Omaistyöntekijä, toimintaterapeutti Sirpa Madsen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Omaistyöntekijä, toimintaterapeutti Sirpa Madsen"

Jutta Järvinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 FinFami- Mielenterveysomaisten keskusliitto Lapsiomaisen ja perheen tukeminen, kun vanhemmalla on mielenterveysongelmia Omaistyöntekijä, toimintaterapeutti Sirpa Madsen Lähteinä oman osaamisen ja kokemusten lisäksi: Inkinen, Matti; Söderblom, Bitta; Vertti käsikirja ryhmäohjaajille : 2005 sekä Bitta Söderblom, koulutukset: Vertti-ryhmä ja Lapset puheeksi - keskusteluapu

Lähteinä oman osaamisen ja kokemusten lisäksi: Inkinen, Matti; Söderblom, Bitta; Vertti

2 Lasta suojaavia tekijöitä ymmärrys vanhemman, perheen ja omasta tilanteesta, lapsi ymmärtää: Vanhempi on sairas ja hänen erilaisuutensa johtuu siitä Ongelmat eivät johdu minusta En voi parantaa häntä, mutta Vanhemman sairautta hoidetaan ja siitä huolehtivat muut Rakastan häntä ja minusta tuntuu pahalta hänen puolestaan Siitä huolimatta voin harrastaa ja iloita ystävistäni Hyvä suhde vanhempaan ja hyvät perhesuhteet Arkipäivän turvallisuus ja sujuvuus rutiinit Perheen ulkopuolinen verkosto; ystävät ja ulkopuoliset aikuiset Harrastukset Koulu / päiväkoti ja viihtyminen siellä Lapsen ominaisuudet ja kyvyt; temperamentti, kognitiivinen kapasiteetti ja sosiaaliset kyvyt

huolimatta voin harrastaa ja iloita ystävistäni Hyvä suhde vanhempaan ja hyvät perhesuhteet Arkipäivän turvallisuus ja sujuvuus rutiinit Perheen ulkopuolinen verkosto;

Perheiden ja läheisten huomioiminen Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa auttaa ja tukea perhettä Tehdä perhetyötä aina, kun asiakkaana on joku perheen jäsenistä: Kysyä miten tilanne vaikuttaa muihin

3 Perheiden ja läheisten huomioiminen Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa auttaa ja tukea perhettä Tehdä perhetyötä aina, kun asiakkaana on joku perheen jäsenistä: Kysyä miten tilanne vaikuttaa muihin perheen jäseniin ja läheisiin Antaa esite, jonka sairastava voi antaa läheiselle Jos vastaanotolla on omainen / läheinen, kysyä hänen vointiaan ja antaa hänelle omaisyhdistyksen esite tai kertoa mistä saa tietoa; puh.numero, nettiosoite Ennaltaehkäistä lasten sairastumista Tukea vanhempia; vanhemmat miettivät ovatko hyviä vanhempia sairastavat miettivät vanhemmuuttaan ja se voi olla kateissa lisää huonoa oloa => Mikä on riittävän hyvää vanhemmuus? Valitettavasta kuulee välillä, että hoitotaho ei kysy lasten ja puolison tilanteesta ja jaksamisesta Psyykkinen sairaus vaikuttaa aina läheisiin, etenkin niihin, joiden kanssa sairastava asuu => Miten otat heidät huomioon? Saavatko he tietoa kuntoutuksesta, lääkityksestä ja miten he voisivat tukea sairastavaa?

4 Palvelut lapsiperheille 1. Yksilöllistä ja pareille keskusteluapua, neuvontaa, ohjausta, toivoa 2. Tukihenkilöitä kaiken ikäisille mielenterveysomaisille 3. Lapset puheeksi keskustelutuki 4. Vertti-ryhmä

5 Psyykkisiin sairauksiin voi liittyä Bitta Söderblom Tunteiden muutoksia: Jokin tunne vahvistuu yli muiden Ajattelun muutoksia: Mieli tuottaa outoja ajatuksia ja kokemuksia Toiminnan muutoksia: Oleminen ja toimiminen arjessa muuttuu Perhe on yhteisö, jossa eletään tiiviisti yhdessä => vanhemman paha olo vaikuttaa vuorovaikutukseen => sairastavan haasteista tulee myös lapsen haasteita Kaikki vanhemmat haluavat lastensa parasta ja yrittävät parhaansa Usein he tarvitsevat apua ja infoa miten tukea lasta paremmin Yhdessä jutteleminen voi vähentyä, voi syntyä puhumattomuutta Päivittäiset kuulumisten jakaminen vähenee, ilon ja murheet tarinat jäävät kertomatta: kuka kuulee lasta?

