksimilämpötilaan asti. Sen jälkeen ylimääräinen lämmönkehitin kuumentaa käyttövettä lisää, kunnes haluttu oletuslämpötola on saavutettu. Lisälämmitys aktivoituu vain, mikäli haluttu oletuslämpötola on suurempi kuin LPmaksimi -lämpötila. Lisälämmitys käynnistyy, jos Haluttu käyttövesilämpötila on suurempi kuin lämpöpumpun avulla saavutettavissa oleva lämpötila. Jos lisälämmityksen aikana käyttöveden lämpötila laskee alle arvon oletuslämpötila miinus käyttöveden hystereesi, päättyy lisälämmitys ja peruslämmitys lämöpumpun avulla käynnistyy. Lämmönkehittimen valinta käyttöveden kuumennusta varten riippuu lämpöpumppulaitteiston käyttötavasta, sen kokoonpanosta sekä laitteiston ajankohtaisesta tilanteesta. Valikko Alivalikko Asetusarvo Esimääritys Käyttöveden kuumennus Esimääritys Laippalämmitin taul. 8.2: Käyttöveden lisälämmityksen salliminen laippalämmittimen avulla (käyttäjän asetukset tehdään käyttöohjeiden mukaan) 8.3 Lämpösterilointi Lämpösterilointia varten ilmoitetaan käynnistysajankohta. Lämpösteriloinnin käynnistyksen yhteydessä pyritään heti asetetun lämpötilan saavuttamiseen. Käyttöveden kuumentimen valinta riippuu lämpöpumppulaitteiston käyttötavasta, sen kokoonpanosta sekä laitteiston ajankohtaisesta tilanteesta. Lämpösterilointi päättyy, kun asetettu lämpötila on saavutettu. Lämpösteriloinnin asetusvalikon avautuminen edellyttää, että esimäärityksessä on valittu kaksivalenssinen lämmitysjärjestelmä ja/tai laippalämmittimen kohdalla on valittu kyllä. HUOMAA Lämpösterilointi päättyy, mikäli oletuslämpötilaa ei vielä ole saavutettu neljän tunnin kuluttua. Asetettu käynnistysaika voidaan aktivoida tai deaktivoida jokaiselle viikonpäivälle erikseen. 9 Ohjelman kuvaus 9.1 Häiriöt Häiriö pysäyttää lämpöpumpun. Jos laitteisto pystyy hyödyntämään toista lämmönlähdettä, siirtyy lämmitys ja käyttöveden kuumennus sille. Yksienergialaitteistoissa käyttöveden kuumennus päättyy. Uppokuumennin pitää pienimmän sallitun menoveden lämpötilaa yllä. Lämpöpumpun ohjausyksikkö ilmoittaa häiriöstä tekstin muodossa ja lisäksi ESC-painike vilkkuu punaisena. Lämpöpumppu on estetty. Kun häiriö on poistunut, voidaan lämpöpumppu jälleen käynnistää painamalla ESC. (Myös ohjausjännitteen poiskytkeminen kuittaa olemassa olevan häiriön). HUOMAA Pelkästään sähköllä toimivissa laitteistoissa voidaan siirtää lämmitystehtävä uppokuumentimelle ja käyttöveden kuumennuksen laippalämmittimelle vaihtamalla käyttötilaan 2.lämmönkehitin. 9.2 Lämpötilaraja (kaksivalenssipiste) Kaksivalenssipisteeksi tai lämpötilarajaksi sanotaan ulkolämpötilaa, jossa lämpöpumppu juuri vielä kattaa lämmönkulutuksen. Siinä lämpötilassa on siirryttävä käyttämään lämpöpumpun lisäksi lisälämmönkehitintä eli esim. uppokuumenninta tai lämmityskattilaa. Teoreettinen lämpötilaraja voi poiketa optimipisteestä energiakulutuksen kannalta. Erityisesti vuodenaikoina jolloin yöt ovat kylmiä ja päivät lämpimiä, on mahdollista pienentää energiankulutusta käyttäjän toivomusten ja tottumusten mukaan lämpötilarajaa alentamalla. Lämpöpumpun ohjausyksikön valikossa Asetukset 2. lämmönkehitin lämpötilaraja voidaan säätää tätä arvoa. 9.3 Kunnallistekniikan esto/lämpöpumpun käytön esto Sähköyhtiö voi vaatia, että lämpöpumppu kytketään pois päältä tiettyinä aikoina ehtona edulliselle sähkön hinnalle. Tällainen esto katkaisee sähkön ID3-liittimen kohdalta. Tavallisesti lämpötilarajaa käytetään pelkästään sähköä (yksienergia-)käyttävissä ilma/vesi-lämpöpumppulaitteistoissa tai lisälämpönsä lämmityskattiloista hankkivissa (kaksivalenssisissä) laitteistoissa.. Laitteistoissa, joissa käytetään pelkästään sähköä, pyritään 5 C:n lämpötilarajaan. Lämpötilaraja määritetään ulkolämpötilasta riippuvasta rakennuksen lämmitystarpeesta ja lämpöpumpun lämmitystehokäyrästä. Jos esimäärityksessä on asetettu Käyttötapa kaksivalenssinen-vaihtoehtoinen, on lämpöpumppu estetty, kun ulkolämpötila laskee alle asetetun lämpötilarajan. Ilman kunnallistekniikan estoa siihen kohtaan on asennettava mukana toimitettu silta. FIN-26

31 Eston asetukset tehdään valikossa Asetukset - 2.lämmönkehitin kunnallistekniikan esto. Lisälämmöllä varustetut laitteistot voivat reagoida estoon eri tavalla: EVU1: Lämpöpumppu on estetty, toinen lämmönkehitin toimii ainoastaan jos suoritustaso 3 on vaatimuksena (ks. luvussa 9.5 sivulla28). EVU2 Lämpöpumppu on estetty, toinen lämmönkehitin toimii lämmitystarpeen vaatiessa. EVU3: Lämpöpumppu on estetty, toinen lämmönkehitin toimii ainoastaan säädettävän EVU3-lämpötilarajan alapuolella. Pelkästään sähköä käyttävissä laitteistoissa estetään toinen lämmönkehitin kunnallispalvelun eston ajaksi. Eston asetukset eivät näy. HUOMAA Sellaiselle ulkoiselle lämpöpumpun käytön estolle, joka ei automaattisesti pääty enintään kahden tunnin kuluttua, on käytettävä ulkoista estoliitäntää (kosketin ID4). Pienimmän sallitun paluulämpötilan alittuessa lämpöpumppu voi käydä vaikka, pilkku ja kun POIS estosignaali on päällä. SUOMI 9.4 Toisen lämmönkehittimen ohjaus Uppokuumentimien ohjaus Sähkökäyttöisissä laitteistoissa uppokuumentimia käytetään lisälämmittiminä. Ne kytketään päälle ja pois päältä tarpeen mukaan, mikäli esimäärityksissä on valittu Yksienergiakäyttö sekä asetettu lämpötilaraja (ks. luvussa 9.2 sivulla26) alittuu Vakioksi säädetty lämmityskattila (sekoitinohjaus) Tällainen lämmityskattila kuumennetaan tiettyyn kiinteään lämpötilaan, esim. 70ºC:een, kun lämpöpumpun ohjausyksikkö antaa käskyn. Lämpötila on asetettava niin korkeaksi, että myös käyttöveden kuumennus voi tarpeen vaatiessa tapahtua kattilan avulla. Lämpöpumpun ohjausyksikkö ohjaa sekoitinta, joka sekoittaa sen verran kuumaa vettä kattilasta, että haluttu paluuveden oletuslämpötila tai käyttöveden lämpötila saavutetaan. Kattilaa ohjataan lämpöpumpun ohjausyksikön toisen lämmönkehittimen lähdön kautta ja toisen lämmönkehittimen käyttötavaksi on valittava vakio Liukuvasti ohjattu lämmityskattila (poltinohjaus) Vastakohtana vakiona ohjattuun kattilaan toimittaa liukuvasti ohjattu kattila suoraan sellaista lämmitysvettä, jonka lämpötila on ulkolämpötilan mukaan säädetty. 3-tieventtiiliä ei käytetä ohjaamiseen, sen tehtävänä on johtaa lämmitysveden virtausta käyttötilan mukaan kattilan ohi tai kattilan läpi. Puhtaassa lämpöpumppukäytössä lämmitysvesi ohjataan kattilan ohi lämpöhäviöiden välttämiseksi. Jos ennestään on olemassa säänmukainen poltinohjaus, on poltinohjauksen jännitesyötön oltava katkaistuna silloin, kun käytetään ainoastaan lämpöpumppua. Kattilan ohjaus on kytkettävä lämpöpumpun ohjausyksikön toisen lämmönkehittimen lähtöön ja toisen lämmönkehittimen käyttötavaksi on valittava liukuva. Poltinohjauksen ominaiskäyrä säädetään lämpöpumpun ohjausyksikön mukaan Erikoisohjelma vanhemmille lämmityskattiloille ja keskusvaraajalaitteistoille Jos toinen lämmönkehitin on vaadittu ja valikossa Asetukset- 2. lämmönkehitin erkoisohjelma on aktivoitu, pysyy 2.lämmönkehitin vähintään 30 tuntia käytössä. Jos siinä aikana lämmönkulutus vähenee, siirtyy toinen lämmönkehitin valmiustilaan (jännite on päällä, mutta sekoitin on KIINNI). Kokonaan se sammutetaan vasta sen jälkeen, kun toista lämmönkehitintä ei ole tarvittu 30 tuntiin. Tätä erkoisohjelmaa voidaan kaksivalenssijärjestelmässä hyödyntää seuraavalla tavalla: 1) Vanhemmissa öljy- tai kaasukattiloissa, jotta vältytään korroosiovaurioilta, jotka johtuvat toistuvasta kastepisteen alittumisesta. 2) Keskusvaraajalaitteistoissa, niin että varaajassa aina on riittävästi kuumaa vettä seuraavaa päivää varten, riippumatta ajankohtaisesta lämmönkulutuksesta Kaksivalenssinen regeneroiva Jos laitteistoon on kytketty regeneroiva lämmönkehitin (esim. aurinko, puu), on sille annettava etusija lämpöpumppuun nähden (ks. kuva 2.4 liitesivulla AIV). Silloin valitaan esimäärityksessä kaksivalenssinen-regeneroiva. Niin kauan kuin regeneroiva varaaja on kylmä, käyttäytyy järjestelmä kuin puhdas yksienergiajärjestelmä. Regeneroivan varaajan anturi liitetään analogituloon N1-B8. Kaksivalenssisekoittimen lähdöt ovat aktiiviset. HUOMAA Lämpöpumpuissa, joissa ei ole sisäänrakennettua menovesianturia, on tämä hankittava lisävarusteena (N1-B5). Perustoiminto: Regeneroivan varaajan lämpötila mitataan ja verrataan vastaavan lämmitysvaatimuksen (käyttövesi,lämmitys, uimaallas) menovesilämpötilaan. Jos lämpötila on suurempi kuin alla luetellut olosuhteet edellyttävät lämpöpumppu pysähtyy ja käytetään regeneroivaa varaajaa toisenalämmönkehittimenä ja kaksivalenssisekoitin hoitaa ohjauksen. Esto lämmityskäytössä: Jos varaajan lämpötila on K suurempi kuin ajankohtainen menoveden lämpötila lämpöpumpun lämmityskäyttö on estetty. Lämpöpumppua aletaan käyttää vasta sitten, kun regeneroivan FIN-27

