Hallitse -Älä Hajota WWW-sivuston tuotekehitys nuorten aikuisten alaselkäkipujen ennaltaehkäisemiseksi
|
|
- Pauli Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jenni Liuska & Piia Rasimus Hallitse -Älä Hajota WWW-sivuston tuotekehitys nuorten aikuisten alaselkäkipujen ennaltaehkäisemiseksi Opinnäytetyö Fysioterapian koulutusohjelma Toukokuu 2008
2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Liuska Jenni, Rasimus Piia Koulutusohjelma ja suuntautuminen Fysioterapian koulutusohjelma Nimeke Hallitse - Älä Hajota WWW-sivuston tuotekehitys nuorten aikuisten alaselkäkipujen ennaltaehkäisemiseksi. Tiivistelmä Opinnäytetyö on WWW-sivuston tuotekehitysprosessi, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä nuorten aikuisten alaselkäkipuja ja niiden uusiutumista. Opinnäytetyön aihevalinta muodostui oman kiinnostuksemme kautta, ja yhteistyökumppaninamme on Suomen Selkäliitto Ry, jonka kotisivuille sivusto menee. WWW-sivuston digitaalisen viestinnän suunnitteluun ja toteutukseen saimme mainostoimisto Avalonin toiseksi yhteistyökumppaniksi. Alaselkäkipu on yleisin tuki- ja liikuntaelinongelma, joka aiheuttaa yksilölle laadukkaiden elinvuosien menetystä ja yhteiskunnalle suuria kustannuksia. 68 % nuorista vuotiaista on kokenut alaselkäkipua joskus. Alaselkäkipujen ennaltaehkäisystä on vähän luotettavaa tutkimustietoa. Lupaavia menetelmiä alaselkäkipujen ennaltaehkäisemiseksi ovat keskivartalon hallintaa parantavat harjoitteet sekä fyysisesti aktiivinen elämäntapa. Jämsän ja Mannisen (2000) tuotekehitysprosessikuvaus on toiminut opinnäytetyömme tuotekehityksen pohjana. Idea- ja luonnosteluvaiheessa hankimme teoriatietoa ja rajasimme opinnäytetyön aihetta. Kehittelyvaiheessa teimme WWW-sivuston tarkan sisällön, ja viimeistelyvaiheessa WWWsivusto arvioitiin ja esitestattiin kohderyhmällä, minkä pohjalta tehtiin tarvittavat muutokset. Opinnäytetyömme kirjallinen työ koostuu teoriaosasta ja tuotekehitysosasta. Teoriaosa sisältää tietoa alaselkäkipujen ennaltaehkäisystä ja keskivartalon hallinnan sekä fyysisen aktiivisuuden merkityksestä alaselälle. Tuotekehitysosiossa kuvataan WWW-sivuston kehitysvaiheet. Toivomme, että opinnäytetyöstä on hyötyä terveysalan opiskelijoille ja ammattilaisille sekä nuorille aikuisille, jotka kaipaavat tietoa, kuinka ennaltaehkäistä alaselkäkipuja ja niiden uusiutumista. Asiasanat (avainsanat) alaselkä, kipu, ennaltaehkäisy, harjoittelu, tuotekehitysprosessi Sivumäärä Kieli URN 56 s.+ liitt. 14 s. suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Reunanen Merja Löppönen Helka Opinnäytetyön toimeksiantaja Suomen Selkäliitto Ry
3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Jenni Liuska, Piia Rasimus Degree programme and option Degree programme in physiotherapy Name of the bachelor's thesis Hallitse- Älä Hajota the product development process of a new WWW- page for prevention of the low back pain among young adults. Abstract This bachelor's thesis is a product development process with the goal to create a WWW-page. Its purpose is to prevent young adult's low back pain and further occurrences. The subject of this thesis formed through our own interest in the subject. Finland s Back Association is our co-operation partner and it will receive the product. Advertising agency Avalon is our other co-operation partner who is responsible of the digital communication and implementation. According to studies, low back pain is the most common musculoskeletal problem, which causes the lost of good quality living years for the individual and big expenditures for the society. 68% of young people between years have suffered from low back pain at some point of their life. There isn t very much reliable research information about prevention of low back pain. Core satbilization exercises and also a physically active lifestyle are promising methods to prevent low back pain. The product development process of Jämsä & Manninen (2000) has been a foundation for our thesis. In the idea and planning phases we collected information and limited the subject of the thesis. In the development phase we created the exact content and in the finishing phase the wwwpage was evaluated and pre-tested by a target group and with the help of this evaluation we made the necessary changes. The literature of the bachelor s thesis consists of a theory part and development process part. The theory section covers the prevention of low back pain, core stabilization and the meaning of physically active lifestyle. The section about the development process introduces the phases of the product development process. We hope that our bachelor's thesis is useful to students and professionals who work in healthcare and young adults who need information how to prevent low back pain and its further occurrences. Subject headings, (keywords) low back, pain, prevention, training, product development process Pages Language URN 56 p. + app. 14 p. finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Reunanen Merja Löppönen Helka Bachelor s thesis assigned by Finland s Back Association
4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Opinnäytetyön tarkoitus Tuotekehityksen aloitus ALASELKÄKIPU ENNALTAEHKÄISY Fyysinen aktiivisuus Keskivartalon hallinta Muut ennaltaehkäisymenetelmät KESKIVARTALON HALLINTAAN OSALLISTUVIEN RAKENTEIDEN ANATOMIA JA TOIMINTA Intersegmentaalinen kontrolli Liike- ja asentokontrolli Neuraalinen kontrolli Passiiviset tukirakenteet Aktiiviset tukirakenteet HALLITSE - ÄLÄ HAJOTA. WWW- SIVUSTON TOTEUTUS WWW-sivuston rakenne WWW-sivuston sisältö Keskivartalon harjoitteet Ylemmän ja alemman kineettisen ketjun harjoitteet WWW-sivuston viimeistely POHDINTA LÄHTEET LIITTEET
5 1 JOHDANTO 1 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (tule) aiheuttavat suuria kustannuksia sekä laadukkaiden elinvuosien menetystä. Yli miljoonalla suomalaisella on pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelinsairaus, ja toinen miljoona kärsii tilapäisistä tuki- ja liikuntaelinvaivoista. Elämänlaadun heikkenemisen lisäksi tule-sairaudet aiheuttavat yhteiskunnalle suuria kustannuksia sairauspäivien ja työkyvyttömyyden takia. Maksettavista sairauspäivärahoista 43 % maksetaan tule-sairauksien takia. Tule-sairauksien kustannuksista kalleimmat menot tulevat työkyvyttömyydestä, ja näiden seurauksena osuus eläkemenoista on 30 % aiheuttaen Suomessa kahden miljardin työpanoksen menetyksen vuosittain (Heliövaara 2007,3 ;Vuori 2007, 4.) Väestötutkimuksen mukaan 47 % asiakkaista tulee fysioterapeutin vastaanotolle selkä- ja iskiaskivun takia. Fysioterapiassa käytetään noin 8 miljoonaa euroa vuodessa selkäkivun hoitoon. (Pohjolainen ym. 2005, 254.) Selkäkipu paranee useimmiten noin kuudessa viikossa. 88 % selkäkipuisista tulee oireettomiksi kuuden viikon jälkeen, 98 % 24 viikossa ja 99 % 52 viikossa. Akuutti selkäkipu uusiutuu 60 %:lla potilaista seuraavan kahden vuoden aikana ensimmäisestä kipujaksosta. Noin 80 % kaikista selkäkivuista johtuu pehmytkudosongelmista. (Hertling 2006, 844.) 1.1 Opinnäytetyön tarkoitus Opinnäytetyömme tavoitteena on ennaltaehkäistä alaselkäkipujen ilmaantumista sekä mahdollista uusiutumista nuorilla aikuisilla kehittämällä WWW-sivusto, joka sisältää tietoa keskivartalon hallinnan merkityksestä alaselän terveydelle sekä keskivartalonhallintaa parantavia harjoitteita. Tarkoituksena on, että tuote on kohderyhmäämme motivoiva sekä sisällöllisesti että visuaalisesti ja että siinä käy ilmi aiheen merkityksellisyys. Tavoittaaksemme kohderyhmän mielenkiinnon halusimme tiedon olevan laadukasta ja ymmärrettävää. Tuotteen tulee olla kohderyhmälle käytettävyydeltään sopiva ja harjoitusliikkeiden helposti toteutettavissa.
6 2 Ennaltaehkäisemällä alaselkäkipuja voidaan myös vaikuttaa niiden seurauksiin, kuten sairaslomien pituuteen sekä kivun kroonistumiseen. Pidimme aihetta tärkeänä, sillä selkäkivut heikentävät yksilön elämänlaatua, kuormittavat terveyspalveluja sekä aiheuttavat suuria kustannuksia yhteiskunnalle. Selkäkivut ovat fysioterapeuteille suuri haaste nykypäivänä ja tulevaisuudessa. Fysioterapian työnkuvaan kuuluu ennaltaehkäisevä työ, mutta usein ongelmiin päästään vaikuttamaan vasta niiden ilmaannuttua. Ennaltaehkäisy ongelmiin olisi mielestämme paras ja halvin ratkaisu. Kohderyhmäksi valitsimme nuoret aikuiset, iältään vuotiaat osittain yhteistyökumppanimme toivomuksesta ja myös oman mielenkiintomme takia. Myös Terveys kansanterveysohjelma ohjasi meitä kohderyhmän valinnassa, sillä ohjelman yksi tavoite oli työikäisten työkykyyn vaikuttaminen (Terveys 2015, 2001, 15). Kansanterveyslaitos toteaa, että nuorten aikuisten terveyden edistämisen tärkeyttä ei tule jättää huomioimatta (Koskinen ym. 2005, 149), sillä he ovat osa tulevaisuuden työvoimaa ja osaajia. Varhaisessa työiässä sairastumiset ovat harvinaisia ja niiden ilmaantuvuus pieni. Siksi tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn edistämisen kautta vähentää myöhemmän sairastumisen vaaraa ja pienentää elämäntapoihin ja elinoloihin liittyviä terveysuhkia. (Aromaa ym. 2003, ) Kansanterveyslaitoksen Nuorten aikuisten terveys, Terveys tutkimuksessa tutkittiin tuki- ja liikuntaelinsairauksien ilmaantuvuutta. Yleisimmin tuki- ja liikuntaelimistöstä nuoret aikuiset, iältään vuotiaat, ilmoittivat alaselän oireilevan. 23 % nuorista oli kokenut selkäkipua viimeksi kuluneen kuukauden aikana, eikä eroja sukupuolten välillä todettu. 68 % oli kokenut alaselkäoireita joskus. 13 % nuorista kertoo lääkärin todenneen heillä jonkin pitkäaikaisen selkäsairauden. (Riihimäki ym. 2005, ) Kansanterveyslaitoksen Nuorten aikuisten terveys-tutkimuksen yhteenvetona todetaan monilla nuorilla aikuisilla olevan merkittäviä terveysongelmia, vaikka ikääntymisen liittyviä sairauksia ei vielä olekaan. Tutkimuksella korostetaan myös nuorten terveyteen vaikuttamisen tärkeyttä tässä iässä, jolloin tulevaan terveyteen vaikutetaan terveyden kannalta keskeisten ympäristöjen ja käyttäytymisen vakiintuessa. (Koskinen ym. 2005, 149.)
7 3 1.2 Tuotekehityksen aloitus Opinnäytetyömme toteutuksessa noudatamme tuotekehitysprosessin vaiheita, jotka ovat sosiaali- ja terveysalalla Jämsän ja Mannisen mukaan (2000, 28) ongelman ja kehittämistarpeen tunnistaminen, ideointi, tuotteen luonnostelu sekä tuotteen kehittely ja viimeistely. Sosiaali- ja terveysalan tuote on tarkoitettu terveyden, hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistämiseksi. Lisäksi ne noudattavat alan eettisiä ohjeita sekä edesauttavat saavuttamaan sosiaali- ja terveysalan kansallisia ja kansainvälisiä tavoitteita.(jämsä & Manninen 2000, ) Tuotteen suunnittelu alkaa kehittämistarpeiden tunnistamisesta (Opiskelumateriaali 2007). Aiheemme lähti hahmottumaan omien kiinnostustemme kautta, koska alaselkäkivut ovat todella yleinen ongelma, jota tulemme kohtaamaan ammatissamme. Otimme yhteyttä Suomen Selkäliittoon talvella 2007 ja sovimme tapaamisen Selkäliiton edustajan kanssa maaliskuussa 2007, jolloin aloitimme tuotteen tarkemman ideoinnin. Selkäliiton edustaja esitti toiveita ja ehdotuksia mahdollisista aiheista ja tuotostavoista mutta antoi meille vapaat kädet tuotteen tekemiseen. Ideana oli mm. videon tekeminen selkäkivun ennaltaehkäisystä korkeakouluopiskelijoille. Mielessämme oli silloin, että haluaisimme tehdä selän harjoitusohjelman, jonka avulla voitaisiin ennaltaehkäistä alaselkäkipuja. Ideavaiheessa pyritään löytämään erilaisia ratkaisuja ajankohtaisiin paikallisiin ja organisaatiokohtaisiin ongelmiin. Ratkaisuja ongelmiin voi löytää käyttämällä mm. erilaisia työtapoja, kuten luovan toiminnan ja ongelmanratkaisun menetelmiä. Kehittäjät itse arvioivat ideoitaan ja sen lisäksi myös toimeksiantaja, rahoittaja ja muut hankkeen toimeenpanoon osallistuvat antavat oman arvionsa. (Jämsä & Manninen 2000, ) Ideavaiheessa rajasimme aihetta ja etsimme tietoa ennaltaehkäisymenetelmien vaikuttavuudesta kokoamalla kirjallisuuskatsausta aiheesta. Kirjallisuuskatsauksessa keskeisenä lähteenä alaselkäkipujen ennaltaehkäisystrategioiden vaikuttavuudesta toimi Euroopan komission työryhmän julkaisema raportti (Burton ym. 2004), joka oli laaja kirjallisuus-
8 4 katsaus olemassa olevista menetelmistä ja niiden tehosta. Tässä suosituksessa alaselkäkipujen ennaltaehkäisyllä tarkoitetaan uusiutuvuuden ja oireiden pahenemisen ennaltaehkäisyä. Tutkimusten luotettavuus oli raportissa tarkoin arvioitu monien alan asiantuntijoiden toimesta ja luokiteltu neliasteisen arviointijärjestelmän mukaisesti. Kirjallisuuskatsauksemme ajoittui syksylle 2007, ja vaikuttavimmiksi ennaltaehkäisykeinoiksi nousivat keskivartalon hallintaa parantavat harjoitteet sekä fyysinen aktiivisuus. Pidimme yhteyttä Selkäliiton yhteistyöhenkilöömme, joka kehotti meitä rajaamaan tuotetta omien kiinnostuksiemme mukaan. Hyödynsimme myös opettajiemme ohjausta. Rajasimme kohderyhmäksi vuotiaat varhaisessa työiässä olevat nuoret aikuiset. Päätös tuotteesta ja sen sisällöstä käynnisti luonnosteluvaiheen. Tuotteen asiasisällön tuottaminen, selvittäminen ja rajaaminen edellyttävät usein sosiaali- ja terveysalalla viimeisimpien hoitokäytäntöjen tuntemista ja uusimpien lääketieteellisten tutkimusten hyödyntämistä. (Jämsä & Manninen 2000, ) Pohdimme tuotteen muotoa ja mahdollisuuksia yhteistyötahomme käyttää tuotetta. Päädyimme valitsemaan sähköisen muodon, sillä koimme sen olevan parhaiten käytettävissä esimerkiksi verkkojulkaisuna internetissä. Tuotteemme toteutukseen saimme toiseksi yhteistyökumppaniksi media-alalla työskentelevän henkilön, jolla on alan asiantuntemus digitaalisen viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta. Kirjallisuuskatsaukseen perustuen päätimme tuotteen sisällön koostuvan keskivartalon hallintaa parantavista harjoitteista sekä informaatiosta fyysisen aktiivisuuden merkityksestä alaselkäkipujen ennaltaehkäisyssä. Luonnosteluvaiheessa laajensimme kirjallisuuskatsausta, joka ohjasi meitä rajaamaan lisää tuotteen asiasisältöä. Kirjoitimme kirjallisuuskatsaukseen perustuen opinnäytetyömme teoriaosuuden, joka koostuu alaselkäkivun syntyteoriasta ja ennaltaehkäisyn vaikuttavuudesta sekä keskivartalon hallintaan osallistuvien rakenteiden anatomiasta ja toiminnasta. 2 ALASELKÄKIPU
9 5 Tuki- ja liikuntaelinoireista yleisin on alaselkäkipu. Sen esiintyvyys on lisääntynyt hieman 20 vuoden aikana. Alaselkäkivut ovat teollistuneiden maiden ongelma. Yli 80 prosenttia teollistuneiden maiden väestöstä on joskus kokenut alaselkäkipua. Alaselkäkivulla on runsas uusiutumistaipumus. Joka toisella ihmisellä oire uusiutuu, ja joka neljännelle se aiheuttaa toistuvia työpoissaoloja. Useimmiten selkäkipua ovat kokeneet vuotiaat viimeksi kuluneen kuukauden aikana, yli 30-vuotiaista joka kolmas. Selkäkipu lapsilla ja nuorilla on luultua yleisempää vuotiaista joka viidennellä on ollut selkäkipua vähintään kerran viikossa. 15 prosenttia vuotiaista on kokenut viimeksi kuluneen kuukauden aikana alaselkäkipua. (Talvitie ym. 2006, 308.) Alaselkäkivusta puhuttaessa voidaan käyttää myös termejä lanne-ristiselän kiputila, lumbalgia sekä sakrolumbalgia. Alaselkäkipu esiintyy rintakehän alaosan ja alemman pakarapoimun välisellä alueella. Syinä ovat selän rakenteen ja toiminnan muutokset, selkärankaa tukevien lihasten heikkoudet tai kireydet. Myös lantion asennon tai alaraajojen rakenteen tai toiminnan poikkeama voi olla alaselkäkivun syy. (Talvitie ym. 2006, 308.) Suuri osuus selkäkivuista johtuu välilevy- tai fasettinivelongelmista, spondylolisteesistä (nikamasiirtymä), spinaalistenoosista (lannerangan ydinkanavan tai hermojuurikanavan ahtautuma) tai alaselän instabiliteetista. Joskus alaselkäkivun syynä voi olla reuma, kasvain, tulehdus, aineenvaihdunnallinen sairaus, verenkierrollinen sairaus tai taustalla voi olla sisäelimiin liittyvä tauti. Vain harvoin syynä on pelkästään lihaksiin liittyvä kipuoireisto. Usein lihaksiin liittyvän kivun perimmäinen syy on segmentaalinen (kahden nikaman muodostama toiminnallinen yksikkö) ärsytys, ääreishermoston häiriö tai yleinen lihastoiminnan tasapainohäiriö. (Kouri 2005, 96.) Kipu voidaan jaotella sen keston mukaan tai sen luonteen mukaan. Keston mukaan se jaotellaan akuuttiin, subakuuttiin tai krooniseen kipuun. Akuutti kipu on kestoltaan alle kuusi viikkoa, subakuutti kipu kuudesta kahdenteentoista viikkoon. Kroonisesta kivusta puhutaan, kun kipu on kestänyt yli 12 viikkoa. (Käypä hoito 2001.) Kipu aiheutuu nosiseptoreiden eli kipua aistivien hermopäätteiden ärtymisestä. Tätä tapahtumaa provosoi esimerkiksi mekaanisessa kivussa pitkään kestänyt huono asento, huono ryhti tai pitkäaikainen segmentaalinen toimintahäiriö. Voidaan puhua
10 asentoperäisestä kivusta, kun aiheuttajana on huono istuma-asento ja ryhti, epäergonomiset liikemallit tai liikunnan puute. (Kouri 2005, 74.) 6 Selkäkivun riskitekijöitä tunnetaan huonosti (Talvitie ym. 2006, 309). Raskasta ruumiillista työtä, joka koostuu toistuvista kumarteluista ja nostamisista sekä staattisista työasennoista ja tärinöistä, pidetään yhtenä suurena riskitekijänä (Talvitie ym. 2006, 309). Lisäksi istumatyön on todettu olevan riskitekijä ja riskin kasvavan, jos istumatyöhön liittyy kumarassa asennossa istumista (Hertling 2006, 844). Esimerkiksi autoilijoilla välilevyrappeuman riskin on tutkittu olevan kolminkertainen (Hertling 2006, 844). Myös fyysisesti passiivinen elämäntapa on yksi riskitekijöistä; psykososiaalisten tekijöiden osuus saattaa aiheuttaa kivun kroonistumista (Talvitie ym. 2006, 309). Biomekaniikka tutkii tieteenä kudoksiin kohdistuvia mekaanisia kuormitustekijöitä. Mekaanisista kudoksiin kohdistuvista kuormitustekijöistä saadaan käsitys kuvaamalla liikettä ja laskemalla voimia mekaanisesti yksinkertaisella mallilla. (Koistinen 2005, 15.) Kuormitus Kudosvaurio Kipu Motorisen kontrollin muutos Pitkittyminen Rakenteelliset muutokset KUVA 1 Biomekaaninen malli (Suni 2005) Koska selkäkipu on monisyinen ongelma, nähdään biomekaaninen syntytapa yhtenä tärkeimpänä tekijänä (Suni 2005, 142). Biomekaanisten tutkimusten tulokset ja niiden sovellukset lanneselän kuormittumisesta ja vammamekanismeista ovat selkävammojen ehkäisyssä ja hoidossa tulleet viime vuosina enemmän esille (Suni 2005, 142). Biome-
11 7 kaanisen mallin mukaan haitallinen kuormitus aiheuttaa kudosvaurioita ja vaurioista seuraa kipua muuttaen aluksi motorista kontrollia (Kaskinen 2006). Haitallisen kuormituksen ja kivun pitkittyessä seurauksena ovat rakenteelliset muutokset tuki- ja liikuntaelimistössä (Kaskinen 2006). Selkärangalla on biomekaaninen kompensaatio- ominaisuus: se pystyy mukautumaan erilaisiin olosuhteisiin. Jos rangassa kuitenkin on useita sen kuormitusta lisääviä rakenteellisia, toiminnallisia ja kuormituksen määrää lisääviä tekijöitä, voi biomekaaninen kompensaatioreservi käydä vähiin. (Koistinen 2005, 155.) Pitkällä ajanjaksolla kudosvaurio aiheuttaa muutoksia selkärankaan ja sen nivelrakenteisiin. Kuorman ollessa kudoksen voimaa suurempi on kudosvaurion riski olemassa. Kudosvaurio johtuu vartaloon kohdistuvista suurista voimista, kuten traumasta, rankaan kohdistuvasta kuormasta tai virheellisestä nosto- tai työskentelyasennosta. Nivelvaurio ja kipu ovat seurausta kudoshäiriöstä, josta aiheutuu muutoksia lihastoiminnassa, lihaksen koossa sekä motorisessa kontrollissa. (Richardson 2005, 105.) Richardson (2005, 106) kirjoittaa kuormitusta kantavien ja kantamattomien lihasten yhteistoiminnan häiriön vaikutuksesta vaurion synnyssä sekä painovoimaa vastustavien lihasten kuormittamattomuuden vaikutuksesta alaselkäkivussa. Richardson (2005, ) jakaa lihakset kuormitusta kantaviin ja ei-kuormitusta kantaviin lihaksiin sekä näiden lisäksi paikallisiin lihaksiin (taulukko 1). Ei-kuormitusta kantavat lihakset ovat globaaleja moninivelisiä lihaksia, jotka sijaitsevat pinnallisemmin ja aikaansaavat liikettä. Ne toimivat pääsääntöisesti avoimen ketjun liikkeissä. Yksiniveliset lihakset toimivat taas suljetun ketjun liikkeissä. Ne ovat globaaleja, syvemmällä sijaitsevia, mediaalisia lihaksia, jotka toimivat raskaissa, niveleen kompressiota aiheuttavissa toimissa stabiloiden ja suojaten niveltä. Yksiniveliset lihakset toimivat yhdessä paikallisten lihasten kanssa vastustaen painovoimaa. Yhdessä kuormitusta kantavat ja kantamattomat lihakset tuottavat niveljäykkyyttä ja suojausta, jotta kuorma voidaan ottaa vastaan turvallisesti. Häiriö näiden lihasten tasapainoisessa yhteistoiminnassa voi vaikuttaa nivelten rasittumiseen ja lopulta johtaa nivelrakenteiden vaurioon ja kipuun. Jos hermojärjestelmä ei saa painovoimaa ja kuormaa koskevaa sensorista informaatiota luurangon kuormittamattomuuden seurauksena, joh-
12 8 taa tämä häiriöihin paikallisissa ja yksinivelisissä lihaksissa, joiden päätehtävänä on suojata niveliä vaurioitumiselta. Lisäksi kuormitusta kantavan järjestelmän inaktiivisuus kasvaa ja sen toiminta muuttuu liikkeen aikana faasisemmaksi, mikä muuttaa merkittävästi nivelen kuormittumismalleja. Pitkällä aikavälillä tämä tapahtuma lisää nivelvaurion kehittymisen riskiä. Kuormittamattomuus voi aiheuttaa myös lisääntynyttä reflektorista lihasaktiviteettia ei-kuormitusta kantavissa, moninivelisissä lihaksissa, jonka seurauksena ne yliaktivoituvat ja lihaspituus lyhenee. (Richardson, ) TAULUKKO 1. Globaalit ja paikalliset lihakset (Richardson ym. 2005) Globaalit EI-kuormitusta kantavat lihakset Hamstring- lihakset - m. biceps - m. semitendinosus - m. semimembranosus Abdominaaliset lihakset: - m. rectus abdominis - m. obliquus internus abdominis - m. obliquus externus Globaalit kuormitusta kan-paikalliset lihakset tavat lihakset m. iliacus m. transversus abdominis m. gluteus maximus Alaselän lihakset: - mm. multifidi - m. longissimus thoracis, pars lumborum - m. iliocostalis lumborum, pars lumborum abdominis m. psoas m. gluteus medius Intersegmentaaliset lihakset: - mm. intertransversarii - m. interspinales m. rectus femoris lumbar m. erector spinae m. quadratus lumborumin mediaaliset säikeet m. tensor fasciae latae m. adductor brevis m. psoas major thoracic m. erector spinae - m. adductor magnus - m. adductor longus m. quadratus lumborum m. latissimus dorsi Monet elämäntapatekijät voivat johtaa luurangon kuormittamattomuuteen aiheuttaen tuki- ja liikuntaelinvaivoja, kuten alaselkäkipua. Elämäntapatekijät voidaan jaotella kolmeen ryhmään, joita ovat kuormittamattomat pysty- ja istuma-asennot, kuormittamattomat harjoitteet ja olosuhteet sekä alentuneet painovoiman kuormituksesta kertovat ärsykkeet. (Richardson 2005, 111.)
13 9 Esimerkkinä kuormittamattomasta pysty- ja istuma-asennosta voidaan mainita yleinen lisääntynyt fleksiosuuntainen staattinen asento ja työskentelyasento, jossa yksilö antaa periksi painovoimalle nojaten passiivisiin rakenteisiin aiheuttaen nivelrakenteiden vaurioita ja kipua painovoiman aiheuttaessa voimakasta kuormitusta. Vartalon ja lonkan ojentajat inaktivoituvat ja ajan myötä vartalon koukistajat tulevat dominoivimmiksi. Fleksioasennon lisääntyessä ojentajalihasten kuormitus alenee ja ihminen tukeutuu enemmän passiivisiin rakenteisiin, mikä johtaa motorisen kontrollin häiriöihin. Yksiniveliset lihakset pitenevät ja niiden pituus-jännityssuhde muuttuu, mikä vaikuttaa niiden kykyyn kontraktoitua ja tukea lumbopelvistä stabiliteettia. Myös pystyasennon muutokset, esimerkiksi notkoselkä, aiheuttaa passiivisiin rakenteisiin tukeutumista, jonka seurauksena moninivelisten lihasten (uloimmainen vino vatsalihas, takareiden koukistajalihakset) aktivaatio lisääntyy pystyasennon säilyttämiseksi ja yksiniveliset lihakset (sisin vino vatsalihas, pinnallinen lumbaarinen multifidus, thorakaalinen erector spinae) tulevat inaktiivisemmiksi. (Richardson 2005, ) Kuormittamattomat harjoitteet, kuten toistuvia liikkeitä sisältävät harjoitteet ja työtehtävät, aiheuttavat kuormitusta kantavien lihasten käytön vähenemisen, sillä kuormitusta kantavat lihakset toimivat hitaissa ja staattisissa liikkeissä. Pitkäaikainen vuodelepo, pitkittynyt istuminen sekä paikallaan pysyminen aiheuttavat myös kuormittamattomuutta ja näin heikentävät lihassuojausta. (Richardson 2005, ) 3 ENNALTAEHKÄISY Terveyden edistäminen on toimintaa, jonka tavoitteena on parantaa ihmisten mahdollisuuksia lisätä ja hallita omaa terveyttään (Virjo 2005, 249). Terveyden edistäminen käsittää kaikki toimet, joilla edistetään terveyttä, tuetaan toimintakykyä ja ennaltaehkäistään sairauksia (Aromaa ym. 2003, ). Tähän ei kuulu varsinaisten sairauksien hoito eikä vajaakuntoisten kuntouttaminen (Aromaa ym. 2003, ).
14 10 The U.S. Preventative Services Task Forces jaottelee kirjassa Guide to Clinical Preventive Services (2007) ennaltaehkäisyn koostuvan kolmesta eri tasosta. Primaaripreventiossa pyritään vaikuttamaan tietyn terveysongelman ilmaantuvuuteen ja näin välttämään ongelman syntyä. Sekundaaripreventiossa tunnistetaan ja hoidetaan oireettomia henkilöitä, joille on jo kehittynyt riski sairastua tai ei ole vielä kliinisesti diagnosoitavissa olevaa terveysongelmaa. Tertiaaripreventiossa pyritään säilyttämään jo sairastuneen henkilön toimintakyky ja minimoimaan sairauden negatiiviset vaikutukset sekä pyritään estämään komplikaatioiden ilmaantumista. (Fitzgerald 2007.) Työssämme emme noudata yllä olevaa jaottelua, sillä pyrimme ennaltaehkäisemään alaselkäkipujen sekä niiden uusiutumista ja pahenemista. Näin ollen on mielestämme vaikea osoittaa minkä tason ennaltaehkäisystä puhumme, sillä siinä on sekä primaaripreventiivisiä että sekundaaripreventiivisiä piirteitä. Selkäkivun ennaltaehkäisystä on hyvin rajoittuneesti vankkaa ja luotettavaa tietoa, mutta alaselkäkipujen seuraamusten ennaltaehkäisystä on kuitenkin todisteita. Ainakin aikuisilla lupaavin ennaltaehkäisystrategia näyttää olevan fyysinen aktiivisuus ja harjoittelu sekä sopiva biopsykososiaalinen (kuntoutujan huomioiminen fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena) opetus. Kuitenkaan mikään yksittäinen strategia ei ole tehokas alaselkäkipujen ennaltaehkäisyssä johtuen alaselkäkipujen moninaisesta luonteesta. (Burton ym.2004, 2.) Selkäkipujen ennaltaehkäisystrategioiden kehittämistä tulisi jatkaa ja niiden tehokkuutta tutkia, koska on ilmiselvää, että ennaltaehkäisy kannattaa ennen ongelmien ilmaantumista (George ym ) 3.1 Fyysinen aktiivisuus Fyysisellä aktiivisuudella tarkoitetaan luurankolihasten supistumisen aiheuttamaa mitä tahansa vartalon liikettä, joka lisää energian kokonaiskulutusta yli perustason (Haapanen-Niemi 2000, 20.) Selkävaivojen ennaltaehkäisy tulisi aloittaa jo lapsuudessa motivoimalla lapset ja nuoret liikkumaan sekä kiinnittämään huomioita selälle edunmukaisille toimintamalleille. Fyy-
15 11 sisesti passiivinen elämäntapa edesauttaa vatsa-, selkä- ja alaraajojen ojentajalihasten voiman ja kestävyyden alenemista, jonka vuoksi vartalon hallinta voi heikentyä. (Talvitie ym. 2006, 311.) Huonolla hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnolla on todettu olevan yhteys huonontuneeseen selän toimintakykyyn (Suni 2006). Yksi epäilty vaaratekijä selkäsairauksien kehittymiseen on vähäinen vapaa- ajan liikunta (Suni 2005, 141). Selvää altiste-vasteriippuvuutta näiden välille ei ole kuitenkaan voitu osoittaa (Suni 2005, 141). UKK-instituutin terveysliikuntasuosituksena käytetään liikuntapiirakka-mallia (kuva 2.) Sen ajatuksena on kiteyttää terveysliikunta suositus yksinkertaisen ympyrämallin avulla. (Fogelholm ym. 2004, ) KUVA 2 UKK-instituutin liikuntapiirakka Liikuntapiirakkaa voidaan käyttää alaselkäkipujen ennaltaehkäisyssä apuvälineenä, sillä fyysinen aktiivisuus on välttämätöntä elimistön rakenteiden ja toimintojen kunnossa pysymiselle. Vähimmäismäärä fyysistä aktiivisuutta ehkäisee liikkumattomuuden haitat ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen tuottaa tiettyyn määrään asti terveyshyötyjä. Liikunnan avulla edistetään terveyttä ja toimintakykyä (Työterveyslaitos 2006.) Fyysisen passiivisuuden aiheuttamia terveysriskejä voidaan suosituksen mukaan ehkäistä, jos perusliikuntaa toteutetaan 3-4 tuntia viikossa ja täsmäliikuntaa eli kestävyyttä
16 12 ja lihaskuntoa sekä liikehallintaa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa, 2-3 tuntia viikossa. Ihanteellinen tilanne on hyödyntää piirakan molemmat puolet. Liikunnan tavoitteet määräytyvät henkilön iän ja mielenkiinnon mukaan (Fogelholm ym. 2004, ) Molekyylitasolla tarkasteltuna tuki- ja liikuntaelimistön uusiutuminen tapahtuu vanhentuneiden rakenteiden hajotessa uusien rakenteiden synteesiin, joka edellyttää myös optimaalista kuormitusta tarvittavien rakenneaineiden ja perintötekijöiden lisäksi. Toisin sanoen liikkumattomuus aiheuttaa tuki- ja liikuntaelimistöön rakenteellisia ja toiminnallisia heikkouksia. Lihasten käyttämättömyys aiheuttaa verenkierron, solufysiologian ja molekyylisidosten heikkenemistä, aineenvaihduntatuotteiden kertymistä alueelle sekä monitahoisia vaikutuksia lihaksiston hermojärjestelmään ja laajemmin ajateltuna toimintakykyyn. (Heiskanen & Mälkiä 2002, 18.) EU:n komission työryhmän tekemässä suosituksessa todetaan, että liikunnalla voidaan vaikuttaa alaselkäkipujen ennaltaehkäisyyn ja uusiutumisen ehkäisyyn sekä nopeuttaa työhön paluuta. Työryhmä löysi neljä tutkimusta fyysisen harjoittelun vaikutuksesta alaselkäkipujen ennaltaehkäisyyn. Kaikissa tutkimuksissa fyysisellä harjoittelulla todettiin olevan positiivisia vaikutuksia alaselkäkipujen ennaltaehkäisyssä, kun mittareina toimivat kivun kesto, uusiutuvuus sekä kivun voimakkuus. Se, minkälaista harjoittelun tulisi sisällöllisesti olla, ei voitu osoittaa, sillä tutkimusten harjoitteiden luonne (spesifit harjoitteet, liikkuvuusharjoittelu, aerobinen harjoittelu, yleinen fyysinen aktiivisuus), tiheys ja kesto olivat erilaisia. Linton ym. (1996) vertasivat yksilöllisesti suunniteltua harjoitusohjelmaa yleiseen neuvoon pysyä aktiivisena, eikä ryhmien välillä tuloksissa ollut tilastollisesti merkittävää eroa. Mannion ym. (1999) vertasivat aerobista harjoittelua, fysioterapiaa ja keskivartalon lihasten harjoittelua keskenään eivätkä löytäneet eroja näiden erilaisten interventioiden välillä. Tutkimusten perusteella työryhmä toteaa, että fyysisellä harjoittelulla voidaan vaikuttaa alaselkäkipuja ennaltaehkäisevästi. Sitä, mikä harjoitusmuoto on tehokkain, ei kuitenkaan voida osoittaa. Minkäänlaisella fyysisellä aktiivisuudella ei kuitenkaan todettu olevan negatiivisia vaikutuksia alaselkäkipuun. (Burton ym. 2004, )
17 13 Myös Lintonin ja Tulderin (2001) tekemä kirjallisuuskatsaus tukee fyysisen aktiivisuuden merkitystä alaselkäkipujen ennaltaehkäisyssä. Kirjallisuuskatsauksessa tutkittiin selkäkipujen ennaltaehkäisymenetelmien hyötyä. Tulosmuuttujina toimivat muutokset kivussa, vauriossa, toiminnanvajauksessa, työajassa, terveyspalvelujen käytössä sekä kustannuksissa. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin 27 artikkelia, jotka olivat tutkimuksia harjoittelun, selkäkoulujen, ergonomiaohjauksen sekä selkätukien hyödystä selkäkipujen ennaltaehkäisyssä. Ainoastaan harjoittelulla näytti olevan positiivisia tuloksia selkäkipujen ennaltaehkäisyssä, ja vain sitä voitiin tutkimuksen perusteella suositella selkäkipujen ennaltaehkäisyyn. Lisää korkeatasoisia tutkimuksia kaivattiin ergonomiaohjauksen sekä riskitekijöiden muuttamisen vaikutuksesta. (Linton & Tulder, 2001.) 3.2 Keskivartalon hallinta Keskivartalon hallinnalla, alaselän stabiliteetilla, tarkoitetaan asennon dynaamista hallintaa staattisissa asennoissa sekä muissa vartalon liikkeissä (Hodges 2005, 14). Stabiliteetin muodostavat lihakset, jotka ylläpitävät toiminnallista stabiliteettia lannerangassa (Akuthota ym. 2004, 86). Stabiloivia harjoitteita käytetään paljon, niitä pidetään ennaltaehkäisevinä, kuntouttavina sekä suoritusta parantavina erilaisissa alaselän ja lihaksiston vammoissa (Akuthota ym. 2004, 86). Toimintaa ylläpitäviä stabiloivia lihaksia ydintukea voisi kuvailla laatikkona, jossa vatsalihakset ovat edessä, syvät selkälihakset ja pakaralihakset takana, pallea kattona, lantiopohja ja lantiorenkaan lihaksisto pohjana. Ydin on kineettisen ketjun keskus, joka stabiloi vartaloa ja selkärankaa sekä ilman raajojen liikettä että raajojen liikkuessa. Alaselkää ympäröivien lihasten oikea-aikainen aktivoituminen ja yhteistoiminta ovat tärkeitä stabiliteetin kannalta. Kaikkia ydinlihaksia tarvitaan optimaaliseen toimintaan ja stabiliteettiin. (Akuthota ym. 2004, S86.) George ym. (2007) kertovat artikkelissaan, joka käsittelee alaselän stabiloivien harjoitteiden vaikutusta alaselkäkipujen ennaltaehkäisyssä, että viimeisimpien tutkimusten valossa on alettu enemmän keskittymään keskivartalonlihasten vahvistamiseen selkäkipujen ennaltaehkäisyssä. Luotettavaa tutkimustietoa stabiloivien harjoitteiden tehosta alaselkäkipujen ennaltaehkäisyssä on tällä hetkellä niukasti, jotta voitaisiin tehdä johtopäätöksiä sen tehokkuudesta. Harjoitteiden käyttöä voidaan kuitenkin perustella bio-
18 mekaanisin ja anatomisen perustein, sillä stabiloivat lihakset jakavat alaselän kuormitusta aktivoituen oikea-aikaisesti ennen liikettä. 14 Heikkous selkälihaksissa muuttaa ihmisten asento- ja toimintatapoja, mikä on usein välilevyille ja pikkunivelille epäedullisia. Tämä puolestaan aiheuttaa ennenaikaisia rappeumamuutoksia selässä sekä toiminnallisia häiriöitä, kuten kipuja, puutumista ja voimattomuutta (Heiskanen & Mälkiä 2002, 18.) Keskivartalon lihasten toiminnalla ja selkäkivulla on osoitettu olevan yhteys. Heikot vartalon lihakset ja huono kestävyys ovat riskitekijöitä selkäongelmien kehittymisessä (Hertling 2006, 844). Tutkimuksissa on osoitettu selkäkivusta kärsivillä ihmisillä olevan selän ja vatsan ojentajien heikkoutta ja yleisesti vartalon lihasten voiman keskiarvon olevan huonompi kuin ihmisillä, joilla ei esiinny selkäongelmia (Hertling 2006, 844). Esimerkiksi ihmisillä ensimmäisen alaselkäkipujakson jälkeen on todettu multifidus-lihasten surkastumista, joka ei parane ilman spesifiä keskivartalon lihasten harjoittamista (George 2007). Poikittaisen vatsalihaksen aktivoituminen on viivästynyt alaselkäkipuisilla ihmisillä, kun sen tavallisesti aktivoituu ennen raajojen liikettä (George ym. 2007). Erector spinae-lihaksen pääasiallinen tehtävä on aktivoitua nostoa vaativissa tehtävissä sekä stabiloida selkärankaa (George ym. 2007). Viisivuotisessa tutkimuksessa on vartalon ojentajalihasten voiman heikkouden (verrattuna vartalon koukistajalihaksiin) osoitettu olevan yhteydessä alaselkäkipuihin (George ym. 2007). EU:n komission työryhmän raportissa todetaan, että tutkimusten erilaisuudesta (harjoitteiden sisältö ja kesto) johtuen ei voida tehdä johtopäätöksiä siitä, onko spesifiharjoittelu tehokkaampaa alaselkäkivun ennaltaehkäisyssä kuin fyysinen aktiivisuus (Burton ym. 2004, 11.) Kuitenkin biomekaaninen näkökulma alaselkäkivun synnystä todistaa spesifin keskivartalon harjoittamisen hyödyn selkäkivun ennaltaehkäisyssä (Suni 2005, 142; Richardson 2005, 106.) Sekä oireettomilla että selkäkipua kokeneilla ihmisillä voi olla syvien paikallisten lihasten kontrollin heikkoutta, mistä johtuen heillä on huono segmentaalinen kontrolli jokapäiväisissä toiminnoissa. Tämä voi johtaa mikrotraumoihin kudoksissa, joka riittävän kauan jatkuneena aiheuttaa nosiseptoreiden (kipua aistivien hermopäätteiden) ärtymistä aiheuttaen selkäkipua. (Middleditch & Oliver 2005, 119.)
19 15 Hides ym. (2001) toteavat tutkimuksessaan, että spesifiharjoitusohjelma voi olla tehokkaampi selkäkivun uusiutumisen ehkäisyssä kuin perinteinen lääkehoito ja fyysisesti aktiivinen elämäntapa. Vaikka akuutti selkäkipu paraneekin usein muutamassa viikossa, on sen uusiutumistaipumus korkea, mikä aiheuttaa suurimpia kustannuksia alaselkäkipujen hoidossa. Tutkimuksessa seurattiin kolme vuotta ensimmäisen akuutin selkäkipujakson jälkeisten potilaiden selkäkivun uusiutumista kahden eri ryhmän välillä. Toinen ryhmä, kontrolliryhmä, sai neuvontaa selkäkipujen hoitoon ja ehkäisyyn (lääkehoito, liikunta), ja toinen ryhmä suoritti spesifejä selän harjoituksia (mulfidus- ja transversus abdominis-lihakset). Vuoden jälkeen kipujaksosta selkävaivat olivat uusiutuneet kontrolliryhmällä 84 % ja harjoitusryhmällä vain 30 %. Kahden ja kolmen vuoden välillä kontrolliryhmällä uusiutuvuus oli 75 % ja harjoitusryhmällä 35 %. UKK- instituutin ja VR- yhtymä Oy:n tekemässä Kuntoveturi-tutkimuksessa ( ) tutkittiin selän liikehallintaa ja stabiliteettia kehittävän harjoittelun vaikutusta selkäkivun uusiutumisen ja pitkittymisen ehkäisyssä. Harjoitusohjelman tavoitteet olivat koko kehon liikehallinnan parantaminen sekä selän tukevuuden lisääminen. Harjoitteiden valinta perustui biomekaaniseen malliin selkäkivun synnystä. Ohjelma koostui neutraaliasennon hallinnan tärkeyden painottamisesta kokemuksellisen oppimisen kautta sekä lihaskuntoharjoitusohjelmasta. Tutkimukseen osallistui 106 työikäistä vuotiasta miestä, jotka olivat kokeneet selkäkipua viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana. Heidät jaettiin harjoitus- ja vertailuryhmiin. Tuloksena selkäkipu lievittyi harjoitusryhmässä 39 % enemmän kuin vertailuryhmässä. Harjoitteluryhmässä olleet kokivat työkykynsä säilyvän parempana verrattuna toimintaan osallistumattomiin ihmisiin. Tutkijat pitävätkin mahdollisena, että epäspesifin selkäkivun uusiutumista voidaan vähentää merkittävästi opettelemalla alaselän neutraaliasennon hallinta ja sen soveltaminen jokapäiväisessä elämässä. (Kaskinen 2006.) 3.3 Muut ennaltaehkäisymenetelmät Useat tutkimukset ovat ristiriidassa keskenään, kun puhutaan selkäkipujen seurausten ennaltaehkäisystä informaation ja koulutuksen keinoin. Biomekaaninen lähestyminen yksin ei ole suositeltava alaselkäkipujen ennaltaehkäisyn kannalta eikä selkäkoulujen vaikuttavuudesta ole löytynyt tutkimuksissa näyttöä. (Burton ym. 2004, 3-14.)
20 16 EU:n työryhmä ei kirjallisuuskatsauksen perusteella suosittele selkätuen käyttöä alaselkäkipujen ennaltaehkäisyssä ja näin tekee myös US Preventive Services Task Forces (2007). Työikäisillä selkätukien käyttäminen yhdistettynä muihin ennaltaehkäisymenetelmiin (selkäkoulut ym.) osoittautui hieman hyödylliseksi, mutta on kuitenkin vaikea osoittaa, mikä teho juuri selkätuella on ollut ennaltaehkäisyyn muiden menetelmien joukossa, joten tulokset ovat kiistanalaisia. (Burton ym. 2004, 14-15, ) Muita menetelmiä, joita on tutkittu alaselkäkipujen ennaltaehkäisemiseksi, ovat tietyntyyppisten huonekalujen (patja, tuoli) käyttö, jalka-ja korotuspohjallisten käyttö, erilaiset alustat (lattia, matto) sekä manipulaatiohoidot ja ergonomiatoimet sekä monialaiset interventiot ja työn muunneltavuus sairasloman jälkeen. Osa menetelmistä ei osoittautunut hyödyllisiksi, ja osa kaipasi lisää näyttöä, jotta niitä voitaisiin suositella. Positiivisimmin alaselkäkipujen ennaltaehkäisyyn näistä toimista vaikuttivat ergonomiatoimet, jotka sisältävät myös koko työorganisaatioon ulottuvia toimia ja jotka ottavat kaikkia työntekijöitä mukaan vaikuttamaan olennaisiin riskitekijöihin, sekä monialaiset interventiot, jotka ottavat koko työorganisaation huomioon. (Burton ym. 2004, ) 4 KESKIVARTALON HALLINTAAN OSALLISTUVIEN RAKENTEIDEN ANATOMIA JA TOIMINTA Keskivartalon hallinta vaatii sekä aktiivista jäykkyyttä että passiivisten rakenteiden tukea sekä neuraalista kontrollia. Lihakset tuottavat aktiivisen jäykkyyden, ja luiset osat ja ligamentit muodostavat passiivisen tuen. Neuraalinen järjestelmä ohjaa aktiivisten ja passiivisten rakenteiden toimintaa. (Akuthota ym. 2004, 86.) Koistinen (2005) esittelee tuki- ja liikuntaelimistön nivelen stabiliteetin ja dynaamisen kontrollin lannerangan osalta kaksitasoisesti liike- ja kehosegmenttitasolla (kuva 3). Kehosegmentin stabiliteettiin vaikuttavat intersegmentaalinen stabiliteetti, thorakolumbaalisen faskian stabiloivaan vaikutukseen osallistuvien lihasten yhteistoiminta, vatsasisäisen paineen säätelyyn osallistuvien lihasten toiminta, kehosegmenttien yhtenäinen
Selkärangan rakenteellinen tehtävä on suojata selkäydintä ja muita hermoston rakenteita.
1 2 Selkärangan rakenteellinen tehtävä on suojata selkäydintä ja muita hermoston rakenteita. Selkärangan riittävä tukevuus on edellytys (1) voimansiirrolle raajojen (ylä- ja alaraajat) ja vartalon välillä
LisätiedotBM = bending moment = Vääntövoimat sagittaalitasossa (flexio-extensio). = Vääntövomat frontaalitasossa (sivutaivutus).
1 2 C = compression = puristava kuormitus, jonka suuntautuu välilevyyn kohtisuoraan Aiheutuu pääosin vartalonlihasten jännityksestä ja ylävartalon painosta (+ ulkoisesta kuormasta). Selkärangan heikko
LisätiedotLaadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!
Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotVALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen
VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan
LisätiedotFysioterapia ja osteopatia hevosille
Fysioterapia ja osteopatia hevosille HYVINVOIVA HEVONEN LUENTOSARJA 17.11.2015 CYPIS, ESPOO TMI Selma Piha 1 Potilaana hevonen vs. ihminen Anatomia yllättävän sama Eroissa näkyy toimintatavat Hevosen toiminnassa
LisätiedotKoostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli
Koostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli stabiliteettiin, nivelten virheettömästä toiminnasta
LisätiedotLevel 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder
Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE
LisätiedotJos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry
Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry 15 64-vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiin (%)
LisätiedotJalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet?
Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Veera Keltanen, jalkaterapeutti (AMK) Vuosaaren Jalkaterapiakeskus Tehyn yrittäjäjaoston opintopäivä la 19.11.2016 Järjestötalo 1 Asemamiehenkatu
LisätiedotLiikehallintakykytestaus
Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla
LisätiedotTilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden
1 2 Niskavaivojen pitkittyessä fyysinen harjoittelu on tärkeää. Esimerkiksi lihasten jännittämisen vuoksi verenkierto voi olla paikallisesti heikentynyt, jolloin lihakset eivät saa riittävästi happea eivätkä
LisätiedotPotilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa
Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden
LisätiedotKyynärpään, kyynärvarren, ranteen ja käden liikekontrollihäiriöiden tutkiminen, diagnostisointi ja harjoittaminen
KC Masterclass Kyynärpään, kyynärvarren, ranteen ja käden liikekontrollihäiriöiden tutkiminen, diagnostisointi ja harjoittaminen 20 YEARS OF OPTIMISING MOVEMENT HEALTH MOVE WELL TO LIVE WELL GIVE YOURSELF
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotSormilukko, myötäote, apinaote, hihnojen käyttö.
Palaudu ja kehity iltaseminaari 4.5.2010, UKK-instituutti Jaskan voimakoulu: Huoltava voimaharjoittelu Kouluttajat: Jaakko Kailajärvi, painonnosto- ja voimavalmentaja Eira Taulaniemi, fysioterapeutti,
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotAKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille
AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.
LisätiedotHYVINVOINTI JA LIIKUNTA
HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.
LisätiedotLiikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet
Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana
LisätiedotOLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa
OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa KUORMITTUNEISUUS TYÖKUORMITUS TAPATURMAT ONNISTUNUT FYSIOTERAPIA Fysioterapian ajoitus 1. Akuutti trauman jälkeen Fysioterapia
LisätiedotSystemaattinen tutkimus- ja kirjallisuuskatsaus
1 Lannerangan instabiliteetti ja terapeuttisen harjoittelun vaikuttavuus instabiliteettiin Systemaattinen tutkimus- ja kirjallisuuskatsaus Aleksi Sarkkinen Harri Saloranta Opinnäytetyö Elokuu 2010 Fysioterapian
LisätiedotTOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue
TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun
LisätiedotYLÄASTEIKÄISTEN NUORTEN NISKA-HARTIASEUDUN JA ALASELÄN VAIVAT
YLÄASTEIKÄISTEN NUORTEN NISKA-HARTIASEUDUN JA ALASELÄN VAIVAT opas ennaltaehkäisyyn ja hoitoon Anne Konttila & Marjaana Kylmämaa Tervehdys! Nuorten niska-hartiaseudun ja alaselän vaivat ovat yleistyneet
LisätiedotLiikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki
Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki 24.4.2018 Hengityssairaan jumppa 1. Vuorotahti hiihto käsillä + varpaille nousu seisten x10
LisätiedotALASELÄN EPÄSPESIFIT KROONISET KIPUTILAT
ALASELÄN EPÄSPESIFIT KROONISET KIPUTILAT Ohjeita itsenäiseen toiminnalliseen harjoitteluun Janina Heino Julia Linkomäki Opinnäytetyö Elokuu 2012 Fysioterapian koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotLonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi
Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla
LisätiedotFYSIOTERAPIA JA LIIKUNTA KORSETTIHOIDON AIKANA. ft Micaela Ulenius 22.1.2015 TYKS
FYSIOTERAPIA JA LIIKUNTA KORSETTIHOIDON AIKANA ft Micaela Ulenius 22.1.2015 TYKS FYSIOTERAPIAN TAVOITTEET Motivoida nuorta tunnolliseksi korsetinkäyttäjäksi Hyvä lihastasapaino ja lihashallinta (lantio,
LisätiedotLANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT. Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia
LANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia MEDIASTA POIMITTUA Yleistä selkäkipua hoidettu vuosia väärin suomalainen tutkija kehitti menetelmän, joka voi mullistaa
Lisätiedot6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.
ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen
LisätiedotRyhti ja perusliikkuminen lähtökohtana
Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotTerveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville
Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville Pauliina Husu TtT, erikoistutkija UKK-instituutti Kuntotestauspäivät, 21.3.2019 Terveyskunto fyysistä kuntoa määrittävät kehon rakenteet ja toiminnot, joilla
LisätiedotLiikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari
Liikunta liikuttaa aivoja Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari 22.3.2017 Sisältö Mitä ymmärretään liikunnalla : Fyysinen aktiivisuus Varsinainen liikunta Aivoterveys, johon liikunnalla
LisätiedotSuomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund
Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund MITEN TUPAKOINTI VAIKUTTAA SELKÄSI HYVINVOINTIIN Tupakointi on yksi selkäsairauksien riskitekijöistä. Tutkimusten mukaan siihen on useita eri syitä. Tupakointi vähentää
LisätiedotTärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri
Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,
LisätiedotSivu 1/5 Keskivartalon ja syvien lihasten harjoitus Tee harjoitukset rauhallisella tempolla. Toista liikkeitä 15 kertaa peräkkäin Oikea seisoma-asento asento ja hyvä ryhti - Sivussa katsottuna oikeassa
LisätiedotHyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1
Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2
LisätiedotPerusteet Lantion dorsaalipuolen palpaatio Dorsaalipuolen pehmytkudosten palpaatio
X Sisällys Sisällys 1 Perusteet... 3 1.1 Käytännön anatomia 2 -kirjan käyttöalueet... 3 1.2 Palpaation edellytykset... 4 1.2.1 Anatominen taustatieto... 4 1.2.2 Paikallistaminen... 4 1.2.3 Löydöksen varmentaminen...
LisätiedotTULES. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet
TULES Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Tule-sairaudet haittaavat monen päivittäistä elämää Tules-lyhennettä käytetään kaikista sairauksista ja ongelmista, mitkä vaikuttavat tuki- ja liikuntaelimistöön.
LisätiedotLiikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä
Hyvinvointia työstä Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Mikko Nykänen, tutkija 30.1.2017 2 Työkyky Työkyky on työn kuormitustekijöiden ja vaatimusten sekä ihmisen toimintakyvyn/voimavarojen
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotPolven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi
Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla
LisätiedotKESKIVARTALO/KEHONHALLINTAL IIKKEITÄ UINTIIN 3/2017. Prepared by: Mika Martikainen Date: :26
KESKIVARTALO/KEHONHALLINTAL IIKKEITÄ UINTIIN 3/2017 Prepared by: Mika Martikainen Date: 04.04.2017 08:26 MIKA MARTIKAINEN COACHING PL 226 70101, Kuopio 0408295515 mika@murtokohta.fi INFO "keskivartalojumppa"
LisätiedotALASELKÄKIVUN ENNALTAEHKÄISY URHEILUKOULUN VARUSMIESPALVELUKSESSA OPAS VARUSMIEHILLE
ALASELKÄKIVUN ENNALTAEHKÄISY URHEILUKOULUN VARUSMIESPALVELUKSESSA OPAS VARUSMIEHILLE SISÄLLYSLUETTELO 1. Etuketjun avaus 2. Takaketjun avaus 3. Sivuketjun avaus 4. Kiertolinjan avaus 5. Sivuketjun avaus
Lisätiedotsuhteessa suosituksiin?
Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotKunto-ohjelma amputoiduille
Kunto-ohjelma amputoiduille Yleistä harjoituksista Tässä kirjasessa esitellään harjoitukset, joista kuntoutuksesi alkaa proteesin sovituksen jälkeen. Harjoitukset voi tehdä proteesin kanssa tai ilman
LisätiedotNivelrikkoisen liikunta
Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016 Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35
LisätiedotPolven liikkeissä esiintyy pienessä määrin kaikkia liikesuuntia. Ojennus-koukistussuunta on kuitenkin selkein ja suurin liikelaajuuksiltaan.
1 2 Lantio toimii liikkeiden lähtöpaikkana, etenkin kun toiminta tapahtuu alaraajojen varassa. Kävely, kyykkyliike, juoksu, heittäminen ja erilaiset hypyt tuotetaan ensisijaisesti lantiosta/lonkasta alkaen.
LisätiedotOrtoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä. Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi
Ortoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi Funktionaalinen jako leesiotason mukaan S3 Lihasten toimintavajaus: -Jalkaterän sisemmät lihakset
LisätiedotSELKÄ KUNTOON PIENIN ASKELIN - opas syvien vartalolihasten harjoittamiseen
SELKÄ KUNTOON PIENIN ASKELIN - opas syvien vartalolihasten harjoittamiseen Opinnäytetyö Eveliina Hiltunen Heini Karhu Sanna-Mari Tyrväinen Fysioterapian koulutusohjelma 2 SAVONIA- AMMATTIKORKEAKOULU Terveysala,
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotVenyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten
Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten Lihaskireys ja alentunut nivelliikkuvuus syntyvät usein kehon yksipuolisesta kuormituksesta, joka pitkään jatkuessaan voi aiheuttaa lihaksiin tasapainohäiriön.
LisätiedotAuron Liikuntapalvelut
Auron Liikuntapalvelut Kuntouttavat liikuntaryhmät Terveysliikuntaryhmät Kuntoliikuntaryhmät Löydä itsellesi sopiva liikuntaohjelma ja varaa paikkasi kätevästi netissä: www.auron.fi/liikuntaryhmät Ohjaava
LisätiedotJohtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT
Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotMiksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet
Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden
LisätiedotNivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys
Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys Liikunta ja tule-sairaudet Lääketieteessä juuri millään ei ole yhtä vahva näyttö kuin liikunnan
LisätiedotTUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA
TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA Haitallisen fyysisen kuormituksen ennaltaehkäisy Tekijät: Henna Lindberg, Eveliina Niemi-Langinen & Nelli Parviainen Fysioterapian opinnäytetyö,
LisätiedotSelkäyhdistysten liikuntaryhmien toiminnan periaatteet. Liikuntavastaavan tehtävät
Selkäyhdistysten liikuntaryhmien toiminnan periaatteet Liikuntavastaavan tehtävät 2 1. LIIKUNNAN MERKITYS SELKÄKIVUN HOIDOSSA LIIKUNTA JA SELKÄ Liikunta on tärkeää selälle. Sopivasti annosteltu liikunta
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay
Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotManuaali. Ortopedisen manuaalisen fysioterapian ainoa ammattilehti Suomessa 2-3/2012
Manuaali Ortopedisen manuaalisen fysioterapian ainoa ammattilehti Suomessa 2-3/2012 2-3 12 www.omt.org Sisältö Manuaali Suomen Ortopedisen Manuaalisen Terapian Yhdistys ry:n jäsenlehti Julkaisija Suomen
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Fysioterapian koulutusohjelma. Maija Mourujärvi ASENNONHALLINNAN VAIKUTUS SELKÄKIPUUN
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Fysioterapian koulutusohjelma Maija Mourujärvi ASENNONHALLINNAN VAIKUTUS SELKÄKIPUUN Opinnäytetyö Tammikuu 2012 OPINNÄYTETYÖ Tammikuu 2012 Fysioterapian koulutusohjelma
LisätiedotNUORTEN KILPAUIMAREIDEN ALASELKÄVAIVAT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY
OPINNÄYTETYÖ Jaakko Hyvärinen Petteri Laakko 2013 NUORTEN KILPAUIMAREIDEN ALASELKÄVAIVAT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY FYSIOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMA LIIKUNNAN JA VAPAA-AJAN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotMITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI
MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä
LisätiedotSelkäsairauksien esiintyvyys
Selkäsairauksien esiintyvyys Lähes jokaisella suomalaisella on jossakin elämänsä vaiheessa ollut selkäkipuja. Selkävaivat ovat pääosin ohimeneviä ja niissä on hyvä ennuste. (toipuminen on todennäköistä)
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotSUOMEN VOIMISTELULIITTO
NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.
LisätiedotValmiina sudenpolulle
Valmiina sudenpolulle AjatuksiaAll Stars ikääedeltävääntukiharjoitteluun Minivalmennusseminaari 21.-22.9.2018 Tristan Fay, Tommi Tatti, Petka Lehtinen Havaintoja U14-U15 pelaajien ominaisuuksista Liikkuvuus
LisätiedotTOIMINNALLINEN MYOFASKIAALINEN HARJOITTELU PALAUTA MYOFASKIAALINEN TASAPAINO OPTIMOI SUORITUSKYKY ENNALTAEHKÄISE VAMMAT.
TOIMINNALLINEN MYOFASKIAALINEN HARJOITTELU PALAUTA MYOFASKIAALINEN TASAPAINO OPTIMOI SUORITUSKYKY ENNALTAEHKÄISE VAMMAT Uusi näkemys: MyoFaskiaalisella harjoittelulla kehität suorituskykyä niin normaaliarkeen
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotKeskeisiä biomekaniikan tekijöitä ylävartalon (mm. kaularanka, olkanivel) kuormituksen suhteen on ymmärtää voiman momenttina
1 2 Pidettäessä yllä kehon erilaisia asentoja sekä liikkuessa tai yksittäistä liikettä tehdessä tavoitteena on kuormittaa koko kehoa tai sen osia mahdollisimman fysiologisesti. Tällöin nivel ja sitä ympäröivät
LisätiedotLiikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä
Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom
LisätiedotSELÄN HOITO-OPAS. Lähes jokaisella suomalaisella on jossain sä vaiheessa selkäkipua. Selkävaivat ovat pääosin
SELÄN HOITO-OPAS Lähes jokaisella suomalaisella on jossain sä vaiheessa selkäkipua. Selkävaivat ovat pääosin elämän- ohimeneviä ja hyvälaatuisia, mutta joka toisella pujaksot uusiutuvat vuoden sisällä.
Lisätiedot3 = Kolme liikkeen tasoa tai suuntaa
-Teoria 1- Toiminnallisuuden 358 koodi 3 = Kolme liikkeen tasoa tai suuntaa Toiminnallinen harjoittelu korostaa liikkeen harjoittelua useammassa tasossa ja suunnassa. Nämä tasot ovat sagitaalitaso, frontaalitaso
LisätiedotVapaat solujenväliset hermopäätteet. Lihaskäämi. Lihas
Johdanto faskian käsittelyyn ja vapautukseen 15 Syvän kosketuksen vaikutukset moniin hermostollisiin reseptoreihin (joista useimmat ovat venytysreseptoreiden modifikaatioita) faskiassa eivät ole lopullisesti
LisätiedotFysioterapia työterveyshuollossa
Fysioterapia työterveyshuollossa Nostotyö &Toistotyö 22.2.2010 Opetustapahtuman tavoitteet: Osaat arvioida nostotyön ja toistotyön kuormittavuutta Osaat menetelmiä, joita on mahdollista käyttää nosto-
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotHuomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma
Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo Without fit and healthy athletes there would not be any exciting Olympic Games. They are our most cherished assets. It is, therefore,
LisätiedotKeskivartalon hallinnan harjoittelua toiminnallisen harjoittelun avulla
Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta Fysioterapian koulutusohjelma Maija Pakarinen, Jasmin Zeus Keskivartalon hallinnan harjoittelua toiminnallisen harjoittelun avulla Opinnäytetyö
LisätiedotPAREMPI VOIDA HYVIN. TULES hyvinvointivalmennus Peurungassa (5 + 3 pvä)
PAREMPI VOIDA HYVIN TULES hyvinvointivalmennus Peurungassa (5 + 3 pvä) Kiitämme yhteydenotostanne ja tarjouspyynnöstänne. Suosittelemme Teille alla olevaa tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvointiin keskittyvää
LisätiedotTEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille
TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn
LisätiedotULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE
ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman
LisätiedotHelsingin Jalkapalloklubin naispelaajien keskivartalon hallinta Tulokset ja kokemukset 29 viikon harjoittelusta
Helsingin Jalkapalloklubin naispelaajien keskivartalon hallinta Tulokset ja kokemukset 29 viikon harjoittelusta Fysioterapian koulutusohjelma, fysioterapeutti Opinnäytetyö 27.11.2006 Tarja Kantokoski Outi
LisätiedotENERGIAINDEKSI
ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.
LisätiedotLaatua liikuntaneuvontaan
Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.
LisätiedotTaso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport
1 / 7 8.10.2009 20:38 Taso 4: Kuntosaliharjoitteet Taso 4: Kuntosaliharjoitteet 4. taso koostuu harjoitteista, jotka tehdään kuntosaliharjoitteluna ja toiminnallisena harjoitteluna. Kuntosaliharjoittelussa
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotMAGIC BACK SUPPORT. Lue tämä ohjekirja läpi huolellisesti ennen käyttöä. Ohjekirjassa on tärkeää tietoa käytöstä ja rajoituksista.
MAGIC BACK SUPPORT MAGIC BACK SUPPORT ( MBS ) koti kiropraktikko on erittäin tehokas ja monipuolinen selkärangan hoitoon suunniteltu apuväline. MBS kulkee mukanasi matkoilla, harjoituskentällä, kesämökillä,
LisätiedotHyvä liikehallinta suojaa vammoilta
Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotNÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa
NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta
LisätiedotNuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa
Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa Tavoite Tämän tehtävän tavoitteena on tuoda esille liikkumiseen ja liikkumattomuuteen liittyviä perustietoja suomalaisten nuorten näkökulmasta. Tehtävän tavoitteena
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
Lisätiedot