=> sairastavan haasteista tulee myös lapsen haasteita Kaikki vanhemmat haluavat lastensa parasta ja yrittävät parhaansa Usein he tarvitsevat apua ja infoa miten tukea

6 Pahasta olosta / ongelmasta on vaikea puhua Väärinkäsityksiä ja virheellisiä tulkintoja Arjen sujuvuus on vaarassa ja johdonmukaisuus voi horjua Rutiinit voivat kadota, turvan kokemus kärsii Ilmapiiri voi olla kireä ja latautunut, stressitaso korkea Ristiriitoja ja konflikteja Parisuhdejännitteitä ja usein taloudellista hätää Eristäytymistä ja yksinäisyyttä niin perheen sisällä kuin sen ulkopuolella Vaarana on, että kaikki jäävät ilman tarvitsemansa tukea Kiintymyksen, läheisyyden ym. osoittaminen heikkenee Osallistuminen lapsen elämään vähenee

konflikteja Parisuhdejännitteitä ja usein taloudellista hätää Eristäytymistä ja yksinäisyyttä niin perheen sisällä kuin sen ulkopuolella

7 Lapsi yrittää parhaansa Hoitaa arki ja kotityöt, pitää kiinni rutiineista Piristää ja hoivaa vanhempaansa: omat tarpeet? Mukautuu vanhemman mielialaan Tarkkailee itseään ja tekemisiään: varpailla kävelemistä Yrittää olla mahdollisimman vähän vaivaksi On mahdollisimman paljon läheisyydessä: hätä ja huoli - tai jatkuvasti poissa silmistä! Vanhempi lapsen silmin Kireä ja helposti kiukustuva, suuttuva, huutaa ilman syytä Jaksamaton, väsynyt, mikään ei kiinnosta, sulkeutunut itseensä, ei välitä mistään Loukkaava, ei pidä lupauksiaan, aiheuttaa pettymyksiä ja sanoo ikävästi Kykenemätön selviytymään omin päin (itsetuhoisuus) mikä herättää huolta ja pelkoa On kummallinen, käyttäytyy oudosti, puhuu ihmeellisyyksiä tai juttelee itsekseen

8 Lapsen reaktiot Usein helppoja lapsia, jotka eivät tee numeroa itsestään Joskus surullisia lapsia, joilla on taipumusta vetäytyä Joku lapsi voi olla yliherkkä ja -reagoiva, itkeä pienistä Usein lapsia, joilla on keskittymis- ja kouluongelmia Läksyt tekemättä, myöhästymisiä, poissaoloja Joskus konfliktialttiita, räiskyviä lapsia Usein lapsia, joilla on psykosomaattista oireilu Vatsakivulla tai päänsäryllä reagoiva lapsi Unipulmista kärsiviä lapsi, jolla on syömisen kanssa pulmaa Lisäksi joskus lapsia, joiden kehitys jämähtää, taantuu

myöhästymisiä, poissaoloja Joskus konfliktialttiita, räiskyviä lapsia Usein lapsia, joilla on psykosomaattista oireilu Vatsakivulla

9 Lapset puheeksi Perheille, jossa vanhemmalla psyykkinen sairaus tai oireita, sekä alaikäisiä lapsia Tapaamisessa kaksi ohjaajaa, tehdään mielellään yhteistyössä hoitavan tahon kanssa riittää, että toisella ohjaajalla on ko. koulutus Suunniteltu tarkasti, mutta joustava Teemat => ohjeita helppo seurata: Sairastavan ja perheen tilanteen kartoitus Lapsen / lapsien vahvuudet, haavoittuvuudet Mietitään vaihtoehtoja yhdessä Tarvittaessa avun kartoittaminen ja ohjaaminen eteenpäin - Opaskirjat: Miten autan lastani? ja Mikä meidän vanhempia vaivaa? Tapaamisia 1-3 kertaa Vanhempia ja vanhemmuutta kunnioittavaa Vapaaehtoista, avointa Ei ongelmakeskeistä

koulutus Suunniteltu tarkasti, mutta joustava Teemat => ohjeita helppo seurata: Sairastavan ja perheen tilanteen kartoitus Lapsen / lapsien vahvuudet,

10 LP sisältöä tarkemmin Alustava keskustelu Kutsu lapsista juttelemiseen Tavoitteet Rakenne & fokus Huoli tilanteeseen liittyen? Toinen vanhempi mukaan? Tervetuloa! 1. keskustelu/teema: Lapsen arjen kuulumiset - Fokus, perherakenne & vanhemman vaikeus arjen näkökulmasta - Lapsi & lapsen kehitysympäristöt; vahvuudet & haavoittuvuus - Ikäkausikohtaiset kuvaukset: Lapsen olemus

keskustelu/teema: Lapsen arjen kuulumiset - Fokus, perherakenne & vanhemman vaikeus arjen

11 sisarusten yhteispeli, päivähoidon/koulun kuulumiset, jäsenenä verkostossa, vanhemmuus yleensä Onko huolta? Onko yrittänyt ratkaista? Miten? Päätös: miltäs tuntui jutella, ensi kerta 2. keskustelu/ teema: Vanhemman keinot tukea lasta Mietteitä edellisestä tapaamisesta & fokus nyt Keskinäinen ymmärrys suojaavana tekijänä: puhumisen tärkeys (miksi, mitä & miten): puhumisen periaatteet! Lapsen tapa ymmärtää: väärinkäsityksiä? Keskeiset huolenaiheet: syyllisyys, hoitovastuu, itsetuhoisuus, arjen sujuvuus, riidat Yksi asia tai oire joka nyt ajankohtainen Mitä vanhempi voi tehdä: suojaavat tekijät: vahvuudet & haavoittuvuudet Onko huolta johon syytä tarttua? Miltä tuntui jutella? 3. Jatko?

keskustelu/ teema: Vanhemman keinot tukea lasta Mietteitä edellisestä tapaamisesta & fokus nyt Keskinäinen ymmärrys suojaavana tekijänä: puhumisen tärkeys (miksi, mitä &

12 Vertti-ryhmä Suunniteltu perheille, jossa vanhemmalla on masennusta tai kaksisuuntainen mielialahäiriö sekä perheessä on alaikäisiä lapsia Seuraava ryhmä , haku on käynnissä 10 ryhmäkertaa, alakouluikäisille lapsille (ryhmässä 3-vuoden ikähaarukka) Vanhemmille ja lapsille omat ryhmänsä, jokaisessa ryhmässä kaksi ohjaajaa Tehdään moniammatillisena yhteistyönä Alkukeskustelut perheiden kanssa, 2 kpl perheen tarina - ryhmän jälkeen myös tapaaminen mahdollinen jatko perheille

2015, haku on käynnissä 10 ryhmäkertaa, alakouluikäisille lapsille (ryhmässä 3-vuoden ikähaarukka) Vanhemmille ja lapsille

13 Lähtökohdat, tavoitteet ja lähestymistavat Tavoitteet Oman ja perheen tilanteen ymmärrys Myönteistä vuorovaikutusta ja iloa antavaa toimintaa perheessä Tunnetaitoja Arjen sujuvuus: turvaa ja toimintakeinoja Vanhemmuuden tukeminen Lähtökohdat Vanhemmuus ja lapsen kokemusmaailma (ei hoitoa) Lasten ja vanhempien ryhmien rinnakkaisuus Vanhemman motivaatio ja kyky sitoutua Alku perheen omalle prosessille Lähestymistapa Tiedonpalasia tarpeen mukaan Toiminnallisuus Avoin dialogi ja tilaa vertaistuelle

Vanhemmuus ja lapsen kokemusmaailma (ei hoitoa) Lasten ja vanhempien ryhmien rinnakkaisuus Vanhemman motivaatio ja kyky

14 10 ryhmätapaamista: TEEMAT

16 YHTEYSTIEDOT Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen yhdistys: Itäinen Pitkäkatu 11 a, Turku Ohjaus ja neuvontapuhelin: Auttava omainen neuvontapuhelin

neuvontapuhelin: 0447930580 Auttava omainen neuvontapuhelin

Samankaltaiset tiedostot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö