Nivala-Haapajärven seudun HANKELUETTELO

Transkriptio

1 Nivala-Haapajärven seudun HANKELUETTELO Päivitetty

2 Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry Arvoisa lukija, Tässä hankeluettelossa on esitelty sellaiset Nivala-Haapajärven seudulla toteutettavat kehittämishankkeet, joista seutuhallitus on tehnyt rahoituspäätöksen ja joista on jätetty rahoitushakemus päärahoittajalle tilanteen mukaisesti. Luettelossa eivät ole mukana sellaiset Leader-hankkeet, joissa Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry ei ole osarahoittajana eivätkä hankkeet, joita ei ole muusta syystä käsitelty seutuhallituksessa. Luettelo pyritään pitämään jatkuvasti ajan tasalla ja se jaetaan määräajoin sidosryhmille. Hankkeet on ryhmitelty toimintalinjoittain/toimenpidekokonaisuuksittain. Yhteenveto on osa seudun vuoteen 2020 saakka ulottuvaa kasvuohjelmaa. Hankekuvaukset löytyvät myös internetistä NIHAK ry:n kotisivulta osoitteesta Seudun kehittäminen -> Hankeluettelo. Nivala-Haapajärven seudun kehittämisohjelmatyö on jatkuvaa. Siksi uusien hankkeiden ideointi ja kehittäminen on tarpeen kaiken aikaa. Kehittämisohjelman koordinaattori ja yhteyshenkilö on toimitusjohtaja Esa Jussila. Seudun hankerekisterin ylläpidosta vastaa Oulun Eteläisen EU-tietokeskus / toimistopäällikkö Sami Kaarto. Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry:n yhteystiedot ovat: Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry Pajatie NIVALA Puhelin: Telefax: (08) seutukunta@nihak.fi esa.jussila@nihak.fi sami.kaarto@nihak.fi Kaikki tiedot sitoumuksetta. Hankekuvaukset perustuvat hallinnoijaorganisaatioiden toimittamaan informaatioon.

3 Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET (Hanke, hallinnoija) 1. ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastajakoulutuksen kehittäminen (TaKoKe), Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 3 Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorion käynnistäminen (HiMaLa Start), Jokilaaksojen koul.kuntayht.4 Kevyet ja kestävät rakenteet (KeKeRa), Oulun Eteläisen instituutti..5 Kustannustehokas tuotantoautomaatio (KuTuA), Oulun Eteläisen instituutti...6 PK-yrityksen kansainvälistymisen askeleet, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry PK-yritysten omistajanvaihdosten muutostilanteiden hallinta, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry.8 Rajaton, Ylivieskan seutukuntayhdistys ry 9 Rakennustuoteteollisuuden nykytila-analyysi ja kehittämissuunnitelma P-P:n eteläos. ja K-P:lla, Centria-amk Oy.10 Tuotannollisen toiminnan kehittämisen esiselvitys Oulun Eteläisessä (TUTOES), Oulun Eteläisen instituutti MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Hajautetun biokaasutuotannon kehittäminen, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä OSAAMISEN TASON NOSTAMINEN Kaivosympäristöstä kansainväliseksi T&K-ympäristöksi, Oulun Eteläisen instituutti...13 Mikroyritysten kasvualusta, Oulun Eteläisen instituutti..14 Rakennustuotantoinsinööri RTI2015, Lapin ammattikorkeakoulu Oy Teollinen internet liiketoiminnan tukena - TILT, Centria-ammattikorkeakoulu Oy...16 TYKY 50+, Haapaveden Teknologiakylä Oy Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun Eteläisen instituutti KUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN SoteYboost Sote-yrittäjän boosteri, Oulun Ammattikorkeakoulu Oy ALUEEN VETOVOIMAISUUDEN LISÄÄMINEN Monikulttuurinen neuvonta, Haapaveden Opiston Kannatusyhdistys ry SELLU Invest 2015, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry...21 NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUDUN VUODEN 2015 EU-HANKERAHOITUS Yhteenvetotaulukko (tilanne )...22

4 1. ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN HITSAUSLIITOSTEN JA MATERIAALIEN TARKASTUSJAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN (TaKoKe) voimaan astunut rakenteiden EN 1090:n mukainen CE-merkintä vaatii yrityksissä tosiaikaista tarkastustoimintaa hitsattujen rakenteiden osalta, mikä lisää tarkastustoiminnan ja siten tarkastushenkilöstön määrää rakennusalan klusterissa. Uudet standardivaatimukset edellyttävät nyt ja tulevaisuudessa runsaasti dokumentoitavaa tarkastustoimintaa. Tarkastuksia suorittavilta edellytetään usein dokumentoitua pätevyyttä, jonka edellytyksenä on koulutus ja sen suorittamisesta saatava sertifikaatti. Pohjois-Suomen alueella ei ole yhtään tarkastajakoulutusta toteuttavaa koulutuksen järjestäjää, eikä koko Suomessa ole kuin yksi laaja-alaisen tarkastajakoulutuksen toteuttaja. Tarkastusvaatimukset eivät koske pelkästään Pohjois-Suomen suurhankkeita, vaan uudet teräsrakennemääräykset koskevat kaikkia pieniäkin teräsrakenteiden valmistuksia. Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastajakoulutuksen kehittämisprojektilla (TaKoKe) Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän henkilöstöä koulutetaan kansainväliseksi hitsaustarkastajaksi sekä osaajiksi eri tarkastusprosesseille. Hanke liittyy synergiassa toiseen Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän hakemaan Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorion käynnistäminen (HiMaLaStartti) -hankkeeseen, jossa investoidaan palvelutuotannon ja tutkimustoiminnan kehittämisessä tarvittaviin tuotantovälineisiin. TaKoKe-hanke rajoittuu silmämääräiseen, ultraääni- ja pintahalkeamatarkastukseen sekä radiograafiseen (röntgen-) tarkastukseen, prosessikohtaisesti tasoille 1 tai 2. Lisäksi hankkeen aikana kehitetään yhteistyötä riippumattoman akkreditoidun laitoksen kanssa, joka myöntää sertifikaatin testatun osaamisen jälkeen. 1) Saada alueelle akkreditoitu hitsauslitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorio sekä alan koulutuspalvelua 2) Luoda alueellista tarkastastustoiminnan palvelutuotantoa 3-5 vuoden aikajänteellä 3) Mahdollistaa alueellinen tarkastustoiminnan koulutus- ja tutkimuspalveluiden kehittäminen 4) Parantaa alueen yritysten kykyä vastata tuotannon uusiin, kansainvälisiin standardi- ja laatuvaatimuksiin Suunnitellaan ja laaditaan tarkastajakoulutuksen ohjelmat/sisällöt ja osaamisen testaamiseen vaadittavat tehtävät Kehitetään verkostoa ja hyväksytetään riippumattoman akkreditoidun henkilöstösertifiointilaitoksen kanssa osaamisen testaaminen Auditoidaan ja/tai akkreditoidaan koulutuksen järjestäjä toteuttamaan kansainvälisten standardien mukaista hitsausalan tarkastajakoulutusta Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä palkka- ja sivukulut ostopalvelut muut kulut flat rate (17 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / ESR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2015: ) YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Anne Kaartinen, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä GSM: Fax: (08) anne.kaartinen@jedu.fi

5 HITSAUSLIITOSTEN JA MATERIAALIEN TARKASTUSLABORATORION KÄYNNISTÄMINEN (HiMaLa Start) Metalli- ja konepajateollisuus on ollut jo pitemmän aikaa Suomen viennin veturi. Toimialan vaikutus Oulun Eteläisen alueella on myös hyvin merkittävä. Jotta toimiala säilyttäisi myös jatkossa merkittävän asemansa, ja jotta tämä asema edelleen vahvistuisi, tulee sen yksikköjen kasvaa, uudistua ja erikoistua voimaan astunut rakenteiden EN 1090:n mukainen CE-merkintä vaatii yrityksissä tosiaikaista tarkastustoimintaa hitsattujen rakenteiden osalta, mikä lisää tarkastustoiminnan ja siten tarkastushenkilöstön määrää rakennusalan klusterissa. Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorion käynnistäminen (HiMaLa Start) -hankkeessa toteutetut investoinnit vaikuttavat positiivisesti alueella toimivien yritysten tuotannon tehostamiseen ja kilpailukykyyn sekä alueelliseen tutkimus- ja koulutustoiminnan vahvistumiseen. Hanke liittyy synergiassa toiseen Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän hakemaan Tarkastajakoulutuksen kehittäminen -hankkeeseen (TaKoKe), jonka päämääränä on lisätä alueellista tarkastustoiminnan palvelutuotantoa, ja siten parantaa yritysten kykyä vastata tuotannon uusiin kansainvälisiin standardi- ja laatuvaatimuksiin. TaKoKe-hanke keskittyy alueelliseen tarkastajaosaamisen kehittämiseen, kun taas HiMaLa Start-hankkeessa investoidaan palvelutuotannon ja tutkimustoiminnan kehittämisessä tarvittaviin tuotantovälineisiin. Nivalan tuotantostudion hitsaus- ja aineenkoetuslaboratorio tukee JEDU:n koulutus- ja pätevöintipalveluja sekä räätälöidyt piensarjateräkset -teräskehitysympäristön käyttöä uusien terästen ja teräsliitosten ja -rakenteiden kehittämisessä. HiMaLa Start -hankkeessa tehtävät investoinnit muodostavat luonnollisen jatkumon tutkimuslaboratorion toiminnan kehittämiseen siten, että laboratorion toiminnasta saadaan paras mahdollinen hyöty alueen eri toimijoiden käyttöön. 1) Saada alueelle hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorio sekä alan koulutuspalvelua 2) Luoda alueellista tarkastastustoiminnan palvelutuotantoa 3-5 vuoden aikajänteellä 3) Tukea alueellista tarkastustoiminnan koulutus- ja tutkimuspalveluiden kehittämistä 4) Tukea käynnissä olevia ja tulevia tutkimus- ja kehittämishankkeita laiteinvestointien kautta 5) Parantaa alueen yritysten kykyä vastata tuotannon uusiin, kansainvälisiin standardi- ja laatuvaatimuksiin Toteutetaan laiteinvestoinnit ja niiden käyttöönotto Rakennetaan ja varustetaan teollisuusradiografiatoiminnan vaatimat tilat Suoritetaan menetelmäkokeita eri tarkastusmenetelmille eri hitsausmenetelmin Aloitetaan laatujärjestelmien kehittäminen hitsausliitosten tarkastamiseen ja materiaalikehitysprosessiin Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä palkka- ja sivukulut ostopalvelut kone- ja laitehankinnat flat rate (20 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2015: ) muu julkinen rahoitus 533 YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Markku Kananen, Oulun Eteläisen instituutti GSM: Fax: (08) markku.kananen@oulu.fi

6 KEVYET JA KESTÄVÄT RAKENTEET (KeKeRa) Suomalaisia metalli- ja konepajateollisuuden yrityksiä on kaikkiaan noin 9 000, joista alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä on noin Pohjois-Pohjanmaalla metalli- ja konepajateollisuuden liikevaihto vuonna 2011 oli yhteenlaskettuna noin 6,4 miljardia euroa ja työllistavä vaikutus noin henkeä. Metalli- ja konepajateollisuuden vaikutus on hyvin merkittävä myös Oulun Eteläisen alueella. Jotta toimiala säilyttäisi jatkossakin merkittävän asemansa ja jotta tämä asema edelleen vahvistuisi, tulee sen yksikköjen kasvaa, uudistua ja erikoistua. Tässä alueen erikoisteräsosaaminen yhdistettynä tuotantoteknologiaosaamiseen mahdollistaa vähähiilisen energia- ja materiaalitehokkuuden kasvattamisen uudenlaisilla kevyillä ja kestävuillä rakenteilla, joiden tulee olla myös edullisia valmistaa. Nykyisin yhteistyötä metallin kehittämisessä Oulun Eteläisen alueella eri osapuolten kanssa tehdään ELME Studio - nimikkeen alla, joka on nykyaikainen ns.virtuaaliorganisaatio. Sen toiminnassa ovat vahvasti mukana Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä (JEDU) omine yksikköineen (NAO ja AIKUKAM), Oulun yliopisto (Oulun Eteläisen instituutti ja Konetekniikan osasto), Centria ammattikorkeakoulun tutkimusyksikkö ja Nivalan Teollisuuskylä Oy sekä Oulun Eteläisen alueen seutukunnat ja yritykset. Toiminnan organisointi tapahtuu Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen ja valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan kuuluvan Pro-Metal -verkosto-osaamiskeskuksen toimesta siten, että tiedon kartuttamisen vastuu tässä yhteistyössä on asetettu Nivalaan sijoittuvan, Oulun Eteläisen instituutin Tulevaisuuden tuotantoteknologiat (Future Manufacturing Technologies - FMT) -tutkimusryhmän tehtäväksi. Tutkimusryhmä on osa Oulun yliopistossa toimivaa terästutkimuskeskusta CASR:a (The Centre for Advanced Steels Research). 1) Kehittää ja tutkia erilaisia erikoisteräksiä hyödyntäviä keveitä ja kestäviä rakenteita 2) Vahvistaa ja aikaansaada uutta erikoisosaamiseen pohjautuvaa, vientiin tähtäävää liiketoimintaa alueelle 3) Nostaa Nivalan ELME Studion osaamistasoa keveiden ja kestävien rakenteiden suunnittelussa ja valmistamisessa Kehitetään rakenteiden keventämisen ratkaisuja sekä laaditaan erilaisten rakenteiden kustannusanalyysejä Valmistetaan koerakenteita ja testataan niiden ominaisuuksia Tuotetaan yrityksille suunnattuja tietoiskuja ja esittelymateriaalia Oulun Eteläisen instituutti palkka- ja sivukulut ostopalvelut muut kulut flat rate (24 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2015: ) muu julkinen rahoitus yksityisrahoitus YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Mikko Hietala, Oulun Eteläisen instituutti GSM: Fax: (08) mikko.hietala@oulu.fi

