Siikaverkon I vaihe on toteutettu suunnitellusti. Investoinnin kustannukset olivat 2,7 M, johon pitkäaikainen kuntarahoituksen osuus on n. 40%.

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto SIIKAVERKON II VAIHEEN RAHOITUS Kunnanhallitus Siikaverkon I vaihe on toteutettu suunnitellusti. Investoinnin kustannukset olivat 2,7 M, johon pitkäaikainen kuntarahoituksen osuus on n. 40%. Siikaverkko Osuuskunnan tarkoituksena on jatkaa laajakaistaverkon rakentamista kattamaan Rantsilan v ja Pulkkilan ja Piippolan vuonna Vaiheen II kustannusarvio on 7,82 M. Hanke käsittää runkoverkkoinvestoinnin 3,1 M ja kyläverkot taajamiin ja hajaasutusalueelle 4,4 M. Valtion tuki arvioidaan 2,1 M :ksi. Viestintävirasto on jo myöntänyt runkoverkkoon avustusta ja kyläverkkoon osuuskunta on hakenut tukea ELYkeskukselta. Kunta on aiemmin sitoutunut runkoverkon osalta 8 %:n kuntaosuuteen. Osuuskunta hakee hankkeen toteutuksen mahdollistamiseksi kunnalta pitkäaikaista 20 v. lainaa 6,1 M ja rakentamisaikaista 3 v. lainaa 1,58 M. Valtion tuen arvioidaan jäävän tukikelvottomat investointiosat (kirkonkylät) huomioon ottaen n. 23 %:iin. Rahoituksen saamiseksi mahdollisimman edulliseksi ja avustusmahdollisuuksien hyödyntämiseksi on tullut esille ilmeinen tarve erilliseen toimijaan kyläverkkojen investoinnin osalta. Osuuskunta onkin tässä tarkoituksessa perustanut Siikalatvan Kyläverkot Oy:n. Osuuskunta ei kuitenkaan voi olla tässä yhtiössä jatkossa pääomistajana, vaan siinä tarvitaan jotain muuta, käytännössä kuntaomistajuutta. Tulevaisuuden ja tämän päivänkin tarpeita tiedonsiirtokyvyssä täyttävät laajakaistaratkaisut ovat maaseudulla ja suurempien keskustenkin laita-alueilla jääneet muiden kuin kaupallisten teleoperaattorien vastattaviksi. Esim. Siikalatvan alueelta Pohjois-Pohjanmaan Liiton tarjouskyselyssä ei jätetty yhtään kaupallisen yhtiön tarjousta. Maaseudun tietoliikenteen infran rakentaminen perustuukin ratkaisevasti osuus- tai yhdistystoimintaan tai paikallisten yhtiöiden toimintaan ja keskeisesti kunnan taloudelliseen riskinottoon lainojen tai takausten muodossa. Langaton teknologia tulee varmasti edelleenkin kehittymään, mutta tarvitsee aina suurten datamäärien välittämiseksi perustakseen valokuituyhteyden. Mobiilitekniikka nähdäänkin valokuitua täyden-

2 tävänä. Valokuituverkon teknisen kestoiän arvioidaan olevan vuotta ja valokuidun tiedonsiirtokyvyn olevan lähes rajaton. Siikaverkon rahoitustarve on niin suuri, että se edellyttää huolellista arviota liiketoimintasuunnitelmasta, sen perusteista ja kunnan rahoitus-/takausriskeistä. Tämän vuoksi ja asian käsittelyn helpottamiseksi kunnanjohtaja on tilannut rahoituskonsultoinnin Kuntarahoitus Oy:n omistamalta Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:ltä. Selvitys valmistuu mennessä tavoitteena, että se voidaan toimittaa kunnanhallituksen käyttöön jo edellisenä perjantaina. Kunnanvaltuuston seminaarissa hanketta käytiin läpi toimitusjohtaja Merja Louetin, seutujohtaja Hannu Saarisen ja yritysasimies Markku Pietikäisen esitysten pohjalta. Päätösehdotus (kj.): Kunnanhallitus tutustuu Inspira Oy:n laatimaan selvitykseen ja käytettävissä oleviin vaihtoehtoihin hankkeen organisoinnissa ja rahoituksessa. Hankkeesta tehdään myös päätöksen vaikutusten ennakkoarvio mm. elinvoimakysymyksenä. Kunnanhallitus katsoo, että jatkoselvityksiä tulee tehdä. Mm. selvitetään, onko kyläverkko-yhtiöllä mahdollisuus toimia väliyhtiönä. Rahoitusjärjestelyissä ensisijaisena nähdään takausvaihtoehto. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Merkitään, että Kaisa Louet-Similä poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo Kunnanhallitus Rahoitukseen ja organisointiin liittyviä vaihtoehtoja on edelleen selvitetty ottaen huomioon myös uuden kuntalain vaikutukset kunnan konsernitaseeseen ja konsernin tunnuslukujen merkityksen ns. erityisen vaikeassa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyyn joutumisessa.

3 Uuden kuntalain 129 :n mukaan (tulee voimaan ) kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, jos yhteisö kuuluu kuntakonserniin tai se on kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä määräysvallassa. Kunta voi kuitenkin myöntää takauksen tai muun vakuuden, jos se perustuu lain perusteella hyväksyttyyn tukiohjelmaan tai yksittäiseen tukeen tai liittyy yhteisölle tai säätiölle annettuun palveluvelvoitteeseen. Laajakaistarakentamisen tuki on tällainen poikkeus. Kunnan on lisäksi otettava huomioon, mitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklassa säädetään. Valtiontukiehtojen mukaan korkotason tulee olla markkinaehtoinen ja tuki-intensiteettirajoitus huomioon ottaen vähintään 3,3 %. Hankkeen kuntarahoituksen merkitsemästä taloudellisesta riskistä: Liiketoimintasuunnitelman arvioinnissa Inspira on todennut, että hankkeen kassavirta juuri ja juuri riittää lainan hoitoon. Kriittisiä kysymyksiä kannattavuuden kannalta ovat liittymien määrän toteutuminen ja investoinnin kustannusten pysyminen suunnitellussa. Tavoitteena on 50 %:n kattavuus potentiaalisista liittyjätalouksista. Määrän jääminen 40 %:iin merkitsisi lainanhoitokyvyn huomattavaa vaikeutumista, samoin jos investointikustannukset ylittäisivät arvion yli 5 %:lla. Toteutetun I vaiheen investointikustannukset olivat 11 % arvioitua pienemmät ja myös tavoitetta asiakasmäärän suhteen voidaan pitää realistisena. Kunnan suora lainarahoitus ja myös tytäryhtiön lainat näkyvät kuntakonsernin taseessa ja tunnusluvuissa, joiden perusteella määräytyy uuden kuntalain mukaisesti mm. se, milloin kunnan talous on ns. kriisikuntatilassa, mistä seuraa selvittelymenettelyyn joutuminen. Siikaverkko II vaiheen rahoitus esitetyllä tavalla heikentäisi konsernitaseen tunnuslukuja velkamäärän ja suhteellisen velkaantuneisuuden osalta merkittävästi, mutta ei vaikuttaisi kunnan tuloskehitykseen muutoin kuin siinä tapauksessa, että kunnan rahoitusriski realisoituisi. Selvää on, että kuntakonsernin vastuiden kasvaessa riittävän ja poistot reilusti kattavan vuosikatteen tärkeys on entistäkin suurempi.

4 Rahoitusriskin arvioinnissa keskeinen merkitys on myös käytettävissä olevilla vastavakuuksilla. Näistä todetaan, että vakuusarvo perustuu lähinnä liiketoiminnan kassavirtaan ja on siten toiminnan alkuvaiheessa heikko vahvistuen menestyksekkään toiminnan myötä. Kunnalla on I vaiheen osalta vastavakuutena yrityskiinnitys liiketoimintaan ja omaisuuteen ja samaa vakuusmuotoa käytettäisiin myös II vaiheen rahoituksessa. Vaihtoehtoisena järjestelyinä on selvitetty myös ns. väliyhtiömallia, jossa kunnan 100 %:sti omistama ja takaama yhtiö myöntää lainat osuuskunnalle ja kyläverkkoyhtiölle. Tällä ei kuitenkaan olisi vaikutusta konsernitaseen tunnuslukuihin ja kunnan riski olisi sama kuin jos rahoitustarpeet hoidettaisiin kunnan suoralla lainoituksella. Kuntakonsernissa tytäryhtiöiden määrää ei ole mielekästä lisätä ellei siihen liity selvää lisäarvoa. Järjestely, että Siikalatvan Kyläverkoy Oy toimisi samalla myös ns. väliyhtiönä Siikaverkko Osuuskunnan rahoituksessa, on teoriassa mahdollista, mutta siihen nähdään liittyvän tunnistamattomia epävarmuustekijöitä ja Inspira katsoo, että erillinen väliyhtiö olisi selkeämpi eikä suosita näiden roolien yhdistämistä. Menettelyssä, että kunta takaisi Siikaverkko Osuuskunnan hankkimat lainat Osuuskunnan rahoituskustannukset nousisivat liian korkeiksi markkinaehtoisen takausprovisiovaatimuksen ja markkinakoron yhteisvaikutuksena. Selkein ja laajakaistatuen edellytykset ja toisaalta rahoituskustannusten minimointitarpeen huomioonottava järjestely olisi jäljempänä päätösehdotuksessa esitetty menettely. Päätösehdotus (kj.): Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että 1) Kunta myöntää Siikaverkko Osuuskunnalle pitäaikaisen 20 v. lainan, jonka korkotaso on valtiontukisäädösten edellyttämä vähimmäistaso, nyt lähtötilanteessa 3,3 %. Lainan määrä on ,00 euroa. 2) Kunta antaa omavelkaisen takauksen Siikalatvan Kyläverkot Oy:n rahalaitoksilta hankittavalle ja korkotasoltaan kuntien pitkäaikaisen lainarahoituksen hintaa vastaavalle ,00 euron määräiselle pitkäaikaiselle lainalle. Takausprovisio on 1,0 % vuodessa jäljellä olevalle pääomalle. 3) Kunta ostaa Siikaverkko Osuuskunnalta Siikalatvan Kyläverkot Oy:n osakekannasta 51 %, eli 51 x 25,00, yhteensä 1 270,00 euroa.

5 4) Kunta myöntää Siikaverkko Osuuskunnalle ,00 euron rakentamisaikaisen lainan. Laina-aika 3 vuotta. Vuotuinen korko 3,3%. 5) Kunta myöntää Siikalatvan Kyläverkot Oy:n rakentamisaikaiselle, enintään ,00 euron määräiselle lainalle kunnan omavelkaisen takauksen. Takausprovisio on 1,0 % vuodessa jäljellä olevalle pääomalle. 6) Kunta edellyttää vastavakuutena saavansa Siikalatvan Kyläverkot Oy:n liiketoimintaan ja omaisuuteen takausmääräriä vastaavat yrityskiinnitykset parhaalla etuoikeudella. 7) Kunta edellyttää vastavakuutena saavansa Siikaverkko Osuuskunnan liiketoimintaan ja omaisuuteen lainamääriä vastaavan yrityskiinnityksen heti kunnan aikaisemmin kiinnittämien panttikirjojen jälkeen. 8) Kunnanhallitus valtuutetaan päättämään lainojen ja takausten yksityiskohdista. 9) Kunta myöntää aikaisemman kuntasitoumuksen toteuttamiseksi enintään :n suuruisen avustuksen, josta puolet maksetaan v ja toinen puoli maksetaan v Vuoden 2015 maksuosuus esitetään lisämäärärahana vuoden 2015 muutostalousarvioon. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Merkitään, että Ira Toppinen katsoi itsensä esteelliseksi (yhteisöjäävi) ja poistui asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Tämän asian pöytäkirjantarkastajaksi valittiin Kaarina Forsström. Todetaan, että ennen tämän asian varsinaista käsittelyä Timo Hänninen Pohjois-Pohjanmaan liitosta ja Merja Louet Siikaverkko Osuuskunnasta kutsuttuina asiantuntijoina esittelivät hanketta. Kunnanvaltuusto Päätös: Keskustelun aikana valtuutettu Aaro Vikki valtuutettu Matti Hillin ja

6 valtuutettu Sirpa Leinosen kannattamana esitti, että Siikaverkko IIhanketta siirretään kahdella vuodella ja katsotaan asiaa sitten uudelleen. Keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty asian käsittelyn pohjana olevasta kunnanhallituksen päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, joten asiasta tulee äänestää. Puheenjohtaja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen siten, että ne jotka kannattavat kunnanhallituksen ehdotusta vastaavat "JAA" ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Vikin ehdotusta vastaavat "EI". Suoritetussa äänestyksessä annettiin 18 JAA-ääntä ja 5 EI-ääntä (läsnä 23 valtuutettua). Puheenjohtaja ilmoitti äänestyksen tuloksen ja totesi, että äänin 18-5 kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnanhallituksen ehdotuksen kunnanvaltuuston päätökseksi. Kun päätös oli tehty valtuutettu Seppo Kallio valtuutettu Juhani Kinnusen kannattamana esitti jätettäväksi käsiteltyyn asiaan kunnanhallitukselle osoitettavan seuraavanlaisen toivomusponnen: Edellytetään, että Siikaverkko Osuuskunta tuo valokuituyhteyden jokaiseen asuntoon samalla liittymähinnalla asuinpaikasta riippumatta. Valtuutettu Timo Hakkarainen valtuutettu Alpo Laakon kannattamana esitti, että valtuutettu Kallion esittämää toivomuspontta ei hyväksytä. Puheenjohtaja totesi, että on tullut kannatettu esitys siitä, että toivomuspontta ei hyväksytä, joten asiasta tulee äänestää. Puheenjohtaja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen siten, että ne, jotka kannattavat liitettäväksi valtuuston päätökseen valtuutettu Kallion esittämän toivomusponnen vastaavat "JAA" ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Hakkaraisen esitystä, että esitettyä toivomuspontta ei hyväksytä, vastaavat "EI". Suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 JAA-ääntä ja 16 EI-ääntä yhden äänestäessä tyhjää (läsnä 23 valtuutettua). Puheenjohtaja ilmoitti äänestyksen tuloksen ja totesi, että äänin 16-6 kunnanvaltuusto ei hyväksynyt liitettäväksi kunnanvaltuuston päätökseen esitystä kunnanhallitukselle osoitetusta toivomusponnesta. Merkitään, että valtuutettu Ira Toppinen katsoi itsensä esteelliseksi

7 eikä osallistunut asian käsittelyyn (yhteisöjäävi).