Uudet asetetut 3 D ryhmät

Transkriptio

1 Kuulumisia 3 D kiinteistönmuodostamisprojekteista Kiinteistörekisterinhoitajien koulutuspäivät Annamari Räty apulaiskaupungingeodeetti Espoon kaupunki Uudet asetetut 3 D ryhmät - Ohjausryhmä (projektien yhteinen): - Pekka Halme, kuntapuolen edustajat: Tuomas Frösén, Heikki Laaksonen, Elina Erkkilä ja Matti Holopainen - Käyttöönottoprojekti: - Paavo Häikiö; kuntaedustajat: Jarno Mansner ja Annamari Räty, MML asiantuntijoita - Toteutusprojekti: - Mikko Peltokorpi ja MML:n asiantuntijoita, ei kuntaedustusta 1

2 Lainsäädäntötyö ja asetettu työryhmä : - Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä, jossa ovat mukana: - MML - OM - MMM - Kuntaliitto - Työryhmässä ei ole mukana ympäristöministeriön edustajaa, vaikka ympäristöministeriön toimialaan kuuluu prosessin kannalta keskeisiä lakipykäliä. - Haluaa pikaisesti käyttöönottotyöryhmältä prosessikuvaukset 3D kiinteistönmuodostamisesta ja hybridirakentamisesta - Tämän työryhmän työn on määrä olla valmista Ympäristöministeriö: Saanut paljon tehtäviä uuden hallitusohjelman myötä On käynnistänyt asemakaavoituksen kehittämistä koskevan hankkeen Hankkeessa myös paljon muuta pohdittavaa kuin 3D kiinteistöjen muodostaminen Aikataulu hankkeelle on vuoden 2015 loppuun Käyttöönottoprojekti pyrkii olemaan aktiivinen kehittämishankkeen seuraamisessa MRL:n ja MRA:n pakolliset muutokset MRL 79? Onko riittävä jo nyt? Tarvitaanko uusi asemakaava, vai voidaanko toimia tarvittaessa myös nykyisten pohjalta? Asemakaava on ohjeena erillistä tonttijakoa laadittaessa.. 2

3 Peruskiinteistön käsite: - Suomessa on kattava ja sulkeutuvien nk. peruskiinteistöjen (2D kiinteistö) järjestelmä, jota ei vaaranneta - Kaikista kiinteistöistä ei tule 3 D -kiinteistöjä, vaan 3 D kiinteistö on erityistapaus. - Kaikki 3D -kiinteistöt lohkotaan nk. peruskiinteistöstä 3D -kiinteistön erottaminen peruskiinteistöstä ei vähennä peruskiinteistön pinta-alaa Peruskiinteistön omistaja luovuttaa omistuksen 3D -kiinteistöihin (tai 2 D -kiinteistön määräaloihin) Peruskiinteistö näkyy tonttijaossa muodostajakiinteistönä. 3

4 Asemakaava kaiken pohjana: Asemakaava on kaiken pohjana. (Asemakaava on ohjeena tonttijakoa laadittaessa). Asemakaava on mahdollistava ei velvoittava Mahdollisuus käyttää vanhoja keinoja Mahdollistaa 3 D kiinteistöjen muodostamisen Se millaiset määräykset tarvitaan, on vielä epäselvää. Voidaanko muodostaa 3 D tontteja myös nykyisin voimassa olevien asemakaavojen perusteella? Ryhdytäänkö asemakaavoissa esittämään mahdollisia päällekkäisiä pääkäyttötarkoituksia joko metrimääräisinä lukuina tai kerroslukuina? 4

5 5

6 Tonttijako: Asemakaavan jälkeen kohteelle laaditaan sitova tonttijako Tonttijaossa suunniteltu 3 D -tontti saa koordinaattitarkan matemaattisen ulottuvuuden ja uudet suunnitellut kiinteistötunnukset. Millainen olisi tuo 3 D -tonttijako; siihen toivotaan kuntapuolen järjestelmätoimittajien ehdotuksia jossakin vaiheessa. Tonttijakokartalla osoitetaan tulevien rakennuspaikkojen rakennusoikeudet, jotka asemakaavassa on osoitettu lukuna tai lukuina. Tässä vaiheessa osapuolilla tulisi olla toteuttamissopimus tai yhteistyösopimus tehtynä. Sopimus voisi olla eräänlainen yhteisjärjestelysopimuksen esisopimus (sellaiset on käytössä jo nyt laajasti hybridirakentamisen kohteissa) Jos olosuhteet tai hankkeeseen ryhtyneen tilanteet muuttuvat ja kohdetta ei haluta sittenkään toteuttaa kolmiulotteisen kiinteistönä, tehdään tonttijaon muutos, jossa mm. todetaan mihin kaavayksikköön asemakaavan mukaisen rakennusoikeudet kuuluvat. 3 D tonttien tonttijakokartta: Mikä olisi yksinkertaisin mahdollinen tonttijakokartta, joka kuitenkin kertoo riittävästi suunnitelluista rakennuspaikoista? Rajapiirros, rajapisteiden luettelo sekä x,y ja z -koordinaatit rajapisteistä Suunnitellut tontit; pinta-alat ja miten ne muodostuvat Suunniteltujen olioiden rakennusoikeudet AK:n mukainen käyttötarkoitus Ei rakennuksia (eikä tietenkään mahdollisia johtoja tms..) Tarvitaan ennen rakennuslupavaihetta / tonttijakokartan tulisi olla niin selkeä, että rakennusvalvonta voi varmistaa, että rakentaja hallitsee koko suunniteltua rakennuspaikkaa On oltava pohjana mahdolliselle tontinosan lunastukselle 6

7 Rakennuslupa tonttijaon jälkeen Rakennuslupa ennen lohkomista prosessitavalla halutaan varmistaa, että suunniteltu kohde todella mahtuu tulevalle kiinteistölle ja että 3 D -kiinteistö on mielekäs ja tarkoituksenmukainen Kohteilla on MRL kohdan mukainen kielto Rakennusvalvonta pyytää kaupunkimittauksesta puollon ja myöntää rakennusluvan Rakennusvalvonnan tulee tietää, että kohteesta halutaan 3 D kiinteistö Lupaehtoihin voidaan laittaa maininta tarvittavista rasitteista ja lohkomisen suorittamisesta ennen rakennuksen käyttöönottoa Paloturvallisuusmääräykset: Kiinteistöraja rakennuksen välipohjassa on tuntematon käsite paloturvallisuusmielessä Palomuurin rakentamatta jättämisrasite tuntuu oudolta tässä yhteydessä Rakentamismääräyskokoelma E1 kohta Mikäli rakennetaan niin lähelle toista rakennusta, että palon leviäminen on ilmeistä, taikka kiinni toiseen rakennukseen, on käytettävä palomuuria Jotakin lisäystä ohjeisiin: Mikäli rakennuspaikka sijaitsee toisen rakennuspaikan alla tai päällä. Yritetään löytää aiheeseen uudet käytännönläheiset ohjeet todellisten hybridiesimerkkien avulla Työryhmässä vierailleet asiantuntijat ovat hyvin myötämielisiä RMK - ohjeiden päivittämiseen 7

8 Lohkominen ja rekisteröinti 3D kiinteistön muodostaminen tehdään lohkomalla rakennusluvan jälkeen. Tapauskohtaisesti voidaan perustaa KML rasitteita Jos lupavaiheessa on huomattu, ettei kohde ihan mahdu tonttijaon mukaiselle tontille, niin voidaan lohkoa tonttijaosta poiketen. Rekisteröintivaiheessa kaavayksikön perustiedot siirretään KTJ:hin (ominaisuustiedot, ulottuvuustiedot). Tehdään rekisteröinti KTJ:ssä. Kuntatietojärjestelmä päivittyy paluusanoman avulla/ tai kuntatietojärjestelmään rekisteröidään ensin.. Rakennusvalvonta perustaa myöhemmin tonteille tarvittavat käyttöoikeudet rakennusrasitteina tai luultavimmin yleisimmin yhteisjärjestelypäätöksellä. Uuden kiinteistön ominaisuustiedot: Asemakaava, johon perustuu Tonttijako johon perustuu Asemakaavan mukainen käyttötarkoitus Osoite Muodostuminen kiinteistöittäin (ei muodostuspinta-aloja) Alin korkeus (N2000) Ylin korkeus (N2000) Maanpintaan projisoitu pinta-ala (lähinnä kertomaan suuruusluokka) Tieto siitä, onko uusi kiinteistö nk. peruskiinteistön yläpuolinen vai alapuolinen 8

9 Uuden kiinteistön sijaintitiedot: Sijaintiaineiston siirtotiedosto KTJ:hin: Sijaintiaineistojen siirroista neuvotellaan järjestelmätoimittajien kanssa seuraavan kerran Tänä vuonna on ollut jo 3 keskustelua asiasta. KTJ- tietopalvelu tarvitsee nk. maanpintaan projisoidun olion, joka lienee samantyyppinen kuin alueellinen määräala (eli tyhmä ) Mitä muuta voidaan olettaa kuntatietojärjestelmästä siirrettävän? Jotakin, joka kuvaa tarkasti 3 D kiinteistön? Miten palvellaan KTJkii tietopalvelukäyttäjiä riittävästi, mutta kustannustehokkaasti? Mikä tiedonsiirtomuoto ja tallentamismuoto riittää 2017? Mikä kestää aikaa? Sijaintitiedot 3D-kiinteistöllä voi olla vain yksi palsta. 3D- palstan rajojen kuvaamiseen ei käytetä kiinteistörajoja eikä rajamerkkejä. 9

10

11 11

12

13 Tonttikartta: Millainen olisi mahdollisimman yksinkertainen tonttikartta? Pelkkä rajapiirros, jossa kuvataan uusi olio? Onko tonttikartalla rakennusoikeus numeroina / vrt. tonttijakokartta? Laitetaanko käyttötarkoitus tonttikartalle? Mihin tätä tuotetta käytetään jatkossa? Paljonko se maksaa kunnille, että tehdään kuntatietojärjestelmiin uusi tuote 3D tonttikartta? Kunnat ja valmistautuminen: Miten asiat kuvataan teidän kuntatietojärjestelmässänne? Miten 3 D tonttijakotontit eli suunnitellut rakennuspaikat pitäisi näkyä omassa paikkatietoaineistossanne? Mitä tietoja halutaan kaavayksiköille. Voitaisiinko jotkut tiedot tallentaa vasta KTJ:ssä? Ylin korkeus ja alin korkeus? Tieto siitä onko yläpuolinen vai alapuolinen? Tulee muuttamaan nk. siirtotiedostoa ja nk- paluusanomaa sekä kuntatietojärjestelmän tietokantaa ja käyttöliittymää (koska tulee uusia tietoja.) Tietäähän oman kuntanne asemakaavoittaja ja rakennusvalvonta, että jotakin tällaista on tulossa? Onhan kunnassanne jo totuttu tekemään MRL 164 :n mukaisia kiinteistöjen yhteisjärjestelypäätöksiä? On jatkossa keskeisin tapa järjestää rakennuspaikkojen välisiä käyttöoikeuksia 13