7 KUSTANNUSTEHOKAS TUOTANTOAUTOMAATIO (KuTuA) Suomalaisten yritysten valmistussarjat ovat usein pieniä ja tuotannossa olevat tuotteet vaihtelevat tilauksittain suurestikin. Tuotannossa on selkeästi suhteellisen helpostikin automatisoitavia vaiheita, mutta palveluna ostettavan automaatiotekniikan kova hinta nostaa investoinnin riskin usein kohtuuttoman suureksi. Toisaalta kun tuotantoautomaatiota ei voida hyödyntää, tilauksia hävitään edullisemman kustannustason maihin. KuTuA-hankkeessa selvitetään eritasoisten automaatioratkaisujen hintatasot sekä toteutetaan laiteinvestointeja Nivalan ammattiopistolle automaatiokoulutuksen kehittämiseksi. Tavoitteena on myös tutkimustoiminnan suuntaaminen nykyistä monialaisemmaksi sekä JEDU:n ja Oulun yliopiston yhteistyön tiivistäminen automaatiotekniikassa. Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään kustannustehokkaita tuotantoautomaation ratkaisuja ja rakenteita, kuten työstöä ja hitsausautomaatteja, kappaleenkäsittelylaitteita, aktiivisia kiinnittimiä sekä tuotannon seurannassa ja ohjauksessa tarvittavia ohjelmistoja. Lisäksi luodaan automaatiotekniikan koulutukseen soveltuva tuotantoautomaation teksti- ja opetusympäristö. Hankkeen tuloksena syntyvä asiantuntemus ja kehitetyt kustannustehokkaat automaatioratkaisut vaikuttavat positiivisesti alueella toimivien yritysten tuotannon tehostamiseen ja kilpailukykyyn sekä tutkimus- ja koulutustoiminnan vahvistumiseen. Hankkeessa luodut esimerkkirakenteet ja sovellukset alentavat yritysten kynnystä omatoimiseen tuotannon kehittämiseen ja automatisointiin sekä auttavat yrityksiä havaitsemaan ja ratkaisemaan kehityskohteita ja kustannustehokkaasti automatisoitavia toimintoja tuotannossaan. 1) Vahvistaa Nivalan kehittämisyhteisön tuotantoautomaation TKI-toimintaa sekä siirtää osaaminen yrityksiin ja muille yhteistyökumppaneille 2) Suunnata tutkimustoimintaa nykyistä monialaisemmaksi sekä tiivistää JEDU:n ja Oulun yliopiston yhteistyötä automaatiotekniikassa 3) Parantaa Oulun Eteläisen alueen yritysten kilpailukykyä Tutkitaan ja kehitetään kustannustehokkaita tuotantoautomaation ratkaisuja ja rakenteita Selvitetään eritasoisten automaatioratkaisujen hintatasot sekä toteutetaan laiteinvestointeja Nivalan ammattiopistolle automaatiokoulutuksen kehittämiseksi Luodaan automaatiotekniikan koulutukseen soveltuva tuotantoautomaation teksti- ja opetusympäristö Oulun Eteläisen instituutti palkka- ja sivukulut ostopalvelut välilliset kulut kone- ja laitehankinnat (hankkeen investointiosio) muut kustannukset YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2015: ) muu julkinen rahoitus yksityisrahoitus YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Kari Kutuniva, Oulun Eteläisen instituutti GSM: Fax: (08) kari.kutuniva@oulu.fi

8 PK-YRITYKSEN KANSAINVÄLISTYMISEN ASKELEET Elinkeinoelämän viime vuosien rakennemuutokset ovat kohdistuneet voimakkaina hankkeen kohdealueelle. Esimerkiksi vientitulot ovat romahtaneet ja lähitulevaisuudennäkymät mm. Venäjän-viennin suhteen ovat erittäin epävarmat. Aiemmin vahvat toimialat ovat siirtäneet tuotantoaan halvemman kustannustason maihin tai jopa lopettaneet tuotantonsa kokonaan. Kohdealueen yritykset ovat pääosin kotimarkkinoilla toimivia pieniä ja mikroyrityksiä, joiden merkittävät kasvumahdollisuudet ovat kansainvälistymisessä. Alueelle on myös suunnitteilla useita suurhankkeita, joiden osalta kilpailutilanne, toimintamallit, vaatimukset ja sopimuskumppanit ovat kansainvälisiä. Kansainvälinen toimintaympäristö asettaa yrityksille entistä suurempia resurssivaatimuksia; uusia resursseja tarvitaan osaamisen, tuotannon, laadunhallinnan ja rahoituksen sekä aikataulullisten ja kulttuuristen haasteiden hallitsemiseksi ja voittamiseksi. Kotimainen toimintaympäristö on muuttunut suursarjatuotannosta räätälöityyn low-volume -valmistukseen. Tuotannon ja tuotehallinnan sekä asiakaspalvelun ja logistiikan tehokkuus on noussut rahoituksen ohella yritystoiminnan kannattavuuden tärkeimmäksi kilpailuvaltiksi. PK-yrityksen kansainvälistymisen askeleet -hankkeessa hyödynnetään sekä edelleenkehitetään aiemmissa hankkeissa tuotteistettuja toimenpiteitä ja toimintamalleja sekä viedään ne syvemmälle yritysten arkipäivän toimintaan. Hanke toteutetaan yhteistyössä Ylivieskan seutukuntayhdistyksen ja Raahen seudun yrityspalvelujen kanssa. 1) Saada alueen yrityksiin lisää kansainvälistä kauppaa ja kasvattaa yritysten liikevaihtoa, kannattavuutta sekä h enkilöstön määrää 2) Tunnistaa tarpeita yrityksissä ja aktivoida yrityksiä kehittämään toimintojaan vastaamaan kansainvälisen toimintaympäristön vaatimuksia. 3) Kehittää suurien toimituskokonaisuuksien ja toimitusketjuja tukevia palveluita ja palveluverkostoja, kuten logistiikka, suunnittelu, ostotoiminta, laadunhallinta ja sertifioinnit sekä muita vastaavia toimintoja 4) Kehittää seudullisten yrityspalveluiden laadukkaita kv-palveluita sekä lisätä seutukuntarajat ylittävää yhteistyötä Järjestetään kohdealueen yrityksille kv-markkina-alueille suuntautuvia fact finding - ja benchmarking-matkoja Suoritetaan markkinakartoituksia ja -tutkimuksia sekä organisoidaan messu- ja näyttelyosallistumisia Tarjotaan vientisihteeri- ym. asiantuntijapalveja sekä aloittavien yritysten että kasvuyritysten liiketoiminnan ja kansainvälistymisen kehittämiseksi Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry KUSTANNUSARVIO v (NIHAK): - palkka- ja sivukulut ostopalvelut matkakulut markkinointikulut flat rate (15 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO (KAIKKI TOIMIJAT) v : RAHOITUSSUUNNITELMA v (NIHAK): - valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2015: ) yksityisrahoitus YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Ari Alakangas, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry Puh: GSM: Fax: (08) ari.alakangas@nihak.fi

9 PK-YRITYSTEN OMISTAJANVAIHDOSTEN MUUTOSTILANTEIDEN HALLINTA Pohjois-Pohjanmaalle tarvitaan omistajavaihdoksille pysyvä (ei hankerahalla toimiva) palvelumalli, joka tutkii omistajavaihdoksia, kouluttaa toimijoita ja palvelee kohderyhmiä. Vuonna 2012 julkaistun omistajavaihdosbarometrin mukaan yli 55-vuotiaista yrittäjistä 38 % arvioi myyvänsä yrityksen ulkopuoliselle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sukupolvenvaihdoksen, jossa jatkaja on perhepiiristä, tulee barometrin mukaan tekemään 20 % vastaajista. Rahoittajien rooli on yksi tärkeimmistä tekijöistä onnistuneissa omistajanvaihdoksissa, kun liiketoiminta / yrityksen toiminta myydään ulkopuolisille. Hankkeen aikana rahoitusinstrumentit tuodaan entistä paremmin myyjien ja ostajien tietoisuuteen mm. median ja infotilaisuuksien avulla. Toisaalta liian korkeat hintapyynnöt pitkittävät myyntiaikoja ja rahoitusjärjestelyt eivät toteudu. Hankkeen tavoitteena on mm. saada aikaan vähintään 40 toteutunutta/suunniteltua yrityskauppaa/sukupolvenvaihdosta. Toimenpiteet voivat olla välitystoimintaa Yrityspörssin kautta, ostajien/myyjien hakemista esim. yritysvälittäjien avulla tai asiantuntijan avulla loppuun tehty omistajanvaihdos tai -suunnitelma. Hankkeessa kannustetaan omistajanvaihdosta suunnittelevien yritysten pitkäjänteiseen liiketoimintasuunnitelman tarkastamiseen ja mahdolliseen päivitykseen hankkeen henkilöstön, asiantuntijoiden, mentoreiden (esim. yrityskummi) sekä muiden tarvittavien sidosryhmien avulla. 1) Saada kohdeyritykset valmistautumaan pitkäjänteiseen omistajanvaihdosprosesiin 2) Suunnitella ja toteuteuttaa Pohjois-Pohjanmaalle pysyvä omistajanvaihdospalvelumalli 3) Luoda toimiva alueellinen yrityspörssi 4) Säilyttää työpaikat, estää turhat yritysten lopetukset ja edistää Pohjois-Pohjanmaan maakunnan elinvoimaisuutta Järjestetään omistajanvaihdostilaisuuksia eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata Luodaan aloittaville naisyrittäjille oma sparraus-/tukiverkosto Ohjataan ja koordinoidaan yrityskummiverkostoa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry palkka- ja sivukulut ostopalvelut flat rate (17 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / ESR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2015: 400 ) yksityisrahoitus YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Tommi Sirviö, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry Puh GSM: tommi.sirvio@yrittajat.fi

10 RAJATON Yritys- ja elinkeinopalveluja ei useinkaan ole suunniteltu ja tuotteistettu yritysten elinkaarinäkökulmasta. Yrityspalvelujen sisältöä tulee kuitenkin kehittää yritysten toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Tässä keskeisiä muutostekijöitä ovat tällä hetkellä mm. teollinen internet, väestön ikääntyminen, tietoverkkojen yhä laajempi hyödyntäminen ja sähköinen kauppa sekä globalisaatiokehitys yleensä. Yritysten kehittämistyössä on käytettävä liiketoiminta-analyysin vaiheita kokonaisvaltaisesti, ettei yksittäisen tekijän ratkaisemisella estetä huomaamasta jotain oleellista tekijää kasvun aikaansaamisessa. Rajaton-hankkeen päähallinnoija on Ylivieskan seutukuntayhdistys ry ja sen osatoteuttajina ovat Kalajoen Yrityspalvelukeskus, Ylivieskan teknologiakylä YTEK Oy, Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry ja Raahen seutukunnan kehittämiskeskus. Hankkeen kohdealue on neljä seutukuntaa, 17 kuntaa ja asukasta. Hankkeessa parannetaan alueen uusien ja keskeneräisten liikeideoiden ja mikroyritysten kehittämällä ja ottamalla käyttöön: 1) yrityskiihdyttämö/kasvualusta (kehittämisvastuu: Ylivieskan seutukuntayhdistys ja NIHAK), 2) muutossignaalien tunnistaminen (kehittämisvastuu: Raahen seudun kehittämiskeskus), 3) elinkaariajattelu (kehittämisvastuu: NIHAK ja Ylivieskan seutukuntayhdistys), 4) yritysklusterointi/ekosysteemi (kehittämisvastuu: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä), 5) omistajanvaihdosten edistäminen (kehittämisvastuu: Kalajoen yrityspalvelukeskus) ja 6) riski- ja pääomarahoituksen saatavuuden parantaminen (kehittämisvastuu: YTEK). 1) Parantaa alueen uusien ja keskeneräisten liikeideoiden ja pääosin pienten ja alle 10 henkeä työllistävien mikroyritysten kilpailukykyä voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä 2) Vahvistaa uusilla, dynaamisilla, kansainvälisillä ja innovatiivisilla toimintakonsepteilla yritysten kehittämistä tukevaa innovaatioympäristöä 3) Edesauttaa osaamisrakenteiden vahvistumista sekä kansainvälisyyttä ja innovaatioita tukevan tietoyhteiskunnan vahvistumista Analysoidaan ja vaiheistetaan yritysten eri kasvun tavoitteet ja tavoitteiden mukaisesti yritykset jaetaan eri ryhmiin ja näille järjestetään työpajoja ja sparrausta kasvun kiihdyttämiseksi tai joissain tapauksessa liiketoiminnan tervehdyttämiseksi Tunnistetaan yritysten elinkaaren tilanne, muutossignaalit, kasvun esteet ja mahdollisuudet sekä laaditaan suunnitelmia, miten yritysten kasvua voidaan edistää Käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita tarvittaessa ja ketjutetaan yritysten kehitysvaiheita eri rahoittajien piiriin (ELY-keskus Tekes, Finnvera jne.) Ylivieskan seutukuntayhdistys ry palkka- ja sivukulut ostopalvelut flat rate (24 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2015: ) yksityisrahoitus YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös YHTEYSHENKILÖT: Sari Andersson, Ylivieskan seutukuntayhdistys ry GSM: sari.andersson@ysk.fi