32 SUOMI varaajan ja menoveden lämpötilan ero on pienempi kuin kytkentäarvon puolikas. HUOMAA Aurinkoenergiakäytössä tulisi asettaa maksimaalinen ylilämpötila, jotta lämpöpumppu ei joudu toistuvasti päälle ja pois. Esto käyttöveden kuumennuksessa: Jos varaajan lämpötila on 5K suurempi kuin ajankohtainen käyttöveden lämpötila, estetään lämpöpumpun käyttö käyttöveden kuumennuksessa. Lämpöpumppua aletaan käyttää vasta sitten, kun rinnakkaisen puskurisäiliön ja käyttöveden lämpötilan ero on pienempi kuin 3K. Esto uima-allaskäytössä: Jos varaajan lämpötila on suurempi kuin 35ºC (tämä arvo on säädettävissä välillä ºC valikossa Asetukset 2.lämmönkehitin), estetään lämpöpumpun käyttö uima-altaan lämmityksessä. Lämpöpumppua aletaan käyttää vasta sitten, kun rinnakkaisen puskurisäiliön lämpötila on 5K alle kytkentälämpötilan. Kun jokin näistä kolmesta estosta on voimassa, on lämpöpumppu estetty. Näytössä lukee: LP odottaa, esto KR. 2. lämmönkehittimen lähtöä ei ohjata. Sekoitinohjaus: Mikäli ei ole kaksivalenssinen-regeneroiva estoa, ohjataan sekoitinta pysyvästi KIINNI. Mikäli on kaksivalenssinen-regeneroiva esto käyttöveden tai uima-altaan vuoksi, ohjataan sekoitinta pysyvästi AUKI. Mikäli on kaksivalenssinen-regeneroiva esto lämmityksen vuoksi, sekoittimen ohjaus aktivoituu. 9.5 Tehonohjaus Lämpöpumpun ohjausyksikkö tuntee enintään 3 suoritustasoa L1, L2 ja L3, joita se käyttää lämmönkulutuksen mukaan. Jos lämmönkulutus lisääntyy, siirrytään seuraavalle ylemmälle tasolle, jos lämmönkulutus vähenee, siirrytään seuraavalle alemmalle tasolle. L1: Lämpöpumppu käy yhdellä kompressorilla L2: Lämpöpumppu käy kahdella kompressorilla L3: Lämpöpumppu käy ja 2.lämmönkehitin on päällä (ei yksivalenssisissa laitteistoissa) Käynnistyksen tai jännitekatkon jälkeen lämpöpumpun ohjausyksikkö käynnistyy aina suoritustasolla L1. Sulatuksen, uima-allasveden tai käyttöveden kuumennuksen sekä kunnallispalvelun eston jälkeen suoritustasoja ei muuteta Lämpöpumppu yhdellä kompressorilla Vaihtamisen ehdot: Tasosta L1 tasoon L3, jos ohjausyksikkö on vaatinut lisää lämpöä yli 60 minuuttia ja samalla ulkolämpötila on ollut yli 60 minuuttia 2.lämmönkehittimen lämpötilarajan alapuolella. Tasosta L3 tasoon L1, jos ohjausyksikkö on vaatinut vähemmän lämpöä yli 15 minuuttia tai lämpötilaraja on ylitetty Lämpöpumppu kahdella kompressorilla Vaihtamisen ehdot: Tasosta L1 tasoon L2, jos ohjausyksikkö on vaatinut yli 25 minuuttia "lisää lämpöä", Tasosta L2 tasoon L3, jos ohjausyksikkö on vaatinut lisää lämpöä yli 60 minuuttia ja samalla ulkolämpötila on ollut yli 60 minuuttia lämpötilarajan alapuolella. Tasosta L3 tasoon L2 tai L1, jos ohjausyksikkö on vaatinut vähemmän lämpöä yli 15 minuuttia tai lämpötilaraja on ylitetty. Tasosta L2 tasoon L1, jos ohjausyksikkö on vaatinut yli 15 minuuttia "vähemmän lämpöä". Suoritustasolla L1 lämpöpumpun kompressori kytkeytyy päälle tai pois päältä ohjausyksikön signaalien mukaan. Suoritustasolla L2 yksi lämpöpumpun kompressori käy jatkuvasti peruskulutuksen kattamiseksi. Lämpöpumpun toinen kompressori kytkeytyy päälle tai pois päältä ohjausyksikön signaalien mukaan. Suoritustasolla L3 molemmat kompressorit käyvät jatkuvasti kohonneen peruskulutuksen kattamiseksi, säätäminen kohdistuu toiseen lämmönkehittimeen. Sulatuksen aikana vain yksi kompressori on käynnissä. Tehotaso Lämpöpumppu, jossa on yksi kompressori Lämpöpumppu, jossa on kaksi kompressoria Taso L1 Vain yksi kompressori tarpeen mukaan Vain yksi kompressori tarpeen mukaan Taso L2-1 kompressori peruskulutukselle, 1 kompressori tarpeen mukaan Taso L3 Yksi kompressori ja toinen lämmönkehitin, tarvittaessa Kaksi kompressoria ja toinen lämmönkehitin Sulattaa Kompressori on käynnissä Yksi kompressori on käynnissä Käyttöveden kuumennus Kompressori on käynnissä Ulkolämpötilasta riippuen on yksi tai kaksi kompressoria käynnissä Uima-allasveden lämmitys Kompressori on käynnissä Asetuksista riippuen ovat yksi tai kaksi kompressoria käynnissä FIN-28

