Nivala-Haapajärven seudun HANKELUETTELO

Transkriptio

1 Nivala-Haapajärven seudun HANKELUETTELO Päivitetty

2 Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry Arvoisa lukija, Tässä hankeluettelossa on esitelty sellaiset Nivala-Haapajärven seudulla vuonna 2017 toteutettavat kehittämishankkeet, joista seutuhallitus on tehnyt rahoituspäätöksen ja joista on jätetty rahoitushakemus päärahoittajalle tilanteen mukaisesti. Lisäksi mukaan on otettu Yhdessä yrittäen eteenpäin -hanke sen seudullisen merkittävyyden takia. Muutoin luettelossa eivät ole mukana sellaiset Leader- ym. hankkeet, joissa Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry ei ole alunperin osarahoittajana eivätkä hankkeet, joita ei ole muusta syystä käsitelty seutuhallituksessa. Luettelo pyritään pitämään jatkuvasti ajan tasalla ja se jaetaan määräajoin sidosryhmille. Hankkeet on ryhmitelty toimintalinjoittain/toimenpidekokonaisuuksittain. Yhteenveto on osa seudun vuoteen 2020 saakka ulottuvaa kasvuohjelmaa. Hankekuvaukset löytyvät myös internetistä NIHAK ry:n kotisivulta osoitteesta Seudun kehittäminen -> Hankeluettelo. Nivala-Haapajärven seudun kehittämisohjelmatyö on jatkuvaa. Siksi uusien hankkeiden ideointi ja kehittäminen on tarpeen kaiken aikaa. Kehittämisohjelman koordinaattori ja yhteyshenkilö on toimitusjohtaja Toni Krankkala. Seudun hankerekisterin ylläpidosta vastaa Oulun Eteläisen EU-tietokeskus / toimistopäällikkö Sami Kaarto. Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry:n yhteystiedot ovat: Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry Pajatie NIVALA Puhelin: [email protected] [email protected] [email protected] Kaikki tiedot sitoumuksetta. Hankekuvaukset perustuvat hallinnoijaorganisaatioiden toimittamaan informaatioon.

3 Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry NIHAKIN OSARAHOITTAMAT HANKKEET TOIMINTALINJOITTAIN (Hanke, hallinnoija) 1. ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastajakoulutuksen kehittäminen (TaKoKe), Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä...3 Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorio (HiMaLa), Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä....4 Kevyet ja kestävät rakenteet (KeKeRa), Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti. 5 Kustannustehokas tuotantoautomaatio (KuTuA), Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti....6 Luovat ratkaisut, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry Metallien 3D-valmistuslaboratorion käynnistäminen (Me3Lab), Nivalan Teollisuuskylä Oy PK-yrityksen kansainvälistymisen askeleet, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry PK-yritysten omistajanvaihdosten muutostilanteiden hallinta, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry...10 Rajaton, Ylivieskan seutukuntayhdistys ry..11 Uusiokaivos maanalaisen fysiikan huippulaboratoriona, Jyväskylän yliopisto MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Biokaasun puhdistus liikennekaasuksi käyttämällä tuhkapuhdistusta sekä membraaneja, Jokilaaksojen koul.kuntayht 13 Hajautetun biokaasutuotannon kehittäminen, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 14 Kaivos energiavarastona, Pyhäjärven Kehitys Oy Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen infran uusiokäyttö, Pyhäjärven Kehitys Oy...16 Yhdessä yrittäen eteenpäin, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry OSAAMISEN TASON NOSTAMINEN Kaivosympäristöstä kansainväliseksi T&K-ympäristöksi, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti Kumppanuuskampus, Haapaveden Opiston Kannatusyhdistys ry Mikroyritysten kasvualusta, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti.. 20 My Way Minun Polkuni, Ylivieskan seutukuntayhdistys ry 21 Rakennustuotantoinsinööri RTI2015, Lapin ammattikorkeakoulu Oy Teollinen internet liiketoiminnan tukena - TILT, Centria-ammattikorkeakoulu Oy...23 TYKY 50+, Haapaveden Teknologiakylä Oy Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti KUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN KELPO Kehitysvammaisen polku työelämään, Raudaskylän Kristillinen Opisto SoteYboost - Sote-yrittäjän boosteri, Oulun Ammattikorkeakoulu Oy ALUEEN VETOVOIMAISUUDEN LISÄÄMINEN Business Model Innovation and Internationalization of Process Industry SMEs Process-SME, Lapin amk Oy 28 Kulttuurituotannon ja luovien alojen aktivointihake Oulu South Crea, Ylivieskan seutukuntayhdistys ry.29 Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus, Raahen kaupunki 30 Monikulttuurinen neuvonta, Haapaveden Opiston Kannatusyhdistys ry Pohjois-Pohjanmaan alueelliset resurssivirrat, Pohjois-Pohjanmaan liitto NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUDUN VUODEN 2017 EU-HANKERAHOITUS Yhteenvetotaulukko (tilanne ).. 33

4 1. ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN HITSAUSLIITOSTEN JA MATERIAALIEN TARKASTUSJAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN (TaKoKe) voimaan astunut rakenteiden EN 1090:n mukainen CE-merkintä vaatii yrityksissä tosiaikaista tarkastustoimintaa hitsattujen rakenteiden osalta, mikä lisää tarkastustoiminnan ja siten tarkastushenkilöstön määrää rakennusalan klusterissa. Uudet standardivaatimukset edellyttävät nyt ja tulevaisuudessa runsaasti dokumentoitavaa tarkastustoimintaa. Tarkastuksia suorittavilta edellytetään usein dokumentoitua pätevyyttä, jonka edellytyksenä on koulutus ja sen suorittamisesta saatava sertifikaatti. Pohjois-Suomen alueella ei ole yhtään tarkastajakoulutusta toteuttavaa koulutuksen järjestäjää, eikä koko Suomessa ole kuin yksi laaja-alaisen tarkastajakoulutuksen toteuttaja. Tarkastusvaatimukset eivät koske pelkästään Pohjois-Suomen suurhankkeita, vaan uudet teräsrakennemääräykset koskevat kaikkia pieniäkin teräsrakenteiden valmistuksia. Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastajakoulutuksen kehittämisprojektilla (TaKoKe) Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän henkilöstöä koulutetaan kansainväliseksi hitsaustarkastajaksi sekä osaajiksi eri tarkastusprosesseille. Hanke liittyy synergiassa toiseen Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän hakemaan Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorion käynnistäminen (HiMaLaStartti) -hankkeeseen, jossa investoidaan palvelutuotannon ja tutkimustoiminnan kehittämisessä tarvittaviin tuotantovälineisiin. TaKoKe-hanke rajoittuu silmämääräiseen, ultraääni- ja pintahalkeamatarkastukseen sekä radiograafiseen (röntgen-) tarkastukseen, prosessikohtaisesti tasoille 1 tai 2. Lisäksi hankkeen aikana kehitetään yhteistyötä riippumattoman akkreditoidun laitoksen kanssa, joka myöntää sertifikaatin testatun osaamisen jälkeen. 1) Saada alueelle akkreditoitu hitsauslitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorio sekä alan koulutuspalvelua 2) Luoda alueellista tarkastastustoiminnan palvelutuotantoa 3-5 vuoden aikajänteellä 3) Mahdollistaa alueellinen tarkastustoiminnan koulutus- ja tutkimuspalveluiden kehittäminen 4) Parantaa alueen yritysten kykyä vastata tuotannon uusiin, kansainvälisiin standardi- ja laatuvaatimuksiin Suunnitellaan ja laaditaan tarkastajakoulutuksen ohjelmat/sisällöt ja osaamisen testaamiseen vaadittavat tehtävät Kehitetään verkostoa ja hyväksytetään riippumattoman akkreditoidun henkilöstösertifiointilaitoksen kanssa osaamisen testaaminen Auditoidaan ja/tai akkreditoidaan koulutuksen järjestäjä toteuttamaan kansainvälisten standardien mukaista hitsausalan tarkastajakoulutusta Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä palkka- ja sivukulut ostopalvelut muut kulut flat rate (17 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / ESR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2017: ) YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Anne Kaartinen, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Puh: [email protected]

5 HITSAUSLIITOSTEN JA MATERIAALIEN TARKASTUSLABORATORIO (HiMaLa) Metalli- ja konepajateollisuus on ollut jo pitemmän aikaa Suomen viennin veturi. Toimialan vaikutus Oulun Eteläisen alueella on myös hyvin merkittävä. Jotta toimiala säilyttäisi myös jatkossa merkittävän asemansa, ja jotta tämä asema edelleen vahvistuisi, tulee sen yksikköjen kasvaa, uudistua ja erikoistua voimaan astunut rakenteiden EN 1090:n mukainen CE-merkintä vaatii yrityksissä tosiaikaista tarkastustoimintaa hitsattujen rakenteiden osalta, mikä lisää tarkastustoiminnan, ja siten tarkastushenkilöstön määrää rakennusalan klusterissa. Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorion käynnistäminen (HiMaLaStartti) -hankkeessa toteutetut investoinnit vaikuttavat positiivisesti alueella toimivien yritysten tuotannon tehostamiseen ja kilpailukykyyn sekä alueelliseen tutkimus- ja koulutustoiminnan vahvistumiseen. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän (JEDU) hallinnoimassa sekä Oulun Eteläisen instituutin FMT-tutkimusryhmän ja JEDU Nivalan ammattiopiston toteuttamassa HiMaLa-hankkeessa parannetaan Nivalan tuotantostudiossa (ELME Studio) toimivien tahojen kykyä palvella Oulun Eteläisen alueen yrityksiä sekä kehittää studion infrastruktuuria, laitekantaa ja osaamista vastaamaan tulevaisuuden tutkimus-, kehittämis- ja koulutustarpeisiin. Hankkeessa tehtävät investoinnit muodostavat luonnollisen jatkumon tutkimuslaboratorion toiminnan kehittämiseen siten, että laboratorion toiminnasta saadaan paras mahdollinen hyöty alueen eri toimijoiden käyttöön. Tavoitteena on myös kehittää erikoisterästen kehittämis- ja käytettävyystutkimuksen infrastruktuuria liittyen Oulun yliopiston CASR:n (Centre for Advanced Steel Research) ja Oulun yliopiston, Oulun Eteläisen instituutin FMT-tutkimusryhmän tutkimuksiin. Hanke liittyy synergiassa Tarkastajakoulutuksen kehittäminen -hankkeeseen (TaKoKe), jonka päämääränä on lisätä alueellista tarkastustoiminnan palvelutuotantoa, ja siten parantaa yritysten kykyä vastata tuotannon uusiin kansainvälisiin standardi- ja laatuvaatimuksiin. TaKoKe-hanke keskittyy alueelliseen tarkastajaosaamisen kehittämiseen, kun taas HiMaLa -hankkeessa investoidaan palvelutuotannon ja tutkimustoiminnan kehittämisessä tarvittaviin tuotantovälineisiin. 1) Mahdollistaa alueellinen tarkastustoiminnan koulutus- ja tutkimuspalveluiden kehittäminen investoimalla tarvittaviin laitteisiin 2) Implementoida Nivalan tuotantostudion ympäristöön sijoitettu hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorio 3) Tukea käynnissä olevia ja tulevia tutkimus- ja kehityshankkeita laiteinvestointien kautta 4) Parantaa alueen yritysten kykyä vastata tuotannon uusiin, kansainvälisiin stadardi- ja laatuvaatimuksiin Toteutetaan laiteinvestoinnit ja niiden käyttöönotto Suoritetaan menetelmäkokeita eri tarkastusmenetelmille eri hitsausmenetelmin Kehitetään laatujärjestelmiä hitsausliitosten tarkastamiseen ja materiaalikehitysprosessiin Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä kone- ja laitehankinnat kehittämisosio YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2017: ) muu julkinen rahoitus YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Anne Kaartinen, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Puh: [email protected]