11 RAKENNUSTUOTETEOLLISUUDEN NYKYTILA-ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA POHJOIS-POHJANMAAN ETELÄOSASSA JA KESKI-POHJANMAALLA Haapaveden-Siikalatvan, Kaustisen, Kokkolan, Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukuntien rakennustuoteteollisuuden nykytilasta ei ole olemassa koottua ja yksiselitteistä tietoa. Nykytila-analyysin suorittamista hankaloittaa se, että rakennustuoteteollisuuden tuotteet ja niitä valmistavat yritykset tilastoidaan toimialaoittain eri ryhmiin, jotka sisältävät myös rakennustuoteteollisuuteen kuulumattomia yrityksiä ja tuotteita. Kuitenkin esimerkiksi Oulun Eteläisen osaamisstrategiassa rakentaminen ja erityisesti rakennustuoteteollisuus on määritelty yhdeksi kuudesta painopistealasta. Hankkeen avulla pyritään löytämään laajahkon maantieteellisen alueen yhteiset kehittämisen suunnat tulevaisuuteen sekä mahdollistamaan toimijoiden tiiviimpi yhteistyö ja toimialaan liittyvä koordinaatio erityisesti koulutuksessa ja t&ktoiminnassa. Näin julkisten t&k-toimijoiden, kuten yliopiston, ammattikorkeakoulujen, toisen asteen oppilaitosten sekä kehitysyhtiöiden välinen työnajako selkeytyy rakennustuoteteollisuuden osalta. 1) Määrittää rakennustuoteteollisuuden nykytila Oulun Eteläisen, Keski-Pohjanmaan ja Raahen seutukunnan alueella 2) Määritellä keskeisimmät toimenpiteet, joilla kohdealueen rakennustuoteteollisuutta kyetään vahvistamaan 4) Luoda edellytykset rakennustuoteteollisuuden innovaatiokeskittymän käynnistymiselle, joka tukee Pohjois-Pohjanmaan eteläosan ja Keski-Pohjanmaan merkittävän rakennustuoteteollisuustoimialan kehittymistä 5) Suunnata rakennustuoteteollisuuden TKI-ympäristöjen kehittymistä palvelemaan alueen yritysten tarpeita sekä lisätä alueellisten toimijoiden rakennustuoteteollisuuden edistämiseen tähtäävää yhteistyötä Tehdään rakennustuoteteollisuuden nykytila- ja kehittämistarveanalyysi Laaditaan rakennustuoteteollisuuden kehittämisen tiekartta vuoteen 2025 Kartoitetaan toimenpiteitä, joilla elinkeinoelämä ja julkiset toimijat voivat tiivistää yhteistyötä koulutuksessa ja soveltavassa tutkimustoiminnassa. Järjestetään alueellisia työpajoja/seminaareja Centria-ammattikorkeakoulu Oy palkka- ja sivukulut flat rate (24 %) YHTEENSÄ valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2015: 372 ) YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Vesa Martinkauppi, Centria-ammattikorkeakoulu Oy Puh: GSM: Fax: (08) vesa.martinkauppi@centria.fi

12 TUOTANNOLLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEN ESISELVITYS OULUN ETELÄISESSÄ (TUTOES) Suomalaisissa pk-yrityksissä on kasvava tarve tuotannollisen toiminnan johtamisen päivittämiseen kansainväliselle tasolle. Tähän tarvitaan kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa ja koulutusta. Yritysten toiminnallista erinomaisuutta, kustannustehokkuutta sekä kasvua ja kansainvälistymistä voidaan tukea tuottamalla ja tarjoamalla niiden kontekstiin sopivaa tietoa sekä tarjoamalla yrittäjälle valmennusta. Oulun Eteläisen pk-yritysten tuotannollisen toiminnan johtamisen tilasta ei ole kokonaiskuvaa. Systemaattinen malli puuttuu tuotannollisen johtamisen arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Kansainvälisessä tutkimuksessa on luotu monia tuotannollisen toiminnan johtamisen kypsyysmalleja ja mittaristoja. Miten nämä ovat sovellettavissa harvaan asutun maaseutualueen pk-yrityksiin? Miten pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan kehittämiseen voidaan vaikuttaa johtamisen ja kehittämisen kautta? TUTOES-esiselvityshankkeen tuloksena syntyy raportti, joka sisältää kuvauksen pkyritysten tuotannollisen toiminnan analysointiin kehitetystä uudesta työvälineestä, uutta tietoa alueen pk-yritysten tuotannollisen toiminnan johtamisen nykytilasta ja osaamisen kehittämisen tarpeista ja valmennusohjelman suunnitelman. Hankkeen toteuttavat Oulun yliopiston alueyksikkö Oulun Eteläisen instituutti ja Centria-ammattikorkeakoulu yhteisenä Lumpsum-hankkeena ja se pohjustaa samalla laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on yritysten kannattavuuden ja kustannuskilpailukyvyn parantaminen. 1) Tuottaa vertailukelpoista tietoa pk-yritysten tuotannollisen toiminnan johtamisen nykytilasta ja kehitystarpeista 2) Muodostaa luotettava kokonaiskäsitys alueen pk-yritysten tuotannollisen toiminnan johtamisen nykytilasta ja kehittämistarpeista 3) Kehittää pk-yritysten tuotannollisen toiminnan johtamista 4) Vahvistaa yritysten ja tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä Kehitetään pk-yritysten tuotannollisen toiminnan johtamisen maturiteettimalli ja sitä kuvaava mittaristo Tehdään OE-alueen pk-yritysten tuotannollisen toiminnan johtamisen analyysi otannan perusteella Suunnitellaan valmennusohjelma pk-yritysten tuotannollisen toiminnan johtamisen kehittämiseksi Osallistetaan korkeakouluopiskelijat opintojen aikana yhteistyöhön yritysten kanssa. Oulun Eteläisen instituutti palkka- ja sivukulut flat rate (24 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk: ) Oulun Eteläisen instituutti ja Centria-ammattikorkeakoulu Oy YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Ville Isoherranen, Oulun Eteläisen instituutti GSM: Fax: (08) ville.isoherranen@oulu.fi

13 2. MAASEUDUN KEHITTÄMINEN HAJAUTETUN BIOKAASUTUOTANNON KEHITTÄMINEN Puu- ja biokaasun tuotanto on suuri mahdollisuus kehitettäessä vähähiilistä ja hiilineutraalia energiantuotantoa. Suomessa toimivien puu- ja biokaasulaitosten määärä on kuitenkin jäänyt pieneksi, vaikkakin kasvua on nähtävissä. Suurimpia ongelmia ovat olleet kannattavuuus ja siihen liittyen suuret aloituskustannukset ja kaasun jakelu muiden käytettäväksi. Varteenotettavaa kaasun ostajaa / käyttäjää ei ole löytynyt pienille kaasumäärille. Haapajärven ammattiopiston hyvin varusteltu biokaasulaitos tarjoaa hyvän lähtökohdan biokaasuteknologiaan liittyvälle tutkimustoiminnalle: laitoksessa on mahdollista tutkia mm. eri prosessiparametrien vaikutusta biokaasuntuottoon (lämpötila, lietteen esilämmitys, erilaiset rasvat, perunankuorijäte). Lisäksi biokaasulaitokseen on mahdollista liittää esim. pilot-mittakaavan biokaasun puhdistus- ja paineistuslaitteisto testikäyttöön. Haapajärven ammattiopiston biokaasulaitoksesta saadaan arvokasta käyttökokemusta, jota on mahdollista hyödyntää suunniteltaessa uusia maatilakokoluokan biokaasulaitoksia - esim. tietoa potentiaalisista raaka-aineista ja laitoksen teknisistä ratkaisuista. Projektissa jatketaan edellisten tutkimusprojektien työtä, keskittyen puu- ja biokaasun jatkojalostamisen sekä jakelun tutkimiseen ja tehostamiseen. Samalla jatketaan bio- ja puukaasuprosessien tutkimista uusilla syötteillä ja prosessiparametreilla. 1) Lisätä uusiutuvan energian tuotantoon liittyvää yritystoimintaa 2) Parantaa uusiutuvan energian osaamista erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla 3) Etsiä ratkaisuja bioenergian taloudelliseen tuottamiseen ja kaasun jakelun parantamiseen 4) Edistää biokaasun käyttöä liikennepolttoaineena Selvitetään puu- ja biokaasun jatkojalostusta uuden sukupolven biopolttoaineiksi Testataan erilaisia biokaasun jakelumenetelmiä Järjestetään tiedotustilaisuuksia ja levitetään biokaasualan uusinta tietoa lähialueen toimijoille Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä palkka- ja sivukulut ostopalvelut kone- ja laitehankinnat flat rate (24 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2015: ) YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Juha Keski-Rauska, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä GSM: juha.keski-rauska@jedu.fi

14 3. OSAAMISEN TASON NOSTAMINEN KAIVOSYMPÄRISTÖSTÄ KANSAINVÄLISEKSI T&K-YMPÄRISTÖKSI Pyhäsalmen kaivos Pyhäjärvellä on yksi varteenotettavimmista vaihtoehdoista ison eurooppalaisen maan alle sijoitettavan astrohiukkasfysiikan tutkimuslaitoksen sijoituspaikaksi. Seuraavaksi Pyhäsalmen kaivokseen noin metrin syvyyteen rakennetaan pieni koelaite. Koe toteutetaan Oulun yliopiston ja Jyväskylän yliopiston sekä Venäjän Tiedeakatemian yhteistyönä. Tiedeakatemia toimittaa nestetuikeainenäytteet sekä valo-ohjaimet ja valomonistinputket. Lisäksi heiltä saa pienen laitteiston nestetuikeaineen puhdistukseen, jolla koe saadaan alkuun. Kokeen varsinainen rakentaminen tehdään hankkeeseen palkattavan henkilöstön toimesta Pyhäsalmen kaivoksessa. Hankerahoituksella on mahdollista palkata (osittain) viisi henkilöä (tutkijaa) ja heillä on kaikki muu vaadittava tietotaito kokeen rakentamiseen, toteuttamiseen ja datan analysointiin, mutta ei toistaiseksi kokemusta nestetuikeaineen käsittelystä ja sen puhdistamisesta. Tämä tehdään aluksi Venäjän Tiedeakatemian henkilöstön toimesta ja opastuksella, koska heillä on tähän monivuotinen kokemus ja osaaminen. Hankerahoituksella toteutettava koe on ensimmäinen matalan taustasäteilyn vaativa koe Pyhäsalmen kaivoksessa ja se pitää siksi toteuttaa mahdollisimman syvällä. Kokeen tieteellisten tavoitteiden lisäksi sillä on suuri merkitys muiden koelaitteiden saamisessa Pyhäsalmen kaivokseen. Tämä koe toimii siis eräänlaisena referenssikokeena ja mahdollistaa esimerkiksi niin sanotun Open Call -haun mukaisen tekemisen, joka myös toteutetaan hankkeen aikana. Koe toimii myös hyvänä referenssinä Laguna-ilmaisimille. 1) Löytää sellainen nestetuikeaine, jossa C14 ja C12-isotooppuien suhde on mahdollisimman pieni ja huomattavasti nykyistä ennätyssuhdetta pienempi 2) Saada tulevaisuudessa myös muita koelaitteita Pyhäsalmen kaivokseen Rakennetaan ensimmäinen koelaite Pyhäsalmen kaivoksen päätason syvyyteen, noin metriin Toteutetaan ensimmäinen matalan taustasäteilyn vaativa koe Pyhäsalmen kaivoksessa Kehitetään pienehköä nestetuikeilmaisinta (noin 100 litraa), jolla voidaan tutkia kaksoisbeetahajoavien isotooppien puoliintumisaikoja Oulun Eteläisen instituutti palkka- ja sivukulut ostopalvelut muut kulut flat rate (24 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2015: ) muu julkinen rahoitus yksityisrahoitus YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Timo Enqvist, Oulun Eteläisen instituutti GSM: timo.enqvist@oulu.fi

15 MIKROYRITYSTEN KASVUALUSTA Mikroyritysten (alle 10 henkilöä) merkitystä ei tunneta riittävästi, vaikka ne muodostavat 93,4 % Suomen yrityskannasta. Mikroyrityksiä koskevaa tietoa ja tekoja tarvitaan lisää yritystoiminnan esteiden purkamiseksi ja yrittäjyyden edistämiseksi. Oulun Eteläisen alueella toteutettavassa Mikroyritysten kasvualusta -hankkeessa kehitetään tietoon perustuvaa osaamista mikroyritysten kasvun edistämiseksi ja yrittämisen rakenteellisten esteiden purkamiseksi. Hanketta koordinoi Oulun yliopiston alueyksikkö Oulun Eteläisen instituutti. Mikroyritykset ohjaavat hankkeen kautta ensimäistä kertaa tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa alueella, mikä varmistaa konkreettiset yritysvaikutukset. Yhteensä 42 yritystä on sitoutunut mikroyritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjien ydinryhmään. Jokaisesta Oulun Eteläisen alueen kunnasta on mukana yksi tai useampi yritys. Ydinryhmään sitoutunut yritys osallistuu ryhmän kokoontumisiin, jotka järjestetään kiertävällä periaatteella yritysten tiloissa. Lisäksi yritys hyödyntää vertaistukea, sparrausta ja kehittämisideoita ydinryhmän aktiivisilta yrittäjiltä ja muilta hankkeeseen osallistuvilta toimijoilta sekä kehittää omaa liiketoimintaansa osallistumalla toimintansa kannalta hyödyllisiksi katsomiinsa kasvua ja kansainvälistymistä edistäviin rohkeisiin kokeiluihin. Oulun Eteläisen uudessa osaamisstrategiassa yhteisenä päämääränä on muodostaa mikroyritysten menestymistä uudella tavalla tukeva kasvualusta, joka toimii kansallisena mallina muille alueille. Hanke kohdistuu pohjoisella harvaan asutulla alueella toimiviin mikroyrityksiin ja niiden kehittämisen kannalta keskeisiin tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimijoihin (TKK-toimijat). Hanke tuottaa uusia työpaikkoja mikroyritysten kasvun ja kansainvälistymisen kautta. 1) Tuottaa ja levittää mikroyrityksiä koskevaa luotettavaa tietoa 2) Rakentaa mikroyrityksiä osallistava toimintamalli 3) Tutkia, kokeilla ja ottaa käyttöön mikroyritysten kasvua ja kansainvälistymistä edistäviä toimintamalleja 4) Perustaa mikroyrittäjyyden tutkimus-, kehitys- ja koulutuskeskus Lisätään mikroyrityksiä koskevaa luotettavaa tietoa mediassa ja alueellisten/kansallisten päättäjien keskuudessa Rakennetaan mikroyritysvetoinen kasvualusta, jossa yritykset näyttävät suuntaa, antavat säännöllisen palautteen ja arvioivat tulokset Toteutetaan mikroyritysten kasvua ja kansainvälistymistä edistäviä rohkeita kokeiluja sekä levitetään niistä syntyviä kokemuksia Selvitetään mikroyrittäjyyden tutkimus-, kehitys- ja koulutuskeskuksen toimintaedellytykset ja vaihtoehtoiset toimintamallit sekä käynnistetään keskuksen toiminta Oulun Eteläisen instituutti palkka- ja sivukulut ostopalvelut flat rate (24 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2015: ) Oulun Eteläisen korkeakoulukeskustoimijat ja Kerttu Saalasti säätiö yksityisrahoitus YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Matti Muhos, Oulun Eteläisen instituutti GSM: Fax: (08) matti.muhos@oulu.fi

16 RAKENNUSTUOTANTOINSINÖÖRI RTI2015 Rakennusmestareiden/-insinöörien eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa Oulun Eteläisen alueen yrityksille suuren rakennustuotantoinsinöörien vajeen. Yritysten toiminnan turvaaminen ja edelleen kehittyminen alueella edellyttää, että alan koulutusta voidaan tarjota alueella siten, että opiskelu on mahdollista työn ohessa. Näin toteutettu opiskelu on nopein tapa ratkaista rakennustuotantoinsinöörien vaje yrityksissä. Hankkeessa koulutetaan elinkeinoelämän tarpeisiin oma-aloitteisia, innovatiivisia, yhteistyö- ja verkottumistaitoisia sekä elinikäiseen oppimiseen innostuneita rakennustuotantoinsinöörejä, joilla on sekä tekniikan että talouden tietotaito ja asiakaslähtöinen ajattelutapa. Koulutuksessa käytetään hyväksi Lapin ammattikorkeakoulun osaamista ja asiantuntemusta sekä yhteistyötä Centria-ammattikorkeakoulun kanssa. Tutkinto antaa pätevyyden toimia rakennustyömaan vastaavana työnjohtajana. Koulutus on suunniteltu 25:lle opiskelijalle. Sen tavoitteena on luoda rakennusinsinöörikoulutusmalli, jossa opiskelijat oppivat jo koulutusaikana työelämän käytänteet tulevassa yrityksessään. Samalla malli palvelee keskuspaikkojen ulkopuolella olevia yrityksiä saamaan pysyvää henkilökuntaa. Hankkeessa käytettävä etäopetus- ja oppiminen edistää etätyömenetelmien käyttöä työtehtävissä. Opiskelijat valitaan siten, että he voivat tehdä omat ammattiopintonsa todellisiin rakennusliikkeiden työkohteisiin. Suuri osa ammattiopinnoita suoritetaan ongelmaperusteisen projektioppimismenetelmän mukaan. Tuloksena saadaan uusia innovatiivisia rakennusinsinöörejä alueelle, jossa heitä tarvitaan ja jolle on tulossa suurrakennushanke. Yhtenä pääteemana käytettävä Lean-menetelmä tähtää hukan poistamiseen rakentamisprosessista ja se edesauttaa siirtymistä vähähiilisempään rakentamiseen. Lean-menetelmän tarkoituksena on rakentaa yritykseen toimintakulttuuri, jossa pysähdytään korjaamaan ongelmat, jotta laatu saadaan kuntoon heti ensimmäisellä kerralla. Tämä johtaa sujuvampaan rakentamisprosessin läpimenoon sekä työmaan tehokkuuden varmistamiseen ja asiakaslaadun paranemiseen. 1) Turvata Oulun Eteläisen alueen rakennussektorin teknisen henkilöstön riittävyys ja koulutustaso 2) Parantaa yritysten elinkelpoisuutta lisäämällä yritysten kasvu- ja kilpailuedellytyksiä koulutuksen avulla 3) Luoda edellytyksiä ammattikorkeakoulujen ja yritysten kiinteälle yhteistyölle alan käytänteiden kehittämiseksi Toteutetaan koulutushanke monimuoto-opetuksena ja muuntokoulutuksena muiden alojen insinööreistä, rakennusmestareista tai rakennusalan ammattimiehistä rakennustuotantoinsinööreiksi (AMK) Kehitetään aikuisopiskelun tueksi verkko-opiskelua tukevia oppimismenetelmiä ja -materiaaleja sekä työelämäyhteyksiä Lapin ammattikorkeakoulu Oy palkka- ja sivukulut ostopalvelut muut kulut flat rate (17 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / ESR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) kuntarahoitus/muu julkinen rahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2015: )** YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös YHTEYSHENKILÖT: Seppo Sääskilahti, Lapin ammattikorkeakoulu Oy Puh: GSM: seppo.saaskilahti@lapinamk.fi ** Nivala-Haapajärven seutukunnan maksuosuus riippuu siitä, kuinka monta opiskelijaa asuu seutukunnan alueella. Seudun maksuosuus jyvitetään edelleen kunnille opiskelijoiden kotikunnan perusteella.

17 TEOLLINEN INTERNET LIIKETOIMINNAN TUKENA - TILT Teollinen internet on laaja termi, millä kuvataan anturi- ja tietoliikenneteknologioiden sekä tiedon analysointimenetelmien hyödyntämistä teollisuudessa ja palveluissa. Teollinen internet pitää sisällään ajatuksen parantaa sensori- ja tietoverkkojen avulla yritysten tuottavuutta sekä synnyttää uutta liiketoimintaa. Erilaiset ennusteet verkkoon kytkettyjen laitteiden määristä tai teollisen internetin liiketoimintapotentiaalista ovat käsittämättömän suuria, sillä käytännössä on nähty vasta ensimmäinen pieni aalto. Kerätyn sensoridatan analysointi mahdollistaa uudet ansaintamallit sekä eri tuotantoprosessien yhdistämisen. TILT-hanke on Centria-ammattikorkeakoulun ja Oulun Eteläisen instituutin yhteishanke. Hanke koskettaa koko Oulun Eteläisen aluetta. Hankkeessa on mukana yrityksiä tältä alueelta ja lisäksi tietoa teollisen internetin mahdollisuuksista levitetään alueen toimijoille laajemminkin. Hankkeeseen osallistuvat eri alojen yritykset oppivat ymmärtämään kohteena olevia teknologioita paremmin ja demonstraatioissa ja pilottiympäristöissä tehtävillä kokeiluilla yhteistyökumppanit näkevät teknologioiden edut. Tämän ansiosta yhteistyöyritysten odotetaan käynnistävän tki-toimintoja joko yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa tai itsenäisesti. 1) Vahvistaa Oulun Eteläisen alueen yritysten mahdollisuuksia hyödyntää teollista internetiä liiketoiminnassaan 2) Tunnistaa verkostoitumiseen liittyvät uhat ja saada verkostoitumisen riskit hallintaan 3) Yhdistää ICT-asiantuntemusta teollisuuden automaatiojärjestelmien osaamiseen 4) Rakentaa yritysverkostoja, jotka toimivat digitalisoituvan liiketoiminnan tukena 5) Vahvistaa alueen yritysten, tutkimuslaitosten ja toimijoiden kilpailukykyä Tehdään sovellusalakohtaiset vaativuusmääritykset luotettavalle tiedonsiirrolle ja tutkimuslaboratorioiden teollisen internetin tutkimusalustoille Kartoitetaan olemassa olevat ratkaisut ja algoritmit luotettavan ja turvallisen teollisen internetin tiedonsiirtoyhteyksien turvaamiseksi Suoritetaan eri palvelutoimintakonseptien demonstrointia valikoiduille kohteille Tuotetaan yleisiä tietoturvan hallinnan ohjeita ja hallintaohjelmistoja sekä tarvittaessa toimialakohtaisia täydennyksiä Centria-ammattikorkeakoulu Oy palkka- ja sivukulut muut kulut flat rate (24 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2015: ) muu julkinen rahoitus yksityisrahoitus YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Marjo Heikkilä, Centria-ammattikorkeakoulu Oy GSM: Fax: (06) marjo.heikkila@centria.fi

18 TYKY 50+ Rakennemuutos on muuttanut alueemme teollisten työpaikkojen työtehtäviä, laatua ja määrää. Tämän vuoksi työntekijällä tulee olla entistä laajempi osaaminen yrityksen eri työvaiheissa, mikä luo mm. teknisen osaamisen kehittämisen tarvetta ja samalla korostuu työhyvinvoinnin merkitys. Lisäksi monissa pk-yrityksissä on työvoiman ikääntymisestä johtuva pula ammattitaitoisista työntekijöistä, mikä on muodostumassa monessa yrityksessä strategiseksi haasteeksi. Tämän vuoksi yrityksillä on tarve saada näkyvyyttä ja lisätä houkuttelevuuttaan kehittyvinä ja laadukkaina työnantajina. Alueen yritysten ikääntyneet työntekijät kokevat, että heillä olevaa pitkän työuran tuomaa kokemuksellista tietoa, osaamista työtehtävistä, verkostoista, sosiaalisista taidoista ja asiakkaan luottamuksesta ei osata hyödyntää. Hyödyntäminen vaatii toimenpiteitä, jotka kohdistuvat ikäjohtamiseen, työn organisoimiseen kaikkien työntekijöiden työhyvinvoinnin näkökulmasta. TYKY 50+ -hankkeella tavoitellaan muutosta yritysten toimintatapoihin siten, että koko henkilöstö sitoutuu yrityksen tavoitteisiin, mikä lisää henkilöstön työhyvinvointia. Tällainen laaja yhteistyö vähentää alueen harvan asutuksen aiheuttamaa haittaa. Sen odotetaan myös vähentävän poismuuttoa ja näin ollen väestön vähenemistä. Samalla yrittäjämyönteisyys kehittyy, koska yrityksen henkilöstön käsitys yrityksen toiminnoista syventyy. Hanke edistää kestävän kehityksen periaatteiden mukaista työhyvinvointia ja muutosjohtamisen käyttöönottamista yritysten kehittämisessä ja henkilöstön kouluttamisessa. Tärkeitä osatekijöitä ovat johtamisen ja esimiestyön kehittäminen, osaamisen systemaattinen ylläpito ja liiketoimintaprosessien kehittäminen. Työhyvinvointia on hankkeen myötä rakentamassa koko työyhteisö, keskeisesti siitä ovat vastuussa johto, esimiehet ja henkilöstöhallinto. Hanke toteutetaan Haapaveden Teknologiakylä Oy:n ja Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry:n yhteistyönä. 1) Vahvistaa yrittäjien ja työntekijöiden mukautumista muutostilanteisiin sekä kehittää valmiuksia uudistumiskyvyn parantamiseksi 2) Parantaa kaikilla aloilla tarvittavia tietoteknisiä valmiuksia erityisesti yli 50-vuotiaiden kohderyhmässä 3) Lisätä yritysten ja oppilaitosten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä ja luoda siten pohjaa alueelliselle työhyvinvoinnin kehittämiselle Organisoidaan tuottavuutta ja työhyvinvointia parantavia koulutus-, ohjaus-, neuvonta-, ja asiantuntijapalveluja, jotka kohdennetaan erityisesti yli 50-vuotiaiden henkilöiden tarpeisiin Toteutetaan yrityskohtaisia kehittämis- ja koulutustoimenpiteitä sekä tiedotetaan hyvistä käytännöistä yms. Haapaveden Teknologiakylä Oy KUSTANNUSARVIO v (NIHAK): - palkka- ja sivukulut ostopalvelut flat rate (17 %) tulot yrityksiltä YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v (NIHAK): RAHOITUSSUUNNITELMA v (NIHAK): - valtio + EU / ESR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2015: ) yksityisrahoitus YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Timo Kähkönen, Haapaveden Teknologiakylä Oy Puh: GSM: Fax: (08) timo.kahkonen@haapavesi.fi

19 YRITTÄJYYSKASVATUKSEN KEHITTÄMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA Useiden selvitysten mukaan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella toteuttavassa yrittäjyyskasvatuksessa on suuria eroja oppilaitoksittain ja kunnittain, mikä mainitaan myös maakuntasuunnitelmassa. Opiskelijan saama yrittäjyyskasvatus ja tietotaito yrittäjyydestä vaihtelee alueen ja paikkakunnan lisäksi myös sen mukaan minkä koulutuspolun opiskelija valitsee. Pohjois-Pohjanmaan yhteinen näkemys yrittäjyyskasvatuksesta on sen vuoksi tarpeellinen. Useissa maakunnissa yrittäjyyskasvatusta ohjaava yhteinen strategia on jo olemassa. Maakunnallinen suunnitelma mahdollistaa samansisältöisen koulutuksen eri alueilla. Kehittämisprosessi lisää verkoston vuoropuhelua ja yhteistyötä sekä hyvien mallien ja toimivien käytänteiden leviämistä. Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke on kahdeksan toimijan yhteishanke. Sen toteuttajia ovat Centria-ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikkö, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Kuusamon kaupungin perusopetus, Oulun seudun ammattiopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalve-lut, Pyhäjoen lukio ja Oulun yliopiston Oulun Eteläisen instituutti, Kasvatustieteiden tiedekunta ja Martti Ahtisaari instituutti. Sen kohderyhmänä ovat Pohjois-Pohjanmaan koulutusorganisaatiot ja niiden henkilöstö sekä välillisesti niissä opiskelevat lapset, nuoret ja aikuiset. Hankkeella pyritään tavoittamaan myös yrittäjyyskasvatuksen tukitoimijoita (yrittäjät, yrittäjäjärjestöt jne.). 1) Muodostaa yhteinen maakunnallinen näkemys yrittäjyyskasvatuksesta, jossa se integroituu osaksi koulutusta perusasteelta korkeakoulutukseen saakka 2) Luoda kokonaisuus, jossa tieto yrittäjyydestä ja yrittäjämäisestä toiminnasta kasvaa kumulatiivisesti 3) Laatia Pohjois-Pohjanmaan maakunnan yhteinen yrittäjyyskasvatussuunnitelma, joka edistää maakuntaohjelman tavoitteiden toteuttamista 4) Koota verkostoja ja foorumeita kehitystyölle sekä tarjota resursseja koulutusten, materiaalien ja kehittämistyön konsultoinnin muodossa Kehitetään mallia prosessina, johon osallistuu koulutusorganisaatioiden vastuuhenkilöitä, yrittäjäjärjestön ja yrityspalvelujen edustajia ja muita tukitoimijoita sekä tuodaan esille uusia käytänteitä toteuttaa yrittäjyyskasvatusta Luodaan yhteistyöllä kouluverkon sisälle pysyviä yrittäjyyskasvatusta tukevia rakenteita ja toimintamalleja, jotka edistävät erityisesti nuorten yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä elämänasennetta Oulun Eteläisen instituutti palkka- ja sivukulut ostopalvelut muut kulut flat rate (17 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / ESR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2015: ) muu julkinen rahoitus yksityisrahoitus 424 YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Leena Eskola, Oulun Eteläisen instituutti GSM: Fax: (08) leena.eskola@oulu.fi