Jäsenet (alleviivatut paikalla) Maritta Niska, Haapajärveltä. Riikka Manninen, Kärsämäeltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 9/2014 SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS Aika: torstaina klo Paikka: Nivala, kaupungintalo hallituksen kokoushuone Jäsenet (alleviivatut paikalla) Juha Uusivirta, varapj. Maarit Nikula Riitta Hokkanen Esko Ristinen Kari Valtanen Jarmo Vuolteenaho Veikko Tikkanen, pj. Jukka Tikanmäki Pekka Leppänen Teuvo Nyman varajäsenet Teija Myllylä, Haapajärveltä Maritta Niska, Haapajärveltä Jaana Salo, Kärsämäeltä Riikka Manninen, Kärsämäeltä Päivi Karikumpu, Nivalasta Leena Vähäsöyrinki, Nivalasta Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä Paavo Leskinen, Pyhäjärveltä Jyrki Halonen, Reisjärveltä Markus Muuttola, Reisjärveltä Anne Ruha, seutuvaltuuston puheenjohtaja Mauri Tenkula, seutuvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mika Pietikäinen, seutuvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Väinö Wassholm, seutuvaltuuston 3. varapuheenjohtaja Jari Nahkanen, Pohjois-Pohjanmaan liiton hallituksen jäsen Eija-Riitta Niinikoski, Pohjois-Pohjanmaan liiton hallituksen jäsen Esa Jussila, toimitusjohtaja Sami Kaarto, tiedottaja Mirja Jaakola, pöytäkirjanpitäjä Allekirjoitukset: Veikko Tikkanen Mirja Jaakola

2 Käsiteltävät asiat: käsiteltävä asia 84. Kokouksen avaus 85. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 86. Kokouspöytäkirjan vahvistaminen 87. Hajautetun biokaasutuotannon kehittäminen 88. Modernia fysiikkaa koululaisille, KOSMOS 89. Kustannustehokas tuotantoautomaatio (KuTuA) 90. Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorion käynnistäminen (HiMaLa) 91. Kevyet ja kestävät rakenteet (KeKeRa) 92. TaKoKe -projekti 93. Tiedettä kaivoksessa projekti 94. SoteYBoost hanke 95. Monikulttuurinen neuvonta projekti 96. Mikroyritysten kasvualusta projekti 97. Tiedoksiantoasiat 98. Muut asiat/ Rakennustuotantoinsinöörin aikuiskoulutus -hanke 99. Kokouksen päättäminen

3 84. Kokouksen avaus Ehdotus: Puheenjohtaja avaa kokouksen. Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 85. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Ehdotus: Hyväksytään lähetetty esityslista kokouksen työjärjestykseksi. 86. Kokouspöytäkirjan vahvistaminen Edellinen seutuhallituksen kokous pidettiin Reisjärvellä. Ehdotus: Hyväksytään ja vahvistetaan edellisen hallituksen kokouksen pöytäkirja, liite nro 1.

4 87. Hajautetun biokaasutuotannon kehittäminen JEDU/Haapajärven ammattiopisto hakee NIHAKilta kuntarahaosuutta vuosille Hajautetun biokaasutuotannon kehittäminen hankkeelle. Projektissa jatketaan edellisten tutkimusprojektien työtä, keskittyen puu- ja biokaasun jatkojalostamisen sekä jakelun tutkimiseen ja tehostamiseen. Samalla jatketaan bio- ja puukaasuprosessien tutkimista uusilla syötteillä ja prosessiparametreilla. Projektille haettiin EAKR-rahoitusta vv Pohjois-Pohjanmaan liitolta. Projektin keskeisenä tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian tuotantoon liittyvää yritystoimintaa ja lisäksi parantaa uusiutuvan energian osaamista erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla. Projekti etsii ratkaisuja bioenergian taloudelliseen tuottamiseen ja kaasun jakelun parantamiseen. Projektissa selvitetään puu- ja biokaasun jatkojalostusta uuden polven biopolttoaineiksi, jotka mahdollistavat uusia kasvu-uria seudun toimijoille. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Centria ammattikorkeakoulun ja Kokkolan yliopistokeskuksen kanssa. Projektin kokonaiskustannukset ovat , josta NIHAKin osuus on vuodelle (17.140, ja ). Projektin muut kuntarahoittajat ovat vastaavilla summilla Haapajärven kaupunki ja JEDU. Hanke on käsitelty alustavasti seutuhallituksessa elokuussa Liitteenä nro 2 yhteenveto Ehdotus: Osoitetaan hankkeen rahoitukseen suunnitelman ( , ja ) mukaisesti.

5 88. Modernia fysiikkaa koululaisille, KOSMOS Oulun Eteläisen instituutti hakee ESR-rahoitusta Modernia fysiikkaa koululaisille hankkeelle. Modernia fysiikkaa koululaisille -hankkeella pyritään kasvattamaan suomalaisnuorten tietämystä ja osaamista LUMA-aineissa. Pyhäsalmen kaivoksessa sijaitsee maanalaisen fysiikan tutkimuskeskus, jossa tehdään astrohiukkasfysiikan kokeita, esimerkiksi kosmisten säteiden koostumusta mittaavaa EMMA-koetta. Tutkimustyön ohella on rakennettu yhteistyötä lähialueen koulujen, lähinnä lukioiden, kanssa vuodesta 2010 lähtien. Tarve matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetuksen monipuolistamiselle ja kysyntä yhteistyölle yliopiston ja oppilaitosten välille on vain kasvanut vuosi vuodelta. Hankkeen tavoitteena on luoda uutta ulottuvuutta tiedekasvatukselle, herättää ja lisätä kiinnostusta luonnontieteiden ja matemaattisten aineiden opiskeluun sekä tarjota käytännönläheinen kuva tieteestä työnä ja opiskeluvaihtoehtona. Lisäksi tavoitteena on luoda monipuolinen oppimisympäristö opetusmateriaaleineen. Tämän myötä on mahdollista tarjota vierailumahdollisuuksia myös muille kouluasteille. Tieteen tuominen lähelle opiskelijaa toteutetaan vierailujen, teemapäivien sekä opiskelijoiden itse tekemien ryhmätöiden ja havainnoinnin avulla. Tarkoituksena on antaa jokaiselle vierailijalle inspiroiva kuva tieteestä sekä realistinen kuva saavutuksista ja mahdollisuuksista. Lisäksi hankkeen puitteissa kehitetään kansainvälistä yhteistyötä niin, että yliopistokaupunkien vaikutusalueen ulkopuolella asuvilla nuorilla on myös mahdollisuus osallistua poikkitieteelliseen tieteen tekemiseen. Kansainvälistä yhteistyötä luodaan alueen toimijoiden ja hankkeen alussa valittavan (joko HiSPARC tai CZELTA) kosmisten säteiden kouluverkoston välille. Hankkeen toteutusaika on Sen kokonaiskustannukset ovat , josta Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry:n osuus on (4.000 /vuosi ). Muut osarahoittajat ovat Pyhäjärven kaupunki , Kerttu Saalasti säätiö , Oulun yliopisto ja Fennovoima Hanke on käsitelty alustavasti seutuhallituksessa elokuussa Liitteenä nro 3 ESR-hakemus.

6 Ehdotus: Osoitetaan hankkeen rahoitukseen suunnitelman (4.000 /vuosi ) mukaisesti. 89. Kustannustehokas tuotantoautomaatio (KuTuA) Oulun Yliopisto ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU hakevat ESRrahoitusta KuTuA hankkeelle. Hankkeen päämääränä on kustannustehokkaiden tuotantoautomaatioratkaisujen perusrakenteiden esittelyn ja esimerkkirakenteiden toteuttamisen avulla vahvistaa Nivalan kehittämisyhteisön tuotantoautomaation TKI-toimintaa sekä siirtää osaaminen yrityksiin ja muille yhteistyökumppaneille. Hankkeessa selvitetään eritasoisten automaatioratkaisujen hintatasot sekä toteutetaan laiteinvestointeja Nivalan ammattiopistolle automaatiokoulutuksen kehittämiseksi. Tavoitteena on myös tutkimustoiminnan suuntaaminen nykyistä monialaisemmaksi sekä JEDUn ja Oulun yliopiston yhteistyön tiivistäminen automaatiotekniikassa. Projektissa tutkitaan ja kehitetään kustannustehokkaita tuotantoautomaation ratkaisuja ja rakenteita, kuten työstöä ja hitsausautomaatteja, kappaleenkäsittelylaitteita, aktiivisia kiinnittimiä sekä tuotannon seurannassa ja ohjauksessa tarvittavia ohjelmistoja. Lisäksi luodaan automaatiotekniikan koulutukseen soveltuva tuotantoautomaation teksti- ja opetusympäristö. Hankkeen tuloksena syntyvä asiantuntemus ja kehitetyt kustannustehokkaat automaatioratkaisut vaikuttavat positiivisesti alueella toimivien yritysten tuotannon tehostamiseen ja kilpailukykyyn sekä tutkimus- ja koulutustoiminnan vahvistumiseen. Hankkeessa luodut esimerkkirakenteet ja sovellukset alentavat yritysten kynnystä omatoimiseen tuotannon kehittämiseen ja automatisointiin sekä auttavat yrityksiä havaitsemaan ja ratkaisemaan kehityskohteita ja kustannustehokkaasti automatisoitavia toimintoja tuotannossaan.

7 Hanke on 3- vuotinen ajalla Hankkeen kustannusarvio on , josta NIHAKin osuus on yhteensä (v /v vuosina ). KuTuA-projektin omarahoitusosuutta rahoittavat myös JEDU ( ) ja Nivalan kaupunki ( ) sekä yritykset ( ). Hanke on käsitelty alustavasti seutuhallituksessa elokuussa Liitteenä nro 4 hankehakemus. Ehdotus: Osoitetaan hankkeen rahoitukseen suunnitelman ( /vuosi ) mukaisesti. 90. Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorion käynnistäminen (HiMaLa) Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä yhdessä Oulun Yliopiston Oulun Eteläisen instituutin kanssa hakevat EAKR-rahoitusta Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorion käynnistäminen hankkeelle. JEDUN ja Oulun yliopiston, Oulun Eteläisen instituutin FMT-tutkimusryhmän toteuttamassa investointihankkeessa parannetaan Nivalan tuotantostudiossa (ELME STUDIO) toimivien tahojen kykyä palvella Oulun Eteläisen alueen yrityksiä sekä kehittää studion infrastruktuuria, laitekantaa ja osaamista vastaamaan tulevaisuuden tutkimus-, kehittämis- ja koulutustarpeisiin. Tavoitteet Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorion käynnistäminen HiMaLa startti -projektissa toteutetut investoinnit vaikuttavat positiivisesti alueella toimivien yritysten tuotannon tehostamiseen ja kilpailukykyyn sekä alueelliseen tutkimus- ja koulutustoiminnan vahvistumiseen. Projekti liittyy synergiassa toiseen Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän hakemaan TaKoKehankkeeseen (Tarkastajakoulutuksen kehittäminen), jonka päämääränä on lisätä alueellista tarkastustoiminnan palvelutuotantoa, ja siten parantaa yritysten kykyä vastata tuotannon uusiin kansainväliin standardi- ja laatuvaatimuksiin. TaKoKe-hanke keskittyy alueelliseen tarkastajaosaamisen

8 kehittämiseen, kun taas HiMaLa-projektissa investoidaan palvelutuotannon ja tutkimustoiminnan kehittämisessä tarvittaviin tuotantovälineisiin. Nivalan tuotantostudion hitsaus- ja aineenkoetuslaboratorio tukee JEDU:n koulutus- ja pätevöintipalveluja sekä räätälöidyt piensarjateräkset teräskehitysympäristön käyttöä uusien terästen ja teräsliitosten ja - rakenteiden kehittämisessä. HiMaLa-hankkeessa tehtävät investoinnit muodostavat luonnollisen jatkumon tutkimuslaboratorion toiminnan kehittämiseen siten, että laboratorion toiminnasta saadaan paras mahdollinen hyöty alueen eri toimijoiden käyttöön. Hanke on käsitelty alustavasti seutuhallituksessa elokuussa Hankeen toteutusaika on Sen kustannusarvio on , josta NIHAKin osuus on (v ja ). Loput kuntarahoituksesta kattaa JEDU ja Nivalan kaupunki. Liitteenä nro 5 hankehakemus. Ehdotus: Osoitetaan hankkeen rahoitukseen suunnitelman (v ja ) mukaisesti.

9 91. Kevyet ja kestävät rakenteet (KeKeRa) Kevyet ja kestävät rakenteet KeKeRa -projektissa kehitetään energiatehokkaita, kevyitä ja kestäviä rakenteita ja näiden kustannustehokkaita valmistusmenetelmiä. Edeltävien hankkeiden tuloksista tiedetään, että kevyiden ja energiatehokkaiden rakenteiden avulla voidaan saavuttaa parempi kilpailukyky, edellyttäen että rakenteet pystytään myös valmistamaan kustannustehokkaasti. Oulun Eteläisen instituutin Tulevaisuuden tuotantoteknologiat tutkimusryhmä pyrkii yhteistyössä Oulun yliopiston Konetekniikan tutkimusryhmien ja suomalaisten yritysten kanssa edistämään kevyiden ja kestävien rakenteiden tutkimusta ja valmistusta. Tavoitteet Projektin tavoitteena on edistää kevyempien rakenteiden kannattavaa valmistusta. Tällä edistetään EU:n kestävän kehityksen tavoitteita energiatehokkaaseen vähäpäästöiseen ja hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Teknisenä tavoitteena on kehittää kevyitä ja kestäviä rakenteita ja näiden valmistusmenetelmiä siten, että nämä rakenteet olisivat kilpailukykyisiä vaihtoehtoja jo nykyisillä energian hinnoilla. Tavoitteena on myös vahvistaa ja aikaansaada uutta erikoisosaamiseen pohjautuvaa vientiin tähtäävää liiketoimintaa alueelle. Hankkeen tavoitteena on myös vahvistaa Nivalan tuotantostudion kykyä palvella alueen yrityksiä nostamalla studion piirissä toimivien osapuolten osaamistasoa. Tulokset Hankkeen vaikutuksena kevyiden rakenteiden valmistaminen yleistyy johtuen hankkeen aikana kehitetyistä uusista tehokkaammista ja taloudellisemmista valmistusmenetelmistä. Hankkeen tavoitteena on rohkaista etenkin lähialueilla toimivia metallintyöstöyrityksiä käyttämään hankkeen aikana kehitettyjä työmenetelmiä ja laitteita uusien kevyiden rakenneosien valmistamiseen. Hankkeen myötä pyritään lisäämään yritysten mahdollisuuksia valmistaa innovatiivisia rakenteita. Hanke lisää alihankintayritysten mahdollisuuksia luoda omia tuotteita, mikä parantaa koneiden ja henkilökunnan käyttöastetta alihankintatuotannon volyymin vaihdellessa. Hankkeen tuloksena voidaan luoda uusia tuotteita yrityksille ja mahdollisesti syntyy myös uusia yrityksiä. Hanke on käsitelty alustavasti seutuhallituksessa elokuussa Hanke on 3-vuotinen ajalla Kokonaiskustannusarvio on , josta NIHAKin osuus on yhteensä ( /v vuosina ). Nivalan kaupungin rahoitus-osuus hankkeen kustannuksista on sama

10 Liitteenä nro 6 on hankehakemus Ehdotus: Osoitetaan hankkeen rahoitukseen suunnitelman ( /v) mukaisesti. 92. TaKoKe -projekti Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastajakoulutuksen kehittämisprojektilla (TaKoKe) Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän henkilöstöä koulutetaan kansainväliseksi hitsaustarkastajaksi sekä osaajiksi eri tarkastusprosesseille. Saavutetun osaamisen avulla suunnitellaan ja laaditaan tarkastajakoulutuksen koulutusohjelmat ja sisällöt sekä osaamisen testaamiseen vaadittavat tehtävät. Hanke rajoittuu silmämääräiseen, ultraääni- ja pintahalkeamatarkastukseen sekä radiograafiseen (röntgen) tarkastukseen, prosessikohtaisesti tasoille 1 tai 2. Lisäksi hankkeen aikana kehitetään yhteistyötä riippumattoman akkreditoidun laitoksen kanssa, joka myöntää sertifikaatin testatun osaamisen jälkeen. Uudet standardivaatimukset edellyttävät nyt ja tulevaisuudessa runsaasti dokumentoitavaa tarkastustoimintaa. Tarkastuksia suorittavilta edellytetään usein dokumentoitua pätevyyttä, jonka edellytyksenä on koulutus ja sen suorittamisesta saatava sertifikaatti. Pohjois-Suomen alueella ei ole yhtään tarkastajakoulutusta toteuttavaa koulutuksen järjestäjää, eikä koko Suomessa ole kuin yksi laaja-alaisen tarkastajakoulutuksen toteuttaja. Tarkastusvaatimukset eivät koske pelkästään Pohjois-Suomen suurhankkeita, vaan uudet teräsrakennemääräykset koskevat kaikkia pieniäkin teräsrakenteiden valmistuksia. Hankkeen toteutusaika on ja kustannusarvio , josta kuntarahoituksen osuus on Tuensaajan omarahoitusosuus on ja loput omarahoituksesta jakaantuu tasan Ylivieskan ja Nivala- Haapajärven seutukuntien kesken. NIHAK ry:n osuus on (532, 3.833, ja ) Liitteenä nro 7 on hankehakemus.

11 Ehdotus: Osoitetaan hankkeen rahoitukseen suunnitelman (532, 3.833, ja ) mukaisesti. 93. Tiedettä kaivoksessa projekti Pyhäsalmen kaivokseen noin 1400 metrin syvyyteen rakennetaan pieni koelaite. Siihen kuuluu noin 2.5 litraa nestetuikeainetta, jossa tapahtuvat hiukkasvuorovaikutukset havaitaan kahdella valo-ohjaimella ja valomonistinputkella. Nämä ympäröidään melko paksulla (noin cm) kupari- ja mahdollisesti lyijykerroksella sekä parafiinilla, jotka vaimentavat kivestä ja muusta ulkoisesta rakenteesta tulevan gammasäteilyä ja parafiini neutronisäteilyä. Radonkaasun poistaminen voidaan toteuttaa jatkuvalla typpihuuhtelulla. Koelaitteeseen tarvittaneen myös muita keinoja ulkoisen säteilyn minimoimiseen, esimerkiksi myonivetoilmaisin ja digitaalinen pulssinmuodon analysointi. Lisäksi nestetuikeaineen pitää olla erittäin puhdasta. Kupari- ja lyijykerrosten paksuutta ei pysty ennakkoon tarkasti arvioimaan. Koe aloitetaan niin, että tehdään kolme tai neljä muutaman viikon kestävää mittausta, joissa kuparikerroksen paksuutta lisätään noin 5 cm kerrallaan. Näin saadaan hyvä arvio ulkoisen taustasäteilyn suuruudesta, ja lopullinen kuparin ja lyijyn tarve pystytään arvioimaan. Koe toteutetaan Oulun yliopiston ja Jyväskylän yliopiston sekä Venäjän Tiedeakatemian yhteistyönä. Tiedeakatemia toimittaa nestetuikeainenäytteet sekä valo-ohjaimet ja valomonistinputket. Lisäksi heiltä saa pienen laitteiston nestetuikeaineen puhdistukseen, jolla koe saadaan alkuun. Tislausta pitänee myöhemmin kehittää ja laajentaa, jolloin on mahdollista tehdä yhteistyötä myös Oulun yliopiston kemian laitoksen kanssa. Kokeen varsinainen rakentaminen tehdään tässä hakemuksessa palkattavan hankehenkilöstön toimesta Pyhäsalmen kaivoksessa. Hankerahoituksella on mahdollista palkata (osittain) viisi henkilöä (tutkijaa) ja heillä on kaikki muu vaadittava tietotaito kokeen rakentamiseen, toteuttamiseen ja datan analysointiin, mutta ei toistaiseksi kokemusta nestetuikeaineen käsittelystä ja sen puhdistamisesta. Tämä tehdään aluksi Venäjän Tiedeakatemian henkilöstön toimesta ja opastuksella, koska heillä on tähän monivuotinen kokemus ja osaaminen. Hankeaika on Kustannusarvio on , josta NIHAK ry:n osuus on (6.000, , ja ).

12 Pyhäjärven kaupunki rahoittaa projektia samalla summalla, muita omarahoituksen kattajia ovat Kerttu Saalasti säätiö ja Pyhäsalmi Mine Oy. Liitteenä nro 8 hankehakemus. Ehdotus: Sitoudutaan rahoitukseen em. suunnitelman mukaisesti.

13 94. SoteYBoost hanke Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun Yliopisto, Oulun Eteläisen instituutti hakevat ESR-rahoitusta Sote YBoost- hankkeelle. Hankkeen keskeisin tavoite on edistää sosiaali- ja terveyspalvelumarkkinoiden kehittymistä, palvelutarjonnan monipuolistumista ja liiketoiminnan vahvistumista Pohjois-Pohjanmaalla. Hankkeen tarkoituksena on alueen väestön hyvinvointia tukevien palvelujen kehittäminen ja monipuolistaminen. Hankkeessa kehitetään sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavien yritysten osaamisen tasoa ja lisätään toimijoiden välistä yhteistyötä sekä kehitetään uusia palvelumalleja ja palvelukokonaisuuksia. Palveluja tarjoaville yrittäjille tarjotaan tietoa, työkaluja ja tukea hallittuun kasvuun, sähköisten järjestelmien monipuoliseen käyttöön ja palveluinnovaatioiden luomiseen. Hankkeen toiminnoilla haetaan myös ratkaisuja myös kysymyksiin miten yrittäjät ja yritykset voivat saavuttaa lisää kasvua, tuottavuutta ja näkyvyyttä markkinoilla, luoda uutta liiketoimintaa. Hanke on 3-vuotinen ja sen kustannusarvio on NIHAKin osuus on hankeajalle yhteensä (v , v ja v ). Liitteenä nro 9 hankehakemus. Ehdotus: Sitoudutaan NIHAK ry:n rahoitusosuuteen, joka on korkeintaan kolmen vuoden ( ) aikana.

14 95. Monikulttuurinen neuvonta -projekti Haapaveden Opiston Kannatusyhdistys ry hakee ESR-rahoitusta monikulttuurinen neuvonta -projektille. Haapaveden Opiston Oulun eteläisen alueella 04/ /2014 toteuttaman ESR -rahoitteisen Tupa-hankkeen (maahanmuuttaja-asiamiestoiminnan käynnistämishanke) aikana saatiin alueen työnantajilta runsaasti palautetta ja kyselyjä työpaikan monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajien työllistämiseen liittyvissä kysymyksissä. Myös ulkomailta rekrytoidun työvoiman mukana seuraavien perheiden kotoutumiseen kaivattiin apua. Toisaalta hankkeessa tulivat koko sen toiminta-ajan selkeästi esille maahanmuuttajien työllistymiseen liittyvät vaikeudet, mutta samalla heidän suuri halunsa tehdä työtä ja tässä joukossa alueelle tarjolle oleva suuri potentiaali. Esiselvityksen pohjalta on valmisteltu toimintamalli, joka yhdistää työnantajien toiveet ja tarpeet heinäkuun lopussa 2014 päättyneen Tupa-hankkeen ohjausja neuvontakäytänteisiin. Tarkoituksena on luoda monikulttuurisuuteen liittyvien asioiden neuvonta- ja ohjauspalvelu, joka palvelee niin alueen maahanmuuttajia kuin työnantajiakin. Parhaassa tapauksessa hanke toimii yhdistävänä lenkkinä näiden kahden tahon välillä. Hankkeen kautta halutaan auttaa alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi ja tehdä monikulttuurisuuteen liittyvä asiat helpoksi. Hanke on 3-vuotinen ja toteutusaika Kokonaiskustannukset ovat , josta NIHAKin osuus on 33 % eli Hanketta ei ole käsitelty aikaisemmin käsitelty seutuhallituksessa. Projekti on päärahoittajalla etenemässä ja suunnitelmaan tarvitaan kohdealueen rahoituspäätökset. Hankesuunnitelman perusteella projektin kuntarahoitus on yhteensä , josta NIHAK seudun osuus olisi ( , ja ). Loppu jakaantuu Ylivieskan ja Haapaveden- Siikalatvan seutukunnille väestöosuuksien suhteessa. Liitteenä nro 10 hankehakemus.

15 Ehdotus: Sitoudutaan hankkeen rahoitukseen Nivala-Haapajärven seudun osalta mikäli kuntarahoitus toteutuu suunnitelman mukaisesti. Keskustelun jälkeen rahoitushakemus päätettiin jättää pöydälle ja pyydetään lisäselvityksiä seuraavaan kokoukseen. 96. Mikroyritysten kasvualusta projekti Oulun Yliopisto, Oulun Eteläisen instituutti hakee EAKR-rahoitusta Mikroyritysten kasvualusta projektille. Mikroyritysten (alle 10 henkilöä) merkitystä ei tunneta riittävästi, vaikka ne muodostavat 93,4 % Suomen yrityskannasta. Mikroyrityksiä koskevaa tietoa ja tekoja tarvitaan lisää yritystoiminnan esteiden purkamiseksi ja yrittäjyyden edistämiseksi. Oulun Eteläisen alueella käynnistettävässä Mikroyritysten kasvualusta hankkeessa kehitetään tietoon perustuvaa osaamista mikroyritysten kasvun edistämiseksi ja yrittämisen rakenteellisten esteiden purkamiseksi. Hanketta koordinoi Oulun yliopiston alueyksikkö Oulun Eteläisen instituutti. Mikroyritykset ohjaavat hankkeen kautta ensimäistä kertaa tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa alueella, mikä varmistaa konkreettiset yritysvaikutukset. Kaikki Oulun Eteläisen alueen seutukunnat ovat mukana. Kaikista alueen kunnista on sitoutunut yhteensä 30+ (määrä vahvistuu ) yritystä mikroyritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjien ydinryhmään. Ydinryhmään sitoutunut yritys osallistuu ryhmään kuuluvien yritysten kokoontumisiin yritysten tiloissa; hyödyntää vertaistukea, sparrausta ja kehittämisideoita ydinryhmän aktiivisilta yrittäjiltä ja muilta hankkeeseen osallistuvilta toimijoilta; kehittää omaa liiketoimintaa osallistumalla toimintansa kannalta hyödyllisiksi katsomiinsa kasvua ja kansainvälistymistä edistäviin rohkeisiin kokeiluihin. Nämä kohdistuvat erityisesti uusiin liiketoimintamalleihin, sähköisen liiketoiminnan ratkaisuihin ja kustannustehokkaisiin kansainvälisen liiketoiminnan keinoihin. Näitä vertaillaan ja tuodaan esille onnistuneiden käytännön yritysesimerkein. Yritys ohjaa hankkeessa laajemmin toteutettavia tutkimus-, kehitys- ja koulutuskokeiluja ja toimenpiteitä (kehitysehdotukset, arviointi ja palaute). Ydinryhmän yrityksen ohjaavat Oulun Eteläisen alueelle kaavaillun mikroyrittäjyyden tutkimus-, kehitys ja koulutuskeskuksen toiminnan valmistelua. Ne saavat näkyvyyttä hankkeen tapahtumien ja tiedottamisen yhteydessä. Muodostuva verkosto mahdollistaa uusien asiakkuuksien ja kansainvälisten yhteyksien syntymisen.

16 Mikroyritysten kasvualusta -hankkeessa kehitetään tutkimukseen perustuvaa osaamista yritysten kasvun edistämiseksi ja yrittämisen esteiden purkamiseksi. Oulun Eteläisen uudessa osaamisstrategiassa yhteisenä päämääränä on muodostaa mikroyritysten menestymistä uudella tavalla tukeva kasvualusta, joka toimii kansallisena mallina muille alueille. Hanke kohdistuu pohjoisella harvaan asutulla alueella toimiviin mikroyrityksiin ja niiden kehittämisen kannalta keskeisiin tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimijoihin (TKK-toimijat). Hanke tuottaa uusia työpaikkoja mikroyritysten kasvun ja kansainvälistymisen kautta. Hankkeen tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset: 1. Mikroyrityksiä koskevan luotettavan tiedon tuottaminen ja levittäminen: Tavoitteen saavuttamiseksi avataan Pohjois-Suomen mikroyritysten liiketoiminnan nykytila ml. kasvun esteet ja ajurit sekä tiedon ja tekojen puutteet ja tehdään vertailuanalyysi parhaista käytännöistä Pohjoismaissa. Julkaistaan mikroyrityksiä koskevaa tietoa, tehdään lainsäädäntöön saakka ulottuvia toimenpide-ehdotuksia sekä välitetään kohdennettu tieto avaintoimijoille ja päättäjille. Tuetaan päättäjiä ja yritysrajapinnan toimijoita toimenpiteiden kohdentamisessa. Tuloksena mikroyrityksiä koskeva luotettava tieto lisääntyy mediassa sekä päättäjien ja yritysrajapinnan toimijoiden keskuudessa. Yrittämisen esteitä puretaan ja kasvuedellytykset vahvistuvat koko mikroyrityskentässä. 2. Yritysohjautuva kehitystyö: Tavoitteen saavuttamiseksi organisoidaan 30 mikroyrityksen ydinryhmä ohjaamaan toimintaa. Rakennetaan ja juurrutetaan alueelle käytännön kokeiluihin pohjautuva mikroyritysvetoinen toimintamalli ja toiminta. Luodaan käytännöt, joilla mikroyritykset ohjaavat TKK-toimijoita, yrityspalvelutoimijoita ja koulutusorganisaatioita uudistamaan toimintaansa. Tuloksena mikroyrittäjyyden esimerkkialueella käynnistetään mikroyritysvetoinen toiminta, jossa yritykset näyttävät suuntaa, antavat säännöllisen palautteen ja arvioivat tulokset. 3. Nopeat kokeilut ja onnistumisten tuottaminen: Tavoitteen saavuttamiseksi kasvun ja kansainvälistymisen konsepteja ja työkaluja tunnistetaan, tutkitaan, kokeillaan ja otetaan käyttöön yhteistyössä mikroyritysten ja TKK-toimijoiden kanssa. Uusia liiketoimintamalleja, sähköistä liiketoimintaa sekä ketterää kansainvälistymistä kokeillaan ja otetaan nopeutetusti käyttöön mikroyrityksissä sekä tulevien yrittäjien kanssa. Toimiviksi havaitut uudet konseptit ja työkalut levitetään Pohjois-Pohjanmaalla ja muilla pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla. Tuloksena mikroyritysten kasvua ja kansainvälistymistä edistäviä rohkeita kokeiluja toteutetaan mikroyritysryhmissä ja onnistumiset levitetään alueella. Nykyiset ja uudet mikroyritykset menestyvät ja luovat työpaikkoja.

17 4. Rohkeat avaukset ja onnistumisten levittäminen: Tavoitteen saavuttamiseksi selvitetään Mikroyrittäjyyden tutkimus-, kehitys- ja koulutuskeskuksen toimintaedellytykset ja vaihtoehtoiset toimintamallit sekä analysoidaan ja testataan kansallisia vaikuttamisen keinoja ja väyliä. Toiseksi, laaditaan keskuksen toiminta- ja rahoitussuunnitelma ja käynnistetään toiminta yhteistyössä mukana olevien toimijoiden kanssa. Toteutuessaan keskus tukee mikroyritysten toimintaedellytyksiä ja katalysoi uutta kasvua ja kansainvälisiä yrityksiä mikroyritysten joukosta. Keskus muodostaa Pohjois-Pohjanmaan mikroyritysten pitkäjänteiselle kehittämiselle vahvan yhteisen alustan ja levittää oppimiskokemukset kansallisesti ja kansainvälisesti. Tilastokeskuksen ja EU:n määritelmän mukaisesti mikroyritys työllistää alle 10 henkeä. Viime vuosina merkittävä määrä uusia työpaikkoja on luotu mikroyrityksiin. Tilastokeskuksen mukaan vuosina uusista työpaikoista ( ) 40 % syntyi mikroyrityksiin. Vuonna 2012 Suomen yrityksistä (pl. maa-, metsä- ja kalatalouden toimialat) alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,4 %. Suomalaisen viennin painopiste on suurissa yrityksissä. Suomen viennistä vain 3 % tapahtuu mikroyritysten toimesta, kun vastaava osuus on Ruotsissa 13 %, Tanskassa 17 % ja Virossa 14 %. Suomalaisten mikroyritysten vientipotentiaali tulisi ottaa täysimääräisesti käyttöön. Tällä hetkellä yritysten kasvua ja kansainvälistymistä edistävät toimenpiteet on kohdistettu pääasiassa mikroyrityksiä suurempiin yrityksiin. Mikroyrityksiä koskevaa tietoa ei ole riittävästi saatavilla. Tämä johtuu mm. niiden sivuuttamisesta useissa keskeisissä tilastoissa ja tutkimuksissa. Mikroyrityksiin suunnatut toimenpiteet perustuvat suuremmista yrityksistä kerättyyn tietoon, joka johtaa kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen. Tällä hankkeella on merkittävä uutuusarvo. Mikroyritysten merkittävä kansainvälistymis- ja kasvupotentiaali otetaan käyttöön. Mikroyritysten kasvualusta sovittaa yhteen ja juurruttaa uudella tavalla tutkimusta ja yritysrajapinnan toimintoja. Mikroyritykset ohjaavat ensimäistä kertaa tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa, mikä varmistaa konkreettiset yritysvaikutukset. Mikään alue ei ole aikaisemmin sitoutunut yhtä voimakkaasti mikroyritysten kasvun vahvistamiseen, mikä on alueen uuden osaamisstrategia yhteinen päämäärä. Alueella toimiva kansainvälisesti verkostoitunut mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä on ainoa laatuaan Pohjoismaissa. Tutkimusryhmä, alueen TKK-toimijat ja mikroyritykset ovat yhteistyössä valmistelleet ja testanneet uudenlaisia toimintatapoja mikroyrittäjyystutkimuksen ja TKK-toiminnan kehittämiseen tähtäävän toimintamallin pohjaksi.

18 Hanke on 3-vuotinen ajalla Kokonaiskustannukset ovat , josta NIHAK ry:n osuus on yhteensä (v , v ja v ). Muita rahoittajia ovat Ylivieskan seutukunta, Haapaveden-Siikalatvan seutukunta, JEDU, Kerttu Saalasti Säätiö ja Centria ammattikorkeakoulu. Liitteenä nro 11 hankehakemus Ehdotus: Hanke on käsitelty alustavasti seutuhallituksessa elokuussa Osoitetaan hankkeen rahoitukseen suunnitelman (v , v ja v ) mukaisesti. 97. Tiedoksiantoasiat - XIV Kerttu Saalasti seminaari klo Nivalassa - Metsät jälleen vihreää kultaa, Biotuoteteollisuuden mahdollisuudet Väli- Suomessa, seminaari Haapajärvellä ICT ja yrityskummi projektien toteutustietoja (liite nro 12) - Reisjärven kunnanvaltuuston päätös Jäsenen ja varajäsenten valitseminen luottamustoimiin Hanne Ruotsalaisen tilalle Ehdotus: Merkitään em. asiat tietoon saaduksi.

19 98. Muut asiat / Rakennustuotantoinsinöörin aikuiskoulutus Lapin ammattikorkeakoulu ja Centria-ammattikorkeakoulu, järjestävät rakennusalan koulutushankkeenalueen puutuote- ja rakennusteollisuudelle. Tutkinto antaa pätevyyden toimia rakennustyömaan vastaavana työnjohtajana. Hankkeen suunniteltu toteuttamisaika on Hankkeen päärahoitus haetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskukselta, ja rahoitusosuudet ovat seuraavat: EU / Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus % Seutukunnat/ Yritykset % Hankkeen kokonaiskustannusarvioksi on noin , josta seutukuntien ja yritysten yhteisosuus Koulutus on suunniteltu opiskelijamäärälle 25-opiskelijaa, jolloin opiskelijakohtainen rahoitusosuus / opiskelija koko opiskeluajalta. Vuosittainen seutukuntien ja yritysten rahoitusosuus on tällöin /opiskelija. Tavoitteena on luoda rakennusinsinöörikoulutusmalli, jossa opiskelijat oppivat jo koululutusaikana työelämän käytänteet tulevassa yrityksessään. Samalla malli palvelee keskuspaikkojen ulkopuolella olevia yrityksiä saamaan pysyvää henkilökuntaa. Projektissa käytettävä etäopetus- ja oppiminen edistää etätyömenetelmien käyttöä työtehtävissä. Opiskelijat valitaan siten, että he voivat tehdä omat ammattiopintonsa todellisiin rakennusliikkeiden työkohteisiin. Suuri osa ammattiopinnoita suoritetaan ongelmaperusteisen projektioppimismenetelmän mukaan. Tuloksena saadaan uusia innovatiivisia rakennusinsinöörejä alueelle, jossa heitä tarvitaan ja jolle on tulossa suurrakennushanke. Yhtenä pääteemana käytettävä Lean-konsepti tähtää hukan poistamiseen rakentamisprosessista ja se edesauttaa siirtymistä vähähiilisempään rakentamiseen. Lean -menetelmän tarkoituksena on rakentaa yritykseen toimintakulttuuri, jossa pysähdytään korjaamaan ongelmat, jotta laatu saadaan kuntoon heti ensimmäisellä kerralla. Tämä johtaa sujuvampaan rakentamisprosessin läpimenoon sekä työmaan tehokkuuden varmistamiseen sekä asiakaslaadun paranemiseen. Edellisessä Rakennesuunnittelijakoulutuksessa kuntien rahoitusosuus määräytyi seutukunnasta olevien opiskelijoiden määrien suhteessa.

20 Pyydämme seutukunnilta linjausta moneenko opiskelijapaikkaan he ovat valmiita osallistumaan seutukuntarahoituksella. Ehdotus: Päätösehdotus annetaan kokouksessa. Keskustelun jälkeen Esa Jussila esitti, että varaudutaan 10 opiskelijan seutukuntarahoitukseen. Kunnat linjaavat omiin talousarvioihinsa oman kunnan opiskelijakiintiön. 99. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo