Kasvatustieteen päivät

Transkriptio

1 Kasvatustieteen päivät Yrittäjyyskasvatuksen teemarymä Sosiaalisen pääoman kehittäminen Yrittäjyyspolun yhteistyömalli Päivi Malinen Lehtori, projektipäällikkö Kajaanin ammattikorkeakoulu Ketunpolku Kajaani kajaanin.amk@kajak.fi Aluevaikuttavuus ja yrittäjyys Yrittäjyysasenteen ja yrittäjäosaamisen kehittäminen on osa ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuutta. Yrittäjyyden mahdollistaa kolmen erityyppisen pääoman yhdistelmä: sosiaalinen, inhimillinen ja taloudellinen pääoma. Näistä sosiaalinen pääoma syntyy vain vuorovaikutussuhteissa ja yhteisöllisyydessä. 1

2 Aluevaikuttavuus ja yrittäjyys Jos koulutuksessa pyritään kehittämään yrittäjän sosiaalista pääomaa, pitää sen tapahtua aidoissa, työelämän kanssa tehtävissä oppimisprojekteissa ja sellaista verkostoa hyväksikäyttäen, jossa jo opiskelun aikana kasvatetaan yrittäjyyteen suuntautuvaa sosiaalista pääomaa. Pääomien käsitteet - yrittäjyysnäkökulma Capital Physical capital: A store of value that facilitates action Financial capital: Money available for investment Real estate, equipment, and infrastructure of economic production Human capital: Cultural capital: Social capital: Training that increases productivity on the job High cultural knowledge that can be turned to the owner's advantage Relationships of trust embedded in social networks Light, I. Social Capital s Unique Accessibility 2

3 Sosiaalinen pääoma - yrittäjyysnäkökulma tuotannontekijä, joka vaikuttaa taloudelliseen kasvuun ja kehitykseen tekijä, jonka perusta on yrittäjän potentiaalisissa ja olemassa olevissa suhteiden verkostoissa sosiaalinen pääoma mahdollistuu näiden verkostojen kautta Jane Jacops (1961): sosiaalinen pääoma merkitsee luottamussuhteita, jotka on nivottu suhdeverkostoihin James Coleman: sosiaalisista suhteista tulee pääomaa, kun verkostossa mukana olijat voivat luottaa toisiinsa siinä, että itse kukin pitää yllä sosiaalisia normeja ja vastavuoroista suosimista Light, I. Social Capital s Unique Accessibility Sosiaalinen pääoma ja aluevaikuttavuus Mukaeltu Bengt Johannisson Esim. luottamus lainat maksetaan Financial capital; globaalissa maailmantaloudessa etsii jatkuvasti parasta tuottoa Social capital; kollektiivinen identiteetti, sitoutuminen, luottamus Aluekehitys Yhteistyö yrittäjyyspolui lla alueilla human capital -> kutsut verkostoihin Oppivat alueet Human capital; Tacit knowledge, formaali tieto, rutiinit 3

4 Yrittäjyyspolut ja sosiaalinen pääoma Peruskysymys mielestäni kuuluu: miten yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat edistää yrittäjyyttä toiminta-alueillaan, koulutuksen didaktiikan ja pedagogiikan kautta? Voivatko korkeakoulut toimintatavoillaan kehittää inhimillisen pääoman lisäksi sosiaalista pääomaa? Tällöin opiskelijat saisivat yrittäjinä useamman vuoden etumatkan sellaisiin opiskelijoihin nähden, joiden instituutioissa ei sosiaalista pääomaa olla tietoisesti kehitetty. Yrittäjyyspolut ja sosiaalinen pääoma Bengt Johannissonia mukaellen kiinteät paikalliset verkostot antavat strategista etua perustamisvaiheessa oleville yrityksille ja ne tarjoavat noviisiyrittäjille resursseja ei-taloudellisiin pääomiin (kulttuurinen, inhimillinen ja sosiaalinen pääoma). Sosiaalisen pääoman pitäisi olla pääosassa yritystoiminnan edistämisessä hautomo yms. organisaatioissa. 4

5 Yrittäjyyspolut ja sosiaalinen pääoma Yritykset ja niiden edustajat luovat epävirallisia ja persoonakohtaisia verkostoja, jotka yhdistävät jopa yritystoiminnan ja yksityisen elämän piirit. Aluetaloudellisesti positiivissa tapauksissa alueen toimintatapoihin ja siellä toimivien organisaatioiden toimintatapoihin liittyy se, että ne tekevät mahdolliseksi noviisiyrittäjälle mahdollisimman tehokkaasti päästä käsiksi sosiaaliseen, kulttuuriseen ja inhimilliseen pääomaan. Yrittäjyyspolut ja sosiaalinen pääoma Kajaanin ammattikorkeakoulun yrittäjyyspolun oppimisympäristönä toimii esihautomo Intotalo. Intotalo on oppimisympäristö, joka edesauttaa projekti- ja yrittäjyystaitojen oppimista. Oppimisprojektit tehdään yhteisössä, jossa toimii mentoryrittäjiä, ammattikorkeakoulun opettajia ja valmentajia. Opiskelija kerää jo opiskelujen aikana yrittäjyyden sosiaalista pääomaa. 5

6 Yrittäjyysopinnot Intotalossa Yrittäjyyden opinnäyte (15 op.) Tutkielma oman toimialan ja markkinoiden näkökulmasta Yrittäjyysharjoittelu (30 op.) Käytännön yrittäjyyskokeilut ja liikeidean kiteyttäminen Mentorointi ja asiakasverkostot a) Yrityksen kehittäminen esihautomossa b) Työllistyminen alueelle Esihautomo Liiketoimintasuunnitelma (5 op.) Innoste yritysideakilpailu Pieni LTS Haku opintoihin Yrittäjyys käytännössä (6 op.) Liikeideakokeilut Yrittäjäominaisuuksien kehittäminen Asiakkuustaidot ja verkottuminen Luovuus käytännössä (3 op.) Liiketoimintamahdollisuuksien havainnointi ja oma liikeidea Yrittäjyystaidot Yrittäjyyspolku - luovuusvaihe Projektiopintojen tavoitteena on kehittää opiskelijan yritysideoiden poiminta-, havainnointi- ja luontitaitoja erilaisten, yrityksille toimeksiantoina tehtävien oppimisprojektien kautta. Yhteisössä ja Intotalon fyysisiin puitteisiin liittyy se, että opiskelijat ovat mukana jo toimivien yritysten kanssa. Osa ko yrityksistä toimii fyysisesti Intotalon huoneistossa. Ammattikorkeakoulun opettaja on mukana oppimisen ohjauksessa, oppimisen reflektoinnissa. 6

7 Yrittäjyyspolku käytännön kehittämisvaihe Tämän vaiheen jälkeen opiskelija voi kehittää ideoimaansa yritysideaa mm. liiketoimintasuunnitelma opintojaksossa, joka toteutetaan Problem Based Learning menetelmää mukaellen. Opiskelijat kokoavat liikeideansa kehittämisestä portfoliota ja näyteportfoliota Intotalon verkoston jäsenten mentoroidessa ja tukiessa opiskelijaa. Ammattikorkeakoulun ohjaava opettaja toimiin PBL:n mukaisesti kysymysten esittäjänä. Yrittäjyyspolku käytännön kehittämisvaihe Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä työharjoittelujaksonsa ja opinnäytetyönsä Intotalolla kehittäen liikeideaa ja luoden asiakkuuksia, Intotalon verkostoa ja ammattikorkeakoulun teoreettista osaamista hyödyntäen. 7

8 Kajaani Polytechnic about students Core professional Expertise Project skills Learning by projects 6 cr Compulsoral Basic Studies Business Plan Create Business Ideas 3 cr Free choice studies Innovation skills Portfolio Business Plans By PBL 5 cr Mentoring, Tutoring Portfolio Network Business 9dea pool???? Old, new, Spinoffs Co-operation In region Pre-Incubator, incubator Intotalo Practical Training Thesis More Mature Business Idea More Social capital Yrittäjyyspolku inhimillinen pääoma Korkeakoulutasoista teoreettista oppimista voidaan kuvata tässä toimintamallissa myös teoreettisen tiedon, käytännöllisen tiedon ja itsesäätelytiedon yhdistämisenä. Yhdistämisen välineinä käytetään yhteisössä järjestelmällisiä keskusteluja ja teoriatiedon ja käytännöllisen tiedon yhdistävien, reflektoivien esseiden kirjoittamista. Intotalon kanssa yhteistyössä tehtäviin oppimisprojekteihin liittyy aina projektidokumentaatio ja käytännön ja teorian yhdistävien esseiden kirjoittaminen. 8

9 Yrittäjyyspolku inhimillinen pääoma 1) Teoreettinen tieto 2) Käytännöllinen tieto Välittävät välineet -kirjoitetaan oppimispäiväkirjaa - kirjoitetaan reflektoivia esseitä - järjestelmälliset keskustelut ohjaavan opettajan ja Intotaloryhmien ja mentoreiden kanssa 3) Itsesäätelytieto Muodollinen kirjatieto yrittäjyydestä???? Asiantuntijan epämuodollinen tieto yrittäjyydestä Yrittäjyyspolku - tunnustusta Lähettäjä: Makke [mailto:makke@intotalo.com] Lähetetty: ti :06 Vastaanottaja: Malinen Päivi Aihe: Kiitoksia yhteistyöstä... Moikka Päivi! Intotalo sai viime viikolla Oulun lääninhallituksen myöntämän palkinnon yrittäjyyden edistämisestä Kainuussa. Intotalon toiminta pohjautuu pitkälle hyvään yhteistyöhön eri oppilaitosten kanssa. Osa palkinnosta ja suuri kiitos kuuluu amk:lle ja sinulle, Päivi. Kiitos siis yhteistyöstä, laitetaan höyryä vain lisää... Mukavaa viikon jatkoa! Virtaa tekemiseen! Makke Intotalo, Makke Leppänen 9

10 Kiitokset kuuntelusta! Kysymyksiä? Ihmettelyä? Päivi Malinen paivi.malinen(at)kajak.fi Kajaanin amk:n yrittäjyysprojektit Asiantuntijasta yrittäjäksi , ESR Oulun lääninhallitus Bepart Baltic Entrepreneurship partners , Interreg projektien perusperiaate: yhteistyö alueella, tietojen vaihto/benchmarkaus 10

11 Päivi Malinen Kajaanin ammattikorkeakoulu Kasvatustieteen päivät Yrittäjyyskasvatuksen teemaryhmä 1 SOSIAALISEN PÄÄOMAN KEHITTÄMINEN YRITTÄJYYSPOLUN YHTEISTYÖMALLI Yrittäjyysasenteen ja yrittäjäosaamisen kehittäminen on osa ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuutta. Yrittäjyyden mahdollistaa kolmen erityyppisen pääoman yhdistelmä: sosiaalinen, inhimillinen ja taloudellinen pääoma. Näistä sosiaalinen pääoma syntyy vain vuorovaikutussuhteissa ja yhteisöllisyydessä. Jos koulutuksessa pyritään kehittämään yrittäjän sosiaalista pääomaa, pitää sen tapahtua aidoissa, työelämän kanssa tehtävissä oppimisprojekteissa ja sellaista verkostoa hyväksikäyttäen, jossa jo opiskelun aikana kasvatetaan yrittäjyyteen suuntautuvaa sosiaalista pääomaa. Käsitteen määrittelyä Amerikkalaisessa perinteessä sosiaalinen pääoma nähdään uskonnollis-moraalisesti värittyneenä, yhteisökeskeisenä, yhteisen hyvän käsitteenä, joka edesauttaa koko yhteiskunnan harmonista kehitystä. Ranskalaisessa perinteessä tämä aineeton hyödyke kasaantuu hyödyllisten suhteiden, kontaktien ja verkostojen muodossa. Oikeudenmukaisessa yhteisössä sosiaalista pääomaa pitäisi pikemminkin tasata kuin lisätä politiikan keinoin. Sosiaalinen pääoma on sosiologisena käsitteenä kaksiteräinen miekka, jota käyttäen voidaan lopulta päätyä joko lisäämään tai vähentämään yhteiskunnallista eriarvoisuutta. (Pekonen, Pulkkinen 2002) Tässä kirjoituksessa kuitenkin otan positiivisen kannan sosiaalisen pääoman kehittämiseen. Taloustieteellinen näkökulma Taloustieteelliseen tuotannontekijäkeskusteluun ovat nousseet: kulttuurinen, sosiaalinen ja inhimillinen pääoma. Taulukko 1: pääomien määritelmiä (Light) Capital A store of value that facilitates action Financial capital: Money available for investment

12 Päivi Malinen Kajaanin ammattikorkeakoulu Kasvatustieteen päivät Yrittäjyyskasvatuksen teemaryhmä 2 Physical capital: Human capital: Cultural capital: Social capital: Real estate, equipment, and infrastructure of economic production Training that increases productivity on the job High cultural knowledge that can be turned to the owner's advantage Relationships of trust embedded in social networks Sosiaalisen pääoman käsitettä on käytetty 1900-luvun alusta alkaen sosiologian piirissä. Käsitteeseen liittyy kaksi tradiota, yhdysvaltalainen ja ranskalainen suuntaus. Ranskalaisessa Bordieun ajattelun pohjalle rakentuvassa suuntauksessa sosiaalinen pääoma nähdään samanlaisena osana luokkien välistä taistelua kuin mikä muu tahansa pääomien omistamiseen liittyvä taistelu. Tässä esityksessä sosiaalisen pääoman käsitettä käytetään yhdistettynä yhdysvaltalaiseen traditioon ja erityisesti ruotsalainen Bengt Johannissonin kirjoituksiin perustuen. Sosiaalisen pääoman käsitettä käytetään sen taloustieteellisessä merkityksessä. Sosiaalista pääomaa voidaan pitää tuotannontekijänä, joka vaikuttaa taloudelliseen kasvuun ja kehitykseen. Sosiaalinen pääoma voidaan määritellä tekijäksi, jonka perusta on yrittäjän potentiaalisissa ja olemassa olevissa suhteiden verkostoissa. Sosiaalinen pääoma mahdollistuu näiden verkostojen kautta. Jane Jacopsin (1961) on sanottu olevan seuraavan määritelmän luoja: sosiaalinen pääoma merkitsee luottamussuhteita, jotka on nivottu suhdeverkostoihin. James Colemanin mukaan sosiaalisista suhteista tulee pääomaa, kun verkostossa mukana olijat voivat luottaa toisiinsa siinä, että itse kukin pitää yllä sosiaalisia normeja ja vastavuoroista suosimista. (Light) Bengt Johannissonin mukaan sosiaalinen pääoma yhdistetään vastavuoroiseen luottamukseen, joka tarkoittaa, että kaksi tosi useampi toimija luottaa toistensa mahdollisuuksiin ja hyvään tahtoon vaihdantasuhteista.

13 Päivi Malinen Kajaanin ammattikorkeakoulu Kasvatustieteen päivät Yrittäjyyskasvatuksen teemaryhmä 3 Sosiaalinen pääoma voidaan määritellä myös monitahoiseksi käsitteeksi, joka mahdollistaa laajemman resurssien jaon ja tiedon saannin verkostossa. Nahapiet ja Ghostal (1998) antavat käsitteelle kolme näkökulmaa: 1) rakenteellinen dimensio: sosiaalinen pääoma mahdollistama pääsy resursseihin ja tietoon, verkoston rakenne ja organisaatio. 2) suhdedimensio: vuorovaikutussuhteisiin liittyvä luottamus, luotettavuus, normit, velvollisuudet ja identifioitavuus 3) kognitiivinen dimensio: yhteiset koodi ja kieli, jotka auttavat yhteisen ymmärryksen syntyä yhteisesti sovituista päämääristä ja toiminnan säännöistä sosiaalisessa järjestelmässä. (Virtanen, Heimonen) Esim. luottamus siihen, että lainat maksetaan Social capital; kollektiivinen identiteetti, sitoutuminen, luottamus Oppivat alueet Financial capital; globaalissa maailmantaloudessa etsii jatkuvasti parasta tuottoa, avustukset Aluekehitys Yhteistyö yrittäjyyspoluilla alueilla Esim. jos sinulla on human capital, sinua Human capital; Tacit knowledge, formaali tieto, rutiinit Kuvio 1. Taloustieteellinen näkökulma pääomalajeihin (mukaeltu Bengt Johannisson, Vaxjö University) Toimintatavat

14 Päivi Malinen Kajaanin ammattikorkeakoulu Kasvatustieteen päivät Yrittäjyyskasvatuksen teemaryhmä 4 Koulutuksen kannalta pääomilla on Ivan Lightin mukaan mielenkiintoinen muodonmuutos ominaisuus: inhimillinen pääoma ja sosiaalinen pääoma voi muuttua finanssipääomaksi. Tämä muutos voi tapahtua siinä vaiheessa, kun korkeakoulusta valmistunut, sieltä hyvät inhimillisen pääoman ja sosiaalisen pääoman varastot saanut henkilö esim. perustaa yrityksen ja käyttää jo opiskelujen aikana luomiaan luottamuksellisia suhteita yritystoiminnan edistämiseen. Peruskysymys mielestäni kuuluukin: miten yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat edistää yrittäjyyttä toiminta-alueillaan, koulutuksen didaktiikan ja pedagogiikan kautta? Voivatko korkeakoulut toimintatavoillaan kehittää inhimillisen pääoman lisäksi sosiaalista pääomaa? Tällöin opiskelijat saisivat yrittäjinä useamman vuoden etumatkan sellaisiin opiskelijoihin, joiden instituutioissa ei tätä sosiaalista pääomaa olla tietoisesti kehitetty. Tiedeyliopistojen traditioon mielestäni liittyy syvät yhteydet tiedeyhteisöjen verkostoihin. Ammattikorkeakoulujen tulisi kehittää sellaisia toimintatapoja, joissa opiskelijoiden verkostoja yrittäjiin ja yrityksiin olisi vahvistettu. Bengt Johannissonia mukaellen kiinteät paikalliset verkostot antavat strategista etua perustamisvaiheessa oleville yrityksille ja ne tarjoavat noviisiyrittäjille resursseja ei-taloudellisiin pääomiin (kulttuurinen, inhimillinen ja sosiaalinen pääoma). Sosiaalisen pääoman pitäisi olla pääosassa yritystoiminnan edistämisessä hautomo yms. organisaatioissa. Yritykset ja niiden edustajat luovat epävirallisia ja persoonakohtaisia verkostoja, jotka yhdistävät jopa yritystoiminnan ja yksityisen elämän piirit. Aluetaloudellisesti positiivissa tapauksissa alueen toimintatapoihin ja siellä toimivien organisaatioiden toimintatapoihin liittyy se, että ne tekevät mahdolliseksi noviisiyrittäjälle mahdollisimman tehokkaasti päästä käsiksi sosiaaliseen, kulttuuriseen ja inhimilliseen pääomaan. Kajaanin ammattikorkeakoulun yrittäjyyspolun oppimisympäristönä toimii esihautomo Intotalo. Intotalo on oppimisympäristö, joka edesauttaa projekti- ja yrittäjyystaitojen oppimista. Oppimisprojektit tehdään yhteisössä, jossa toimii mentoryrittäjiä, ammattikorkeakoulun opettajia ja valmentajia. Opiskelija kerää jo opiskelujen aikana yrittäjyyden sosiaalista pääomaa. Opiskelijat voivat aloittaa opiskelunsa Intotaloyhteisössä heti ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien projektiopinnoissa. Projektiopintojen tavoitteena on kehittää opiskelijan yritysideoiden poiminta-, havainnointi- ja luontitaitoja erilaisten, yrityksille toimeksiantoina tehtävien oppimisprojektien kautta. Yhteisössä ja Intotalon fyysisiin puitteisiin liittyy se, että opiskelijat ovat mukana jo toimivi-

15 Päivi Malinen Kajaanin ammattikorkeakoulu Kasvatustieteen päivät Yrittäjyyskasvatuksen teemaryhmä 5 en yritysten kanssa. Osa ko yrityksistä toimii fyysisesti Intotalon huoneistossa. Ammattikorkeakoulun opettaja on mukana oppimisen ohjauksessa, oppimisen reflektoinnissa. Tämän vaiheen jälkeen opiskelija voi kehittää ideoimaansa yritysideaa mm. liiketoimintasuunnitelma opintojaksossa, joka toteutetaan Problem based Learning menetelmää mukaellen. Opiskelijat kokoavat liikeideansa kehittämisestä portfoliota ja näyteportfoliota Intotalon verkoston jäsenten mentoroidessa ja tukiessa opiskelijaa. Ammattikorkeakoulun ohjaava opettaja toimiin PBL:n mukaisesti kysymysten esittäjänä. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä työharjoittelujaksonsa ja opinnäytetyönsä Intotalolla kehittäen liikeideaa ja luoden asiakkuuksia, Intotalon verkostoa ja ammattikorkeakoulun teoreettista osaamista hyödyntäen Inhimillinen pääoma eli formaalin tieto lisääntyy myös. Korkeakoulutasoista teoreettista oppimista voidaan kuvata tässä toimintamallissa myös teoreettisen tiedon, käytännöllisen tiedon ja itsesäätelytiedon yhdistämisenä. Yhdistämisen välineinä käytetään yhteisössä järjestelmällisiä keskusteluja ja teoriatiedon ja käytännöllisen tiedon yhdistävien, reflektoivien esseiden kirjoittamista. Intotalon kanssa yhteistyössä tehtäviin oppimisprojekteihin liittyy aina projektidokumentaatio ja käytännön ja teorian yhdistävien esseiden kirjoittaminen. Kajaanin ammattikorkeakoulu ja esihautomo Intotalo toimivat tiiviissä yhteistyössä yrittäjyyden edistämiseksi Kainuussa. Yhteisenä tavoitteena on löytää ammattikorkeakoulun opiskelijoista uusia aloittelevia yrittäjiä ja kehittää yritysaihioista toimivia ja kehittyviä yrityksiä. Lähteet Johannisson, B. & Ramírez-Pasillas, M. Networking for entreprenurship: building a topography model of human, social and cultural capita Light, I. Social Capital s Unique Accessibility. Nahapiet, J & Ghoshal, S. Social Capital, Intellectual Capital and the Organizational Advantage. Academy of Management Review Vol 23 (2),

16 Päivi Malinen Kajaanin ammattikorkeakoulu Kasvatustieteen päivät Yrittäjyyskasvatuksen teemaryhmä 6 Pekonen, O & Pulkkinen, L. Sosiaalinen pääoma ja tieto- ja viestintätekniikan kehitys. Esisevitys. Eduskunnan kanslian julkaisuja 5/2002. Virtanen, M & Heimonen, T. Social capital and creation of network of business know-how in Eastern Finland