33 9.5.3 Korkean lämpötilan ilma-vesilämpöpumput Yli 10 ºC:n ulkolämpötilassa on periaatteessa käynnissä vain 1 kompressori. Jos ulkolämpötila on alle 10 ºC ja menoveden lämpötila on suurempi kuin 50 ºC, astuvat molemmat kompressorit käyttöön: ensin kytkeytyy ensimmäinen kompressori ja vähän ajan kuluttua toinen kompressori päälle. Kun lämmitystarve päättyy tai esto astuu voimaan, kytkeytyvät molemmat kompressorit yhdessä pois päältä Suoritustason suhteen korkean lämpötilan lämpöpumppu käyttäytyy tällä lämpötila-alueella kuin yhden kompressorin lämpöpumppu, riippumatta kokoonpanovalikon valinnasta, eli toista suoritustasoa ei ole. Mikäli luvussa sivulla28 mainitut ehdot kolmanteen suoritustasoon siirtymiseksi täyttyvät, astuu 2. lämmönkehitin käyttöön. SUOMI 9.6 Hystereesi Valikossa Asetukset voidaan asettaa hystereesi erilaisia vaatimuksia varten. Hystereesi muodostaa neutraalin vyöhykkeen vastaavan oletuslämpötilan ympärille. Lämmitystarve astuu voimaan, mikäli ajankohtainen lämpötila on pienempi kuin oletuslämpötila vähennettynä hystereesillä. Lämmitystarve pysyy voimassa, kunnes ajankohtainen lämpötila ylittää neutraalin vyöhykkeen ylärajan. Näin oletusarvon ympärille muodostuu kytkentäalue. 9.7 Kiertopumppujen ohjaus Lämmönkiertopumppu/jäänesto Lämmönkiertopumppua varten on olemassa kaksi käyttötilaa, joiden asetukset ovat valikossa "Asetukset. Lämmönkiertopumpun optimoinnin asetusarvo : Lämmönkiertopumppu on aina käynnissä, paitsi käyttöveden kuumennusta ja uima-altaan lämmistystä varten sekä toimintatilassa Kesä. Lämmönkiertopumpun optimoinnin asetusarvo : Lämmönkiertopumppu käy 30 minuuttia sen jälkeen, kun verkkojännite on kytketty päälle ja sen jälkeen kun lämpöpumppu on kytketty pois päältä. Siirryttäessä lämmityskäytöstä käyttöveden kuumennukseen tai uima-allasveden lämmitykseen, käy lämmönkiertopumppu vielä vähintään 1 minuutin ajan. Lämmönkiertopumppu on jatkuvasti käynnissä, jos ulkolämpötila on pienempi kuin 3ºC, jos paluuveden lämpötila on pienempi kuin 15ºC sekä silloin, jos ilma-vesi-lämpöpumpun jäänestoanturin lämpötila on pienempi kuin 6 ºC Käyttöveden kiertopumppu Käyttöveden kuumennuksen aikana on käyttöveden kiertopumppu käynnissä. Jos lämmityskäytön aikana tarvitaan käyttöveden kuumennusta, kytkeytyy lämmönkiertopumppu pois päältä ja käyttöveden kiertopumppu käynnistyy, mikäli lämpöpumppu käy. Paluuveden oletuslämpötilan hystereesi Lämmitystoimintaa varten voidaan asettaa hystereesi paluuveden oletuslämpötilan molemmin puolin. Jos hystereesi on suuri, käy lämpöpumppu pitempiä aikoja ja paluuveden lämpötilaheilahdukset ovat suuria. Pieni hystereesi vähentää kompressorin käyntiaikoja ja lämpötilan heilahduksia. HUOMAA Lattialämmityksiä varten, joissa on suhteellisen tasaiset ominaiskäyrät, kannattaa asettaa 1 K:n hystereesi, koska liian iso hystereesi saattaa estää lämpöpumpun käynnistymisen. Lämmön, käyttöveden tai uima-altaan kiertopumppua ohjaamalla määritetään, mihin lämpöpumpun tuottaman lämmön tulee virrata. Eri lämmitystarpeiden erillinen käsittely mahdollistaa lämpöpumpun käytön mahdollisimman pienellä menoveden lämpötilalla, joka säästää energiaa. Lämmitysjäähdytyslämpöpumpuissa voidaan ohjata sen lisäksi jäähdytyskiertopumppuja (luvussa 12 sivulla33). HUOMAA Pumppumoduulien suuntaisventtiilit huolehtivat oikeasta virtaussuunnasta. Jos lämmönkiertopumppu on ollut yli 40 minuuttia pois päältä tai jos paluuveden lämpötila on laskenut oletusarvon alle, kytkeytyy pumppu 7 minuutiksi päälle, niin että paluuvesianturi tuntee lämmityspiirin ajankohtaisen lämpötilan (huuhtelu). Asetuksista riippumatta lämmönkiertopumppu käy aina käyttötiloissa lämmitys ja sulatus sekä hallanvaaran aikaan. Laitteistoissa, joissa on useampia lämmityspiirejä, on piirien 2 ja 3 lämmönkiertopumpulla sama tehtävä. HUOMIO! Lämpöpumpun jääneston ylläpitäminen edellyttää, että ohjausyksikkö on jatkuvasti päällä eikä virtaus lämpöpumpun läpi katkea. HUOMAA Kesä-toimintatilan aikana lämmityksen pumppu käy 150 tunnin välein 1 minuutin ajan, jotta pumppu pysyy toimintakunnossa. Jos lämpöpumpussa on lisälämmönvaihdin ja Asetukset rinnakkaislämmitys käyttövesi asennossa, käy käyttöveden kiertopumppu lämmityskäytön aikana lämmityksen kiertopumpun kanssa rinnakkain, kunnes maksimilämpötila on saavutettu. FIN-29

34 SUOMI Uima-allasveden kiertopumppu Uima-altaan kiertopumppu on käynnissä uima-allasveden lämmityksen aikana. Käynnissä oleva uima-allasveden lämmitys keskeytyy aina käyttöveden kuumennusvaatimuksesta, sulatuksesta tai lämmityksen ominaiskäyrän nostamisesta (esim. yöllisen alennuksen jälkeen), mutta ei keskeydy, jos ohjausyksikkö vaatii talolle "lisää lämpöä". Jos uima-altaan lämmitys on ollut yli 60 minuuttia käynnissä, kytkeytyy uimaaltaan kiertopumppu 7 minuutiksi pois päältä sekä lämmönkiertopumppu päälle, niin että paluuvesianturi tuntee lämmityspiirin ajankohtaisen lämpötilan. Jos näiden 7 minuutin aikana ohjausyksiköstä tulee "lisää lämpöä"-signaali, käsitellään ensin lämmitysvaatimus. HUOMAA Kesä-toimintatilassa uima-allasveden lämmitys ei keskeydy 60 minuutin kuluttua huuhtelun vuoksi Apukiertopumppu Apupumpun lähtö on muokattavissa, jotta apupumppua voidaan käyttää rinnakkain lämpöpumpun kompressorin kanssa. Konfigurointi lämmitys-, käyttövesi- ja uima-allaskäyttöä varten on mahdollinen. Pumppu käy myös, jos paluuveden lämpötila on Lämmönlähteen ensiöpumppu Ensiöpumppu siirtää lämmönlähteen lämpöenergian lämpöpumpun luokse. Lämpöpumpun tyyppi ilma vesilämpöpumppu maalämpöpumppu vesi vesilämpöpumppu ensiöpumppu Puhallin Keruuliuoksen kiertopumppu Kaivopumppu pudonnut alle 15 ºC tai jos ilma-vesi-lämpöpumpun jäänestoanturin lämpötila on pudonnut alle 6 ºC. Kesä-toimintatilan aikana apupumppu käy 150 tunnin välein 1 minuutin ajan. Keruuliuoksen tai kaivoveden kiertopumppu on aina käynnissä, kun lämpöpumppu on toiminnassa. Pumppu käynnistyy minuutin ennen kompressoria ja pysähtyy minuutin kompressorin pysähtymisen jälkeen. Ilma-vesi-lämpöpumpuissa puhallin kytkeytyy pois päältä sulatuksen ajaksi. 10 Ilma-vesi-lämpöpumppujen käynnistys Kun ilma-vesi-lämpöpumppu seisokin jälkeen saa virtaa, käynnistyy se ulkolämpötilan ollessa alle 14 ºC tai 10 ºC sulatuksella. Sitä varten paluuveden lämpötilan on oltava vähintään 18ºC, jotta estetään se, että sulatus keskeytyy jäänestoanturin vähimmäislämpötilan alittuessa. Käynnistys-toiminnon aktivointi sallii yhdeksi tunniksi toisen lämmönkehittimen toiminnan,, estää sulatuksen tai keskeyttää käynnissä olevan sulatuksen. Lämmityksen kiertopumppu on käynnistyksen aikana jatkuvasti päällä ja käyttövesi- tai uima-allasvaatimukset jäävät huomioimatta. HUOMAA Matalalla lämmitysvesilämpötilalla lämmitetään ensin puskurisäiliötä ennen lämmityspiirien toinen toisensa jälkeen avaamista. 11 Alkulämmitysohjelma (lattiatasoitteen kuivaus) Lattiatasoitteen alkulämmityksessä noudatetaan standardeja ja direktiivejä, jotka on sovellettu lämpöpumppulämmityslaitteistolle (ks. luvussa 11.1 sivulla31). Yksittäisten ohjelmien aktivointi tapahtuu valikossa Erikoistoiminnot - alkulämmitysohjelma ). Alkulämmityksen säännöt: Ensimmäisen ja toisen lämmityspiirin lämmönkiertopumput ovat jatkuvassa käytössä Ohjelmoidut alennukset tai nostot jäävät huomioimatta, on voimassa kiinteä hystereesi ± 0,5 K (valikon kokoonpanoasetuksista riippumatta) Toisen lämmönkehittimen lämpötilaraja on kiinteästi +35 ºC (valikon kokoonpanoasetuksista riippumatta) Laskettu oletuslämpötila on voimassa kaikissa lämmityspiireissä Lämmityspiirien 2/3 sekoitin on ohjattu pysyvästi AUKIasentoon. Häiriöt tai sähkökatkokset ainoastaan keskeyttävät ohjelman. Kun sähkövirta palaa tai häiriö kuitataan, jatkuu ohjelman suorittaminen. Ohjausyksikkö tallentaa viimeisen kokonaan suoritetun alkulämmitysohjelman tiedot HISTORIA-tiedostoon. HUOMAA Mikäli valmistajan erikoisvaatimuksia ei ole, suositellaan tasoitteen kuivauksen vakio-ohjelman suorittamista (suurin paluuvesilämpötila ºC). HUOMAA Ellei 3 minuutin aikana alkulämmitysohjelman käynnistyksestä paineta mitään painiketta vaihtuu näyttö minuutin välein. Näytön alarivillä näkyvät ajankohtainen alkulämmitysvaihe, oletuslämpötila, kuluneet ja kokonaistunnit. FIN-30

35 11.1 Lämpöpumppulämmityslaitteiston direktiivin sovellutus Direktiivi lähtee kokonaisista vuorokausista, joiden osalta tietty lämpötila on saavutettava tai ylläpidettävä. Jos tasoite on hyvin kostea, näitä lämpötiloja ei useinkaan pystytä saavuttamaan oletetussa ajassa. Kuitenkin lämpötilan tason ylläpito tiettynä ajanjaksona on pakollinen riittävän lämmityksen kannalta. Siksi standardin vuorokaudet on muutettu ohjelmavaiheiksi. Yksi vaihe vastaa vuorokausien tai tuntien lukumäärän sekä siihen kuuluvan lämpötilan yhdistelmää. HUOMAA Lämpöpumpun lämmöntuoton ja lämmitetyn asuinpinta-alan suhteesta riippuen voidaan ilmoitetut vähimmäislämmitysajat myös ylittää, koska vaadittu vähimmäistuntimäärä lasketaan yhteen vasta sen jälkeen, kun oletuslämpötila on saavutettu. Vastaavat standardit ja direktiivit kuvaavat joskus lämmitysjärjestelmän menoveden lämpötilaa. Lämpöpumpun ohjausta varten on kuitenkin paluuveden lämpötila ratkaiseva. HUOMAA Alkulämmitysohjelmaa varten on ilmoitettava suurin paluuvesilämpötila. Se saadaan suurimmasta menovesilämpötilasta josta vähennetään lämpötilahäviö (esim. 7K). SUOMI 11.2 Standardin EN mukainen alkulämmitys Tätä ohjelmaa käytetään lattialämmitysten toimintatestinä ja se suoritetaan tasoitteen ohjeenmukaisen odotusajan jälkeen. Sen tarkoituksena on osoittaa tasoitteen tai lattialämmityksen mahdollisia puutteita. 1). Vaihe: Testauksen aikana on pidettävä 20 ºC:n vakiopaluuvesilämpötila 72 tunnin eli 3 vuorokauden ajan. 2). Vaihe: Suurin (säädettävissä oleva) paluuvesilämpötila on pidettävä 96 tunnin eli 4 vuorokauden ajan. 3). Vaihe: Lämpöpumppu pysyy niin kauan pois päältä, kunnes paluuvesilämpötila on laskenut alle 20 ºC:een. 3-vaiheen kesto on rajoitettu enintään 72 tuntiin, koska korkeilla ulkolämpötiloilla 20 ºC:n paluuvesilämpötila ei välttämättä alitu. HUOMIO! Tämä alkulämmitys on suoritettava lattialämmityksen toiminnan tarkastamiseksi. Sementtilattioissa on odotettava tasoitteen levityksestä vähintään 21 vuorokautta, kalsiumsulfaattilattioissa vähintään 7 vuorokautta ennen ohjelman suorittamista. Vasta tasoitteen odotusajan ja menestyksellisen alkulämmitystestauksen jälkeen on edellytyksiä asentaa lattiaan muita päällysteitä. FIN-31

36 SUOMI 11.3 Tasoitteen kuivaus Yleiset ohjeet Tämän ohjelman tarkoituksena on vähentää tasoitteen kosteutta sen verran, että lattian päällysteitä voidaan asentaa. Sitä huolimatta on kosteusmittaus pakollinen, tarvittaessa on suoritettava toinen kuivaus. Tasoitteen kuivauksessa on noudatettava tietty määrä vaiheita, joissa on tietyt lämpötilat ja ajanjaksot. Lämmitysohjelma valitaan valikosta Tasoitteen kuivaus - vakio-ohjelma. Mikäli tasoitteen asentaja ei muuta edellytä, on tavallisesti käytettävä vakio-ohjelmaa. Ainoastaan erikoistapauksissa kannattaa muokata vakio-ohjelmaa tapauskohtaisesti. Silloin voidaan valita valikosta Tasoitteen kuivaus - yksittäinen ohjelma Tasoitteen kuivauksen vakio-ohjelma Ohjelmassa on kahdeksan vaihetta ja sitä käytetään tavallisesti kaikkien lattialämmitysjärjestelmien kohdalla. Alkulämmitysohjelmaa varten on asetettava suurin sallittu pakuuvesilämpötila, esim. 32 ºC. Vaihe 1-4: Vaihe 5: Vaihe 6-8: Alkulämmitysjakso Ylläpitojakso Jäähdytysjakso Vaiheet 1 4 ovat alkulämmityksiä ja kestävät kukin vuorokauden. Niiden aikana nostetaan paluuveden oletuslämpötilaa 20 ºC:sta vaiheittain aina suurimpaan paluuvesilämpötilaan. Ohjelmajakson lopetus edellyttää kahden ehdon täyttämistä. Vastaava vaiheen oletuslämpötila on saavutettava tai ylitettävä ja aikaa tulee kulua vuorokausi. Jos lämpötila saavutetaan ennen kuin vuorokausi on kulunut, pitää lämpöpumppu tätä oletuslämpötilaa yllä jäljellä olevan ajan. Huomioon ei oteta, kuinka kauan kyseinen lämpötila on vallinnut. Vaiheessa 5 suurin paluuvesilämpötila on pidettävä 264 tunnin ajan. Sen jälkeen lasketaan yhteen ne ajat, joiden aikana suurin paluuvesilämpötila todella vallitsi. Raja ylöspäin auki, raja alaspäin, oletusarvo hystereesi. Tämä ylläpitojakso päättyy vasta, kun yhteenlaskettu aikamäärä on 264 tuntia. Vaiheet 6 8 ovat jäähdytyksiä ja kestävät kukin vuorokauden. Niiden aikana lasketaan vaiheittain paluuveden oletuslämpötilaa suurimmasta paluuveden lämpötilasta 20 ºC:een. Jäähdytysvaiheen lopetus edellyttää kahden ehdon täyttämistä. Vastaavan vaiheen oletuslämpötilan on alituttava ja aikaa tulee kulua vuorokausi. Jos lämpötila alittuu ennen kuin vuorokausi on kulunut, pitää lämpöpumppu tätä oletuslämpötilaa yllä jäljellä olevan ajan. Huomioon ei oteta, kuinka kauan kyseinen lämpötila on vallinnut. Jäähdytysvaiheen kesto on rajoitettu enintään 72 tuntiin, koska korkeilla ulkolämpötiloilla vaadittu paluuvesilämpötila ei välttämättä alitu. Esimerkki: suurin paluuvesilämpötila 32 C Vaihe 1-4: 20 / 24 / 28 / 32 C Vaihe 5: Ylläpito Vaihe 6-8: 28 / 24 / 20 C Tasoitteen kuivauksen yksittäinen ohjelma Tämä ohjelma mahdollistaa seuraavat asetukset: Alkulämmityksen lämpötilaero 20 C:n lähtölämpötilasta alkaen nousee oletuslämpötila jokaisen ohjelmavaiheen aikana asetetun erotuksen verran, kunnes asetettu enimmäislämpötila on saavutettu. Vaiheiden lukumäärä seuraa näistä tekijöistä. Lämpenemisjakso: Tässä voidaan ilmoittaa tuntien lukumäärä, joiden kuluessa vastaava oletuslämpötila on saavutettava ja ylläpidettävä (toiminto kuten yllä). Ylläpitoaika: Tässä voidaan ilmoittaa tuntien lukumäärä, joiden aikana enimmäisoletuslämpötila on ylläpidettävä. Jäähdytyksen lämpötilaero: Asetetusta enimmäislämpötilasta alkaen oletuslämpötila laskee jokaisen ohjelmavaiheen aikana asetetun erotuksen verran, kunnes 20ºC:n lämpötila on saavutettu. Vaiheiden lukumäärä seuraa näistä tekijöistä. Jäähtymisjakso: Tässä voidaan ilmoittaa tuntien lukumäärä, joiden kuluessa vastaava oletuslämpötila on saavutettava ja ylläpidettävä. FIN-32

37 12 Laajennettu lämpöpumpun ohjausyksikön asennusohje. Lämmitys / jäähdytys SUOMI 12.1 Lämmityksen ja jäähdytyksen ohjausyksiköt Jäähdytyskapasiteettia saadaan kahdella tavalla: Aktiivinen jäähdytys vaihtosuuntaisen lämpöpumpun avulla Passiivinen jäähdytys lämmönvaihtimen avulla Jäähdytystoimintojen suorittamiseksi lämpöpumpussa on oltava lämmityksen ohjausyksikön lisäksi jäähdytyksen ohjausyksikkö. Aktiivijäähdytystä varten vaihtosuuntaiset lämpöpumput on tehtaalla varustettu lämmityksen ja jäähdytyksen ohjausyksiköllä. Passiivijäähdytystä varten jäähdytyksen ohjausyksikkö on yhdistettävä olemassa olevaan lämmityksen ohjausyksikköön. kuva 12.1:Seinään asennetun lämmityslämpöpumpun ohjausyksikön mitat Lämmitys ja jäähdytys Lämmityksen ja jäähdytyksen ohjausyksikön sekä kauko-ohjaimen käyttö verkossa Molemmat ohjausyksiköt (lämmityksen ja jäähdytyksen ohjausyksiköt) on kytketty kolmijohtimisen johdon kautta J11- pistokkeisiin ja niitä käytetään verkkona. Jokaiselle ohjausyksikölle on annettu oma verkko-osoite. Lämmityksen ja jäähdytyksen verkko-osoitteet on kiinteästi määritetty. Lämmityksen ohjausyksikkö Jäähdytyksen ohjausyksikkö Verkko-osoite 01 Verkko-osoite 02 Ohjausyksiköiden osoitteet on asetettu tehtaalla. Poikkeuksena: passiivisen jäähdytysaseman lämmityksen ohjausyksikkö, katso passiivisen jäähdytysaseman asennusohjeet. Toimivan verkkokäytön perusedellytys on lämmitys- ja jäähdytysohjausyksiköiden ohjelmistojen yhteensopivuus. LämmitysohjelmistoWPM_H_ X Y Z JäähdytysohjelmistoWPM_K_ X Y Z Ohjelmistot ovat yhteensopivat, jos merkit X ja Y ovat samat, esim Lämpötila-anturi (jäähdytyksen ohjausyksikkö) Kaikki jäähdytyksen lisäohjausyksikköön kytketyt lämpötilaanturit vastaavat oheista anturin ominaiskäyrää. Huoneyksikön huonelämpötila-anturi Passiivisen jäähdytyksen menovesianturi Passiivisen jäähdytyksen paluuvesianturi WPM_ K_H41 on yhteensopiva ohjelmiston WPM_H_H45 kanssa WPM_ K_H41 ei ole yhteensopiva ohjelmiston WPM_H_H31 kanssa Valikossa Verkon käyttötiedot voidaan tarkistaa, onko jäähdytyksen ohjausyksikkö tunnistettu. Kohdassa Verkko lämmitys / jäähdytys on ilmoitettu, onko verkkoyhteys päällä. Liitetyn kauko-ohjaimen dip-kytkimet on asetettava seuraavalla tavalla: verkkoa Verkko kuva 12.2:Dip-kytkimien asetukset kauko-ohjain kuva 12.3:Jäähdytyksen ohjausyksikön NTC-anturi FIN-33

38 SUOMI 12.2 Aktiivinen jäähdytys Lämpöpumput ilman lisälämmönvaihdinta Jäähdytys tapahtuu aktiivisesti vaihtamalla lämpöpumpun toiminnan suunnan. 4-tieventtiilin avulla kylmäpiiri kytketään lämmityskäytöstä jäähdytyskäyttöön. HUOMAA Lämmityskäytöstä jäähdytyskäyttöön vaihtamisen yhteydessä lämpöpumppu on pysähtyneenä 10 minuutin ajan, jotta kylmäpiirin eri paineet pääsevät tasaantumaan. Laitteiston tehtävät toimivat seuraavassa järjestyksessä: Ensin käyttövesi sitten Jäähdytys sitten Uima-allas Käyttöveden tai uima-allasveden osalta lämpöpumppu toimii samalla tavalla kuin lämmityskäytössä Lämpöpumput, joissa lisälämmönvaihdin poistolämmön hyödyntämiseen Kuumassa kaasussa sijaitsevan ylimääräisen lämmönvaihtimen avulla on mahdollista käyttää jäähdytyksen tuottamaa poistolämpöä käyttöveden tai uima-allasveden lämmittämiseen. Ehtona sille on, että valikossa Lämmönvaihdin on valittu "KYLLÄ". Laitteiston tehtävät toimivat seuraavassa järjestyksessä: Ensin jäähdytys sitten Käyttövesi sitten Uima-allas. Valikkokohdassa Asetukset käyttövesi asetetaan enimmäislämpötila rinnakkaislämmitys käyttövesi. Niin kauan kun käyttöveden lämpötila on tämän rajan alapuolella, käy jäähdytyksen aikana myös käyttöveden kiertopumppu. Sen jälkeen kun asetettu enimmäislämpötila on saavutettu, kytkeytyy kuumavesipumppu pois päältä ja uima-allaspumppu päälle (riippumatta uima-altaan termostaatin tulosta). Jos jäähdytystä ei tarvita, tyydytetään käyttöveden ja uimaallasveden lämmitystarpeet. Mutta nämä toiminnot keskeytetään enintään 60 minuutin yhtäjaksoisen käyntiajan jälkeen, jotta olemassa oleva jäähdytystarve tulisi käsiteltyä ensisijaisesti Passiivinen jäähdytys Syvien kerrosten pohjavesi ja maa ovat kesällä selvästi ympäristön lämpötilaa kylmempiä. Maalämpöpumpun keruuliuoksen tai pohjaveden piiriin sisäänrakennettu levylämmönvaihdin siirtää jäähdytyskapasiteetin lämmitys- / jäähdytyspiiriin. Lämpöpumpun kompressori ei käy ja se on käytettävissä käyttöveden kuumennusta varten. Jäähdytyksen ja käyttöveden kuumennuksen rinnakkaiskäyttö voidaan kytkeä päälle valikkokohdassa Asetukset Käyttövesi - Rinnakkainen jäähdytys - käyttövesi. HUOMAA Jäähdytyksen ja käyttöveden kuumennuksen rinnakkaiskäyttö edellyttää tiettyjä vaatimuksia hydrauliliitäntöjen suhteen (ks. projektiasiakirjat). Passiivinen jäähdytys maalämmön keruupiirin avulla (A6/ID7-sillan poisto) Jäähdytystä varten voidaan kytkeä ylimääräinen jäähdytyksen kiertopumppu (M12) lähtöön NO6. Keruuliuospumpun lähtö M11 on päällä ainoastaan lämmityskäytössä. Passiivinen jäähdytys pohjaveden keruupiirin avulla A6/ID7-silta paikallaan Kun jäähdytystä vaaditaan, ohjataan M11-kiertopumppua, eli lämmitys- ja jäähdytyskäytössä käytetään samaa kiertopumppua (esim. kaivopumppu vesi-vesi-lämpöpumpuissa) 12.4 Jäähdytyksen ohjelman kuvaus Toimintatila jäähdytys Jäähdytystoiminnot aktivoidaan manuaalisesti kuudentena toimintatilana, ei ole olemassa lämmityskäytön ja jäähdytyskäytön automaattista vaihtoa. Ulkoinen vaihto on mahdollinen ID12-tulon kautta. Toimintatila Jäähdytys voidaan aktivoida ainoastaan silloin, kun jäähdytystoiminto (aktiivinen tai passiivinen) on valittu esimäärityksessä. Jäähdytyksen päättyminen Varmistuksen vuoksi on olemassa seuraavat rajat: Menoveden lämpötila alittaa 7 ºC Kastepisteen tarkkailulaite laukeaa jäähdytysjärjestelmän herkässä kohdassa Kastepisteen saavuttaminen hiljaisella jäähdytyksellä. FIN-34

39 Jäähdytystoimintojen aktivoiminen Jäähdytyskäytön aktivoinnin yhteydessä astuvat tietyt säätötoiminnot voimaan. Jäähdytyksen ohjausyksikkö hoitaa nämä jäähdytystoiminnot erillään muista säätötoiminnoista. Seuraavat syyt voivat estää jäähdytystoimintojen aktivoimisen: Ulkolämpötila on alle 3 ºC (hallanvaara) Vaihtosuuntaisen ilma-vesi-lämpöpumpun ulkolämpötila on alle 15 ºC Jäähdytyksen ohjausyksikköä ei ole tai yhteys on katkennut Asetuksissa ei ole valittu hiljaisen tai dynaamisen jäähdytyksen kohdalla. Näissä tapauksissa toimintatila Jäähdytys on päällä, mutta ohjausyksikkö käyttäytyy kuten toimintatilassa Kesä. SUOMI Kiertopumppujen kytkeminen pois päältä jäähdytyskäytössä Jos lämpöpumppulämmityslaitteistossa on kaksi lämmityspiiriä on jäähdytyskäytössä mahdollista kytkeä ensimmäisen tai toisen lämmityspiirin lämmönkiertopumppu pois päältä. Ensimmäisen lämmityspiirin (M14) lämmönkiertopumppu ei ole jäähdytyskäytön aikana käytössä, jos määrityksissä on valittu puhtaasti hiljainen jäähdytys. Toisen lämmityspiirin (M15) lämmönkiertopumppu ei ole jäähdytyskäytön aikana käytössä, jos määrityksissä on valittu puhtaasti dynaaminen jäähdytys. Passiivinen jäähdytys Jäähdytysjärjestelmän kierto voi tapahtua olemassa olevan lämmönkiertopumpun (M13) tai myös ylimääräisen jäähdytyskiertopumpun (M17) avulla. Tehdaskokoonpanossa olemassa olevia kiertopumppuja käytetään myös jäähdytyskäytössä. Ylimääräistä jäähdytyspumppua (esim. nelitiejärjestelmä) käytettäessä on lämmönkiertopumppu kytkettävä pois päältä jäähdytyskäytössä. Sitä varten asetetaan silta A5 liittimien X2 ja ID8 väliin passiivisen jäähdytyksen ohjausyksikön N6 kohdalla. HUOMAA Jäähdytyskiertopumppu (M17) on toimintatilassa Jäähdytys aina käynnissä Hiljainen ja dynaaminen jäähdytys Kytkentäkaavasta riippuen voidaan toteuttaa erilaisia laitteistokokoonpanoja: Puhtaasti dynaaminen jäähdytys (esim. puhallinkonvektorit) Säätö vastaa kiinteän arvon säätöä. Asetusvalikossa asetetaan haluttu paluuveden oletuslämpötila. Puhtaasti hiljainen jäähdytys (esim. lattian, seinäpinnan tai laipion jäähdytys) Säätäminen tapahtuu huonelämpötilan mukaan. Säätäminen tapahtuu sen huoneen lämpötilan mukaan, johon huoneyksikkö 1 on kytketty kytkentäkaaviossa. Asetusvalikossa asetetaan haluttu huonelämpötila Huonelämpötilan säätäminen Lämmityslaitteistot on yleensä varustettu automaattisesti toimivilla laitteilla, jotka säätävät huonelämpötilaa huonekohtaisesti. Lämmityskäytössä huonetermostaatit mittaavat ajankohtaisen lämpötilan ja avaavat säätöelimen (esim. servomoottorin), jos asetettu oletuslämpötila alittuu. Dynaamisen ja hiljaisen jäähdytyksen yhdistelmä Säätäminen tapahtuu erikseen kahdessa säätöpiirissä. Dynaamisen piirin säätäminen vastaa kiinteän arvon säätöä (kuten dynaamisen jäähdytyksen kohdalla). Hiljaisen jäähdytyksen säätäminen tapahtuu huonelämpötilan mukaan (kuten hiljaisen jäähdytyksen kohdalla) ohjaamalla toisen lämmityspiirin sekoitinta (hiljainen lämmitys / jäähdytyspiiri). Valinnat tehdään valikossa Asetukset jäähdytys. Jäähdytyskäyttöä varten huonetermostaatit on joko kytkettävä pois päältä tai korvattava laitteilla, jotka soveltuvat lämmitykseen ja jäähdytykseen. Jäähdytyskäytössä huonetermostaatti käyttäytyy silloin täysin päinvastaisesti, niin että säätöelin aukeaa, jos oletuslämpötila ylittyy. FIN-35

40 SUOMI 13 Erikoistarvikkeet 13.1 Kauko-ohjain Käytön helpottamiseksi on saatavissa kauko-ohjain erikoistarvikkeena. Ohjaimen käyttö ja valikko ovat samanlaisia kuin lämpöpumpun ohjausyksikössä, mutta lisäpainikkeisiin on sijoitettu ylimääräisiä toimintoja. Ohjaimen yksityiskohtainen kuvaus löytyy laitteen käyttöohjeista. Laite liitetään 6-johtimisen puhelinkaapelin avulla (erikoistarvike). HUOMAA Jos lämmitysäätimessä on irrotettava ohjauspaneeli (ks. luvussa sivulla4), voidaan käyttää sitä kauko-ohjaimena Kaukodiagnoosijärjestelmä FDS Kaukodiagnoosijärjestelmä on kehitelty lämpöpumpun ohjausyksikön tietokoneeseen kytkemistä varten. Ohjelmiston ja internetyhteyden sekä erikseen tilattavien lisälaitteiden avulla voidaan lukea ohjausyksikön asetuksia ja muuttaa niitä tarvittaessa etäkäytössä Ohjelmisto suorittaa jatkuvaa tiedonsiirtoa ohjausyksikön ja tietokoneen välillä. Muutokset voidaan tehdä suoraan ohjausyksikössä tai ohjelmiston avulla. Ohjelmiston käynnistys tapahtuu nettiselaimesta ja on optimoitu Windows 2000 ja XP käyttöjärjestelmiä varten Huoneyksikkö Jäähdytyksen ohjaus pintalämmitys / jäähdytys järjestelmissä tapahtuu huoneyksikön mittaamien lämpötilojen ja kosteuksien perusteella. Lämpöpumpun ohjausyksikön asetusvalikossa asetetaan haluttu huonelämpötila. Mitatusta huonelämpötilasta ja vertailuhuoneen ilmankosteudesta lasketaan pienin mahdollinen jäähdytysveden lämpötila. Jäähdytyksen säätökäyttäytymiseen vaikuttavat ajankohtainen huonelämpötila ja asetettu huoneen oletuslämpötila. Ohjelmistosta on tarjolla kaksi versiota: Etädiagnoosi paikan päällä (esim. kannettavan tietokoneen avulla): Lokal Diagnose System (LDS). Silloin tietokone kytketään suoraan kaapelin ja LDS-lisälaitepaketin kautta lämpöpumpun ohjausyksikköön. Etädiagnoosi modeemin kautta: Remote Diagnose System (RDS). RDS on hyödyllinen laajennus, mikäli halutaan ohjata kaukana sijaitsevaa laitteistoa ja muokata lämpöpumpun ohjausyksikön asetuksia. kuva 13.1:Huoneyksikkö FIN-36

41 Liitteet Liitteet 1 Laitteen tekniset tiedot...a-ii 2 Liitännät...A-III 2.1 Lämmityksen ja käyttöveden kuumennuksen liitäntäkaavio... A-III 2.2 Lämmityksen ja jäähdytyksen lämpöpumppulaitteisto lisälämmönvaihtimella... A-V 3 Sähkökaaviot... A-VI 3.1 Lämpöpumpun ohjausyksikkö lämmitys... A-VI 3.2 Lämpöpumpun ohjausyksikkö lämmitys / jäähdytys... A-VII 3.3 Sähkökaavioiden selitykset... A-IX 3.4 Lämpöpumpun ohjausyksikön liittimet... A-XI 4 Häiriöiden ja hälytysten selvitys... A-XII Liitteet A-I

42 1 1 Laitteen tekniset tiedot Verkkojännite 230 V AC 50 Hz Jännitealue V AC Ottoteho noin 50 VA Kotelointi standardin EN mukaan IP 20 Lähtöjen kytkentäteho Enint. 2 A (2 A) cos (ϕ) = 0,6 230 V:lla Käyttölämpötila C Varastointilämpötila C Paino 4100 g Toimintatapa Tyyppi 1.C Likaantumisaste 2 Lämmön- ja tulipalonkestävyys Luokka D Pallopainetestin lämpötila 125 C Liitteet A-II

43 Liitännät Liitännät Lämpöpumppulämmityslaitteiston liitäntävaatimukset löytyvät projektiasiakirjoista. 2.1 Lämmityksen ja käyttöveden kuumennuksen liitäntäkaavio 1.2 Maalämpöpumppu 2 Lämpöpumpun ohjausyksikkö 3 Puskurisäiliö 4 Käyttövesivaraaja 13 Lämmönlähteenä maa M11 Keruuliuospumppu M13 Lämmityksen kiertopumppu M15 Lämmityksen pumppu M18 Käyttövesipumppu R1 Ulkolämpötilan anturi R2 Paluuvesianturi R3 Käyttövesianturi EV Sähkönjakelu Liitteet Kuva 2.1: Yksivalenssinen lämpöpumppukäyttö kahdella lämmityspiirillä ja käyttöveden kuumennuksella. 1.1 Ilma-vesi-lämpöpumppu 2 Lämpöpumpun ohjausyksikkö 3 Puskurisäiliö 4 Käyttövesivaraaja E10.1Uppokuumennin E9 Laippalämmitin Käyttövesi M13 Lämmityksen kiertopumppu Pääpiiri/1. lämmityspiiri M15 Lämmityksen kiertopumppu Lämmityspiiri 2 M18 Käyttövesipumppu Kuva 2.2: Yksivalenssinen lämpöpumppukäyttö kahdella lämmityspiirillä ja käyttöveden kuumennuksella. A-III

44 Lämpöpumppu 2 Lämpöpumpun ohjausyksikkö 3 Puskurisäiliö 7 Lämmönjakojärjestelmä E10.2Öljy-/kaasukattila TC Huonelämpötilan säädin Liitteet Kuva 2.3: Kaksivalenssinen lämpöpumppukäyttö, jossa paine-eroton jakoputkisto 1.1 Lämpöpumppu 2 Lämpöpumpun ohjausyksikkö 3 Puskurisäiliö 3.1 Regeneroiva varaaja R2 Paluuvesianturi R9 Menovesianturi R13 Regeneroiva anturi E10.3Kiinteän polttoaineen kattila E10.5Aurinkokennolaitteisto TC Huonelämpötilan säädin Kuva 2.4: Kaksivalenssinen regeneroiva lämpöpumppukäyttö, jossa käyttöveden kuumennus. A-IV

45 Liitännät Lämmityksen ja jäähdytyksen lämpöpumppulaitteisto lisälämmönvaihtimella 1.4 Käänteinen ilma-vesilämpöpumppu 2 Lämpöpumpun ohjausyksikkö Lämmitys/jäähdytys 3 Puskurisäiliö 4 Käyttövesivaraaja 5 Uima-allaslämmönvaihdin 6 Käyttövesivaraaja 7 Lämmitys / jäähdytysjärjestelmä Liitteet Kuva 2.5: Liitäntäkaavio yksienergia lämpöpumppukäytölle jossa on kaksi lämmitys / jäähdytyspiiriä dynaamiselle tai hiljaiselle lämmitykselle / jäähdytykselle (aktiivi) sekä tehokas hukkalämmön talteenotto käyttöveden ja uima-allasveden lämmitykseen. A-V

46 3 3 Sähkökaaviot 3.1 Lämpöpumpun ohjausyksikkö lämmitys Liitteet Kuva 3.1: Seinään asennetun lämpöpumpun ohjausyksikön liitäntäkaavio WPM 2006 plus A-VI

47 Sähkökaaviot Lämpöpumpun ohjausyksikkö lämmitys / jäähdytys Liitteet Kuva 3.2: Seinään asennetun lämpöpumpun ohjausyksikön WPM 2006 R N1 liitäntäkaavio A-VII

48 3.2 Liitteet Kuva 3.3: Seinään asennetun lämpöpumpun ohjausyksikön WPM 2006 R N2 liitäntäkaavio A-VIII

49 Sähkökaaviot Sähkökaavioiden selitykset A A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7 A8 A9 Sillat Silta: Energian syöttöeste on asennettava, mikäli syöttöjännitettä ei katkaista energiansyöttäjän taholta. Silta: Lämpöpumpun esto takaa jääneston Silta lämpöpumpuissa, joissa ei ole ensiöpumpun tai puhaltimen moottorikontaktoria Silta lämpöpumpuissa, joissa ei ole kompressorin moottorikontaktoria Silta M13/M17:n rinnakkaiskäyttöön Silta M11/M12:n rinnakkaiskäyttöön Lisälämmityksen silta Käyttöveden vaatimuksen silta Lattialämmityksen silta B Apukytkin B2* Keruuliuoksen matalapainepressostaatti B3* Käyttövesitermostaatti B4* Uima-allastermostaatti E Lämmitys-, jäähdytys- ja apuelimet E3 Sulatuksen lopun pressostaatti E5 Kondensaatiopaineen pressostaatti E9 Laippalämmitin käyttövedelle E10* 2. Lämmönkehitin (toiminto valitaan ohjausyksikön kautta) E13* 2. Kylmänkehitin F F1 F2 F3 F4 F5 F6 F7 F23 Turvaelimet N2/N6 ohjausyksiköiden varoke Varoke pistokosketinliitännöille J12 ja J13 5x20/4,0Ahidas Varoke pistokosketinliitännöille J15 - J18 5x20/4,0Ahidas Korkeapainepressostaatti Matalapainepressostaatti Jäänestotermostaatti Lämpötilaturvarajoitin moottorisuoja M1 / M11 Liitteet H Merkkivalot H5* Häiriömerkkivalo K Kontaktorit, releet ja koskettimet K1 1-kompressorin kontaktori K1.1 1-kompressorin pehmokäynnistyskontaktori K1.2 1-kompressorin pehmokäynnistyksen aikarele K2 1-puhaltimen kontaktori K3 2-kompressorin kontaktori K3.1 2-kompressorin pehmokäynnistyskontaktori K3.2 2-kompressorin pehmokäynnistyksen aikarele K4 2-puhaltimen kontaktori K5 M1 1. keruuliuos / kaivopumpun kontaktori K6 M20-2. keruuliuos / kaivopumpun kontaktori K7 Sulatuksen puolijohderele K8 Lisälämmityksen kontaktori/rele K9 Kytkentärele 230V/24V sulatuksen lopulle tai jäänestolle K11* Etävikailmaisimen elektroninen rele K12* Uima-altaan kiertopumpun elektroninen rele K20* Kontaktori 2. lämmönkehitin K21* Käyttöveden laippalämmittimen kontaktori K22* Kunnallispalvelun estokontaktori K23* Eston apurele K28* ulkoinen kytkin jäähdytystoimintatilaan M Moottorit M1 Kompressori 1 M2 Puhallin M3 Kompressori 2 M11* Lämmönlähteen (keruuliuoksen/kaivoveden) kiertopumppu M12* Passiivijäähdytyksen ensiöpumppu M13* Pääpiirin lämmönkiertopumppu M14* Lämmityspiiri 1:n lämmönkiertopumppu jäähdytyksen aikana M15* Lämmityspiirien 2/3 lämmönkiertopumppu M16* Apukiertopumppu M17* Jäähdytyskiertopumppu M18* Käyttöveden kiertopumppu (varaajan latauspumppu) M19* Uima-allasveden kiertopumppu A-IX

50 3.3 M20* 2. lämmönlähteen ensiö(keruuliuos/kaivovesi) pumppu M21* Kaksivalenssi tai lämmityspiiri 3:n sekoitin M22* Sekoitin lämmityspiiri 2 N Ohjauselementit N1 Lämmityksen ohjausyksikkö N2 Jäähdytyksen ohjausyksikkö (käänteinen lämpöpumppu) N3 1-huoneyksikkö N4 2-huoneyksikkö N5 Kastepisteen tarkkailulaite N6 Passiivijäähdytyksen ohjausyksikkö N9 Huonetermostaatti (vaihtokytkimellä) N10* Kaukosäädin N11* Relemoduuli N14 Ohjauspaneeli WPM ohjausyksikölle Liitteet R Anturit, vastukset R1 Ulkoanturi R2 Paluuvesianturi R3* Käyttövesianturi R4 Jäähdytysveden paluuvesianturi R5* Lämmityspiiri 2:n anturi R6 Jäänestoanturi R7 Koodausvastus R8 Jäähdytyksen jäänestoanturi R9 Menovesianturi (jäänestoanturi) R10.1 N5:n kosteusanturit (enint. 5 kpl.) - 5* R11 Jäähdytysveden menovesianturi R12 Sulatuksen lopun anturi R13 Lämmityspiiri 3:n anturi / regeneroivan lämmönkehittimen anturi R17* Huonelämpötila-anturi R18 Kuumakaasuanturi T T1 W W1 W1 - # X X1 X2 X3 X4 X5 X8 X11 T-muuntaja Turvaeristysmuuntaja 230/24V AC Johdot Ohjausjohto 15-napainen W1-johdon johdinnumero W1-#8 on aina liitettävä! Liittimet, jakajat, pistokkeet Sähköliitännän kytkentäpiste 230V (L/N/PE) Pienjännite Pienjännite Pistokosketinliitin Jakorasia 0V AC Ohjausjohdon pistokosketin (pienjännite) Ohjausjohdon pistokosketin 230 V AC Y Venttiilit Y1 4-tie-suunnanvaihtoventtiili Y5* 3-tieventtiili Y6* 2-tie-sulkuventtiili * Valinnanvaraiset osat, hankittava erikseen A-X

51 Sähkökaaviot Lämpöpumpun ohjausyksikön liittimet N1 N1-J1 N1-J2-B1 N1-J2-B2 N1-J2-B3 N1-J3-B4 N1-J3-B5 N1-J4-Y1 N1-J4-Y2 N1-J4-Y3 N1-J5-ID1 N1-J5-ID2 N1-J5-ID3 N1-J5-ID4 N1-J5-ID5 N1-J5-ID6 N1-J5-ID7 N1-J6-B6 N1-J6-B7 N1-J6-B8 N1-J7-ID9 N1-J7-ID10 N1-J7-ID11 N1-J7-ID12 N1-J8-ID13H N1-J8-ID13 N1-J8-ID14 N1-J8-ID14H N1-J10- N1-J11 N1-J12-NO1 N1-J13-NO2 N1-J13-NO3 N1-J13-NO4 N1-J13-NO5 N1-J13-NO6 N1-J14-NO7 N1-J15-NO8 N1-J16-NO9 N1-J16-NO10 N1-J16-NO11 N1-J17-NO12 N1-J18-NO13 Lämmityksen ohjausyksikkö Virtalähde (24V AC / 50Hz) Ulkoanturi R1 Paluuvesianturi R2 Käyttövesianturi R3 Koodaus R7 Lämmityksen menovesi- tai jäänestoanturi R9 Sulatus Etävikailmaisimen merkkivalo H5 K11:n kautta Uima-allasveden kiertopumppu M19 K12:n kautta Käyttövesitermostaatti B3 Uima-allasveden termostaatti B4 Kunnallispalvelun esto Esto Häiriö puhallin/ensiöpumppu - M2 / M11 Häiriö kompressori - M1 / M3 Sulatuksen loppu - pressostaatti - E3; jäänestosuoja - pressostaatti - F6 Lämmityspiiri 2:n anturi R5 ja sulatuksen lopun anturi Jäänestoanturi - R6; sulatuksen lopun anturi - R12 Jäähdytyksen jäänestoanturi R8; anturi 3. lämmityspiiri/regeneroiva anturi - R13 Keruuliuoksen matalapainepressostaatti B2 Kuuman kaasun termostaatti F7 Kytkin protokolla TAE Ulkoinen kytkin jäähdytystoimintatilaan K28 Korkeapainepressostaatti - 230V AC - F4 Korkeapainepressostaatti - 24V AC - F4 Matalapainepressostaatti - 24V AC - F5 Matalapainepressostaatti - 230V AC - F5 Kaukosäädin - N10 / ohjauspaneeli - N14 plan - liitäntä Kompressori 1 - M1 Kompressori 2 - M3 Ensiöpumppu - M11 / puhallin - M2 2. Lämmönkehitin (E10) Lämmönkiertopumppu M13 Käyttöveden kiertopumppu M18 Sekoitin 1. lämmityspiiri AUKI M14 Sekoitin 1. lämmityspiiri KIINNI M14 Apukiertopumppu M16 Laippalämmitin käyttövedelle E9 Lämmityspiirien 2/3 lämmönkiertopumppu M15 Sekoitin lämmityspiiri 2 AUKI M22 Sekoitin lämmityspiiri 2 KIINNI M22 Liitteet N2 (N6) N2-J1 N2-J2-B1 N2-J2-B2 N2-J2-B3 N2-J2-B4 N2-J3-B5 N2-J3-B6 N2-J5-ID1 N2-J5-ID3 N2-J11 N2-J12-NO1 N2-J12-NO2 N2-J12-NO3 N2-J13-NO4 N2-J14-NO7 N2-J15-NO8 Jäähdytyksen ohjausyksikkö Virtalähde (24VAC / 50Hz) Kosteus huoneyksikkö - N3 Kosteus huoneyksikkö - N4 Jäähdytysveden menovesianturi - R11 / kuuman kaasun anturi - R18 Jäähdytysveden paluuvesianturi R4 Lämpötila huoneyksikkö - N3 Lämpötila huoneyksikkö - N4 Kastepisteen tarkkailulaite N5 Kondensaatiopaineen pressostaatti E5 plan - liitäntä Lämmityspiiri 1:n lämmönkiertopumppu M14 Uima-allasveden kiertopumppu M19 Etävikailmaisin H5 4-tie-suunnanvaihtoventtiili 2. kylmänkehitin Huonetermostaatti (vaihtokytkimellä) N9 * Valinnanvaraiset osat, hankittava erikseen HUOMAA Relemoduuli: Etävikailmaisimen ja uima-allaspumpun kytkentä WPM 2006 plus - laitteeseen: erikoistarvike relemoduuli RBG WPM. A-XI

52 4 4 Häiriöiden ja hälytysten selvitys Liitteet Selitys Toimenpiteet Lämpöpumppu pysähtyy kun alempi käyttöraja alittuu ja/tai kun lämmönlähde toimittaa liian vähän energiaa. Lämpöpumppu pysähtyy, koska menoveden maksimilämpötila on saavutettu. Puhdista likasuodatin. Lämmönlähdejärjestelmän ilmaus Tarkista keruuliuoksen tai veden virtaus Höyrystin jäässä tai järjestelmän lämpötila liian alhainen (< 18 C). Säädä lämmityskäyrä matalammaksi. Lisää lämmitysveden virtausta Avaa ohivirtausventtiiliä lisää Lämpöpumppu on estetty Valitse käyttötilaksi Automatiikka painamalla toistuvasti moduspainiketta Poista ohjausyksikön (ID3,4) ulkoinen esto Meno- ja paluuvirtauksen lämpötilaero on liian suuri tai negatiivinen sulatusta varten Kaivo- tai keruuliuospumpun virrankulutus on kytkentäarvon yläpuolella Tarkista lämmitysveden virtaus Tarkista ohivirtausventtiili ja pumpun koko Meno- ja paluuvirtaus ovat väärinpäin Ota yhteys huoltoon. Tarkista asetusarvo Virtauskytkin ei kytke Kaivon veden virtaus on liian pieni Lämpöpumppukäytössä saavutettava käyttöveden lämpötila on alle 35 ºC Käyttövesikiertopumpun virtaus on liian pieni Lämmityksen suuntaisventtiili on rikki Lämmityksen menovesilämpötila on alle 7 C Nosta lämmitysveden lämpötilaa Lisää lämmitysveden virtausta A-XII

53 Häiriöiden ja hälytysten selvitys 4 Liitteet A-XIII

54 4 Liitteet A-XIV

55 Häiriöiden ja hälytysten selvitys 4 Liitteet A-XV

56 Takuuehdot ja asiakaspalvelun yhteystiedot löytyvät lämpöpumpun asennus- ja käyttöohjeista. Oikeudet erehdyksiin ja muutoksiin pidätetään.