6 KEVYET JA KESTÄVÄT RAKENTEET (KeKeRa) Suomalaisia metalli- ja konepajateollisuuden yrityksiä on kaikkiaan noin 9 000, joista alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä on noin Pohjois-Pohjanmaalla metalli- ja konepajateollisuuden liikevaihto vuonna 2011 oli yhteenlaskettuna noin 6,4 miljardia euroa ja työllistavä vaikutus noin henkeä. Metalli- ja konepajateollisuuden vaikutus on hyvin merkittävä myös Oulun Eteläisen alueella. Jotta toimiala säilyttäisi jatkossakin merkittävän asemansa ja jotta tämä asema edelleen vahvistuisi, tulee sen yksikköjen kasvaa, uudistua ja erikoistua. Tässä alueen erikoisteräsosaaminen yhdistettynä tuotantoteknologiaosaamiseen mahdollistaa vähähiilisen energia- ja materiaalitehokkuuden kasvattamisen uudenlaisilla kevyillä ja kestävillä rakenteilla, joiden tulee olla myös edullisia valmistaa. Nykyisin yhteistyötä metallin kehittämisessä Oulun Eteläisen alueella eri osapuolten kanssa tehdään ELME Studio - nimikkeen alla, joka on nykyaikainen ns. virtuaaliorganisaatio. Sen toiminnassa ovat vahvasti mukana Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä (JEDU) omine yksikköineen (NAO ja AIKUKAM), Oulun yliopisto (Kerttu Saalasti Instituutti ja Konetekniikan osasto), Centria-ammattikorkeakoulun tutkimusyksikkö ja Nivalan Teollisuuskylä Oy sekä Oulun Eteläisen alueen seutukunnat ja yritykset. Toiminnan organisointi tapahtuu Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen ja valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan kuuluvan ProMetal -verkosto-osaamiskeskuksen toimesta siten, että tiedon kartuttamisen vastuu tässä yhteistyössä on asetettu Nivalaan sijoittuvan, Kerttu Saalasti Instituutin Tulevaisuuden tuotantoteknologiat (Future Manufacturing Technologies - FMT) -tutkimusryhmän tehtäväksi. Tutkimusryhmä on osa Oulun yliopistossa toimivaa terästutkimuskeskusta CASR:a (The Centre for Advanced Steels Research). 1) Kehittää ja tutkia erilaisia erikoisteräksiä hyödyntäviä keveitä ja kestäviä rakenteita 2) Vahvistaa ja aikaansaada uutta erikoisosaamiseen pohjautuvaa, vientiin tähtäävää liiketoimintaa alueelle 3) Nostaa Nivalan ELME Studion osaamistasoa keveiden ja kestävien rakenteiden suunnittelussa ja valmistamisessa Kehitetään rakenteiden keventämisen ratkaisuja sekä laaditaan erilaisten rakenteiden kustannusanalyysejä Valmistetaan koerakenteita ja testataan niiden ominaisuuksia Tuotetaan yrityksille suunnattuja tietoiskuja ja esittelymateriaalia Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti palkka- ja sivukulut ostopalvelut muut kulut flat rate (24 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2017: ) muu julkinen rahoitus yksityisrahoitus YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Mikko Hietala, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti Puh: [email protected]

7 KUSTANNUSTEHOKAS TUOTANTOAUTOMAATIO (KuTuA) Suomalaisten yritysten valmistussarjat ovat usein pieniä ja tuotannossa olevat tuotteet vaihtelevat tilauksittain suurestikin. Tuotannossa on selkeästi suhteellisen helpostikin automatisoitavia vaiheita, mutta palveluna ostettavan automaatiotekniikan kova hinta nostaa investoinnin riskin usein kohtuuttoman suureksi. Toisaalta kun tuotantoautomaatiota ei voida hyödyntää, tilauksia hävitään edullisemman kustannustason maihin. KuTuA-hankkeessa selvitetään eritasoisten automaatioratkaisujen hintatasot sekä toteutetaan laiteinvestointeja Nivalan ammattiopistolle automaatiokoulutuksen kehittämiseksi. Tavoitteena on myös tutkimustoiminnan suuntaaminen nykyistä monialaisemmaksi sekä JEDU:n ja Oulun yliopiston yhteistyön tiivistäminen automaatiotekniikassa. Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään kustannustehokkaita tuotantoautomaation ratkaisuja ja rakenteita, kuten työstö- ja hitsausautomaatteja, kappaleenkäsittelylaitteita, aktiivisia kiinnittimiä sekä tuotannon seurannassa ja ohjauksessa tarvittavia ohjelmistoja. Lisäksi luodaan automaatiotekniikan koulutukseen soveltuva tuotantoautomaation testi- ja opetusympäristö. Hankkeen tuloksena syntyvä asiantuntemus ja kehitetyt kustannustehokkaat automaatioratkaisut vaikuttavat positiivisesti alueella toimivien yritysten tuotannon tehostamiseen ja kilpailukykyyn sekä tutkimus- ja koulutustoiminnan vahvistumiseen. Hankkeessa luodut esimerkkirakenteet ja sovellukset alentavat yritysten kynnystä omatoimiseen tuotannon kehittämiseen ja automatisointiin sekä auttavat yrityksiä havaitsemaan ja ratkaisemaan kehityskohteita ja kustannustehokkaasti automatisoitavia toimintoja tuotannossaan. Hanke on jaettu kehitys- ja investointihankkeeseen. 1) Vahvistaa Nivalan kehittämisyhteisön tuotantoautomaation TKI-toimintaa sekä siirtää osaaminen yrityksiin ja muille yhteistyökumppaneille 2) Suunnata tutkimustoimintaa nykyistä monialaisemmaksi sekä tiivistää JEDU:n ja Oulun yliopiston yhteistyötä automaatiotekniikassa 3) Parantaa Oulun Eteläisen alueen yritysten kilpailukykyä Tutkitaan ja kehitetään kustannustehokkaita tuotantoautomaation ratkaisuja ja rakenteita Selvitetään eritasoisten automaatioratkaisujen hintatasot sekä toteutetaan laiteinvestointeja Nivalan ammattiopistolle automaatiokoulutuksen kehittämiseksi Luodaan automaatiotekniikan koulutukseen soveltuva tuotantoautomaation testi- ja opetusympäristö Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti palkka- ja sivukulut ostopalvelut välilliset kulut kone- ja laitehankinnat muut kulut YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2017: ) muu julkinen rahoitus yksityisrahoitus YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Kari Kutuniva, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti Puh: [email protected]

8 LUOVAT RATKAISUT Yritysten perustamisaktiivisuudessa Suomi on noin puolet jäljessä Ruotsia (OECD:n tilastot). Tämä on yksi kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn keskeinen pullonkaula. Luovat alat kuuluvat niihin harvoihin suomalaisiin kasvualoihin, jotka toimivat moottoreina parhaillaan käynnissä olevan rakennemuutoksen keskellä. Luovien alojen arvostus kasvaa, ja eri toimialojen osaajia tullaan tarvitsemaan entistä enemmän. Tulevaisuudessa luovilla aloilla tarvitaan yhä enemmän yrittäjälähtöisiä ammattilaisia, ja mukana myös muiden alojen kuten hyvinvointialan kehittämisessä. Taloudellisen taantuman väistyessä luovan alan toiminta tulee levittäytymään myös uusille aloille ja se löytää uusia asiakkaita. On hyvin todennäköistä, että erikoistuminen lisääntyy myös luovilla alalla. Lähtökohtaisesti useat luovan alan yritykset ovat heti perustamisestaan asti kansainvälisillä markkinoilla. Näin ollen kilpailu on kovaa, ja vain harvat yritykset pystyvät juurruttamaan asemansa pitkäksi aikaa. Yritykset ovat usein pieniä, eikä vahvoja toimialarakenteita ole. Verkostomaisten toimintamallien kautta syntyy joustavaa kasvua sekä kykyä sopeutua muutoksiin. Mm. ohjelmistoala, muu suunnittelutoiminta ja tuotteistettu taide eri muodoissaan ovat luovien alojen ytimessä. Luovan talouden liikevaihto kasvoi vuonna 2015 yhteensä 8,4 % Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Positiivinen kehitys jatkui myös vuonna Luovien alojen kasvun edistämiseen tarvitaan tukea erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Suomen työllisistä naisista vain 7 % on yrittäjiä. Osuus on vain puolet miesten vastaavasta. Vasta noin 33 % yrittäjistä on naisia. Lisäksi naisten omistamat kasvuyritykset ovat harvassa. Luovat ratkaisut -hankkeen hallinnoija on Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry ja osatoteuttajat Nivalan Teollisuuskylä Oy, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, Kärsämäen kunta ja Raahen seutukunta. 1) Lisätä luovien alojen kaupallistamis- ja liiketoimintaosaamista 2) Mahdollistaa kasvu luovien alojen rajapinnoilla ja verkostoissa 3) Levittää hyviä kokemuksia verkostossa Organisoidaan luovien alojen fyysiset ja virtuaaliset yhteiskehittämistilat Järjestetään luovien alojen liiketoimintavalmennusta Tarjotaan mahdollisuuksia yrittäjyyteen tutustumiselle yhteiskehittämisen tiloissa Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry KUSTANNUSARVIO v (NIHAK ry): - palkka- ja sivukulut ostopalvelut flat rate (17 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO (KAIKKI TOIMIJAT) v : RAHOITUSSUUNNITELMA v (NIHAK ry): - valtio + EU / ESR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2017: ) yksityisrahoitus YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen päätös YHTEYSHENKILÖT: Toni Krankkala, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry Puh: [email protected] Matti Muhos, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti Puh: [email protected]

9 METALLIEN 3D-VALMISTUSLABORATORION KÄYNNISTÄMINEN (Me3Lab) Metalli- ja konepajateollisuuden aluevaikutukset ovat erittäin merkittäviä Oulun Eteläisen alueella. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Nivalan ELME Studio -kokonaisuuden sekä siihen liittyen Nivalan Teollisuuskylä Oy:n ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti instituutin Tulevaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) -tutkimusryhmän kykyä palvella alueen teollisuutta uuden tuotantotekniikan soveltamisessa ja näin edesauttaa alueen teollisuuden kilpailukyvyn kasvua. Hankkeen investointiosiossa hankitaan Nivalan Teollisuuskylä Oy:n omistukseen metallien 3D-tulostuslaite ja hankkeen kehitysosiossa painottuu laitteen mahdollistamat erikoismateriaalit sekä tekniikan soveltuvuus ja kustannustehokkuus alueen tuotteiden kaltaisten tuotteiden valmistuksessa pääasiallisena ja täydentävänä valmistusmenetelmänä. Hankkeen myötä Nivalan ELME Studio -ympäristöön rakentuu metallista ainetta lisääviin tekniikkoihin erikoistunut uusimman teknologian ympäristö, joka tukee myös perinteistä valmistusta. Syntyvä erikoisosaaminen edesauttaa alueen yritysten viennin kasvua. Koska laite on kokoluokassaan ensimmäinen laatuaan Suomessa, se antaa alueelle liikevaihtoa kasvattavaa kilpailuetua useaksi vuodeksi eteenpäin. Hankkeen hallinnoija on Nivalan Teollisuuskylä Oy ja osatoteuttaja Oulun yliopisto Kerttu Saalasti instituutti (FMT). 1) Vahvistaa Nivalan ELME Studio -kokonaisuuden sekä siihen liittyen Nivalan Teollisuuskylä Oy:n ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti instituutin Tulevaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) -tutkimusryhmän kykyä palvella alueen teollisuutta uuden tuotantotekniikan soveltamisessa 2) Aktivoida alueen yrityksiä hakemaan yhteistyökumppaneita alueelta erilaisissa teknisissä tuotantoon ja kehittämiseen liittyvissä ongelmatilanteissa ja haasteissa 3) Edesauttaa alueen teollisuuden kilpailukyvyn kasvua Toteutetaan laiteinvestoinnit ja niiden käyttöönotto Luodaan metallien 3D-valmistuksen TKI-ympäristö ja metallien 3D-tulostuksen testialusta Verkostoidutaan alan kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa Nivalan Teollisuuskylä Oy palkka- ja sivukulut ostopalvelut kone- ja laitehankinnat muut kulut flat rate (24 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2017: ) yksityisrahoitus YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös YHTEYSHENKILÖT: Jari Tirkkonen, Nivalan Teollisuuskylä Oy Puh: [email protected] Kari Mäntyjärvi, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti Puh: [email protected]

10 PK-YRITYKSEN KANSAINVÄLISTYMISEN ASKELEET Elinkeinoelämän viime vuosien rakennemuutokset ovat kohdistuneet voimakkaina hankkeen kohdealueelle. Esimer-kiksi vientitulot ovat romahtaneet ja lähitulevaisuudennäkymät mm. Venäjän-viennin suhteen ovat erittäin epävarmat. Aiemmin vahvat toimialat ovat siirtäneet tuotantoaan halvemman kustannustason maihin tai jopa lopettaneet tuotantonsa kokonaan. Kohdealueen yritykset ovat pääosin kotimarkkinoilla toimivia pieniä ja mikroyrityksiä, joiden merkittävät kasvumahdollisuudet ovat kansainvälistymisessä. Alueelle on myös suunnitteilla useita suurhankkeita, joiden osalta kilpailutilanne, toimintamallit, vaatimukset ja sopimuskumppanit ovat kansainvälisiä. Kansainvälinen toimintaympäristö asettaa yrityksille entistä suurempia resurssivaatimuksia; uusia resursseja tarvitaan osaamisen, tuotannon, laadunhallinnan ja rahoituksen sekä aikataulullisten ja kulttuuristen haasteiden hallitsemiseksi ja voittamiseksi. Kotimainen toimintaympäristö on muuttunut suursarjatuotannosta räätälöityyn low-volume -valmistukseen. Tuotannon ja tuotehallinnan sekä asiakaspalvelun ja logistiikan tehokkuus on noussut rahoituksen ohella yritystoiminnan kannattavuuden tärkeimmäksi kilpailuvaltiksi. PK-yrityksen kansainvälistymisen askeleet -hankkeessa hyödynnetään sekä edelleenkehitetään aiemmissa hankkeissa tuotteistettuja toimenpiteitä ja toimintamalleja sekä viedään ne syvemmälle yritysten arkipäivän toimintaan. Hanke toteutetaan yhteistyössä Ylivieskan seutukuntayhdistyksen ja Raahen seudun yrityspalvelujen kanssa. 1) Saada alueen yrityksiin lisää kansainvälistä kauppaa ja kasvattaa yritysten liikevaihtoa, kannattavuutta sekä henkilöstön määrää 2) Tunnistaa tarpeita yrityksissä ja aktivoida yrityksiä kehittämään toimintojaan vastaamaan kansainvälisen toimintaympäristön vaatimuksia 3) Kehittää suurien toimituskokonaisuuksien ja toimitusketjuja tukevia palveluita ja palveluverkostoja, kuten logistiikka, suunnittelu, ostotoiminta, laadunhallinta ja sertifioinnit sekä muita vastaavia toimintoja 4) Kehittää seudullisten yrityspalveluiden laadukkaita kv-palveluita sekä lisätä seutukuntarajat ylittävää yhteistyötä Järjestetään kohdealueen yrityksille kv-markkina-alueille suuntautuvia fact finding - ja benchmarking-matkoja Suoritetaan markkinakartoituksia ja -tutkimuksia sekä organisoidaan messu- ja näyttelyosallistumisia Tarjotaan vientisihteeri- ym. asiantuntijapalveja sekä aloittavien yritysten että kasvuyritysten liiketoiminnan ja kansainvälistymisen kehittämiseksi Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry KUSTANNUSARVIO v (NIHAK ry): - palkka- ja sivukulut ostopalvelut matkakulut markkinointikulut flat rate (15 %) tulot yrityksiltä YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO (KAIKKI TOIMIJAT) v : RAHOITUSSUUNNITELMA v (NIHAK ry): - valtio + EU / ESR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) yksityisrahoitus YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Ari Alakangas, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry Puh: [email protected]

11 PK-YRITYSTEN OMISTAJANVAIHDOSTEN MUUTOSTILANTEIDEN HALLINTA Pohjois-Pohjanmaalle tarvitaan omistajavaihdoksille pysyvä (ei hankerahalla toimiva) palvelumalli, joka tutkii omistajavaihdoksia, kouluttaa toimijoita ja palvelee kohderyhmiä. Vuonna 2012 julkaistun omistajavaihdosbarometrin mukaan yli 55-vuotiaista yrittäjistä 38 % arvioi myyvänsä yrityksen ulkopuoliselle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sukupolvenvaihdoksen, jossa jatkaja on perhepiiristä, tulee barometrin mukaan tekemään 20 % vastaajista. Rahoittajien rooli on yksi tärkeimmistä tekijöistä onnistuneissa omistajanvaihdoksissa, kun liiketoiminta/yrityksen toiminta myydään ulkopuolisille. Hankkeen aikana rahoitusinstrumentit tuodaan entistä paremmin myyjien ja ostajien tietoisuuteen mm. median ja infotilaisuuksien avulla. Toisaalta liian korkeat hintapyynnöt pitkittävät myyntiaikoja ja rahoitusjärjestelyt eivät toteudu. Hankkeen tavoitteena on mm. saada aikaan vähintään 40 toteutunutta/suunniteltua yrityskauppaa/sukupolvenvaihdosta. Toimenpiteet voivat olla välitystoimintaa Yrityspörssin kautta, ostajien/myyjien hakemista esim. yritysvälittäjien avulla tai asiantuntijan avulla loppuun tehty omistajanvaihdos tai -suunnitelma. Hankkeessa kannustetaan omistajanvaihdosta suunnittelevien yritysten pitkäjänteiseen liiketoimintasuunnitelman tarkastamiseen ja mahdolliseen päivitykseen hankkeen henkilöstön, asiantuntijoiden, mentoreiden (esim. yrityskummi) sekä muiden tarvittavien sidosryhmien avulla. 1) Saada kohdeyritykset valmistautumaan pitkäjänteiseen omistajanvaihdosprosesiin 2) Suunnitella ja toteuteuttaa Pohjois-Pohjanmaalle pysyvä omistajanvaihdospalvelumalli 3) Luoda toimiva alueellinen yrityspörssi 4) Säilyttää työpaikat, estää turhat yritysten lopetukset ja edistää Pohjois-Pohjanmaan maakunnan elinvoimaisuutta Järjestetään omistajanvaihdostilaisuuksia eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata Luodaan aloittaville naisyrittäjille oma sparraus-/tukiverkosto Ohjataan ja koordinoidaan yrityskummiverkostoa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry palkka- ja sivukulut ostopalvelut flat rate (17 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / ESR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2017: 400 ) yksityisrahoitus YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Tommi Sirviö, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry Puh: [email protected]

12 RAJATON Yritys- ja elinkeinopalveluja ei useinkaan ole suunniteltu ja tuotteistettu yritysten elinkaarinäkökulmasta. Yrityspalvelujen sisältöä tulee kuitenkin kehittää yritysten toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Tässä keskeisiä muutostekijöitä ovat tällä hetkellä mm. teollinen internet, väestön ikääntyminen, tietoverkkojen yhä laajempi hyödyntäminen ja sähköinen kauppa sekä globalisaatiokehitys yleensä. Yritysten kehittämistyössä on käytettävä liiketoiminta-analyysin vaiheita kokonaisvaltaisesti, ettei yksittäisen tekijän ratkaisemisella estetä huomaamasta jotain oleellista tekijää kasvun aikaansaamisessa. Rajaton-hankkeen päähallinnoija on Ylivieskan seutukuntayhdistys ry ja sen osatoteuttajina ovat Kalajoen Yrityspalvelukeskus, Ylivieskan teknologiakylä YTEK Oy, Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry ja Raahen seutukunnan kehittämiskeskus. Hankkeen kohdealue on neljä seutukuntaa, 17 kuntaa ja asukasta. Hankkeessa parannetaan alueen uusien ja keskeneräisten liikeideoiden ja mikroyritysten kehittämällä ja ottamalla käyttöön: 1) Yrityskiihdyttämö/kasvualusta (kehittämisvastuu: Ylivieskan seutukuntayhdistys ja NIHAK); 2) Muutossignaalien tunnistaminen (kehittämisvastuu: Raahen seudun kehittämiskeskus); 3) Elinkaariajattelu (kehittämisvastuu: NIHAK ja Ylivieskan seutukuntayhdistys); 4) Yritysklusterointi/ekosysteemi (kehittämisvastuu: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä); 5) Omistajanvaihdosten edistäminen (kehittämisvastuu: Kalajoen yrityspalvelukeskus) ja 6) Riski- ja pääomarahoituksen saatavuuden parantaminen (kehittämisvastuu: YTEK). 1) Parantaa alueen uusien ja keskeneräisten liikeideoiden ja pääosin pienten ja alle 10 henkeä työllistävien mikroyritysten kilpailukykyä voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä 2) Vahvistaa uusilla, dynaamisilla, kansainvälisillä ja innovatiivisilla toimintakonsepteilla yritysten kehittämistä tukevaa innovaatioympäristöä 3) Edesauttaa osaamisrakenteiden vahvistumista sekä kansainvälisyyttä ja innovaatioita tukevan tietoyhteiskunnan vahvistumista Analysoidaan ja vaiheistetaan yritysten eri kasvun tavoitteet ja tavoitteiden mukaisesti yritykset jaetaan eri ryhmiin ja näille järjestetään työpajoja ja sparrausta kasvun kiihdyttämiseksi tai joissain tapauksessa liiketoiminnan tervehdyttämiseksi Tunnistetaan yritysten elinkaaren tilanne, muutossignaalit, kasvun esteet ja mahdollisuudet sekä laaditaan suunnitelmia, miten yritysten kasvua voidaan edistää Käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita tarvittaessa ja ketjutetaan yritysten kehitysvaiheita eri rahoittajien piiriin (ELY-keskus Tekes, Finnvera jne.) Ylivieskan seutukuntayhdistys ry palkka- ja sivukulut ostopalvelut flat rate (24 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2017: ) yksityisrahoitus YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös YHTEYSHENKILÖT: Sari Andersson, Ylivieskan seutukuntayhdistys ry Puh: [email protected]

13 UUSIOKAIVOS MAANALAISEN FYSIIKAN HUIPPULABORATORIONA Pyhäsalmen kaivoksen maanlainen toiminta loppunee vuonna Kaivoksen hyvä infrastruktuuri ja suuret maanlaiset tilat kiinnostavat myös kansainvälisiä astrohiukkasfysiikan kollaboraatioita. Oman koelaitteen rakentamisen lisäksi kaivokseen yritetään saada sijoittumaan ulkopuolisia koelaitteita. Hankkeessa rakennetaan matalaa taustasäteilyä vaativa koelaite Pyhäsalmen kaivoksessa 1430 metrin syvyydessä olevaan laboratoriotilaan (Callio Lab). Koelaitteella tehdään ydin- ja hiukkasfysiikan perustutkimusta ja tutkitan isotooppien Kr-78 ja Xe-124 kaksoisbeetahajoamista. Samassa laboratoriotilassa jo toimivan C14-kokeen kanssa uusi koelaite parantaa Pyhäsalmen kaivoksen fysiikan tutkimuksen laajuutta, tasoa ja näkyvyyttä. Hankkeen hallinnoija on Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos, joka on tunnettu ydin- ja hiukkasfysiikan osaamisestaan sekä kokeellisessa että teoreettisessa tutkimuksessa. Se on esimerkiksi yksi johtavia laitoksia maailmassa ydinrakenteen laskemisessa ja puoliintumisaikojen arvioinnissa. Hankkeeseen ja koelaitteen rakentamiseen osallistuu Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen lisäksi Venäjän tiedeakatemian ydinfysiikan instituutti sekä todennäköisesti myös Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti. Lisäksi joitain koelaitteen osia saadaan eurooppalaisilta astrohiukkasfysiikan kollaboraatioilta. 1) Edesauttaa Pyhäsalmen kaivoksen mukanaoloa kilpailtaessa seuraavan sukupolven suurikokoisten koelaitteiden (esimerkiksi LENA ja THEIA) sijoituspaikasta 2) Vahvistaa suomalaisten tutkijoiden osaamista nestetuikeaineteknologian hallinnassa sekä siihen perustuvien koelaitteiden suunnittelussa ja rakentamisessa 3) Varmistaa Pyhäsalmen kaivoksen fysiikan tutkimuksen vakituinen tai pitkäaikainen rahoitus vuodesta 2020 alkaen Rakennetaan kansainvälisenä yhteistyönä Pyhäsalmen kaivoksessa 1430 metrin syvyydessä sijaitsevaan maanalaiseen laboratorioon uusi fysiikan koelaite Neuvotellaan ja keskustellaan Jyväskylän yliopiston johdon kanssa erilaisista keinoista ja mahdollisuuksista saada pitempiaikaista rahoitusta Pyhäsalmen kaivoksen fysiikan tutkimukselle Jyväskylän yliopisto palkka- ja sivukulut ostopalvelut muut kulut flat rate (24 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2017: ) muu julkinen rahoitus yksityisrahoitus YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Timo Enqvist, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti Puh: [email protected]

14 2. MAASEUDUN KEHITTÄMINEN BIOKAASUN PUHDISTUS LIIKENNEKAASUKSI KÄYTTÄMÄLLÄ TUHKAPUHDISTUSTA SEKÄ MEMBRAANEJA Normaaleissa biokaasunpuhdistusmenetelmissä biokaasun sisältämä metaani otetaan talteen, mutta biokaasun sisältämä hiilidioksidi päästetään ilmakehään. Tuhkapuhdistuksessa biokaasun sisältämä hiilidioksidi sitoutetaan kemiallisesti tuhkan sisältämään kalsiumiin. Puhdistetun biokaasun paineistukseen käytetään ns. hidastankkauslaitteistoa, joka on edullinen ja kun käytetään pullovarastoa kaasun välivarastointiin myöskin kapasiteetiltaan riittävä kohtuullisen suurelle määrälle ajoneuvoja. Biokaasureaktorista saadaan erinomaista typpilannoitetta ja puhdistuksessa käytettävästä puutuhkasta saadaan erinomaista kalsiumpitoista kipsilannoitetta, jota voidaan käyttää rikki ja kalsiumlannoitteena. Aiempien tutkimusten mukaan kipsilannoitus vähentää mm. vesistöihin kohdistuvaa fosforikuormitusta, sitomalla fosforin paremmin maaperään. Haapajärven ammattiopiston hyvin varusteltu biokaasulaitos tarjoaa hyvän lähtökohdan biokaasuteknologiaan liittyvälle tutkimustoiminnalle: laitoksessa on mahdollista tutkia mm. eri prosessiparametrien vaikutusta biokaasuntuottoon (lämpötila, lietteen esilämmitys, erilaiset rasvat, perunankuorijäte). Lisäksi biokaasulaitokseen on mahdollista liittää esim. pilot-mittakaavan biokaasun puhdistus- ja paineistuslaitteisto testikäyttöön. 1) Kehittää edullinen puutuhkaa käyttävä biokaasun puhdistusmenetelmä ajoneuvokaasun tuottamiseksi sekä nykyistä edullisempi kaasun puhdistus ja biokaasun tankkausjärjestelmä maatilakäyttöön 2) Edistää biokaasuteknologian käyttöä, hyödyntämistä ja siihen liittyvää kehitystoimintaa 3) Edistää biokaasun käyttöä liikennepolttoaineena Tutkitaan saatavien lannoitejakeiden lannoitusvaikutuksia lannoitus- ja viljelykokeiden avulla Tutkitaan puhdistetun kaasun ominaisuuksia kuten metaani-, hiilidioksidi- ja rikkivetypitoisuuksia, kaasun puhdistuksen toimivuutta sekä tarvittavan tuhkan määrää Rakennetaan Haapajärven koulutilalle ajoneuvopolttoaineen tankkaukseen hidastankkauslaitteisto, jolla voidaan täyttää välivarastopullot puhdistetulla biokaasulla kaasun välivarastointia ja tankkauskapasiteetin kasvattamiseksi Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä ostopalvelut kone- ja laitehankinnat YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2017: ) YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Juha Keski-Rauska, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Puh: [email protected]

15 HAJAUTETUN BIOKAASUTUOTANNON KEHITTÄMINEN Puu- ja biokaasun tuotanto on suuri mahdollisuus kehitettäessä vähähiilistä ja hiilineutraalia energiantuotantoa. Suomessa toimivien puu- ja biokaasulaitosten määärä on kuitenkin jäänyt pieneksi, vaikkakin kasvua on nähtävissä. Suurimpia ongelmia ovat olleet kannattavuuus ja siihen liittyen suuret aloituskustannukset ja kaasun jakelu muiden käytettäväksi. Varteenotettavaa kaasun ostajaa / käyttäjää ei ole löytynyt pienille kaasumäärille. Haapajärven ammattiopiston hyvin varusteltu biokaasulaitos tarjoaa hyvän lähtökohdan biokaasuteknologiaan liittyvälle tutkimustoiminnalle: laitoksessa on mahdollista tutkia mm. eri prosessiparametrien vaikutusta biokaasuntuottoon (lämpötila, lietteen esilämmitys, erilaiset rasvat, perunankuorijäte). Lisäksi biokaasulaitokseen on mahdollista liittää esim. pilot-mittakaavan biokaasun puhdistus- ja paineistuslaitteisto testikäyttöön. Haapajärven ammattiopiston biokaasulaitoksesta saadaan arvokasta käyttökokemusta, jota on mahdollista hyödyntää suunniteltaessa uusia maatilakokoluokan biokaasulaitoksia - esim. tietoa potentiaalisista raaka-aineista ja laitoksen teknisistä ratkaisuista. Projektissa jatketaan edellisten tutkimusprojektien työtä, keskittyen puu- ja biokaasun jatkojalostamisen sekä jakelun tutkimiseen ja tehostamiseen. Samalla jatketaan bio- ja puukaasuprosessien tutkimista uusilla syötteillä ja prosessiparametreilla. 1) Lisätä uusiutuvan energian tuotantoon liittyvää yritystoimintaa 2) Parantaa uusiutuvan energian osaamista erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla 3) Etsiä ratkaisuja bioenergian taloudelliseen tuottamiseen ja kaasun jakelun parantamiseen 4) Edistää biokaasun käyttöä liikennepolttoaineena Selvitetään puu- ja biokaasun jatkojalostusta uuden sukupolven biopolttoaineiksi Testataan erilaisia biokaasun jakelumenetelmiä Järjestetään tiedotustilaisuuksia ja levitetään biokaasualan uusinta tietoa lähialueen toimijoille Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä palkka- ja sivukulut ostopalvelut kone- ja laitehankinnat flat rate (24%) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : RAHOITUSSUUNNITELMA V. 2017: - valtio + EU /EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk v.2017: ) YHTEENSÄ: Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Juha Keski-Rauska, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Puh: [email protected]

16 KAIVOS ENERGIAVARASTONA Pyhäjärvellä sijaitseva Pyhäsalmen kaivos on ilmoittanut kaivostoiminnan loppuvan vuonna 2019 ja vaikutukset ulottuvat, ei vain Pyhäjärven kaupunkiin, vaan myös koko ympäröivään seutukuntaan ja koko Suomeen. Alueella on varauduttava rakennemuutokseen ja mahdollistaa kaivoksen tilojen hyödyntäminen kaivostoiminnan lakattua. Kaivoksen tarjoama infrastruktuuri on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen ja tarjoaa erittäin potentiaalisen toimikentän eri toimialojen tuotannolliselle sekä tuotekehitys- ja testaustoiminnalle. Pumppusäätövoima on ainoa tunnettu kaupallisesti merkittävä sähkön varastointitekniikka. Pumppuvoimalaitos soveltuu teknisesti Pyhäsalmen kaivokseen ja 1400 metrin pudotuskorkeutta ja olemassa olevaa infrastruktuuria voidaan tehokkaasti käyttää hyödyksi. Hankkeessa selvitetään Suomen sähköntuotantojärjestelmään optimoidun tulevaisuuden laitoskonseptin toimintamalli, yksikkökoko ja toteuttamiskustannukset. Hankkeen avulla saadaan riittävä tieto pumppuvoimalaitoksen investoinnin kannattavuudesta ja toteutettavuudesta hankkeen jatkamiseksi kaupallisesti tulevaisuudessa. Hankkeessa kehitetään myös kokonaistoimintamalli kaivosympäristön jatkokäyttöä sekä laajemman alueen toimintaympäristön kehittämistä varten. Energiavarasto tarvitsee rinnalleen muuta ympäristön jatkokäyttöä, jotta hankkeen tavoite kansainvälistyvästä ja laajasta elinkeinotoiminnasta, uudesta liiketoiminnasta ja aluetaloudellisesta työllisyydestä toteutuisi. 1) Laatia Suomen kantaverkkoon optimoitu tulevaisuuden laitoskonsepti ja selvittää sen toteutettavuus ja kannattavuus 2) Edesauttaa uuden liiketoiminnan syntymistä Pyhäsalmen kaivoksen päättymisvaiheessa 3) Kehittää laaja-alaista, kansainvälistyvää elinkeinotoimintaa ja siten tukea alueen työllisyyttä Laaditaan Pyhäsalmen pumppuvoimalaitoksen toteutettavuusselvitys ja markkinointisuunnitelma Toteutetaan markkinointiin tarvittava muu materiaali ja käytetään asiantuntijatyötä kohteen markkinoinnissa ja kokonaisuuden kehittämisessä Pyhäjärven Kehitys Oy palkka- ja sivukulut ostopalvelut muut kulut YHTEENSÄ valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2017: ) yksityisrahoitus YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Henna Hintsala, Pyhäjärven Kehitys Oy Puh: [email protected]

17 PYHÄSALMEN KAIVOKSEN MAANALAISEN INFRAN UUSIOKÄYTTÖ Pyhäjärvellä sijaitseva Pyhäsalmen kaivos on ilmoittanut kaivostoiminnan loppuvan vuonna 2019 ja vaikutukset ulottuvat, ei vain Pyhäjärven kaupunkiin, vaan myös koko ympäröivään seutukuntaan ja koko Suomeen. Alueella on varauduttava rakennemuutokseen ja mahdollistaa kaivoksen tilojen hyödyntäminen kaivostoiminnan lakattua. Kaivoksen tarjoama infrastruktuuri on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen ja tarjoaa erittäin potentiaalisen toimikentän eri toimialojen tuotannolliselle sekä tuotekehitys- ja testaustoiminnalle. Kasvien ja kasvinosien huono ja vaihteleva laatu, saatavuus, korkeat tuotanto- ja logistiikkakustannukset sekä laajan raaka-ainekeruun aiheuttama uhka luonnon monimuotoisuudelle ovat tunnistettuja ongelmia hyödyntävien yritysten keskuudessa ja esteenä kasviraaka-aineen mittavampaan hyödyntämiseen ja kasvuun. Kasviraaka-aineiden hyödyntämisestä, jatkojalostamisesta sekä tuotteistamista olisi mahdollista kehittää korkeateknologinen ja kansainvälistyvä elinkeinoala mm. kosmetiikka-, elintarvike-, lääke- ja tekstiiliteollisuus. Teknologiakehityksen myötävaikuttamana kasvintuotantoa on mahdollista operoida maanalaisissa tiloissa. Hankkeessa yhdistetään ainutlaatuinen moderni Pyhäsalmen kaivosympäristö ja uudet tuotantoteknologiset ratkaisut kasvien maanalaiseen tuotantoon. Hankkeen hallinnoija on Pyhäjärven Kehitys Oy ja osatoteuttaja Luonnonvarakeskus Luke. 1) Luoda kasvintuotantoon liittyvä testaus- ja toimintaympäristö kaivoksen tiloihin 2) Tukea yritysten innovaatiotoiminnan kehittymistä, kansainvälistymistä ja osallistumista uusiin, viljely-, kasvatus- ja testausjärjestelyihin Kaivostiloista valitaan olosuhteiltaan sopivin koetuotantotila ja tila pintakäsitellään ja varustellaan tarvittavalla tekniikalla sekä hankitaan tuotantoteknologinen laitteisto Käynnistetään tuotanto, optimoidaan tuotantotestaus ja kehitetään tuotteistamisprosesseja Kartoitetaan mahdollisuuksia yritysten innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi sekä yritys- ja testausyhteistyön kehittämiseksi Pyhäjärven Kehitys Oy palkka- ja sivukulut ostopalvelut kone- ja laitehankinnat flat rate (24 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUKSET v : valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2017: ) muu rahoitus yksityisrahoitus YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Kimmo Pennanen, Pyhäjärven Kehitys Oy Puh: [email protected]

18 YHDESSÄ YRITTÄEN ETEENPÄIN Yritykset toimivat itsenäisesti ja varsinkin pienet juuri toimintansa aloittaneet yrittäjät/yritykset tarvitsisivat kokeneempien yrittäjien apua. Tähän tarjoutuu luontaisia mahdollisuuksia mm. järjestöjen organisoimissa yritysten yhteisissä tapahtumissa seudun kuntien alueella, joiden toteuttamista tällä projektilla kehitetään ja edistetään. Yhteistyön lisäämiseksi on paljon potentiaalia, sillä alueella on runsaasti myös saman toimialan yrityksiä, jotka eivät tee minkäänlaista yhteistyötä keskenään. Aloite hankkeen valmistelemiseksi on tullut yrittäjäjärjestöiltä, tapahtumamarkkinoinnista kiinnostuneilta yrittäjiltä ja seudun yrityspalvelupäälliköiltä. Alueen kunnissa on runsaasti tyhjiä tai tyhjentyviä liiketiloja, joihin halutaan yhteistyöhankkeiden kautta kasvavia ja myös uusia yrityksiä kehittämällä kaupallista vetovoimaa ja elinkeinojen toimintaedellytyksiä. Yhdessä yrittäen eteenpäin -hankkeen toiminta-alueena on Nivala-Haapajärven seutukunta ja sen kohderyhmänä ovat kaikki alueen yritykset. Hyödynsaajia ovat seutukunnan yritykset sekä alueen asukkaat. Hankkeella parannetaan myös alueen kuntien elinvoimaisuutta ja palveluiden säilymistä. Hankkeella organisoidaan yhteishankkeita, jotka ovat yhteistapahtumien suunnittelua ja järjestämistä. Lisäksi hankkeessa pyritään kehittämään uusia yhteistapahtumia ja olemassa oleville tapahtumille tehdään face-lift -uudistuksia uutta ideoimalla. Kehitettäviä yhteistapahtumia ovat esimerkiksi Nivalan Konekapina, Haapajärven Messut, Pyhäjärven kihupäivät ja Kärsämäen messut. 1) Edesauttaa alueen yritysten kasvua ja kannattavuutta yhteisen tapahtuma- ja muun markkinoinnin keinoin 2) Lisätä alueen yritysten halua kokeilla erilaisia toimintamalleja palveluiden markkinointiin ja yhteistoimintaan 3) Parantaa alueen palveluiden saatavuutta ja edistää alueen vetovoimaa Organisoidaan yhteishankkeita, jotka ovat yhteistapahtumien suunnittelua ja järjestämistä Kehitetään uusia yhteistapahtumia ja tehdään olemassa oleville tapahtumille face-lift Tuetaan syntyvien yritystiimien toimintaa ja koordinoidaan niiden välistä yhteistyötä Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry palkka- ja sivukulut ostopalvelut matkakulut toimisto- ja vuokrakulut muut kulut YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / LEADER (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) yksityisrahoitus YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Arto Junno, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry Puh: [email protected]

19 3. OSAAMISEN TASON NOSTAMINEN KAIVOSYMPÄRISTÖSTÄ KANSAINVÄLISEKSI T&K-YMPÄRISTÖKSI Pyhäsalmen kaivos Pyhäjärvellä on yksi varteenotettavimmista vaihtoehdoista ison eurooppalaisen maan alle sijoitettavan astrohiukkasfysiikan tutkimuslaitoksen sijoituspaikaksi. Seuraavaksi Pyhäsalmen kaivokseen noin metrin syvyyteen rakennetaan pieni koelaite. Koe toteutetaan Oulun yliopiston ja Jyväskylän yliopiston sekä Venäjän Tiedeakatemian yhteistyönä. Tiedeakatemia toimittaa nestetuikeainenäytteet sekä valo-ohjaimet ja valomonistinputket. Lisäksi heiltä saa pienen laitteiston nestetuikeaineen puhdistukseen, jolla koe saadaan alkuun. Kokeen varsinainen rakentaminen tehdään hankkeeseen palkattavan henkilöstön toimesta Pyhäsalmen kaivoksessa. Hankerahoituksella on mahdollista palkata (osittain) viisi henkilöä (tutkijaa) ja heillä on kaikki muu vaadittava tietotaito kokeen rakentamiseen, toteuttamiseen ja datan analysointiin, mutta ei toistaiseksi kokemusta nestetuikeaineen käsittelystä ja sen puhdistamisesta. Tämä tehdään aluksi Venäjän Tiedeakatemian henkilöstön toimesta ja opastuksella, koska heillä on tähän monivuotinen kokemus ja osaaminen. Hankerahoituksella toteutettava koe on ensimmäinen matalan taustasäteilyn vaativa koe Pyhäsalmen kaivoksessa ja se pitää siksi toteuttaa mahdollisimman syvällä. Kokeen tieteellisten tavoitteiden lisäksi sillä on suuri merkitys muiden koelaitteiden saamisessa Pyhäsalmen kaivokseen. Tämä koe toimii siis eräänlaisena referenssikokeena ja mahdollistaa esimerkiksi niin sanotun Open Call -haun mukaisen tekemisen, joka myös toteutetaan hankkeen aikana. Koe toimii myös hyvänä referenssinä suurikokoisille ilmaisimille. 1) Löytää sellainen nestetuikeaine, jossa C14- ja C12-isotooppien suhde on mahdollisimman pieni ja huomattavasti nykyistä ennätyssuhdetta pienempi 2) Saada tulevaisuudessa myös muita koelaitteita Pyhäsalmen kaivokseen Rakennetaan ensimmäinen koelaite Pyhäsalmen kaivoksen päätason syvyyteen, noin metriin Toteutetaan ensimmäinen matalan taustasäteilyn vaativa koe Pyhäsalmen kaivoksessa Rakennetaan myoni- ja neutronitaustasäteilyn koelaitteita Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti palkka- ja sivukulut ostopalvelut muut kulut flat rate (24%) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : RAHOITUSSUUNNITELMA V. 2017: - valtio + EU /EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk v. 2017: ) muu julkinen rahoitus yksityisrahoitus YHTEENSÄ: Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Timo Enqvist, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti Puh: [email protected]

20 KUMPPANUUSKAMPUS Niukkenevat resurssit ja toimintaympäristön muutokset pakottavat oppilaitoksia kehittämään uutta opettajuutta, joustavaa kumppanuuteen ja yhteiseen tehokkuuteen sekä taloudellisuuteen perustuvaa koulutus- ja oppimiskulttuuria, jotta koulutuksen palvelukyky ja toiminnan laatu pystytään turvaamaan. Kumppanuuskampus on Haapaveden Opiston, Haapaveden lukion, Jokihelmen opiston ja Jokilaaksojen musiikkiopiston yhteistyöhanke. Haapaveden opisto toimii hankkeen päätoteuttajana ja Oulun yliopisto osatoteuttajana. Hankkeen tavoitteena on luoda yhteistyöoppilaitoksille toimintamalli, Kumppanuuskampus, joka tähtää oppilaitosrajat ylittävän yhteistyön ja kumppanuuden toteuttamiseen sekä kulttuuritoimijoiden ja yritysyhteistyön tiivistämiseen. Kumppanuuskampus ylläpitää koulutuksen edelläkävijyyttä, saavuttaa hyviä oppimistuloksia niin, että oppimisen ilo, yhdessä oppimisen ja tekemisen tapa kannustavat elinikäiseen oppimiseen. Hankkeen aikana kumppanuuskampukseen käynnistetään kaksi toimintaympäristöä Digimajakka ja Yrittäjyysmajakka. Hanke on Oulun Eteläisen alueen yliseutukunnallinen hanke (Ylivieskan, Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukunnat), joka toteutetaan Haapaveden, Haapajärven, Kärsämäen, Meri-ärven, Nivalan, Oulaisten, Pyhännän, Pyhäjärven ja Siikalatvan alueilla. Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat hankeoppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä oppilaitosten hallinto sekä yleissivistävässä, vapaassa sivistystyössä, taiteenperusopetuksessa tai ammatillisessa koulutuksessa olevat yli 15-vuotiaat (ei perusopetus). 1) Kehittää oppilaitosrajat ylittävää yhteistyötä ja kumppanuutta 2) Tiivistää oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä 3) Kehittää osuustoiminnan kautta yrittäjäksi aikoville mahdollisuutta kokeilla toimintaa yrittäjänä 4) Tukea elinikäisen oppimisen avaintaitoja Käynnistetään kaksi toimintaympäristöä: Digimajakka ja Yrittäjyysmajakka Kokeillaan ja kehitetään uusia yhteisiä pedagogisia, joustavien opintopolkujen ja ohjauksen toimintamalleja Luodaan ja kehitetään uusia koulutussisältöjä ja koulutuksia vastaamaan alueellista koulutuksellista tarvetta Haapaveden Opiston Kannatusyhdistys ry palkka- ja sivukulut ostopalvelut flat rate (17 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / ESR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2017: ) yksityisrahoitus YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Elina Hiiva, Haapaveden Opisto Puh: [email protected]

21 MIKROYRITYSTEN KASVUALUSTA Mikroyritysten (alle 10 henkilöä) merkitystä ei tunneta riittävästi, vaikka ne muodostavat 93,4 % Suomen yrityskannasta. Mikroyrityksiä koskevaa tietoa ja tekoja tarvitaan lisää yritystoiminnan esteiden purkamiseksi ja yrittäjyyden edistämiseksi. Oulun Eteläisen alueella toteutettavassa Mikroyritysten kasvualusta -hankkeessa kehitetään tietoon perustuvaa osaamista mikroyritysten kasvun edistämiseksi ja yrittämisen rakenteellisten esteiden purkamiseksi. Hanketta koordinoi Oulun yliopiston alueyksikkö Oulun Eteläisen instituutti. Mikroyritykset ohjaavat hankkeen kautta ensimäistä kertaa tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa alueella, mikä varmistaa konkreettiset yritysvaikutukset. Yhteensä 42 yritystä on sitoutunut mikroyritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjien ydinryhmään. Jokaisesta Oulun Eteläisen alueen kunnasta on mukana yksi tai useampi yritys. Ydinryhmään sitoutunut yritys osallistuu ryhmän kokoontumisiin, jotka järjestetään kiertävällä periaatteella yritysten tiloissa. Lisäksi yritys hyödyntää vertaistukea, sparrausta ja kehittämisideoita ydinryhmän aktiivisilta yrittäjiltä ja muilta hankkeeseen osallistuvilta toimijoilta sekä kehittää omaa liiketoimintaansa osallistumalla toimintansa kannalta hyödyllisiksi katsomiinsa kasvua ja kansainvälistymistä edistäviin rohkeisiin kokeiluihin. Hanketta on laajennettu rahoittajan päätöksellä koskemaan myös Raahen seutukuntaa. Oulun Eteläisen uudessa osaamisstrategiassa yhteisenä päämääränä on muodostaa mikroyritysten menestymistä uudella tavalla tukeva kasvualusta, joka toimii kansallisena mallina muille alueille. Hanke kohdistuu pohjoisella harvaan asutulla alueella toimiviin mikroyrityksiin ja niiden kehittämisen kannalta keskeisiin tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimijoihin (TKK-toimijat). Hanke tuottaa uusia työpaikkoja mikroyritysten kasvun ja kansainvälistymisen kautta. 1) Tuottaa ja levittää mikroyrityksiä koskevaa luotettavaa tietoa 2) Rakentaa mikroyrityksiä osallistava toimintamalli 3) Tutkia, kokeilla ja ottaa käyttöön mikroyritysten kasvua ja kansainvälistymistä edistäviä toimintamalleja 4) Perustaa mikroyrittäjyyden tutkimus-, kehitys- ja koulutuskeskus Lisätään mikroyrityksiä koskevaa luotettavaa tietoa mediassa ja alueellisten/kansallisten päättäjien keskuudessa Rakennetaan mikroyritysvetoinen kasvualusta, jossa yritykset näyttävät suuntaa, antavat säännöllisen palautteen ja arvioivat tulokset Toteutetaan mikroyritysten kasvua ja kansainvälistymistä edistäviä rohkeita kokeiluja sekä levitetään niistä syntyviä kokemuksia Selvitetään mikroyrittäjyyden tutkimus-, kehitys- ja koulutuskeskuksen toimintaedellytykset ja vaihtoehtoiset toimintamallit sekä käynnistetään keskuksen toiminta Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti palkka- ja sivukulut ostopalvelut flat rate (24 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2017: ) Oulun yliopiston rahoitus yksityisrahoitus YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Matti Muhos, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti Puh: [email protected]

22 MY WAY MINUN POLKUNI Oulun Eteläisen alueella oli TE-toimiston heinäkuun 2016 tilaston mukaan työhakijoina noin 500 korkeasti koulutettua ja noin 1800 keskiasteen koulutuksen saanutta henkilöä. Kaikista hakijoista erityisasiatuntijan työtehtäviä haki Oulun Eteläisen alueella 650 henkilöä ja asiantuntijan työtehtäviä 620 henkilöä. Erityisesti työttömyydestä kärsivät liik-talouden osaajat ja insinöörit sekä kone- ja metallialan, rakennus- ja sähköalan tai käsi- ja taideteollisen peruskoulutuksen saaneet henkilöt. Etenkin työttömyyden alkuvaiheessa on tärkeää, että saatavilla on heti sellaista monipuolista tukea ja ohjausta, joka tukee työnhakijan minäkuvaa, työkykyä ja uskoa tulevaisuuteen ja näin ehkäisee työttömyyden pitkittymistä. Työttömyyden pitkittyessä kuntien kustannukset kasvavat työttömän palvelujen tarpeiden lisääntyessä esimerkiksi terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja päihdehuollon palvelujen osalta. Varhaisen puuttumisen ja tuen tarkoituksena on tarjota toimintaa, joka tapahtuu kun mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on vielä runsaasti olemassa. Varhaista välittämistä ja tukea antavissa menetelmissä pyritään tunnistamaan ihmisen hyvinvointia uhkaavia riskitekijöitä ja tilanteita sekä vaikuttamaan niihin, ennekuin ne muuttuvat ongelmiksi. My Way -hankkeen ydinkohderyhmää ovat korkeakoulutetut ja keskiasteen koulutuksen saaneet, alle 1 vuoden työttömänä olleet työnhakijat ja työttömyysuhan alaisina olevat. Hankkeen toimenpiteet palvelevat myös opiskelujen loppuvaiheessa olevia ja vastavalmistuneita korkeakoulu- ja toisen asteen opiskelijoita, perhevapaalta työelämään palaavia ja paluuta suunnittelevia, paluumuuttajia ja uranvaihtajia. Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan kolmea osa-aluetta: 1. Hyvinvointipolku - Kokonaisvaltaisesti hyvinvointia edistävät valmennukset 2. Osuuskuntaklinikka - Osallisuutta työskentelystä osuuskunnassa 3. Mätsäyspiste - Yritysyhteistyö ja verkostoituminen 1) Edistää korkea- ja keskiasteen koulutettujen työttömien ja työttömyysuhan alaisten ihmisten työllisyyttä sekä ehkäistä työttömyyden pitkittymistä 2) Löytää uusia mahdollisuuksia osaamisen hyödyntämiseen sekä tukea työnhakuprosessia 3) Edistää kuntien ja seutukuntien toimintatapaa ja palveluosaamista työttömän palvelupolulla Kehitetään ja toteutetaan kolmea osa-aluetta, joiden tavoitteena on vahvistaa hankkeen osallistujien minäkuvaa sekä parantaa sopeutumiskykyä muutostilanteissa ja edistää yrittäjyyttä ja työllistymistä Luodaan kohtaamisia työnhakijoiden ja rekrytoivien yritysten välille mätsäystapahtumien avulla Etsitään ratkaisuja työttömyyden hoitoon uudesta, positiivisesta mahdollisuuksien näkökulmasta Ylivieskan seutukuntayhdistys ry palkka- ja sivukulut ostopalvelut muut kulut flat rate (17 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / ESR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2017: ) YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Päivi Jaakola, Ylivieskan seutukuntayhdistys ry Puh: [email protected]

23 RAKENNUSTUOTANTOINSINÖÖRI RTI2015 Rakennusmestareiden/-insinöörien eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa Oulun Eteläisen alueen yrityksille suuren rakennustuotantoinsinöörien vajeen. Yritysten toiminnan turvaaminen ja edelleen kehittyminen alueella edellyttää, että alan koulutusta voidaan tarjota alueella siten, että opiskelu on mahdollista työn ohessa. Näin toteutettu opiskelu on nopein tapa ratkaista rakennustuotantoinsinöörien vaje yrityksissä. Hankkeessa koulutetaan elinkeinoelämän tarpeisiin oma-aloitteisia, innovatiivisia, yhteistyö- ja verkottumistaitoisia sekä elinikäiseen oppimiseen innostuneita rakennustuotantoinsinöörejä, joilla on sekä tekniikan että talouden tietotaito ja asiakaslähtöinen ajattelutapa. Koulutuksessa käytetään hyväksi Lapin ammattikorkeakoulun osaamista ja asiantuntemusta sekä yhteistyötä Centria-ammattikorkeakoulun kanssa. Tutkinto antaa pätevyyden toimia rakennustyömaan vastaavana työnjohtajana. Koulutus on suunniteltu 25:lle opiskelijalle. Sen tavoitteena on luoda rakennusinsinöörikoulutusmalli, jossa opiskelijat oppivat jo koulutusaikana työelämän käytänteet tulevassa yrityksessään. Samalla malli palvelee keskuspaikkojen ulkopuolella olevia yrityksiä saamaan pysyvää henkilökuntaa. Hankkeessa käytettävä etäopetus- ja oppiminen edistää etätyömenetelmien käyttöä työtehtävissä. Opiskelijat valitaan siten, että he voivat tehdä omat ammattiopintonsa todellisiin rakennusliikkeiden työkohteisiin. Suuri osa ammattiopinnoita suoritetaan ongelmaperusteisen projektioppimismenetelmän mukaan. Tuloksena saadaan uusia innovatiivisia rakennusinsinöörejä alueelle, jossa heitä tarvitaan ja jolle on tulossa suurrakennushanke. Yhtenä pääteemana käytettävä Lean-menetelmä tähtää hukan poistamiseen rakentamisprosessista ja se edesauttaa siirtymistä vähähiilisempään rakentamiseen. Lean-menetelmän tarkoituksena on rakentaa yritykseen toimintakulttuuri, jossa pysähdytään korjaamaan ongelmat, jotta laatu saadaan kuntoon heti ensimmäisellä kerralla. Tämä johtaa sujuvampaan rakentamisprosessin läpimenoon sekä työmaan tehokkuuden varmistamiseen ja asiakaslaadun paranemiseen. 1) Turvata Oulun Eteläisen alueen rakennussektorin teknisen henkilöstön riittävyys ja koulutustaso 2) Parantaa yritysten elinkelpoisuutta lisäämällä yritysten kasvu- ja kilpailuedellytyksiä koulutuksen avulla 3) Luoda edellytyksiä ammattikorkeakoulujen ja yritysten kiinteälle yhteistyölle alan käytänteiden kehittämiseksi Toteutetaan koulutushanke monimuoto-opetuksena ja muuntokoulutuksena muiden alojen insinööreistä, rakennusmestareista tai rakennusalan ammattimiehistä rakennustuotantoinsinööreiksi (AMK) Kehitetään aikuisopiskelun tueksi verkko-opiskelua tukevia oppimismenetelmiä ja -materiaaleja sekä työelämäyhteyksiä Lapin ammattikorkeakoulu Oy palkka- ja sivukulut ostopalvelut muut kulut flat rate (17 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / ESR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) kuntarahoitus/muu julkinen rahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2017: )** YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös YHTEYSHENKILÖT: Juha Vesa, Lapin ammattikorkeakoulu Oy Puh: [email protected] ** Nivala-Haapajärven seutukunnan maksuosuus riippuu siitä, kuinka monta opiskelijaa asuu seutukunnan alueella. Seudun maksuosuus jyvitetään edelleen kunnille opiskelijoiden kotikunnan perusteella.

24 TEOLLINEN INTERNET LIIKETOIMINNAN TUKENA - TILT Teollinen internet on laaja termi, millä kuvataan anturi- ja tietoliikenneteknologioiden sekä tiedon analysointimenetelmien hyödyntämistä teollisuudessa ja palveluissa. Teollinen internet pitää sisällään ajatuksen parantaa sensori- ja tietoverkkojen avulla yritysten tuottavuutta sekä synnyttää uutta liiketoimintaa. Erilaiset ennusteet verkkoon kytkettyjen laitteiden määristä tai teollisen internetin liiketoimintapotentiaalista ovat käsittämättömän suuria, sillä käytännössä on nähty vasta ensimmäinen pieni aalto. Kerätyn sensoridatan analysointi mahdollistaa uudet ansaintamallit sekä eri tuotantoprosessien yhdistämisen. TILT-hanke on Centria-ammattikorkeakoulun ja Oulun Eteläisen instituutin yhteishanke. Hanke koskettaa koko Oulun Eteläisen aluetta. Hankkeessa on mukana yrityksiä tältä alueelta ja lisäksi tietoa teollisen internetin mahdollisuuksista levitetään alueen toimijoille laajemminkin. Hankkeeseen osallistuvat eri alojen yritykset oppivat ymmärtämään kohteena olevia teknologioita paremmin ja demonstraatioissa ja pilottiympäristöissä tehtävillä kokeiluilla yhteistyökumppanit näkevät teknologioiden edut. Tämän ansiosta yhteistyöyritysten odotetaan käynnistävän tki-toimintoja joko yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa tai itsenäisesti. 1) Vahvistaa Oulun Eteläisen alueen yritysten mahdollisuuksia hyödyntää teollista internetiä liiketoiminnassaan 2) Tunnistaa verkostoitumiseen liittyvät uhat ja saada verkostoitumisen riskit hallintaan 3) Yhdistää ICT-asiantuntemusta teollisuuden automaatiojärjestelmien osaamiseen 4) Rakentaa yritysverkostoja, jotka toimivat digitalisoituvan liiketoiminnan tukena 5) Vahvistaa alueen yritysten, tutkimuslaitosten ja toimijoiden kilpailukykyä Tehdään sovellusalakohtaiset vaativuusmääritykset luotettavalle tiedonsiirrolle ja tutkimuslaboratorioiden teollisen internetin tutkimusalustoille Kartoitetaan olemassa olevat ratkaisut ja algoritmit luotettavan ja turvallisen teollisen internetin tiedonsiirtoyhteyksien turvaamiseksi Suoritetaan eri palvelutoimintakonseptien demonstrointia valikoiduille kohteille Tuotetaan yleisiä tietoturvan hallinnan ohjeita ja hallintaohjelmistoja sekä tarvittaessa toimialakohtaisia täydennyksiä Centria-ammattikorkeakoulu Oy palkka- ja sivukulut ostopalvelut muut kulut flat rate (24 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2017: ) muu julkinen rahoitus yksityisrahoitus YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Mikko Himanka, Centria-ammattikorkeakoulu Oy Puh: [email protected]

25 TYKY 50+ Rakennemuutos on muuttanut alueemme teollisten työpaikkojen työtehtäviä, laatua ja määrää. Tämän vuoksi työntekijällä tulee olla entistä laajempi osaaminen yrityksen eri työvaiheissa, mikä luo mm. teknisen osaamisen kehittämisen tarvetta ja samalla korostuu työhyvinvoinnin merkitys. Lisäksi monissa pk-yrityksissä on työvoiman ikääntymisestä johtuva pula ammattitaitoisista työntekijöistä, mikä on muodostumassa monessa yrityksessä strategiseksi haasteeksi. Tämän vuoksi yrityksillä on tarve saada näkyvyyttä ja lisätä houkuttelevuuttaan kehittyvinä ja laadukkaina työnantajina. Alueen yritysten ikääntyneet työntekijät kokevat, että heillä olevaa pitkän työuran tuomaa kokemuksellista tietoa, osaamista työtehtävistä, verkostoista, sosiaalisista taidoista ja asiakkaan luottamuksesta ei osata hyödyntää. Hyödyntäminen vaatii toimenpiteitä, jotka kohdistuvat ikäjohtamiseen, työn organisoimiseen kaikkien työntekijöiden työhyvinvoinnin näkökulmasta. TYKY 50+ -hankkeella tavoitellaan muutosta yritysten toimintatapoihin siten, että koko henkilöstö sitoutuu yrityksen tavoitteisiin, mikä lisää henkilöstön työhyvinvointia. Tällainen laaja yhteistyö vähentää alueen harvan asutuksen aiheuttamaa haittaa. Sen odotetaan myös vähentävän poismuuttoa ja näin ollen väestön vähenemistä. Samalla yrittäjämyönteisyys kehittyy, koska yrityksen henkilöstön käsitys yrityksen toiminnoista syventyy. Hanke edistää kestävän kehityksen periaatteiden mukaista työhyvinvointia ja muutosjohtamisen käyttöönottamista yritysten kehittämisessä ja henkilöstön kouluttamisessa. Tärkeitä osatekijöitä ovat johtamisen ja esimiestyön kehittäminen, osaamisen systemaattinen ylläpito ja liiketoimintaprosessien kehittäminen. Työhyvinvointia on hankkeen myötä rakentamassa koko työyhteisö, keskeisesti siitä ovat vastuussa johto, esimiehet ja henkilöstöhallinto. Hanke toteutetaan Haapaveden Teknologiakylä Oy:n ja Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry:n yhteistyönä. 1) Vahvistaa yrittäjien ja työntekijöiden mukautumista muutostilanteisiin sekä kehittää valmiuksia uudistumiskyvyn parantamiseksi 2) Parantaa kaikilla aloilla tarvittavia tietoteknisiä valmiuksia erityisesti yli 50-vuotiaiden kohderyhmässä 3) Lisätä yritysten ja oppilaitosten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä ja luoda siten pohjaa alueelliselle työhyvinvoinnin kehittämiselle Organisoidaan tuottavuutta ja työhyvinvointia parantavia koulutus-, ohjaus-, neuvonta-, ja asiantuntijapalveluja, jotka kohdennetaan erityisesti yli 50-vuotiaiden henkilöiden tarpeisiin Toteutetaan yrityskohtaisia kehittämis- ja koulutustoimenpiteitä sekä tiedotetaan hyvistä käytännöistä yms. Haapaveden Teknologiakylä Oy KUSTANNUSARVIO v (NIHAK ry): - palkka- ja sivukulut ostopalvelut flat rate (17 %) tulot yrityksiltä YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v (NIHAK ry): RAHOITUSSUUNNITELMA v (NIHAK ry): - valtio + EU / ESR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry yksityisrahoitus YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös YHTEYSHENKILÖT: Timo Kähkönen, Haapaveden Teknologiakylä Oy Puh: [email protected] Markku Mehtälä, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry Puh: [email protected]

26 YRITTÄJYYSKASVATUKSEN KEHITTÄMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA Useiden selvitysten mukaan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella toteuttavassa yrittäjyyskasvatuksessa on suuria eroja oppilaitoksittain ja kunnittain, mikä mainitaan myös maakuntasuunnitelmassa. Opiskelijan saama yrittäjyyskasvatus ja tietotaito yrittäjyydestä vaihtelee alueen ja paikkakunnan lisäksi myös sen mukaan minkä koulutuspolun opiskelija valitsee. Pohjois-Pohjanmaan yhteinen näkemys yrittäjyyskasvatuksesta on sen vuoksi tarpeellinen. Useissa maa-kunnissa yrittäjyyskasvatusta ohjaava yhteinen strategia on jo olemassa. Maakunnallinen suunnitelma mahdollistaa samansisältöisen koulutuksen eri alueilla. Kehittämisprosessi lisää verkoston vuoropuhelua ja yhteistyötä sekä hyvien mallien ja toimivien käytänteiden leviämistä. Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke on kahdeksan toimijan yhteishanke. Sen toteuttajia ovat Centria-ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikkö, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Kuusamon kaupungin perusopetus, Oulun seudun ammattiopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, Pyhäjoen lukio ja Oulun yliopiston Oulun Eteläisen instituutti, Kasvatustieteiden tiedekunta ja Martti Ahtisaari instituutti. Sen kohderyhmänä ovat Pohjois-Pohjanmaan koulutusorganisaatiot ja niiden henkilöstö sekä välillisesti niissä opiskelevat lapset, nuoret ja aikuiset. Hankkeella pyritään tavoittamaan myös yrittäjyyskasvatuksen tukitoimijoita (yrittäjät, yrittäjäjärjestöt jne.). 1) Muodostaa yhteinen maakunnallinen näkemys yrittäjyyskasvatuksesta, jossa se integroituu osaksi koulutusta perusasteelta korkeakoulutukseen saakka 2) Luoda kokonaisuus, jossa tieto yrittäjyydestä ja yrittäjämäisestä toiminnasta kasvaa kumulatiivisesti 3) Laatia Pohjois-Pohjanmaan maakunnan yhteinen yrittäjyyskasvatussuunnitelma, joka edistää maakuntaohjelman tavoitteiden toteuttamista 4) Koota verkostoja ja foorumeita kehitystyölle sekä tarjota resursseja koulutusten, materiaalien ja kehittämistyön konsultoinnin muodossa Kehitetään mallia prosessina, johon osallistuu koulutusorganisaatioiden vastuuhenkilöitä, yrittäjäjärjestön ja yrityspalvelujen edustajia ja muita tukitoimijoita sekä tuodaan esille uusia käytänteitä toteuttaa yrittäjyyskasvatusta Luodaan yhteistyöllä kouluverkon sisälle pysyviä yrittäjyyskasvatusta tukevia rakenteita ja toimintamalleja, jotka edistävät erityisesti nuorten yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä elämänasennetta Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti palkka- ja sivukulut ostopalvelut flat rate (17 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / ESR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2017: ) muu julkinen rahoitus yksityisrahoitus 449 YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Leena Eskola, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti Puh: [email protected]

27 4. KUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN KELPO KEHITYSVAMMAISEN POLKU TYÖELÄMÄÄN KELPO-hanke liittyy kehitysvammaisten työllistymisedellytysten parantamiseen ja heidän työmarkkinoille saattamiseen. Nykyhetken todellisuutta alueellamme on, että yksikään kehitysvammainen ei ole työsopimussuhteisessa palkkatyössä, vaan he ovat koko työikänsä työkeskusten ja mahdollisen avotyötoiminnan varassa. Se merkitsee käytännössä sitä, että näillä ihmisillä ei ole koskaan mahdollisuutta omaan itsenäiseen elämään, koska heillä ei ole palkkatuloja. He saavat ns. työosuusrahaa 2-5 päivässä, jonka varassa he eivät voi esimerkiksi vuokrata omaa asuntoa tai hankkia mitään henkilökohtaista, itselle tärkeää. Heille maksettava eläke mahdollistaisi palkkatulon osa-aikaisesta työstä ja tasaarvoisemman aseman yhteiskunnassamme. Tällä hetkellä työtoimintaa tarjotaan eri kuntayhtymissä eri määriä, ei siis joka päivälle, vaan ehkä 1-2 pv / viikko. Kehitysvammaisista iso osa on niin hyväkuntoisia, että he voisivat hyvin työllistyä tiettyihin tehtäviin, erityisesti avotyötoiminnassa mukana olevat. Muutamissa alueen yrityksissä on ollut Raudaskylän Kristillisen Opiston Erkka-linjan opiskelijoita työharjoittelussa rutiiniluontoisissa avustavissa töissä, mutta kuitenkin selkeästi sellaisissa tehtävissä, jotka jonkun työpanoksen vaativat (esimerkiksi vastaamassa pullonpalautusautomaatin toiminnasta tai pöytien siivoamisesta kahvilassa). Yritykset ovat antaneet heistä hyvää palautetta, mutta ongelmana on se, että kukaan ei aktiivisesti saattele näitä ihmisiä työpaikoille. Se vaatii räätälöintiä työpaikan ja työtehtävien suhteen sekä paljon tiedottamista, asennemuokkausta ja asian oivaltamista yleisesti yhteiskunnassamme. 1) Kehittää toimivia palveluketjuja yhteistyössä kuntayhtyminen, TE-toimiston ja kehitysvammaisen sekä hänen perheensä kanssa palvelunohjaukseen, yritysyhteistyöhön ja vapaaehtoisjärjestöjen aktivointiin 2) Käynnistää kehitysvammaisten oma alueellisen järjestötoiminta sekä vapaaehtoistoiminta (ns. työpaikkakummi) kehitysvammaisten tueksi työelämässä sekä suunnitella ja käynnistää työelämään valmentava koulutuslinja Luodaan kehitysvammaisten työllistämisen malli ja käytännöt paikalliselle tasolle niin, että ne ovat monistettavissa kuntayhtymissä ja ammatillisissa oppilaitoksissa käytännön toiminnaksi Kehitetään oppilaitosten ja yritysten välisiä suhteita kehitysvammaisten työllistämiseen liittyen Tiedotetaan yrityksille kehitysvammaisten työllistämiseen liittyvistä asioista käytännön esimerkkien pohjalta Aktivoidaan vapaaehtoistoimijoita yhteistyössä RAY:n rahoittaman ALVA-hankkeen kanssa Raudaskylän Kristillinen Opisto palkka- ja sivukulut ostopalvelut muut kulut flat rate (17 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / ESR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2017: ) muu julkinen rahoitus yksityisrahoitus YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös YHTEYSHENKILÖT: Tarja Myllylahti, Raudaskylän Kristillinen Opisto Puh: ; [email protected] Raimo Tikkanen, Raudaskylän Kristillinen Opisto Puh: ; [email protected] Anne Harvala, Raudaskylän Kristillinen Opisto Puh: ; [email protected]

28 SoteYboost SOTE-YRITTÄJÄN BOOSTERI Suomalainen hyvinvointijärjestelmä on voimakkaassa murroksessa. Toimialaa koskettavat useat samanaikaiset muutokset. Hyvinvointipalvelujen riittävyyden varmistaminen edellyttää muun muassa tuottavuuden lisäämistä ja tehostamista. Toiminnan ja kannattavuuden tehostamiseksi tarvitaan uusia tapoja järjestää ja tuottaa hyvinvointipalveluja. Hyvinvointiala tarjoaakin laajat mahdollisuudet tuotteiden ja palveluiden kaupallistamiselle sekä liiketoiminnan kehittämiselle. SoteYboost-hankkeen tarkoituksena on edistää sosiaali- ja terveysalan (sote) palvelumarkkinoiden kehittymistä, palvelutarjonnan monipuolistumista, ja liiketoiminnan vahvistumista Pohjois-Pohjanmaalla. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan läpivievänä teemana työhyvinvointi. Työhyvinvoinnissa tarkastellaan niin yksilötason kuin yritystason vaikutuksia. Työhyvinvoinnin edistäminen ja työkyvyn ylläpitäminen on win-win -toimintaa: sekä työntekijä että työnantaja ovat voittajia. Edellytyksenä on, että työhyvinvointi luodaan ja tehdään yhdessä. Hankkeen toiminnot kohdistuvat erityisesti Ylivieskan, Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukuntiin. Hankkeessa tarjotaan sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjille tietoa, työkaluja ja tukea hallittuun kasvuun, sähköisten järjestelmien monipuoliseen käyttöön ja palveluinnovaatioiden luomiseen. Hanke edistää uusien työpaikkojen luomista sote-alan yrityksissä. 1) Avata sote-yritysten kasvun erityispiirteet ja laatia valmennusohjelma 2) Kehittää sote-yritysten palveluja käyttäjälähtöisesti työhyvinvointi huomioiden 3) Valmentaa sote-yrityksiä digitaalisen median hyödyntämiseen ja lisätä sähköisten järjestelmien käyttöä Kootaan toiminta-alueelta kootaan 60:n sote-yrityksen kohderyhmä ja analysoidaan näiden Pohjois-Pohjanmaan sote-yritysten ja liiketoimintaympäristöjen erityispiirteet, kasvuhaasteet ja työhyvinvointi Laaditaan analyysin pohjalta sote-yrityksille tyypilliset kasvuvaiheet ja erityispiirteet huomioiva kasvukehys sekä toteutetaan kasvukehyksen pohjalta valmennusohjelma sote-yritysten johdolle ja henkilöstölle Valmistellaan ja toteutetaan palvelumuotoilun mukainen valmennus ja työpajat yritysryhmissä Valmistellaan ja toteutetaan kasvuvaiheet huomioiva digitaalinen mediavalmennus Oulun Ammattikorkeakoulu Oy palkka- ja sivukulut ostopalvelut flat rate (17 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / ESR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2017: ) muu julkinen rahoitus YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Eija Hautala, Oulun Ammattikorkeakoulu Oy Puh: [email protected]

29 5. ALUEEN VETOVOIMAISUUDEN LISÄÄMINEN BUSINESS MODEL INNOVATION AND INTERNATIONALIZATION OF PROCESS INDUSTRY SMEs Process-SME Kansainvälinen kilpailu on tavoittanut myös pohjoiset alueet. Alueen yritysten täytyy kehittää sekä liiketoimintamallejaan että palveluitaan ja tuotteitaan ollakseen kilpailukykyisiä paikallisilla markkinoilla, mutta erityisesti voidakseen laajentaa markkina-aluettaan. Process-SME -hankkeen kohdealueen (Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoiset alueet) talous perustuu suurelta osin luonnonvaroihin ja niiden jalostamiseen prosessiteollisuudessa. Suomessa ja Ruotsissa tärkeimmät teollisuudenalat ovat sellu ja paperi, kaivosteollisuus, metallien tuotanto ja energia-ala. Norjassa on lisäksi kaasun ja öljyn tuotantoa. Hanke keskittyy liiketoimintamallien kehittämiseen yrityksissä, jotka toimittavat palveluita tai tuotteita prosessiteollisuudelle. Prosessiteollisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä luonnonvarojen, kuten öljyn ja kaasun, energian, sellun ja paperin, jatkojalostamista. Process-SME -hankkeen myötä entistä useammalla pk-yrityksellä on käytettävissä kehittyneempiä liiketoimintamalleja tuotteiden ja palveluiden kaupallistamiseen. Hankkeen toimenpiteiden avulla pk-yritysten tutkimus ja tuotekehitys kansainvälistyy. Kehittyneemmät liiketoimintamallit lisäävät myös rajojen yli tapahtuvaa yhteistyötä yritysten, prosessiteollisuuden, toimialaverkostojen ja tutkimusyksiköiden välillä. Lisäksi hankkeessa julkaistaan päivitetty versio prosessiteollisuuden automaation tiekartasta (ProcessIT.EU Roadmap), joka tuottaa tietoa teollisuudenalan tarpeista päättäjille ja tuotekehityksen rahoittajille ympäri Eurooppaa. Hankkeen hallinnoija on Lapin ammattikorkeakoulu Oy. Muut hankekumppanit ovat Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä, Luulajan teknillinen yliopisto (Ruotsi), Northern Research Institute Narvik AS (Norja), Narvik Science Park (Norja), Nivalan Teollisuuskylä Oy ja Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry. 1) Parantaa pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä prosessiteollisuudessa sekä tukea niitä liiketoiminnan kehittämisessä ja auttaa niitä osallistumaan kansainvälisiin projekteihin, jotka avaavat ovia eurooppalaisille markkinoille 2) Aikaansaada valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä uusien liikeideoiden ja markkina-alueiden löytämiseksi Kehitetään liiketoimintamalleja sellaisissa PK-yrityksissä, jotka toimittavat palveluita ja/tai tuotteita prosessiteollisuudelle Julkaistaan päivitetty versio prosessiteollisuuden automaation tiekartasta (ProcessIT.EU Roadmap), joka tuottaa tietoa teollisuudenalan tarpeista päättäjille ja tuotekehityksen rahoittajille ympäri Eurooppaa Edesautetaan kohdealueen PK-yrityksiä osallistumaan kansainvälisiin projekteihin ja verkostoihin Lapin Ammattikorkeakoulu Oy KUSTANNUSARVIO v (Suomi): - palkka- ja sivukulut ostopalvelut matkakulut flat rate (15 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v (Suomi): RAHOITUSSUUNNITELMA v (Suomi): - valtio + EU / INTERREG V A Pohjoinen Lapin ammattikorkeakoulu Oy Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti Nivalan Teollisuuskylä Oy Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry YHTEENSÄ Norrbottenin lääninhallituksen Interreg-rahoituspäätös Seppo Saari, Lapin amk Oy Puh: ; [email protected]

30 KULTTUURITUOTANNON JA LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISHANKE OULU SOUTH CREA Työ- ja elinkeinoministeriö määritteli luoviksi aloiksi vuonna 2013, toimialaluokitukseen perustuen, kaikkiaan 58 toimialaa. Tämän mukaan Suomessa oli vuonna 2011 noin luovien alojen yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 8,5 miljardia euroa. Oulun Eteläisen alueelle on leimallista esittävän taiteen esittäjien runsaus ja monipuolisuus. Alue on tunnettu myös monista, valtakunnallistakin julkisuutta saaneista kesätapahtumista. tapahtumat työllistävät esittäviä taiteilijoita ja muita luovien alojen tekijöitä. Myös kunnat ja muut toimijat käyttävät eri luovien alojen toimijoita erilaisissa tilaisuuksissa. Luovien alojen toimijat eivät aina miellä yritystoiminnan mahdollisuuksia itsensä työllistämisessä, eivätkä siten osaa mm. hakea asiantuntijaneuvoja oman työskentelynsä kehittämiseksi yrittäjämäiseksi ja kannattavaksi. Luovien alojen toimijat tarvitsevat apua ja neuvontaa esimerkiksi ansaintalogiikkaan, avustusten hakemiseen, palvelumuotoiluun ja tuotteistamiseen sekä markkinointiin. Myös muiden alojen yritykset ja yrittäjät hyötyvät luovuuden lisäämisestä yritystoiminnassa. Hankkeen hallinnoijana toimii Ylivieskan seutukuntayhdistys ry ja osatoteuttajana Nivalan-Haapajärven seutu NIHAK ry. 1) Kartoittaa kulttuurituotannon ja luovien alojen toimijat Ylivieskan ja Nivala-Haapajärven seutukuntien alueella sekä selvittää heidän yritystoiminnan aloittamiseen, jatkamiseen tai kehittämiseen liittyvät tarpeensa 2) Taidetyöpajojen kautta aktivoidaan luovan alan toimijoita ja työllistetään freelancertoimijoita/kevytyrittäjiä 3) Selvittää Luovan studion perustamistarpeet sekä kartoittaa mahdollisia yrityssponsoreita, yksityisiä rahastoja ja säätiöitä, joilta aloittavat luovien alojen yrittäjät voisivat hakea yksityisrahoitusta tuleviin kehittämistoimenpiteisiin 4) Aktivoida yritystoiminnasta kiinnostuneita, yrittäjiksi aikovia ja yritystoimintaa aloittavia kulttuurituotannon ja luovien alojen toimijoita yritystoiminnan aloittamiseen Kartoitetaan kulttuurituotannon/luovan alan mikroyrityksiä ja aloittavia yrityksiä sekä yrittäjiksi aikovia Kerätään tietoja hyvistä toimintamalleista, joilla voidaan vahvistaa kulttuurituotannon/ luovien alojen yritystoimintaa sekä selvitetään NIHAK ry:n toiminta-alueella mahdollisuudet ja tarpeet Luovan studion perustamiseen Selvitetään kysyntää kulttuurituotannon yrittäjyydelle Oulun Eteläisen seutukuntien alueella kyselyin Toteutetaan workshoppeja, luentotilaisuuksia ja luovan alan tapahtumakokonaisuus, joissa annetaan tietoa yritystoiminnan aloittamisesta ja osuuskuntatoiminnasta sekä tietoa ansaintalogiikasta, liikeidean kehittämisestä, palvelumuotoilusta ja markkinointimahdollisuuksista Järjestetään taidetyöpajoja, joissa hyödynnetään taiteilijoita ja taideopiskelijoita / luovan alan yrittäjiä kouluttajina Ylivieskan seutukuntayhdistys ry KUSTANNUSARVIO v (NIHAK ry): - palkka- ja sivukulut ostopalvelut flat rate (24 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v (NIHAK ry): RAHOITUSSUUNNITELMA v (NIHAK ry): - valtio + EU / EMR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) Nivalan-Haapajärven seutu NIHAK ry YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös YHTEYSHENKILÖT: Merja Haukipuro, Ylivieskan seutukuntayhdistys ry Puh: [email protected] Merja Öykkönen, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry Puh: [email protected]

31 MERIPOHJOLAN UUDISTUVA METALLI- JA KONEPAJATEOLLISUUS Meripohjolan alueella metalli- ja konepajateollisuus on yksi avaintoimialoista, kun mittareina ovat työpaikat, liikevaihto ja kansainvälisyys. SSAB:n Raahen terästehdas, Outokummun Tornion jaloterästehdas ja alueen pk-sektorin yritykset työllistävät yhteensä lähes henkilöä ja välillisesti arviolta henkilöä. Metalli- ja konepajateollisuus muodostaa jatkojalostuksineen Suomen tärkeimmän vientialan. Toimialan yritysten kilpailukyvyn ylläpito ja kehittäminen on siten erittäin merkittävää koko Pohjois-Pohjanmaan työllisyyden kannalta. Kansainvälinen kilpailu edellyttää alueen yriyksiltä aiempaa enemmän verkostoitumista, erikoistumista ja oman kilpailukyvyn kasvattamista. Teollisen internetin ja digitalisaation antamat mahdollisuudet pk-yritysten kilpailukyvyn edistämiseen pyritään hyödyntämään tehokkaasti yritysten omista lähtökohdista. Esimerkiksi vaativat valmistuskohteet, kansainvälisen suuryrityksen alihankkijana toimiminen ja laatujärjestelmien sertifioinnit edellyttävät tarkkaa tuotannon ja koko yrityksen toimintojen seurantaa ja dokumentointia. Digitalisoiminen tuottaa näissäkin toiminnoissa merkittäviä säästöjä ja parantaa toiminnan jäljitettävyyttä ja tiedon siirtoa yritysten välillä. Edellä mainittujen kilpailukykyä edistävien toimien avulla voidaan vaikuttaa merkittävästi yritysten tuotteiden hiilidioksidipäästöjen alentamiseen. Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus -hankkeen toteuttamisalueen muodostavat Oulun, Raahen, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Oulunkaaren ja Kemi-Tornion seutukunnat. Hankkeen kärkenä toimii SSAB:n ja Outokummun valmistamat erikoisteräkset ja niiden mahdollistama uudenlainen tuoteajattelu pk-yrityksissä. 1) Edistää metalli- ja konepajateollisuuden ja siihen kytkeytyvien pk-yritysten uudistumista, kilpailukyvyn kasvua ja kansainvälistymistä Meripohjolan alueella 2) Kehittää yrityksiä palvelevan kehitysyhteisön toimintaa rakentamalla siitä kansainvälisestikin arvioiden merkittävä tukiverkosto vastaamaan yritysten kilpailukyky- ja muutostarpeisiin 3) Rakentaa yrityskohtaisia kehittämishankkeita ja auttaa yrityksiä niiden julkisen rahoituksen haussa mm. Tekesin ohjelmista sekä kansainvälisistä rahoituslähteistä Edistetään erikoisterästen käyttöä tutkimuksen, tuotekehityksen ja kokeilevien pilotointien avulla Toteutetaan yhteistyössä pienimuotoisia alueen yritysten tuotteisiin ja tuotantoon liittyviä pilot- ja demonstraatioratkaisuja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Tehdään analyysityötä teräsrakentamisen nykytilasta ja kartoitetaan Meripohjolan alueen metalli- ja konepajayritysten ja siihen välittömästi kytkeytyvien pk-sektorin yritysten laatujärjestelmien taso Järjestetään teemakohtaisia seminaareja ja verkostoitumistapahtumia uudistuvanteollisuuden yrityksille Raahen kaupunki KUSTANNUSARVIO v (NIHAK): - palkka- ja sivukulut flat rate (24 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO (KAIKKI TOIMIJAT) v : RAHOITUSSUUNNITELMA v (NIHAK): - valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Tuomas Anttila, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry Puh: [email protected]

32 MONIKULTTUURINEN NEUVONTA Haapaveden Opiston Oulun Eteläisen alueella 04/ /2014 toteuttaman ESR-rahoitteisen Tupa-hankkeen (Maahanmuuttaja-asiamiestoiminnan käynnistämishanke) aikana saatiin alueen työnantajilta runsaasti palautetta ja kyselyjä työpaikan monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajien työllistämiseen liittyvissä kysymyksissä. Myös ulkomailta rekrytoidun työvoiman mukana seuraavien perheiden kotoutumiseen kaivattiin apua. Toisaalta hankkeessa tulivat koko sen toiminta-ajan selkeästi esille maahanmuuttajien työllistymiseen liittyvät vaikeudet, mutta samalla heidän suuri halunsa tehdä työtä ja tässä joukossa alueelle tarjolle oleva suuri potentiaali. Esiselvityksen pohjalta on valmisteltu toimintamalli, joka yhdistää työnantajien toiveet ja tarpeet heinäkuun lopussa 2014 päättyneen Tupa-hankkeen ohjaus-ja neuvontakäytänteisiin. Maahanmuuttaja-asiamies/-miehet neuvovat ja ohjaavat maahanmuuttajia erityisesti alkuvaiheessa, jolloin maahan muuttanut henkilö tarvitsee erityistä tukea. Asiamies /- miehet tarjoavat myös viranomaisille tietoa ja neuvontaa monikulttuurisuuteen liittyvissä asioissa. Tarkoituksena on luoda monikulttuurisuuteen liittyvien asioiden neuvonta- ja ohjauspalvelu, joka palvelee niin alueen maahanmuuttajia kuin työnantajiakin. Parhaassa tapauksessa hanke toimii yhdistävänä lenkkinä näiden kahden tahon välillä. Hankkeen kautta halutaan auttaa alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi ja tehdä monikulttuurisuuteen liittyvät asiat helpoksi. 1) Edesauttaa maahanmuuttajien kotoutumista Oulun Eteläisen alueelle 2) Lisätä alueen eri toimijoiden yhteistyötä maahanmuuttoasioissa 3) Avustaa viranomaisia, yrityksiä ja oppilaitoksia maahanmuuttoon liittyvissä ongelmatilanteissa 4) Parantaa eri kulttuureista lähtöisin olevien kansalaisten keskinäistä yhteisymmärrystä Organisoidaan yhden luukun periaatteella toimiva yksilöllinen neuvonta- ja ohjauspalvelu, joka palvelee sekä alueen maahanmuuttajia että työnantajia. Järjestetään tilaisuuksia, joissa maahanmuuttajat ja työnantajat voivat kohdata toisiaan sekä kansalaisfoorumeita, seminaareja ja työpajoja kaikille maahanmuuttajien kanssa toimiville. Luodaan toiminta- ja rahoitusmalli, jolla varmistetaan maahanmuuttaja-asiamiestoiminnan jatkuminen alueella hankkeen päättymisen jälkeen. Haapaveden Opiston Kannatusyhdistys ry palkka- ja sivukulut ostopalvelut muut kulut flat rate (17 %) YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUSARVIO v : valtio + EU / ESR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2017: ) yksityisrahoitus YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Anne Pentinlehto, Haapaveden Opisto Puh: [email protected]

33 POHJOIS-POHJANMAAN ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT Pohjois-Pohjanmaalla on useita luonnonvara- tai raaka-aineintensiivisiä toimialoja (mm. metalli- ja konepajateollisuus, energiatoimiala, maa- ja metsätalous, metsäteollisuus, elintarviketeollisuus, kaivosteollisuus ja rakentaminen), joilla on erityistä merkitystä koko aluetalouden kannalta. Näiden toimialojen kehittämiseksi on tärkeää saada konkreettista tietoa materiaalivirroista ja niiden vaikutuksista aluetalouteen ja työllisyyteen. Tieto raaka-ainevirroista mahdollistaa niiden tehokkaamman käytön, resurssitehokkuuden parantamisen ja nykyistä tehokkaamman materiaalien kierrätyksen. Mallintamalla alueen materiaalivirrat sekä niihin liittyvät taloudelliset tunnusluvut saadaan vertailukelpoista tietoa eri toimialojen arvoketjujen kehittämispotentiaalista ja muutostilanteiden (esimerkiksi tuotannon kasvu/väheneminen, uudet merkittävät investoinnit alueelle, teknologinen muutos) vaikutuksista. Materiaalivirtamallilla voidaan lisäksi arvioida yksittäisten merkittävien investointien vaikutuksia alueelle. Hankkeessa laadittavaa resurssivirtamallia ei ole aiemmin hyödynnetty Pohjois-Pohjanmaan aluetalouden kuvaamisessa. Energia- ja materiaalitehokkuuden edistäminen on edennyt lähinnä yrityskohtaisesti ja alueellinen kuva resursseista (materiaalit, työvoima, rahavirrat) ja niiden käytöstä on ollut pirstaleinen. Hanke on valmisteltu yhteistyössä Raahen seudun yrityspalvelujen (hankkeen osatoteuttaja) kanssa ja sen valmistelussa on hyödynnetty tietoa muualla Suomessa laadituista vastaavista tarkasteluista. 1) Muodostaa kokonaiskuva luonnonvarojen ja muiden materiaalien käytöstä Pohjois-Pohjanmaalla 2) Pystyä ennakoimaan entistä paremmin tietyllä toimialalla tapahtuvien rakenteellisten muutosten vaikutuksia ja mahdollisuuksia sekä mahdollistaa niihin reagointi yrityskohtaisessa, paikallisessa ja alueellisessa päätöksenteossa 3) Tunnistaa mahdollisuudet tehostaa resurssien käyttöä sekä lisätä myönteisiä vaikutuksia elinkeinoihin ja työllisyyteen 4) Vähentää luonnonvarojen käytöstä aiheutuvia ympäristövaikutuksia Mallinnetaan Pohjois-Pohjanmaan alueen alueelliset materiaalivirrat (materiaali ja raha) sekä niiden aluetaloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset nykytilanteessa Tunnistetaan kustannustehokkaat keinot alueen resurssitehokkuuden parantamiseksi Laaditaan yksityiskohtaisempia seudullisia tarkasteluja ja case-tutkimuksia Pohjois-Pohjanmaan liitto palkka- ja sivukulut ostopalvelut flat rate (24 %) YHTEENSÄ valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2017: ) YHTEENSÄ Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös Tuomas Kallio, Pohjois-Pohjanmaan liitto Puh: [email protected]

34 NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUDUN VUODEN 2017 EU-HANKERAHOITUS (Hankkeiden vuoden 2017 yhteenlasketut budjetit toimintalinjoittain ja rahoittajittain; tilanne ) NIHAK ry:n toimintalinja NIHAK ry:n %-osuus sidotut määrärahat ( ) 1. ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN ,00 4,93 % Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ,00 Pohjois-Pohjanmaan liitto ,00 Yksityisrahoitus ,00 Muu rahoitus ,00 Yhteensä: ,00 2. MAASEUDUN KEHITTÄMINEN ,00 6,10 % Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ,00 Pohjois-Pohjanmaan liitto ,00 Yksityisrahoitus ,00 Muu rahoitus ,00 Yhteensä: ,00 3. OSAAMISEN TASON NOSTAMINEN ,00 3,04 % Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ,00 Pohjois-Pohjanmaan liitto ,00 Yksityisrahoitus ,00 Muu rahoitus ,00 Yhteensä: ,00 4. KUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN 9 963,00 3,33 % Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ,00 Yksityisrahoitus 2 553,00 Muu rahoitus ,00 Yhteensä: ,00 5. ALUEEN VETOVOIMAISUUDEN LISÄÄMINEN ,00 4,13 % Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ,00 Pohjois-Pohjanmaan liitto ,00 EU / Interreg V A Pohjoinen -ohjelma ,00 Yksityisrahoitus 9 558,00 Muu rahoitus ,00 Yhteensä: ,00 KOKO RAHOITUS YHTEENSÄ: ,00 mistä Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry:n osuus: ,00 4,45 % Muu rahoitus tarkoittaa ministeriöiden, muiden seutukuntien/maakuntaliittojen ja kuntien suoraan maksamaa rahoitusta,erilaisia luontaissuorituksia sekä laskennallisia rahoitusosuuksia (esim. koulutukseen osallistuvien palkkakustannukset koulutusajalta).

35 NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUTU NIHAK RY Pajatie 5, NIVALA Puh: Internet: EUROPE DIRECT RURAL OULU SOUTH OULUN ETELÄISEN EU-TIETOKESKUS Kustaa Vaasan katu 2, HAAPAJÄRVI Puh: Internet: