Valtuusto Sivu 1 / 49

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 1 / 49 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: [email protected] tai Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 3 Vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman 4 hyväksyminen (osittain pöydälle ) Vuoden 2014 lokakuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat 5 toimenpiteet 5 Kaupunginhallituksen ja sen jaostojen vaali 14 6 Valtuustokysymys vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja 20 kotona asumista turvaavista toimintaprosesseista (Pöydälle ) 7 Valtuustokysymys palkkatukityöstä ja 28 oppisopimuskoulutuksesta 8 Valtuustoaloite moottoriteiden bulevardisoinnin 34 selvittämisestä (Pöydälle 8.9., ja , ja ) 9 Valtuustoaloite perhepäivähoidon kehittämisestä (Pöydälle ) 10 Valtuustoaloite toimenpiteistä roskaamisen vähentämiseksi 47 Espoo Markus Torkki puheenjohtaja

2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto Sivu 2 / 49 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B

3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto Sivu 3 / 49 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan SDP / Vihr.

4 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 4 / / / Vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh [email protected] Selostus Valtuusto päättää vuoden 2015 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta Kokouksessa jätettyjen toivomusten käsittely jätetään pöydälle valtuuston kokoukseen

5 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 5 / / /2014 Kaupunginhallitus Vuoden 2014 lokakuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh Pekka Heikkinen, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto 1 merkitsee vuoden 2014 lokakuun kuukausiraportin tiedoksi, 2 hyväksyy poikkeamat seuraavien tulostavoitteiden toteutumisessa: Resurssit ja johtaminen: - Kaupungin tuottavuus paranee vähintään 1 % (konserniesikunta). - Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen (konserniesikunta). - Omistajapolitiikka, konserniohjeet ja muut konserniin liittyvät pääohjeistukset ovat käytössä (konserniesikunta). - Kaupungin sisäiset roolit ja vastuut tukevat omistajapolitiikkaa ja konserniohjausta (konserniesikunta). - Tuottavuus paranee vähintään 1 % (sosiaali- ja terveystoimi). - Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen (sosiaali- ja terveystoimi). Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys: - Espoon elinkeino-ohjelma on laadittu yhdessä keskeisten sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa (konserniesikunta). Liikelaitokset: - Tilakeskus: Liikelaitoksen vuoden 2014 tulostavoite on 7,6 milj. euroa ylijäämäinen tulos. - Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos: Liikelaitoksen tulos on positiivinen. 3 hyväksyy seuraavat määrärahojen ja tuloarvioiden muutokset: - 24 Vanhusten palvelut, määrärahan lisäys euroa - 25 Terveyspalvelut, määrärahan lisäys euroa

6 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 6 / Perhe- ja sosiaalipalvelut, määrärahan lisäys euroa - 29 Esikunta, määrärahan vähennys euroa - 45 Rakennuslautakunta, tuloarvion lisäys euroa - 92 Maa-alueet, määrärahan lisäys euroa - 92 Maa-alueet, tuloarvion vähennys euroa - Tilakeskus, tilakeskus tulostavoitteen alentaminen euroon - Tapiolan taseyksikkö, tuloarvion vähennys euroa 4 merkitsee tarkastuslautakunnan lausunnon kuukausiraportista tiedoksi. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Vuoden 2014 lokakuun kuukausiraportti 2 Tulostavoitteiden toteutumistiedot Tarkastuslautakunnan lausunto Poikkeamat talousarviossa ja tulostavoitteissa tuodaan valtuuston käsittelyyn talousarviovuoden aikana ja lokakuun kuukausiraportin yhteydessä. Esitetyt muutokset ja poikkeamat perustuvat toimialojen ennusteisiin ja esityksiin. Tilinpäätöksen ennakkotieto tuodaan valtuustolle tiedoksi alkuvuodesta, jonka yhteydessä raportoidaan mahdolliset muutokset lokakuun kuukausiraportissa esitettyihin ennusteisiin ja poikkeamiin. 1 Merkittävimmät muutokset Seurantaraportti I:een (31.7. tilanne) Valtuusto käsitteli syyskuussa Seurantaraportti I:n (heinäkuun lopun tilanne), jonka jälkeen kaupungin vuosikate- ja tulosennuste ovat tarkentuneet. Tämän hetken arvion mukaan vuosikate ja tilikauden tulosennuste ovat lähes 30 milj. euroa parempi kuin heinäkuun lopun tilanteessa. Merkittävimmät tulosta parantavat tekijät, joiden ennuste on muuttunut seuraavasti: - maanmyyntivoittojen ennusteen parantuminen 5,7 milj. eurolla, - verotuloennusteen parantuminen 6 milj. eurolla, - rahoitustuottoennusteen parantuminen 12,6 milj. eurolla, - henkilöstökulujen ennusteen parantuminen 10 milj. eurolla. Maanmyyntivoittoja arvioidaan kertyvän yhteensä 19,7 milj. euroa, mikä on 5,7 milj. euroa enemmän, kuin heinäkuun lopun arvio. Arvio perustuu loppuvuodelle sovittuihin kauppoihin. Huomioitavaa on, että Seurantaraportti I:n yhteydessä valtuusto pienensi maanmyyntituloarviota 24 milj. eurosta 14 milj. euroon.

7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 7 / 49 Verotuloja arvioidaan kertyvän tänä vuonna noin 1 328,6 milj. euroa, joten verotuloarvio jää vajaaksi n. 8 milj. euroa. Ennuste on kuitenkin 6 milj. euroa parempi, kuin heinäkuun lopun tilanteessa. Rahoitustuottojen ennuste on n. 54 milj. euroa, mikä on n. 12,6 milj. euroa parempi kuin heinäkuun tilanteessa. Rahoitustuotot johtuvat suotuisasta markkinakehityksestä, mutta erityisesti talousarvioon merkitystä 40 milj. euron rahaston purusta. Peruspalveluiden kehittämisrahaston purku kohdistui pääosin valtioiden lainoihin. Nämä sijoitukset ovat olleet kauimmin salkussa, joten tältä osin realisoitunut tuotto on ollut ennakoitua suurempaa. Henkilöstökuluissa määrärahoja ennustetaan säästyvän, sillä niihin on käyttösuunnitelmassa varattu selvästi enemmän määrärahaa kuin mihin nykyinen henkilöstömäärä ja palkkakehitys johtavat. Merkittävimmät tulosta heikentävät tekijät, joiden ennuste on muuttunut: - palvelujen ostojen ylityksen kasvaminen 5 milj. eurolla, - avustusten ylityksen kasvaminen 2 milj. eurolla. Ylitykset kohdistuvat alkuvuoden mukaisesti edelleen erikoissairaanhoitoon ja toimeentulotukeen. 2 Lokakuun kuukausiraportti Kaupungin vuosikate- ja tulosennuste Toimialojen lokakuun lopun ennusteen mukaan kaupungin vuosikate tulee olemaan 87,9 milj. euroa ja tilikauden tulos 24,2 milj. euroa alijäämäinen. Vuosikate on toteutumassa n. 5,7 milj. euroa ja tulos n.7,7 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempana. Näin ollen alkuperäinen talousarvio on toteutumassa varsin hyvin, vaikka vuoden mittaan on tehty melko suuria talousarviomuutoksia. Vaihtelut toimialojen talousarvion toteutumisessa ovat tosin olleet merkittäviä. Tuloksen muodostumisessa on toki joitakin riskitekijöitä mm. maanmyyntiin liittyen, mutta toisaalta joitakin tulo- ja menoeriä on ennusteissa arvioitu siten, että lopullinen koko kaupungin vuosikate ja tulos saattavat kohota hieman nykyistä arviota paremmaksi. Huomioitavaa on kuitenkin se, että tulosta on parantanut rahoitustuottojen ennakoitua parempi kertyminen. Varsinainen toimintakate (toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista) on toteutumassa 8 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikompana. Syynä siihen ovat lähinnä erikoissairaanhoito ja toimeentulotuki, jotka ovat kasvaneet merkittävästi viime vuodesta.

8 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 8 / 49 Verorahoitus Lokakuun loppuun mennessä verotuloja on tilitetty yhteensä 1 187,5 milj. euroa, mikä on 38,9 milj. euroa (3,4 %) enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Ansiotulojen kunnallisveroja on tilitetty 1 041,3 milj. euroa, eli 25,3 milj. euroa (2,5 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteisöveroa on tilitetty 105,1 milj. euroa, mikä on 11,1 milj. euroa (11,8 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Arvion mukaan verotuloja kertyy noin 1 328,6 milj. euroa, joten verotuloarvio jää vajaaksi noin 8 milj. euroa. Verotulojen kasvu tälle vuodelle tulee olemaan ainoastaan n. 1,6 %. Marraskuussa valmistuu verovuoden 2013 verotus ja tilityksessä oikaistaan kyseisen verovuoden verotus. Espoon osalta oikaisu on -21,2 milj. euroa. Joulukuussa oikaistaan kuluvan vuoden verotus ja mm. kuntaryhmän ja kuntien omat jako-osuudet tarkistetaan. Ennakkotietojen mukaan kuntaryhmän jako-osuus olisi pienenemässä ja Espoon osalta oikaisu olisi negatiivinen. Valtionosuuspäätösten mukaan Espoon valtion-osuudet ovat kuluvalle vuodelle 29,4 milj. euroa. Tämä on noin 2 milj. euroa vähemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Toimintatuotot ja -kulut Ulkoisia toimintatuloja tulee ennusteen mukaan kertymään 267 milj. euroa, joka on 4,2 % eli 11,7 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lokakuun loppuun mennessä toimintatuottoja on kertynyt vain 178 milj. euroa, joten tuottokertymä painottuu loppuvuodelle, suurelta osin maakauppojen takia. Maksutuottojen ennuste on 108,6 milj. euroa ja se tulee toteutumaan n. 1,5 milj. euroa pienempänä kuin viime vuonna. Myös myyntituottojen ennuste 58,5 milj. euroa on jäämässä n. 4 milj. euroa viime vuodesta. Muut tuotot 38,5 milj. euroa ovat toteutumassa 10 milj. euroa pienempinä kuin viime vuonna. Maksutuotot ovat mm. asiakas- ja palvelumaksuja sekä maankäyttömaksuja. Myyntituotot sisältävät pääosin tuloja muilta julkisyhteisöiltä, urakka- ja laskutustyöstä sekä rakennuspalveluista. Muut tuotot sisältävät mm. maanmyyntivoitot. Ulkoiset toimintamenot tulevat toimialojen ennusteiden mukaan olemaan n milj. euroa ja ne ovat kasvaneet hieman viime vuotta maltillisemmin. Kokonaiskasvu on n. 4,8 %. Toimintamenojen tiliryhmissä on kuitenkin merkittäviä eroja, sillä henkilöstökulujen kasvun arvioidaan olevan tälle vuodelle n. 3,3 % kun vastaavasti sekä palveluiden ostot että avustukset ovat kasvamassa yli 6 % viime vuodesta. Tähän vaikuttavat

9 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 9 / 49 erityisesti erikoissairaanhoidon kustannukset ja toimeentulotukiavustukset, joihin on vuoden aikana lisätty merkittävästi määrärahaa ja joiden käyttö on edelleen ylittämässä talousarvion loppuvuoden osalta. Ulkoisten toimintatulojen toteutuessa pienempänä kuin viime vuonna ja verotulojen kasvaessa ainoastaan 1,6 %, on toimintamenojen lähes 5 %:n kasvu edelleen liian suuri. Tämä aiheuttaa tulojen ja menojen vakavan epätasapainon. Henkilöstö Henkilöstömittareiden perusteella, kaupungin asukas- ja asiakasmäärän kasvaessa, henkilöstön työn tuottavuus on parantunut. Kaupungin henkilöstömäärä oli lokakuun lopussa henkilöä. Vuotta aikaisemmin henkilöstömäärä oli Henkilöstömäärän kasvu on tasaantunut huomattavasti kesästä ja alkusyksystä. Vuoden aikana tapahtuneesta henkilöstömäärän kasvusta lähes kaikki on kohdentunut sosiaali- ja terveystoimeen. Palveluliiketoimen henkilöstömäärä on laskenut vuoden aikana selvästi. Työpanosta ei ole siirretty omalta henkilöstöltä vuokratyövoimalla korvattavaksi, sillä vuokratyövoimakustannukset laskivat vuoden takaisesta lähes 11 prosenttia. Myös henkilöstön ylitöiden määrä on vuoden kuluessa laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaolojen määrä on jatkanut laskuaan, tosin hitaammin kuin aiemmin. Palkkasumman kasvu oli lokakuussa 2,5 %, mikä on alle vastaavan ajankohdan kasvun edellisvuotena. Avointen työpaikkojen määrän lasku jatkui ja osaavan työvoiman saanti työvoimapula-aloille keskimäärin parani. Investoinnit Muutetussa talousarviossa investointeihin on varattu 395,4 milj. euroa, mutta investointimenojen toteuma lokakuun lopussa oli vain 230,4 milj. euroa. Kuluvan vuoden toteumakertymän ja tiedossa olevien siirtymien perusteella voidaan investointien kokonaismääräksi arvioida korkeintaan 302 milj. euroa. Vuodenvaihteen yli jatkuvien kunnallistekniikan ja talonrakennushankkeiden eteneminen ja ensi vuodelle siirtyvien määrärahojen summa tarkentuu vuoden loppua kohden. Varsinkin tilahankkeissa on suuria projekteja, joiden aloittaminen on viivästynyt ja osa vuodelle 2014 varatuista määrärahoista siirtyy vuodelle Espoo-tarinan toteutuminen Espoo-tarinassa on vuodelle 2014 asetettu yhteensä 30 tulostavoitetta, joista 7 tulostavoitteen osalta arvioidaan, ettei tavoitteeseen tulla täysin

10 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 10 / 49 pääsemään loppuvuoden aikana tai tavoite toteutuu aikataulustaan myöhässä. Suurin osa tulostavoitteiden poikkeamista koskee johtaminen ja resurssit -näkökulmaa. Kolmen tulostavoitteen osalta arviointikriteerit on määritelty siten, että tavoitteen toteutumistieto on arvioitavissa vasta tilinpäätöksen ennakkotiedon yhteydessä. 4 Talousarvion muutosehdotukset ICT-määrärahojen kohdentaminen Tietohallinnon johtoryhmä on kokouksessaan esittänyt määrärahan kohdentamista palvelusetelien ja ostopalvelujen sähköistämisen edellyttämien tietojärjestelmäratkaisujen (PSOP) kehittämiseen sekä rakennus- ja kiinteistötietojen käsittelyn uudistamiseen. PSOP-projektissa toteutetaan tietojärjestelmäratkaisu, joka mahdollistaa kunnan yksityisiltä palveluntuottajilta joko palvelusetelillä tai ostopalveluna hankkimien palvelujen kokonaisprosessin sähköistämisen ja osittaisen automatisoinnin. Tavoitetila huomioi asiakkaan aktiivisena toimijana ja sähköisten asiointipalvelujen käyttäjänä sekä yksityisten palveluntuottajien sujuvaa ja tehokasta palvelutuotantoa koskevat tarpeet. Espoon rakennus- ja kiinteistötunnuksia käsitteleviin tietojärjestelmiin tehdään valtakunnallisen pysyvän rakennustunnuksen ja uuden kiinteistötunnuksen käytöönoton vaatimat muutokset. Sosiaali- ja terveystoimi Toimialan tulojen arvioidaan toteutuvan suunnitellusti. Toimialan menojen arvioidaan ylittyvän noin 5,1 milj. eurolla. Vanhusten palveluissa ylitykseksi ennakoidaan 0,8 milj. euroa. Espoon uuden sairaalan ICT- investointien menojen kirjaamisohje aiheuttaa ylityksen. Kyse on teknisestä ylityksestä, kun em. ICT-menot kirjataan käyttötalouden kautta investointiosaan. Terveyspalveluissa määrärahojen arvioidaan ylittyvän noin 4,9 milj. eurolla. Hus erikoissairaanhoidon menot ylittyvät noin 4,5 milj. eurolla ja sisäiset erät noin 0,3 milj. eurolla. Perhe- ja sosiaalipalvelujen menojen ennakoidaan ylittyvän työmarkkinatuen kuntaosuudessa, toimeentulotuessa ja kuljetuspalvelutuessa yhteensä noin 0,4 milj. eurolla. Esikunnasta säästynee ICT- hankinnoista ja henkilöstökuluista yhteensä noin 1 milj. euroa. Esikunnan käyttötalousmäärärahoihin on varattu hyvinvointipalvelujen verkkoneuvontapalvelu -järjestelmän hankintaan euroa, joka esitetään investointina siirrettäväksi tehtäväalueelle 912 Aineettomat hyödykkeet. Tehtäväalueelle 952 Koneet ja kalusto on varattu suun terveydenhuollon investointeihin yhteensä euroa, joista esitetään tarkentuneen kirjausohjeen perusteella siirrettäväksi käyttötalousmenoksi katsottava osa euroa terveyspalvelujen tulosyksikköön.

11 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 11 / 49 Rakennuslautakunta Rakennuslautakunnan muutettu tuloarvio on 4,302 milj. euroa. Tuloja on kertynyt 5,458 milj. euroa. Tulojen arvioidaan ylittyvän 1,2 milj. euroa muutettuun talousarvioon verrattuna. Tulot kertyvät pääosin ulkoisista maksutuloista. Tulokertymään vaikuttaa rakennustoiminnan vilkkaus sekä suurten hankkeiden määrä. Kasvu aiheutuu viime vuoden suurista hankkeista, mm. Espoon sairaala -hankkeesta, joista osa laskutettiin vuoden 2014 puolella sekä vuoden 2013 kesäkuun alusta voimaan tulleesta taksasta, jossa lupamaksuja korotettiin pääkaupunkiseudun kuntien tasolle. 92 Maa-alueet Maanhankintaan on muutetussa talousarviossa varattu 56,42 milj. euroa. Maanhankintojen on lokakuun loppuun mennessä käytetty 53,9 milj. euroa. Jäljellä oleva määräraha 2,5 milj. euroa on maankäyttösopimuksin ja ostopäätöksin sidottu. Tämän vuoden loppuun asti voimassa oleva yksityisille maanomistajille suunnattu vapautus myyntivoiton verosta on lisännyt tarjontaa ja useita neuvotteluja on vielä vireillä. Jotta tilanne voidaan maanhankinnassa hyödyntää, maanhankintarahaa tarvitaan lisää 3 milj. euroa. Maanmyynnissä hankintamenon osuus kirjataan investointituloksi ja myyntivoitto käyttötaloustuloksi. Talousarviossa hankintamenon tulotavoitteeksi on määritelty 1,1 milj. euroa. Tänä vuonna luovutettavilla kohteilla hankintamenot ovat noin 0,25 milj. euroa. Talousarvion tulotavoitetta ei saavuteta. Tilakeskus-liikelaitos Liikelaitoksen tulostavoite on 7,6 milj. euroa. Ennustetaan, että liikelaitoksen tulostavoite ei toteudu ja tulokseksi muodostuu 5,3 milj. euroa. Pääasiallinen syy ennustettuun tulostavoitteen alittumiselle on kertaluonteisten poistojen toteutuminen 0,7 milj. euroa yli budjetin ja vuosikorjausten ennustettu toteutuminen 1,7 milj. euroa yli vuosikorjausten budjetin ja vuosikorjauksiin käytettävien vahinkokorvausten yhteissumman. Tapiolan taseyksikkö Talousarvion maanmyyntivoitot eivät täysin toteudu, koska yksi suunnitelluista kaupoista raukesi. Tuloutuskelpoisia sopimuskorvauksia ja vuokratuottoja on sen sijaan kertynyt 1,8 milj. euroa talousarviota paremmin. Talousarvion tuottojen arvioidaan alittuvan 1,8 milj. euroa. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

12 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 12 / 49 Kaupunginhallitus siirtää - omaisuuslajilta 91 aineettomat hyödykkeet yleishallinto euroa kustannuspaikalle Sosiaali- ja terveystoimi sekä euroa kustannuspaikalle Muut tekniset ja ympäristöpalvelut, - Ta-kohdalta tulosyksikkö 29 Soten esikunta euroa tehtäväalueelle 912 Aineettomat hyödykkeet sekä ta-kohdalta 952 Koneet ja kalusto euroa tulosyksikköön 25 Terveyspalvelut. - Hankkeista Yleiset tiet (941 -AA) 1,3 milj. euroa hankkeille Liikenneväylien perusparantaminen (941 -AE) ja 0,55 milj. euroa hankkeille Pääkadut (941 -AB). Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 merkitsee vuoden 2014 lokakuun kuukausiraportin tiedoksi 2 hyväksyy poikkeamat seuraavien tulostavoitteiden toteutumisessa: Resurssit ja johtaminen: - Kaupungin tuottavuus paranee vähintään 1 % (konserniesikunta). - Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen (konserniesikunta). - Omistajapolitiikka, konserniohjeet ja muut konserniin liittyvät pääohjeistukset ovat käytössä (konserniesikunta). - Kaupungin sisäiset roolit ja vastuut tukevat omistajapolitiikkaa ja konserniohjausta (konserniesikunta). - Tuottavuus paranee vähintään 1 % (sosiaali- ja terveystoimi). - Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen (sosiaali- ja terveystoimi). Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys: - Espoon elinkeino-ohjelma on laadittu yhdessä keskeisten sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa (konserniesikunta). Liikelaitokset: - Tilakeskus: Liikelaitoksen vuoden 2014 tulostavoite on 7,6 milj. euroa ylijäämäinen tulos - Espoo Kaupunkitekniikka liikelaitos: Liikelaitoksen tulos on positiivinen 3 hyväksyy seuraavat määrärahojen ja tuloarvioiden muutokset: - 24 Vanhusten palvelut, määrärahan lisäys euroa - 25 Terveyspalvelut, määrärahan lisäys euroa - 27 Perhe- ja sosiaalipalvelut, määrärahan lisäys euroa - 29 Esikunta, määrärahan vähennys euroa

13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 13 / Rakennuslautakunta, tuloarvion lisäys euroa - 92 Maa-alueet, määrärahan lisäys euroa - 92 Maa-alueet, tuloarvion vähennys euroa - Tilakeskus, tilakeskus tulostavoitteen alentaminen euroon - Tapiolan taseyksikkö, tuloarvion vähennys euroa 4 merkitsee tarkastuslautakunnan lausunnon kuukausiraportista tiedoksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

14 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 14 / / /2012 Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen ja sen jaostojen vaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto 1 valitsee toimikaudeksi kaupunginhallitukseen viisitoista (15) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Ville Lehtola (Kok.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Jan Holst (Kok.) Pia Kauma (Kok.) Saija Äikäs (Kok.) Laura Kiijärvi (Kok.) Jaana Jalonen (Kok.) Mia Laiho (Kok.) Kirsi Åkerlund (Kok.) Ari Konttas (Kok.) Pertti Järvenpää (KD) Tiina Elo (Vihr.) Mari Nevalainen (Vihr.) Saara Hyrkkö (Vihr.) Jyrki Myllärniemi (Vihr.) (SDP) (SDP) (SDP) (SDP) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.) Jonna Löflund (PerusS&Sit.) Kurt Byman (PerusS&Sit.) Seppo Huhta (PerusS&Sit.) Christina Gestrin (SFP) Katarina Hellsten- Palomäki (SFP) Stig Kankkonen (SFP) Mikael Eriksson (SFP) Mikko Hintsala (Kesk.) Tiina Ahlfors (Vas.) sekä puheenjohtajaksi Ari Konttaksen (Kok.), ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Tiina Elon (Vihr.), toiseksi varapuheenjohtajaksi (SDP) ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi Teemu Lahtisen (PerusS&Sit.),

15 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 15 / 49 2 valitsee konsernijaostoon toimikaudeksi yhdeksän (9) jäsentä ja heille varajäsenet seuraavasti: Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Ville Lehtola (Kok.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Jan Holst (Kok.) Jaana Jalonen (Kok.) Saija Äikäs (Kok.) Mia Laiho (Kok.) Laura Kiijärvi (Kok.) Saara Hyrkkö (Vihr.) Jyrki Myllärniemi (Vihr.) (SDP) (SDP) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.) Kurt Byman (PerusS&Sit.) Stig Kankkonen (SFP) Katarina Hellsten- Palomäki (SFP) Tiina Ahlfors (Vas.) Pertti Järvenpää (KD) sekä puheenjohtajaksi Teemu Lahtisen (PerusS&Sit.) ja varapuheenjohtajaksi Jouni J. Särkijärven (Kok.), 3 valitsee elinkeino- ja kilpailukykyjaostoon toimikaudeksi yhdeksän (9) jäsentä ja heille varajäsenet seuraavasti: Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Jan Holst (Kok.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Ari Konttas (Kok.) Ville Lehtola (Kok.) Kirsi Åkerlund (Kok.) Mia Laiho (Kok.) Saija Äikäs (Kok.) Jaana Jalonen (Kok.) Mari Nevalainen (Vihr.) Jyrki Myllärniemi (Vihr.) (SDP) (SDP) Jonna Löflund (PerusS&Sit.) Seppo Hyhta (PerusS&Sit.) Christina Gestrin (SFP) Mikael Eriksson (SFP) Mikko Hintsala (Kesk.) Tiina Ahlfors (Vas.) sekä puheenjohtajaksi Ari Konttaksen (Kok.) ja varapuheenjohtajaksi (SDP) 4 valitsee tila- ja asuntojaostoon toimikaudeksi yhdeksän (9) jäsentä ja heille varajäsenet seuraavasti: Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Ville Lehtola (Kok.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Jan Holst (Kok.) Laura Kiijärvi (Kok.) Mia Laiho (Kok.) Tiina Elo (Vihr.) Mari Nevalainen (Vihr.) Jyrki Myllärniemi (Vihr.) Saara Hyrkkö (Vihr.)

16 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 16 / 49 (SDP) (SDP) Jonna Löflund (PerusS&Sit.) Seppo Huhta (PerusS&Sit.) Pertti Järvenpää (KD) Mikko Hintsala (Kesk.) sekä puheenjohtajaksi Tiina Elon (Vihr.) ja varapuheenjohtajaksi Kirsi Åkerlundin (Kok.). Selostus Kaupunginhallituksen johtosäännön 2 :n mukaan kaupunginhallituksessa on viisitoista jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäsenistä puheenjohtajan ja kolme varapuheenjohtajaa. Kuntalain 20 :n mukaan puheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa. Kuntalain 19 :n 1 momentin mukaan kaupunginhallituksen jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Paikkajakotoimikunta on suosittanut kahden vuoden mittaista toimikautta. Vaalikelpoisuus Kuntalain 35 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1 kunnan keskushallinnossa, kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö 2 kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta, eikä 3 henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Henkilöstön edunvalvonnasta ao. kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei ole myöskään henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä.

17 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 17 / 49 Kuntalain 34 :n mukaan vaalikelpoinen valtuustoon ei ole: 1 valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä, 2 kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä, 3 kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön, eikä 4 kuntayhtymän jäsenkunnan valtuuston osalta kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön. Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa oleva on vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos palvelussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa. Kaupunginhallituksen alaisuudessa on konsernijaosto, elinkeino- ja kilpailukykyjaosto sekä tila- ja asuntojaosto. Konsernijaostossa, elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa ja tila- ja asuntojaostossa on kussakin yhdeksän jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jaostojen jäsenet ja varajäsenet sekä jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kaupunginhallituksen puheenjohtajiston tulee olla joko konsernijaoston, elinkeino- ja kilpailukykyjaoston tai tila- ja asuntojaoston jäseniä. Jaostojen puheenjohtajana toimii kaupunginhallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Jaostojen muiden jäsenten tulee olla kaupunginhallituksen jäseniä tai varajäseniä. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee valtuustoa lukuun ottamatta olla vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Lain mukaisen kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten kohdalla. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Kaupunginhallituksessa tulee siten olla naisia ja miehiä vähintään kuusi. Konsernijaostossa, elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa sekä tila- ja asuntojaostossa naisia ja miehiä tulee olla vähintään neljä.

18 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 18 / 49 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 valitsee toimikaudeksi kaupunginhallitukseen viisitoista (15) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Ville Lehtola (Kok.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Jan Holst (Kok.) Pia Kauma (Kok.) Saija Äikäs (Kok.) Laura Kiijärvi (Kok.) Jaana Jalonen (Kok.) Mia Laiho (Kok.) Kirsi Åkerlund (Kok.) Ari Konttas (Kok.) Pertti Järvenpää (KD) Tiina Elo (Vihr.) Mari Nevalainen (Vihr.) Saara Hyrkkö (Vihr.) Jyrki Myllärniemi (Vihr.) (SDP) (SDP) (SDP) (SDP) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.) Jonna Löflund (PerusS&Sit.) Kurt Byman (PerusS&Sit.) Seppo Huhta (PerusS&Sit.) Christina Gestrin (SFP) Katarina Hellsten- Palomäki (SFP) Stig Kankkonen (SFP) Mikael Eriksson (SFP) Mikko Hintsala (Kesk.) Tiina Ahlfors (Vas.) sekä puheenjohtajaksi Ari Konttaksen (Kok.), ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Tiina Elon (Vihr.), toiseksi varapuheenjohtajaksi (SDP) ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi Teemu Lahtisen (PerusS&Sit.) 2 valitsee konsernijaostoon toimikaudeksi yhdeksän (9) jäsentä ja heille varajäsenet seuraavasti: Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Ville Lehtola (Kok.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Jan Holst (Kok.) Jaana Jalonen (Kok.) Saija Äikäs (Kok.) Mia Laiho (Kok.) Laura Kiijärvi (Kok.) Saara Hyrkkö (Vihr.) Jyrki Myllärniemi (Vihr.) (SDP) (SDP) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.) Kurt Byman (PerusS&Sit.)

19 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 19 / 49 Stig Kankkonen (SFP) Katarina Hellsten- Palomäki (SFP) Tiina Ahlfors (Vas.) Pertti Järvenpää (KD) sekä puheenjohtajaksi Teemu Lahtisen (PerusS&Sit.) ja varapuheenjohtajaksi Jouni J. Särkijärven (Kok.) 3 valitsee elinkeino- ja kilpailukykyjaostoon toimikaudeksi yhdeksän (9) jäsentä ja heille varajäsenet seuraavasti: Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Jan Holst (Kok.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Ari Konttas (Kok.) Ville Lehtola (Kok.) Kirsi Åkerlund (Kok.) Mia Laiho (Kok.) Saija Äikäs (Kok.) Jaana Jalonen (Kok.) Mari Nevalainen (Vihr.) Jyrki Myllärniemi (Vihr.) (SDP) (SDP) Jonna Löflund (PerusS&Sit.) Seppo Huhta (PerusS&Sit.) Christina Gestrin (SFP) Mikael Eriksson (SFP) Mikko Hintsala (Kesk.) Tiina Ahlfors (Vas.) sekä puheenjohtajaksi Ari Konttaksen (Kok.) ja varapuheenjohtajaksi (SDP) 4 valitsee tila- ja asuntojaostoon toimikaudeksi yhdeksän (9) jäsentä ja heille varajäsenet seuraavasti: Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Ville Lehtola (Kok.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Jan Holst (Kok.) Laura Kiijärvi (Kok.) Mia Laiho (Kok.) Tiina Elo (Vihr.) Mari Nevalainen (Vihr.) Jyrki Myllärniemi (Vihr.) Saara Hyrkkö (Vihr.) (SDP) (SDP) Jonna Löflund (PerusS&Sit.) Seppo Huhta (PerusS&Sit.) Pertti Järvenpää (KD) Mikko Hintsala (Kesk.) sekä puheenjohtajaksi Tiina Elon (Vihr.) ja varapuheenjohtajaksi Kirsi Åkerlundin (Kok.). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valitut

20 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 20 / / /2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuustokysymys vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja kotona asumista turvaavista toimintaprosesseista (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Rysti, puh Elsa Pasma, puh Jorma Teittinen, puh Mona Hägglund, puh Raija Kasanen, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Arja Juvosen ja 28 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja kotona asumista turvaavista toimintaprosesseista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustokysymys Arja Juvonen ja 28 muuta valtuutettua ja varavaltuutettua viittaavat päivätyssä valtuustokysymyksessään STM:n laatusuosituksen henkilöstömitoituksiin ja Espoon seurantaraportti 1/2014 selvityksen arvioon vanhusten palvelujen vuoden 2014 toimintamenojen noin 2,6 miljoonan euron käyttämättä jäämisestä. Arvioidusta summasta on henkilöstömenojen osuus noin 1,5 miljoonaan euroa, joka on mahdollista vanhusten palveluissa tapahtuneiden merkittävien kehitysprosessien takia. Valtuustokysymyksessä pyydetään vastauksia 1. Espoossa toteutuneeseen vanhustenhoidon henkilöstön määrään a) tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa, b) vuodeosastolla tai pitkäaikaishoivassa, c) kotihoidossa ja d) ostopalveluissa. 2. kysymyksessä kysytään, millaisia uusia toimintaprosesseja Espoossa on kehitetty turvaamaan vanhusten kotona asumista. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM julkaisuja 2013:11, jäljempänä STM 2013) -julkaisussa esitetään suositukset henkilöstön määräksi ja rakenteeksi kotihoidossa, tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskus-sairaaloiden pitkäaikaishoidossa. Laatusuosituksen mukaan henkilöstömitoitukseen lasketaan myös muita kuin hoitajanimikkeellä työskenteleviä henkilöitä. Esitetty suositus

21 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 21 / 49 henkilöstömitoituksesta ei näin ollen ole pelkästään hoitajamitoitus. Laatusuosituksessa käytetään mitoitukseen sisällytettävästä henkilöstöstä termiä hoitotyöntekijä. Hoitotyöntekijöiden ammattinimikkeitä on lukuisia. Henkilöstömitoitukseen laskettavat työntekijät tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa Laatusuosituksen mukaan tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa toimintayksikön henkilöstöön lasketaan mukaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät kuten sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja -kasvattajat, koulutetut kotiavustajat ja kodinhoitajat, geronomit ja kuntoutushenkilökunnasta fysioterapeutit ja toimintaterapeutit sekä lähiesimiehet, kuten osastonhoitajat. Lähiesimiehet ja kuntoutushenkilöstö huomioidaan henkilöstömitoitukseen kuitenkin vain sillä osuudella, kuin he osallistuvat välittömään (asiakaskohtaiseen) hoitotyöhön. Mikäli yksikössä toimii muuta hoitotyöhön osallistuvaa henkilöstöä kuten hoito- tai laitosapulaisia, joilla ei ole sosiaali- tai terveydenhuollon ammatillista peruskoulutusta, tai hoiva-avustajia, heidät sisällytetään henkilöstömitoitukseen vain siltä osin, kun heidän työnsä sisältää asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista, kuten avustamista ruokailussa, peseytymisessä, pukeutumisessa ja wc-käynneillä. Hoito- ja laitosapulaiset tai hoiva-avustajat eivät kuitenkaan voi olla yksin työvuorossa, eivätkä he saa vastata lääkityksistä. Työsuhteessa olevat oppisopimuskoulutettavat lasketaan henkilöstömitoitukseen vasta, kun opinnoista on suoritettuna vähintään kaksi kolmasosaa. Muut sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat voidaan laskea henkilöstömitoitukseen, mikäli heidät on palkattu toimintayksikköön sijaiseksi, kun heillä on opintojen kautta riittävästi hankittua osaamista alan tehtäviin. (STM 2013) Henkilöstömitoitukseen laskettavat työntekijät kotihoidossa Suosituksen mukaan kotihoidon toimintayksikön henkilöstöön lasketaan mukaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät kuten sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja -kasvattajat, koulutetut kotiavustajat ja kodinhoitajat, geronomit ja kuntoutushenkilökunnasta fysioterapeutit ja toimintaterapeutit sekä lähiesimiehet. Lähiesimiehet ja kuntoutushenkilöstö huomioidaan kotihoidon välittömän työajan laskennassa kuitenkin vain sillä osuudella, kun he osallistuvat välittömään (asiakaskohtaiseen) hoitotyöhön. Mikäli kotihoidon toimintayksikössä toimii muuta hoitotyöhön osallistuvaa henkilöstöä kuten hoiva-avustajia, heidät sisällytetään henkilöstömitoitukseen vain siltä osin, kun heidän työnsä sisältää asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista, kuten avustamista ruokailussa, peseytymisessä, pukeutumisessa ja wc-käynneillä tai asiointiapua yhdessä asiakkaan kanssa. Hoiva-avustajat eivät kuitenkaan voi olla yksin työvuorossa kotihoidon toimintayksikössä, eivätkä he saa vastata lääkityksistä. Työsuhteessa olevat oppisopimuskoulutettavat lasketaan henkilöstömitoitukseen vasta, kun opinnoista on suoritettuna

22 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 22 / 49 vähintään kaksi kolmasosaa. Muut sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat voidaan laskea henkilöstömitoitukseen, mikäli heidät on palkattu toimintayksikköön sijaiseksi, kun heillä on opintojen kautta riittävästi hankittua osaamista alan tehtäviin. (STM 2013) Suositukset henkilöstön määräksi ja rakenteeksi tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa Laatusuosituksen mukaan suositus henkilöstön vähimmäismääräksi on: - tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa 0,50 hoitotyöntekijää asiakasta kohden, - terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa 0,60 0,70 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Laatusuosituksen mukaan tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa suositeltu henkilöstön vähimmäismitoitus tarkoittaa todellista mitoitusta, jossa poissaolevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla. Laatusuositus esittää, että pysyvä varahenkilöjärjestelmä on perusteltu vaihtoehto. (STM 2013) Suositukset henkilöstön määräksi ja rakenteeksi kotihoidossa Kotihoidolle ei aseteta laatusuosituksessa samantapaisia vähimmäismitoituslukuja kuin tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa tai terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa. Laatusuosituksessa korostetaan toimintaprosessien sujuvoittamista siten, että välittömän asiakastyön osuus kotihoidon henkilöstön työajasta lisääntyy. Kotihoidon henkilöstön vähimmäistarvetta voidaan arvioida iäkkäille myönnettyjen palvelujen toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön välittömään asiakastyöhön käytettävällä työajalla. (STM 2013) Vastaukset valtuustokysymykseen 1. Mikä on Espoossa toteutunut vanhustenhoidon henkilöstön määrä? Kaupungin omana palveluna tuotettavassa vanhustenhoidossa suunniteltu henkilöstömitoitus vastaa hyvin toteutunutta mitoitusta, koska yksiköt ja esimiehet voivat suunniteltua henkilöstömitoitusta vastaten korvata poissaolevien työntekijöiden osuuden sijaisilla joko käyttämällä omaa vakituista varahenkilöstöä tai työvoimanvuokrausta. Pitkäaikaishoidon yksiköihin ja terveyskeskusosastoille on sijoitettu vakituista varahenkilöstöä ja kotihoidossa on käytettävissä keskitetty varahenkilöstöpooli. Henkilöstömitoitus on laskettu kaikkien asiakaspaikkojen mukaan huolimatta siitä, olivatpa ne käytössä kaikki tai vain osin. Toimintaprosessien kehittämisen seurauksena Espoon sairaalassa on vuonna 2014 ollut poikkeuksellisen paljon käyttämättömiä

23 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 23 / 49 sairaansijoja, pitkäaikaishoidossa on joissakin yksiköissä ollut käyttämättä laitospaikkoja ja myös lyhytaikaishoivassa on ollut vapaata kapasiteettia. Kaupungin omana palveluna järjestettävässä pitkäaikaishoidossa on voitu laskea hoiva-avustajat henkilöstömitoitukseen, mutta ostopalvelussa voimassa oleva hankintasopimus ei ole sisältänyt tätä mahdollisuutta. Tästä syystä ostopalvelutoiminnan vähimmäishenkilöstömitoitukset esittäytyvät matalampina kuin kaupungin omassa palvelussa suunniteltu henkilöstömitoitus. Hoiva-apulaisten koulutus on alkanut vasta voimassa olevan ostopalvelusopimuksen aikana. a) tehostetussa palveluasumisessa tai vanhainkodeissa Toteutunut henkilöstömitoitus kaupungin omana toimintana järjestetyssä tehostetussa palveluasumisessa on 0,61 (Kauklahden elä ja asu - seniorikeskus, Viherlaakson muistipalvelukeskus). Vanhainkodeissa (Aurorakodin vanhusten palvelujen osastot) henkilöstömitoitus on keskimäärin 0,69 vaihteluvälin ollessa 0,6-0,8. Muussa laitosmaisessa pitkäaikaishoidossa (Puolarkoti 4D, Taavinkoti, Espoonlahden hoivakoti) henkilöstömitoitus on keskimäärin 0,6. b) vuodeosastolla tai pitkäaikaishoivassa Espoon sairaalan terveyskeskusosastojen (akuutti- ja kuntoutusosastot) keskimääräinen henkilöstömitoitus on 0,8 vaihteluvälin olleessa 0,76-0,82. Puolarkoti 4D kuuluu organisatorisesti pitkäaikaishoitoon, mutta on virallisesti terveyskeskusosasto. Siellä henkilöstömitoitus on 0,61. c) kotihoidossa Espoon kotihoidossa asiakkaiden palvelut toteutetaan yksilölliseen palvelutarpeenarviointiin pohjautuvan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Kaikki sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymien kotihoidon asiakkuudenkriteerien mukaiset palveluja tarvinneet asiakkaat ovat päässeet kotihoidon asiakkaiksi viiveettä. Espoossa on jo usean vuoden ajan järjestelmällisesti kehitetty välittömän asiakastyön osuutta. d) ostopalveluissa Tehostetun palveluasumisen minimimitoitus on 0,5 ja muistisairaiden asumispalvelun 0,6. Ostopalveluyksiköiden on korvattava poissaolevien työntekijöiden osuus sijaisilla. Vanhusten palvelujen asumispalveluyksikkö valvoo ostopalvelujen henkilöstötoteutumia. Espoon sosiaali- ja terveystoimen palveluissa korostetaan palvelun hyvän laadun olevan sidoksissa ennen kaikkea asiakaskokemuksiin. On myös tärkeää, että riittävää osaamista on käytettävissä vanhuspalveluissa. 2. Millaisia uusia toimintaprosesseja Espoossa on kehitetty turvaamaan vanhusten kotona asumista? Espoossa on kehitetty vanhusten kotona asumista turvaavia vanhuspalvelujen toimintaprosesseja kaikilla vanhusten palvelujen palvelualueilla, koska kaikki vanhuspalvelut nähdään pohjimmiltaan kotona asumista tukevaksi toiminnaksi. Näin myös esimerkiksi sairaalapalvelujen

24 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 24 / 49 kehittäminen tukee kotona asumista. Tehokkaat selvitykset, tutkimukset, hoito ja kuntoutus lyhentävät iäkkään sairaalassa oloaikaa ja varmistavat kotiutumista. Esimerkki uudenlaisesta toimintaprosessista on lonkkamurtumapotilaiden tehokas hoito- ja kuntoutusprosessi, lonkkaliukumäki. Toimintaprosessin kehitystyöhön on sisältynyt lukuisia kohdennettuja kehitysprosesseja, muun muassa kotiutustiimin ja kotikuntoutuksen kehittämisen sekä kehittynyt yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Kehittyvä kotisairaalatoiminta ja muu kotiin tuotava hoito vähentää ylipäätään iäkkään potilaan tarvetta joutua sairaalaan, jossa olo lisää tutkimusten mukaan iäkkäiden potilaiden infektio-, laitostumis- ja sekavuusriskiä. Kotihoidossa asiakkaan ensipalvelutarpeenarviointi on keskitetty asiantuntijatiimille, jolloin palvelu on tasalaatuisempaa ja palveluja, ohjausta ja neuvontaa on mahdollista antaa aiempaa järjestelmällisemmin. Osaa ensipalvelutarpeenarvioinnin asiakkaista on voitu auttaa muilla toimin kuin raskailla vanhuspalveluilla. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä selkiyttää toimintaprosessia ja sen avulla on mahdollista lisätä välitöntä asiakastyöaikaa. Kehitystyötä on edistetty Pareto - ja Sakari -hankkeiden avulla, joissa on ollut mukana muitakin kuntia. Muistisairaiden ikääntyneiden kotona asumista on turvattu kehittämällä muistineuvojatoimintaa ja muistipalvelukeskuksen prosesseja. Ensimmäinen, Viherlaakson, muistipalvelukeskus käynnistyi maaliskuussa Kotona asuva muistisairas saa muistipalvelukeskuksesta kulloisenkin tarpeeseensa mukaan joustavasti erilaisia palveluja, kuten päivätoimintaa ja lyhytaikais- ja kriisihoivaa. Muistisairaiden omaisille järjestetään vertaistukea ja neuvontaa. Tavoitteena on kehittää toimintaa edelleen niin, että omaiset voivat saada puhelinneuvontaa muistipalvelukeskuksesta virka-ajan ulkopuolella. Omaishoidon kehittäminen omaishoitajia tukevia palveluvaihtoehtoja lisäämällä tukee kotona asumista. Kehitystyötä on tehty poikkihallinnollisesti esimerkiksi oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Tavoitteena on monipuolistaa entisestään omaishoitajille tarjolla olevaa tukivalikoimaa. Pitkäaikaishoidossa luovutaan laitosmaisesta hoivasta ja kehitetään yksiportaista espoolaista elä ja asu -seniorikeskustoimintaa. Elä ja asu -mallin prototyypissä, Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksessa, asukkaiden omat voimavarat ja niiden tukeminen on päivittäisessä toiminnassa ensisijaista. Jokaisella asukkaalla on käytössään asunto tai huone, oma koti. Asukkaat ovat mahdollisuuksiensa mukaan mukana järjestämässä talon aktiviteetteja. Elä ja asu -seniorikeskusmallin mukaan pitkäaikaishoidossa asuvat iäkkäät eivät ole eristyksissä muusta yhteisöstä, vaan voivat osallistua samassa rakennuksessa sijaitsevassa palvelukeskuksessa muiden kuntalaisten tavoin eri aktiviteetteihin tai asioida yksikön ulkopuolella esimerkiksi vapaaehtoisen ystävän tuella. Elä

25 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 25 / 49 ja asu -seniorikeskusten toimintaa järjestävät yhdessä asukkaiden ja työntekijöiden kanssa vapaaehtoistoimijat, järjestöt ja oppilaitokset. Osallistavia ja kotona asumista tukevia ryhmätoimintoja on kehitetty ja otettu käyttöön varsinkin vanhusten palvelujen avoimissa palvelukeskuksissa eri puolilla Espoota. Näitä ovat Ystäväpiiri-toiminta, Intoa elämään -hyvinvointikurssit, Kohtaamistaide- ja Hyvinvointitreenit -ryhmät, Sporttiklubit sekä päivätoiminta. Yhteistyötä on järjestelmällisesti kehitetty poikkihallinnollisesti liikuntatoimen, kirjastojen, työväenopiston, seurakuntien, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Vapaaehtoistoimintaa on kehitetty suunnitelmallisesti sekä vanhusten palveluissa että yhteistyössä Espoon järjestöjenyhteisön ja muiden toimijoiden kanssa. Vapaaehtoistoiminta voimaannuttaa sekä sitä tekevää henkilöä että sen kohdetta. Espoossa on koulutettu kymmeniä seniorivapaaehtoisia viime vuosina toimimaan sekä vertaisohjaajina että yksittäisten ikääntyneiden tukena. Ikääntyvien tiedonsaantia, neuvontaa ja ohjausta on kehitetty. Seniorineuvonta ja yhteispalvelupisteet tekevät uudenlaista yhteistyötä lähipalveluna saatavien seniorineuvontapalvelujen turvaamiseksi. Vanhusten palvelut on julkaissut erilaisia dokumentteja tukemaan kotona asumista. Näitä ovat muun muassa Seniorin Palveluopas ja Ikääntyneiden asuminen Espoossa. Vanhusten palvelut on myös koonnut ja julkaissut Tartu hetkeen -käsikirjoja rohkaisemaan liikuntaan ja yhdessäoloon. Kotona asumista edistää kodin esteettömyys. Esteettömyysneuvontaa - ja tiedotusta on edistetty tietoiskuin ja kehittämällä oman asumisen itsearviointimenetelmää, jotta kuntalaiset voivat itse arvioida kotinsa esteettömyyttä jo siinä vaiheessa, kun heillä on riittävästi toimintakykyä ja mahdollisuuksia toimia oman kotinsa esteettömyysratkaisuissa. Uusia toimintaprosesseja ikääntyvien kotona asumisen tueksi on kehitetty myös poikkihallinnollisessa Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelmassa ( ). Kehitysohjelman tavoitteena on edistää espoolaisten ikääntyvien hyvinvointia ja toimintakykyä, parantaa heidän kotona selviytymistään ja vähentää yksinäisyyttä. Tavoitteisiin päästään luomalla uusia toimintamalleja ja palvelukonsepteja, kehittämällä kumppanuutta omaisten, vertaisten, yhdistysten, seurakuntien, palveluja tarjoavien yritysten ja kaupungin yhteistyönä ja monipuolistamalla palveluvalikoimaa. Ohjelman tavoitteet sopivat myös viitoittamaan kaupungin ja yhteistyökumppaneiden muuta kehittämistoimintaa ikääntyvien parhaaksi. Ohjelmassa on luotu espoolaisia malleja muun muassa kauppakeskuskävelyihin, omaishoitajien virkistäytymiseen, asumisen esteettömyyden arviointiin ja asumisen yksilölliseen palveluohjaukseen. On tärkeää, että asiakkaat ja läheiset ovat mukana palvelujen kehittämisessä. Espoossa on viime vuosina otettu käyttäjät mukaan tiiviisti kehittämistyöhön. Asiakastyössä olevilla työntekijöillä tulee myös olla mahdollisuus kehittää asiakastyötä omassa yksikössään. Tähän on Espoossa erilaisia tukirakenteita. Vanhusten palveluissa on järjestetty osallistavan asiakastyön kehittämisen työpajasarjoja vuodesta 2008

26 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 26 / 49 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta säännöllisesti vuosittain. Työpajoissa yksiköissä kehitetyt hyvät käytännöt leviävät ja kehittäjät innostavat toisiaan muuttamaan toimintakäytäntöjä pienin, mutta tavoitteellisin askelin. Työpajoissa on mukana myös asiakkaita, asukkaita ja potilaita. Kuntalaisillekin avoimet festarit eli kehittämistyön messut on järjestetty vuosittain marraskuussa Puolarmetsän sairaalan aulassa. Vanhusten palvelujen eri toimintaprosessien kehittämistyön tuloksena espoolaisista 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona 92,05 % ( ). Laatusuosituksen valtakunnallinen tavoite on %. Espoossa hoitoketjut toimivat sujuvasti. Erikoissairaanhoidosta on voitu ottaa viivettä kaikki vuonna 2014 Espoon sairaalaan lähetetyt potilaat eikä Espoon sairaalassa ole pitkäaikaishoitoon jonottavia potilaita. Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Arja Juvosen ja 28 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja kotona asumista turvaavista toimintaprosesseista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Arja Juvosen ja 28 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja kotona asumista turvaavista toimintaprosesseista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Arja Juvosen ja 28 muun valtuutetun jättämään

27 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 27 / 49 valtuustokysymykseen vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja kotona asumista turvaavista toimintaprosesseista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Pajusen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

28 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 28 / / /2014 Kaupunginhallitus Valtuustokysymys palkkatukityöstä ja oppisopimuskoulutuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh Heidi Nihtilä, puh Kaarina Salonen, puh Said Aden, puh [email protected] Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Johanna Värmälän ja 35 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen palkkatukityöstä ja oppisopimuskoulutuksesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustokysymys Sopimus Espoon kaupungin ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston välisestä yhteistyöstä v Johanna Värmälä ja 35 muuta valtuutettua ovat tehneet palkkatuella työllistämisestä sekä oppisopimuskoulutuksesta valtuustokysymyksen. Kysymys on päivätty ja kirjattu saapuneeksi Valtuutetut toteavat, että palkkatukityöllistämistä ohjataan kaupungin ja Uudenmaan TE-toimiston työllisyydenhoidon 2014 yhteistyösopimuksessa. Sopimuksessa mainitaan että tavoitteena on työllistää 200 henkilöä ja tarjota heille ainakin työllistämiskuukautta. Palkkatuella työllistäminen Työnantaja voi saada palkkatukea TE-toimistosta tilanteessa, jossa palkataan työtön työnhakija, jolla on vaikeuksia työllistyä. Palkkatuki on aina harkinnanvarainen, ja se perustuu työttömän työnhakijan tarpeisiin. TE-toimisto arvioi, kuinka hyvin palkkatuettu työ parantaa työttömän ammattitaitoa, osaamista ja työllistymistä. Työllistymistä voi vaikeuttaa mm. pitkä työttömyys, ammattitaidon puute, vamma tai sairaus. TE-toimisto päättää tuen suuruuden ja keston tapaus kerrallaan. Palkkatukea myönnetään pääsääntöisesti työsuhteisiin, joissa työaika on vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta.

29 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 29 / 49 Espoon kaupungin ja TE -toimiston työllisyyden hoidon yhteistyösopimus ohjaa palkkatuella työllistämistä Kaupungin palkkatukityöllistämistä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan muiden toimenpiteiden, kuten työkokeilun jatkoksi ja työllistymispolkujen luomiseksi. Kaupunki tekee työllistetyn kanssa määräaikaisen työsopimuksen. Työntekijöillä on oikeus siirtyä kesken sopimuksen avoimille työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen. Vuoden 2014 palkkatukityöllistämisen tavoitteena on tarjota palkkatukikuukautta 200 työttömälle espoolaiselle kaupungin toimialoilla. Avoimet palkkatukipaikat ohjataan työvoiman palvelukeskuksen kautta työhallinnon järjestelmään julkaistavaksi. Palkkatukipaikoista suunnataan tavoitteiden mukaisesti kolmannes nuorille, kolmannes maahanmuuttajille ja kolmannes pitkään työttömänä olleille. Kaupungin eri toimialat ilmoittavat avoimet palkkatukipaikat TEtoimistoon kuntatyönantajia palvelevalle vastuuasiantuntijalle. TE-toimiston asiantuntija tiedottaa ehdot täyttäville henkilöasiakkaille palkkatukipaikoista ja tekee asiakaskohtaiset palkkatukipäätökset. Palkkatuen ehdot täyttävälle työllistettävälle myönnetään TE-toimistosta tukea palkkakustannuksiin. TE-toimiston tavoitteena on myöntää palkkatuki Espoon kaupungin esityksen mukaisesti 200 työttömälle espoolaiselle Uudenmaan TE- toimistolle myönnettävien määrärahojen puitteissa. Työhönvalmennuksella vaikuttavuutta työllisyyden hoitoon Tällä hetkellä vain osa palkkatuella työllistetyistä työllistyy kaupungin palvelukseen palkkatukijakson jälkeen. Suurin osa työllistetyistä palaa työttömäksi työnhakijaksi. Jakson pituudella ei näytä olevan merkitystä palkkatukityöllistettyjen jatkotyöllistymiseen. Mikäli palkkatukityöllistämisen vaikuttavuutta halutaan merkittävästi parantaa, vaikeasti työllistyvien tueksi tarvitaan suunniteltuja pitkäkestoisempia prosesseja, jossa palkkatukityöllistäminen on osa prosessia. Palkkatukijakson aikana työllistetylle tulee tarjota valmennusta ja tukea jatkotyön tai koulutuksen etsimiseen. Samalla voidaan tarjota terveydenhuollon palveluita ja muita hyvinvointia edistäviä palveluja. Palkkatuella työllistämisen vaikuttavuutta parannetaan vahvistamalla työllistämisjakson aikana tapahtuvaa työhönvalmennusta. Kaupungin työhönvalmentajien määrää lisätään loppuvuodesta Työhönvalmentajien työn tavoitteena on löytää suurimalle osalle työllistetyistä jatkotyö tai muu hyvä ratkaisu. Kuuden kuukauden työllistämisjakson jälkeen työllistetty on oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Ko. työttömyysturva vähentää kunnan työmarkkinatukimenoja, vaikka jatkotyötä tai koulutusta työttömälle ei löytyisikään.

30 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 30 / 49 Yritysyhteistyö ja aktiivinen kumppanuus Espoon eri yrittäjien kanssa on työhönvalmennuksen keskeisin onnistumisen elementti. Yritysyhteistyöllä voidaan löytää merkittävä määrä piilotyöpaikkoja, joihin työttömät voivat sijoittua työhön. Yrittäjäkumppanien verkostoa on rakennettu mm. Espoon yrittäjien ja Sellon yrittäjien kanssa. Kysymykset ja vastaukset 1. Kuinka suuri osuus kaikista palkkatukea saavista espoolaisista työllistetään vuodeksi kerrallaan ja kuinka moni saa palkkatukea 10 kuukauden ajan? Vastaus: Vuonna 2014 kaupungin palkkatuella on työllistetty yhteensä 200 henkilöä, joiden yhteenlasketut palkkatukikuukaudet ovat Palkkatukimäärärahaa on ollut käytettävissä 2,7 miljoonaa euroa ja palkkatukikuukauden keskimääräinen kustannus sivukuluineen on ollut euroa. 12 kuukauden ajalle työllistettiin 14 eri henkilöä (7 %) ja 10 kuukauden ajalle 13 eri henkilöä (6,5 %) eli yhteensä 27 henkilöä. Näistä 7 oli työllistettynä työnsuunnittelijaksi tai työpajaohjaajaksi ja 5 oppisopimuksella. 2. Kuinka paljon määrärahoja tarvittaisi nykyisiin määrärahoihin lisää, jotta palkkatukea voitaisiin myöntää kymmeneksi kuukaudeksi kerrallaan ja kuinka paljon, jos tukea haluttaisi myöntää vuodeksi kerrallaan? Vastaus: Jotta palkkatukea voitaisiin myöntää 200 eri henkilölle 10 kuukaudeksi, tarvittaisiin palkkatukimäärärahaa 4,8 miljoonaa euroa. Se on 2,1 miljoonaa euroa enemmän kuin palkkatukityöllistämiseen on ollut käytettävissä vuonna Jotta palkkatukea voitaisiin myöntää 200 eri henkilölle 12 kuukaudeksi, tarvittaisiin palkkatukimäärärahaa 5,8 miljoonaa euroa. Se on noin 3 miljoonaa euroa enemmän kuin palkkatukityöllistämiseen on ollut käytettävissä vuonna Millaiset mahdollisuudet työttömällä on nykyään saada oppisopimuskoulutuspaikka palkkatuella Espoosta? Vastaus: Käynnistimme keskitetyllä määrärahalla Työkokeilun kautta oppisopimukseen -hankkeen yhdessä TE -toimiston ja oppisopimustoimiston kanssa keväällä Hankkeeseen valittiin sekä viittä vaille valmiita eli kaksi tutkinnon osaa suorittaneita, opintonsa keskeyttäneitä

31 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 31 / 49 että työkokeilujen kautta oppisopimukseen eteneviä, pääosin nuoria hakijoita. Hakijoita oli noin 200. Lopullisena tavoitteena on solmia oppisopimus reilun 40 hakijan kanssa. Viittä vaille valmiit -opiskelijat (9 henkilöä) aloittivat oppisopimusopiskelunsa syyskuussa Muilla valituilla työkokeilut ovat meneillään ja päättyvät marras-joulukuun vaihteessa. Työkokeilijoista valitaan noin 35 henkilöä ja heidän kanssaan solmitaan oppisopimus joulukuun loppupuolella. Tietopuolinen opetus alkaa Toimialojen mahdollisuudet ottaa oppisopimuskoulutettavia omalla budjettirahoituksella ovat heikot. Yllä oleva hanke ei olisi käynnistynyt ilman keskitettyä rahaa. Työyhteisöissä on halukkuutta ottaa oppisopimusopiskelijoita sekä taitoa ohjata heitä. Espoon kaupungin palveluksessa arvioidaan olevan tällä hetkellä 17 oppisopimusopiskelijaa palkkatuella. 4. Miten oppisopimuskoulutukseen pääsyä voisi lisätä hyödyntäen mm. palkkatukea? Vastaus: Yllä olevaa oppisopimus palkkatuella -toimintamallia voidaan hyödyntää myös osatutkintojen suorittamisessa palkkatuella. Tällä hetkellä toimenpide voisi kohdentua alle 25-vuotiaiden, ilman perustutkintoa olevien mahdollisuuksien parantamiseen työmarkkinoilla. Myös viittä vaille valmiiden tutkinnon suorittaminen on mahdollista palkkatukiaikana. Henkilöiltä edellytetään, että heillä on jo suurin osa tutkinnosta suoritettuna, mutta yksi osa puuttuu. Tämä toimenpide kohdentuu laajemmalle joukolle ja vastaa kesken jääneisiin opintoihin. Olennaista on, että tutkinnon suorittaminen parantaa henkilön asemaa työmarkkinoilla merkittävästi. Kokeilussa oleva Työkokeilun kautta palkkatuettuun oppisopimuskoulutukseen -toimintamalli on hyödynnettävissä myös yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Espoon kaupungin työpaikkaohjaajat osallistuvat pilottiryhmänä opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämään valtakunnalliseen työpaikkaohjaajien koulutuksen kehittämiseen. Tavoitteena on kehittää ja tuottaa koulutuksen sisältöjä ja menetelmiä arjen haasteisiin ja vahvistaa moninaisten opiskelijoiden ohjausta työyhteisöissä. Oppisopimusopiskelusta on muodostumassa tulevaisuudessa yhä vahvempi väylä ammattiin ja työelämään. Pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen tarkoitetun Espoo-lisän korottamista ja sen kytkemistä pitkäaikaistyöttömän oppisopimuskouluttamiseen harkitaan. Lisäksi harkitaan voisiko kohderyhmää laajentaa koskemaan myös nuorisotakuun piirissä olevia pitkään työttömänä olleita nuoria sekä sitä, että työnantajina voisivat toimia myös yksityiset yritykset.

32 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 32 / 49 Työhönvalmennusta lisätään keinona tukea niin työllistettävää kuin yritystäkin. 5. Kuinka paljon kaupungin toimeentulotukimenot ja muut menot voivat arviolta vähentyä vuodessa työllistämistoimia tehostamalla ja palkkatuen käyttöä sekä oppisopimuspaikkoja lisäämällä? Vastaus: Kaupungin palkkatukityöllistämisellä on vaikea saada kustannussäästöjä toimeentulotukimenoista. Toimeentulotuen asiakkaina olevilla on usein tuloina työmarkkinatuki ja asumistuki. Toimeentulovaje syntyy pääosin tulojen ja asumismenojen erotuksesta ja on siitä syystä pienehkö. Palkkatukityöstä saatu palkka on yleensä pienehköä ansiotuloa, mutta vaikuttaa kuitenkin merkittävästi asumistuen määrään. Toimeentulotukilain mukaan ansiotuloista tulee tehdä etuoikeutetun tulon vähennys, joka on 20 % ansiotuloista, mutta enintään 150 euroa/kotitalous. Lisäksi perheellisille toimeentulotuen asiakkaille voi syntyä työssäkäynnistä lasten päivähoitokuluja, jotka määritellään kaikkien tulojen perusteella. Edellä kuvatuista syistä palkkatukityöllistetyille ja heidän perheilleen voi jäädä edelleen oikeus toimeentulotukeen. Kustannussäästöjä on mahdollista saada kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuusmenoista. Alla olevassa esimerkissä havainnollistetaan saatavia säästöjä työmarkkinatukimenoissa, mikäli puolet palkkatukimäärärahoista eli noin 1,3 miljoonaa euroa kohdennetaan v päivää työmarkkinatukea saaneille espoolaisille ja tai jos 100 ko. kohderyhmään kuuluvalle tarjotaan työkokeilupaikka: Työllistettyjen määrä 100 henkilöä palkkatuella ( päivää työmarkkinatukea saaneita) 100 henkilöä ( päivää työmarkkinatukea saaneita) EI TYÖLLISTETÄ PALKKATUELLA 100 henkilöä työkokeilussa ( päivää työmarkkinatukea saaneita) Menot palkkoina Työmarkkinatukimenojen säästö / meno Tulot palkkatuesta -1,3 milj Kate

33 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 33 / 49 Kunta säästää euroa, mikäli päivää työmarkkinatukea saaneita henkilöitä työllistetään sata ja euroa mikäli sata päivää työmarkkinatukea saanutta henkilöä on työkokeilussa. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Johanna Värmälän ja 35 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen palkkatukityöstä ja oppisopimuskoulutuksesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Johanna Värmälän ja 35 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen palkkatukityöstä ja oppisopimuskoulutuksesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Perusturvajohtajan estyneenä ollessa asian esitteli talous- ja hallintojohtaja Aulis Majuri. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

34 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 34 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuusto Valtuusto Valtuusto Valtuustoaloite moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämisestä (Pöydälle 8.9., ja , ja ) Valmistelijat / lisätiedot: Marianne Kaunio, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite Valtuustoaloite Risto Nevanlinna ja 14 allekirjoittanutta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen koskien Espoon keskeisiä moottoriteitä tai sellaiseksi rinnastettavia suuria liikenneväyliä. Moottoriteiden bulevardisoinnilla tarkoitetaan niiden muuttamista katumaiseksi. Bulevardisoinnilla on parhaassa tapauksessa mahdollista saavuttaa merkittäviä taloudellisia ja kaupunkirakenteellisia hyötyjä. Espoota halkoo useita moottoriteitä tai sellaiseksi rinnastettavia suuria liikenneväyliä: Länsiväylä, Turunväylä, Kehä I, Kehä II ja Kehä III ainakin. Suuret liikenneväylät lievealueineen varaavat merkittävän osan maapintaalasta kaupunkirakenteen kannalta keskeisillä paikoilla. Lisäksi väylien estevaikutus on voimakas ja ne haittaavat mm. palvelujen saatavuutta. Esimerkiksi Länsiväylä halkaisee kokonaisia kaupunginosia ja estää niiden kasvamasta yhteen. Muuttamalla väyliä katumaisiksi voidaan saada merkittävä määrä kerrosneliömetrejä rakentamiselle ja siten vahvistaa talouttamme sekä osaltaan mahdollistaa riittävä asuntorakentaminen kasvavassa Espoossa. Helsingissä bulevardisointia tutkitaan parhaillaan osana yleiskaavatyötä.

35 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 35 / 49 Oikein toteutettuna bulevardisointi voi jopa kasvattaa kapasiteettiä: matalammalla nopeudella kapasiteetti voi olla suurempi. Me allekirjoittaneet esitämme, että Espoo: 1. tutkii suurten liikenneväylien osalta, miten paljon mahdollinen bulevardisointi toisi potentiaalista kustannushyötyä maanmyyntituloista sekä asuinrakentamisen kerrosneliöitä alueilla, jotka ovat nykyään asuinkelvottomia, mutta joille olisi mahdollista rakentaa meluarvojen laskiessa ja hiukkaspäästöjen vähetessä 2. tutkii, miten suurten liikenneväylien bulevardisointi muuttaisi liikennekäyttäytymistä ja millä tavoin bulevardisointi edistäisi Espoon tavoitteleman tiiviin ja eheän kaupunkirakenteen kehittymistä 3. selvittää, minkälaista yhteistyötä bulevardisoinnissa on mahdollista tehdä Helsingin kanssa, jossa moottoriteistä luopuminen on osa yleiskaavasuunnitelmaa 4. selvittää, minkälaisia ovat kokemukset moottoriteiden muuttamisesta kaduiksi kaupungeissa, joissa hankkeita on jo toteutettu 5. valitsee bulevardisoinnin jatkosuunnitelmia varten koekohteen, jossa hyödynnetään edellä mainittujen tutkimusten ja selvitysten tuloksia Vastaus aloitteeseen Vastaavaa moottoritiemäisten sisääntuloväylien ympäristön maankäytön kehittämistä on tutkittu Helsingissä uuden yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Teema liittyy myös metropolialueen ja erityisesti pääkaupunkiseudun maankäytön tehostamiseen. Metropolialueella on arvioitu olevan vuonna 2050 noin kaksi miljoonaa asukasta ja miljoona työpaikkaa. Tästä Espoon osuus on noin asukasta ja noin työpaikkaa, mikä tarkoittaa noin seitsemää miljoonaa uutta kerrosneliömetriä pelkästään asumiseen. Kasvu painottuu erityisesti nykyisten ja tulevien raideliikennekäytävien varteen MAL-tavoitteiden mukaisesti. Urbaani, kaupunkimainen rakenne laajenee vähitellen myös Espoon puolella erityisesti Länsimetron ja Kaupunkiradan kehittämisvyöhykkeillä. Kasvupaineet edellyttävät maankäytön tiivistämistä nykyisten kaupunkikeskustojen tuntumaan. Lisäksi tarvitaan uusia avauksia, joista yleiskaavatyössä tutkitaan parhaillaan Keran ja Finnoon alueita. Tämän lisäksi tulee tutkia muitakin täydennysrakentamisen ratkaisumalleja, jotka eheyttävät kaupunkirakennetta. Tällöin kannattaa tarkastella nykyisten liikenneviraston hallinnoimien pääkaupunkiseudun yleisten teiden reunamien maankäyttöpotentiaaleja siitä lähtökohdasta, että ne joskus pitkällä tulevaisuudessa olisivat ainakin osaksi kaupungin katuja. Tämä vähentää myös painetta supistaa espoolaisille tärkeitä virkistysalueita. Espoossa hyviä tutkimuskohteita ovat liikennealueet Keilaniemen ja Tapiolan vaikutuspiirissä, jossa maankäytön tehostaminen on hyvin

36 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 36 / 49 vaikeaa Kehä I:n luonteesta ja tien nykyisestä hallinnollisesta luokasta johtuen. Liikenneviraston vaatimukset esimerkiksi yleisten teiden liittymäjärjestelyille ja toteutuskokonaisuuksille ovat sellaisia, että ne vaikeuttavat nykyisellään huomattavasti maankäytön kehittämistä. Toinen hyvä kohde on nykyisen Kehä II:n ja sen jatkeen vaikutusalueella. Tämä mahdollistaisi muun muassa Suurpellon sekä väylän itäpuolisen osan maankäytön tehostamisen katumaisen yhteyden varrelle. Kehä II:n jatketta tulee suunnitella yleisen tien sijasta kaupunkimaisena katuyhteytenä, jonka varrelle on mahdollista kaavoittaa katuun tukeutuvaa maankäyttöä. Edellä mainitut kohteet sijoittuvat strategisesti erinomaisille paikoille metropolialueella ja mahdollistavat tehokkaan maankäytön metroasemien, kaupunkiradan ja tulevien poikittaisten raideyhteyksien vaikutuspiiriin. Uusien asukkaiden, työpaikkojen ja palveluiden sijoittamisessa on tärkeää turvata alueiden saavutettavuus erityisesti joukkoliikenteellä. Moottoritiemäisten alueiden muuttaminen katumaisiksi edellyttääkin toimivaa joukkoliikennejärjestelmää ja uusia toimintamalleja sen järjestämiseen. Työtä on tärkeä edistää ja tutkia yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kanssa, sillä väylien muuttamisella katumaisiksi on myös useita ongelmallisia vaikutuksia, jotka on pystyttävä ratkaisemaan tai lieventämään merkittävästi. Mahdolliset muutokset toteutunevat vasta pitkällä tulevaisuudessa ja ne edellyttävät merkittäviä muutoksia metropolialueen ytimen liikennejärjestelmässä, ihmisten liikkumistottumuksissa sekä liikenteen hinnoittelussa joukkoliikenteen käyttöä edistävään suuntaan. Helsingin selvityksessä tehtiin myös stressitesti, jossa pyrittiin löytämään bulevardisoinnin pullonkaulat ja haitat mm. kokeilemalla kaistojen poistamisen vaikutusta liikenteeseen. Stressitesti osoitti, että kaistojen voimakas vähentäminen voi aiheuttaa seuraavia ongelmia: - tieliikenteen laajamittainen ruuhkautuminen aamuisin bulevardivyöhykkeen ulkopuolella ja iltapäivisin kantakaupungin alueella. - ruuhkista syntyvät paikoin useiden kilometrien pituiset jonot, joista aiheutuu haittaa säteittäisten väylien lisäksi myös alempiasteiselle katuverkolle ja poikittaisille pääyhteyksille (mm. Kehä I). - liikenteessä kuluvan kokonaisajan kasvaminen kaikki kulkumuodot huomioon ottaen. - koko seudun yhteenlasketun kokonaissaavutettavuuden heikkeneminen kaikki kulkumuodot huomioon ottaen. Stressitesti osoitti mm., että kaistojen lukumäärää ei bulevardisoinnissa tyypillisesti kannata vähentää ja mahdolliset vähennykset kannattaa mallintaa ja tutkia huolellisesti ongelmien välttämiseksi. Espoossa tuleekin tehdä bulevardisointityön yhteydessä huolellinen liikenneselvitys, jossa tutkitaan monipuolisesti vaikutuksia liikenteeseen ja liikkumiseen.

37 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 37 / 49 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Bulevardiskenaariolla oli todettu olevan myös liikenteellisiä vahvuuksia, joita oli matkojen lyhentyminen, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kasvu sekä tieliikenteen määrän vähentyminen seututasolla. Helsingin selvityksen mukaan merkittävänä hyötynä on mahdollisuus tiivistää kaupunkia ja laajentaa urbaania elinympäristöä voimakkaammin kuin mitä väylien nykyinen luonne mahdollistaisi. Maankäytön tiivistäminen on lisäksi lähtökohtaisesti tehokkain tapa luoda tehokasta ja parhaiten palvelevaa liikennejärjestelmää. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä päivätyn Vision 2050 liitteineen Helsingin yleiskaavaluonnoksen laatimisen pohjaksi kokouksessaan Onkin tärkeää, että myös Espoo tuo oman näkemyksensä tähän kokonaisuuteen erityisesti nyt, kun metropolialueen maankäyttöratkaisuja mietitään yhteistyössä MALtavoitteiden mukaisesti. Maankäyttö, asuminen ja liikenne tulee nähdä yhtenä kokonaisuutena ja löytää seudullisella tasolla ratkaisuja sekä lyhyen tähtäimen, että pitkän aikajänteen maankäytön tarpeisiin. Seudun ytimen tiivistäminen vaatii pitkällä aikavälillä uudenlaisia liikennejärjestelmä- ja liikkumisratkaisuja sekä ennakkoluulotonta maankäyttöpotentiaalin kartoitusta. Yhteistyö naapurikuntien kanssa on jo käynnissä metropolialueen maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa ja kaupunkien rajat ylittävien yleisten teiden kehityskäytävien maankäyttöpotentiaalien kartoitus käynnistetään syksyllä Tässä työssä bulevardisointi on yksi mahdollinen keino. Vaikutusten arvioinnit tehdään aikanaan kokonaisuutena, jotta saadaan selvitettyä koko metropolialueen kannalta mielekäs etenemispolku. Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se antaa valtuustolle tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko

38 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 38 / 49 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Kankkonen Pajusen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Hopsu puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle.

39 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 39 / 49 Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Hopsu puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Hopsu puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

40 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 40 / / /2014 Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuustoaloite perhepäivähoidon kehittämisestä (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Leena Heikkinen, puh Jaana Suihkonen, puh Maria Rauman, puh Titta Tossavainen, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Kirsi Louhelaisen ym jättämään valtuustoaloitteeseen perhepäivähoidon kehittämisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali - Valtuustoaloite Selostus Kirsti Louhelainen ja 34 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustoaloitteen perhepäivähoidon kehittämisestä. Aloitteessa esitetään selvitettäväksi keinoja, joilla Espoossa voitaisiin lisätä perhepäivähoitoa ja näin vähentää päivähoitopaikkojen puutetta. Aloitteen mukaan moni perhe haluaa perhepäivähoitoa, mutta jää ilman paikkaa. Valtuustoaloitteessa esitetään muun muassa, että perhepäivähoitajan työn houkuttelevuutta lisättäisiin maksamalla perhepäivähoitajalle korvaus myös omien lasten hoidosta ryhmässä. Lautakuntien lausunnot Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on antanut kokouksessaan lausunnon vastauksena valtuustoaloitteeseen. Svenska rum -lautakunta antoi kokouksessaan samansisältöisen lausunnon: Taustaa Vuoden 2013 lopussa oli Espoon suomen- ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa yhteensä lasta. Perhepäivähoidossa tai vastaavassa lapsista oli Nämä lapset jakautuivat perhepäivähoidon eri muotoihin seuraavasti: - lapsista oli kunnallisessa perhepäivähoidossa, joista hoitajan kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa oli 266 ja ryhmäperhepäivähoidossa 794 lasta,

41 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 41 / 49 - yksityisen hoidon tuella oli hoitajan kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa 145 lasta ja 232 lapsen kohdalla perhe oli palkannut työsopimussuhteisen hoitajan kotiin, - yksityisen hoidon tuella ryhmäperhepäivähoidossa olevia lapsia ei saa eriteltyä yksityisessä päiväkotihoidossa olevista Kansaneläkelaitoksen tuottamista tilastoista. Espoossa toimii yhteensä neljä yksityistä ryhmäperhepäiväkotia, joissa on yhteensä noin 40 päivähoitopaikkaa. Perhepäivähoidon määrä ja houkuttelevuus päivähoitomuotona on vähentynyt tasaisesti koko Suomessa ja erityisesti suurissa kaupungeissa, kuten Espoossa, viimeisen kymmenen vuoden aikana. Espoossa perhepäivähoidossa ja yksityisessä perhepäivähoidossa olevien lasten määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa lähes 40 %. Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on 65 tällä hetkellä työssä olevaa perhepäivähoitajaa, joista Espoon keskuksen palvelualueella 30, Espoonlahdessa 19, Tapiolassa 7, Leppävaarassa 6 ja Matinkylä-Olarin palvelualueella 3. Tämän lisäksi Tapiolassa toimii yksi kolmiperhepäivähoitaja. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa perhepäivähoitajia on 8. Suomen ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa perhepäivähoitajien keski-ikä on huomattavasti varhaiskasvatuksen muuta henkilöstöä korkeampi. Eläkkeelle jäävien perhepäivähoitajien tilalle ei saada palkattua vastaavaa määrää uusia perhepäivähoitajia. Pätevien ja sopivien perhepäivähoitajien palkkaaminen on haastavaa muun muassa sen vuoksi, että kunnallisilta perhepäivähoitajilta vaaditaan nykyisin varhaiskasvatusalan koulutus ja oman kodin antaminen hoitolasten käyttöön sekä yksin kotona tehtävä työ houkuttelevat entistä harvempia. Ryhmäperhepäiväkoteihin työntekijöitä on helpompi saada. Perhepäivähoitajien palkkaus Perhepäivähoitajan peruspalkka määräytyy hoitajalta varattujen hoitopaikkojen lukumäärän mukaan. Hoitopaikasta maksettava tehtäväkohtainen peruspalkka on Espoossa korkeampi kuin KVTES:n esittämä vähimmäiskorvaus. Esimerkiksi jos hoitajalla on ammattitutkinto, maksetaan KVTES:n mukaan 400,67 euroa / lapsi/ kk. Espoossa maksetaan 444,02 euroa / lapsi / kk. Tämän lisäksi perhepäivähoitajalle maksetaan ns. ikätekijälisää jokaisesta alle 2-vuotiaasta hoitolapsesta 42,77 euroa/lapsi. Espoossa on kiinnitetty erityistä huomiota perhepäivähoitajan palkan pysymiseen kuukausipalkan kaltaisena. Vaikka ryhmän yksi hoitopaikka olisi jonkin aikaa täyttämättä perhepäivähoitajasta riippumattomasta syystä, ei hoitajan palkkaa pienennetä. KVTES:n mukaan hoitajalla on oikeus jäädä tilapäiselle hoitovapaalle oman alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa, mutta se on palkaton. Espoossa perhepäivähoitajilla on kuitenkin samanlainen oikeus kuin kunnan muillakin työntekijöillä tilapäiseen palkalliseen hoitovapaaseen.

42 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 42 / 49 Perhepäivähoidon kysyntä ja tarjonta Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa hoitajan kotona annettavan perhepäivähoidon hoitopaikkojen kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa Espoonlahden, Leppävaaran ja Matinkylä-Olarin palvelualueilla. Pohjois- Espoossa on tarjontaa enemmän kuin kysyntää. Poikkeuksen muodostaa Tapiolan palvelualue, jossa perhepäivähoidon kysyntä on noin kolme kertaa tarjontaa suurempi. Kysyntään on yritetty vastata palkkaamalla vuonna 2014 kaksi uutta perhepäivähoitajaa. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa. Ryhmäperhepäivähoitopaikkojen kysyntä ja tarjonta on tasapainossa Matinkylä-Olarin palvelualueella. Leppävaarassa ja Pohjois-Espoossa tarjonta on kysyntää suurempaa, samoin Espoonlahden ja Espoon keskuksen palvelualueiden sisällä tarjontaa on paikoin enemmän kuin kysyntää. Eniten hakijoita ryhmäperhepäivähoitoon oli Tapiolassa, jossa ryhmäperhepäivähoitoon oli kolme kertaa enemmän hakijoita kuin sinne kyettiin sijoittamaan. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa ryhmäperhepäivähoitopaikkojen kysyntä ja tarjonta on tasapainossa. Perhepäivähoitoryhmän muodostaminen ja työaikalain muutoksen vaikutukset Päivähoitolain mukaan perhepäivähoitoryhmässä voi samaan aikaan olla hoitajan omat alle kouluikäiset lapset mukaan lukien enintään neljä kokopäivähoidossa olevaa lasta ja lisäksi osapäivähoidossa yksi esiopetusikäinen lapsi. Ryhmäperhepäivähoidossa kahdella hoitajalla voi samaan aikaan olla enintään 8 kokopäivähoidossa olevaa lasta ja kaksi esiopetusikäistä lasta. Kolmen hoitajan ryhmäperhepäiväkodissa voi olla enintään 12 kokopäivähoidossa olevaa lasta. Samaan perhepäivähoitoryhmään voidaan sijoittaa useampia osaviikkoista kokopäivähoitoa tarvitsevia lapsia, jos heidän hoitopäivänsä limittyvät siten, että lapset eivät käytä hoitopaikkaa samanaikaisesti. Kahden tai useamman perheen hoitotarpeen yhteensovittaminen edellyttää sekä perheiden että työnantajien joustavuutta. Hoitajan kotona tapahtuvaan perhepäivähoitoon osaviikkoisten lasten sijoittaminen limittäin onnistuu harvoin, ryhmäperhepäivähoidossa tällaisia ratkaisuja on suuremmasta lapsimäärästä johtuen hieman helpompi tehdä. Perhepäivähoitajien siirtymisestä työaikalain piiriin on aiheutunut haasteita työn organisoinnissa. Hoitajan lainmukainen säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa eli keskimäärin 8 tuntia päivässä. Perhepäivähoitoryhmään on vaikea löytää lapsia, joiden hoitoaika pysyisi näissä rajoissa. Tästä johtuen hoitajan työpäivä on useimmiten yli 8 tuntia, mikä kompensoidaan hoitajalle tasoitusvapaana, jolloin lapset ovat varahoidossa. Varahoitojärjestelmä lisää perhepäivähoidon kustannuksia ja vähentää hoitomuodon houkuttelevuutta, niin hoitajan kuin perheenkin näkökulmasta.

43 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 43 / 49 Yksityinen hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito Kunnallista perhepäivähoitoa täydentää yksityinen perhepäivähoito. Hoitajat ovat yksityisyrittäjiä, joita työaikalaki ei koske. Se on myös hoitajalle taloudellisesti kannattavampaa, mistä johtuen yksityisten perhepäivähoitajien määrä ei ole vähentynyt. Työaikalain tultua voimaan muutama kunnallinen perhepäivähoitaja siirtyi yksityisiksi hoitajiksi. Syyksi he ilmoittivat mahdollisuuden tehdä pitempää työpäivää ja saada siten paremmat ansiot. Yksityiset perhepäivähoitajat toimivat tyypillisesti hoitajina muutaman vuoden hoitaen samalla omia alle kouluikäisiä lapsiaan ja palaavat omien lasten kasvettua takaisin vakituisiin työpaikkoihinsa. Yksityisen perhepäivähoidon valvontavastuu on kunnalla. Joissakin kunnissa, esimerkiksi Jyväskylässä ja Oulussa, perhepäivähoidon kehittämistoimenpiteet on suunnattu erityisesti yksityisen perhepäivähoitoon. Hoitajan kotona tapahtuvan päivähoidon kustannukset Vuonna 2013 kunnallisen hoitajan kotona tapahtuvan perhepäivähoidon kustannukset lasta kohden olivat euroa / vuosi (netto) ja ryhmäperhepäivähoidossa euroa / vuosi (netto). Päiväkotihoidossa kustannukset laskennallista lasta kohden olivat euroa / vuosi (netto). Yksityisen perhepäivähoidon kustannukset lasta kohden olivat keskimäärin euroa / vuosi (yksityisen hoidon tuki, netto). Yksityisen perhepäivähoidon kustannuksiin ei sisälly yksityiseen perhepäivähoitoon liittyvän hallinnoinnin kustannuksia, joista vastaavat Kansaneläkelaitos ja Espoon kaupunki. Yksityisessä perhepäivähoidossa hoitaja perii lapsista yleensä kiinteän kaikille perheille samansuuruisen hoitomaksun, joka vastaa kunnallisen päivähoidon maksimimaksua. Yksityisen hoidon tuella työsuhteisen hoitajan palkanneet perheet huolehtivat hoitajan sosiaaliturvamaksusta ja lakisääteisistä vakuutusmaksuista, joita ovat työttömyysvakuutusmaksu, työeläkemaksu, tapaturmavakuutus ja ryhmähenkivakuutus. Perhepäivähoidon edellytyksien parantaminen Yhdeksi kannustimeksi perhepäivähoitajan työn houkuttelevuuden lisäämiseksi aloitteessa esitetään, että hoitajan oma lapsi/lapset voitaisiin sijoittaa osaksi hoitoryhmää, jolloin hoitaja saisi palkan myös omasta lapsestaan ja maksaisi hänestä päivähoitomaksun. Jos hoitajan oma alle 3-vuotias lapsi sijoitettaisiin osaksi ryhmää, hoitaja ei voisi saada kotihoidon tukea ja Espoo-lisää, jolloin hoitajan kokonaisansiot vähenisivät. Hoitajan oman lapsen sijoittamisella osaksi hoitoryhmää voi olla kannustavaa merkitystä, jos hoitajan oma lapsi on yli 3-vuotias (mutta alle kouluikäinen), jolloin kotihoidon tukea ei enää makseta. Joissakin

44 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 44 / 49 kunnissa hoitajalle maksetaan ns. hoitorahaa omasta yli 3-vuotiaasta lapsesta. Esimerkiksi Nurmijärvi maksaa perhepäivähoitajan kuntalisää 200 /lapsi sekä kunnallisille että yksityisille perhepäivähoitajille jokaisesta hoitajan omasta lapsesta, jonka oikeus kotihoidontuen kuntalisään on päättynyt. Perhepäivähoitajan kuntalisää vastaavaa ns. palvelurahaa maksetaan muun muassa Jyväskylässä ja Oulussa. Molemmissa kaupungeissa palveluraha on ollut käytössä vasta niin vähän aikaa, että vielä ei ole mahdollista arvioida sen vaikutusta perhepäivähoidon tarjontaan ja kysyntään. Tampereella kunnallisten perhepäivähoitajien omat alle kouluikäiset lapset vaikuttavat perhepäivähoitajan palkkaan samoin perustein kuin muut perhepäivähoitajalle sijoitetut lapset. Tästä huolimatta Tampereen kunnallisessa perhepäivähoidossa olevien lasten määrä on vähentynyt tasaisesti kuten muissakin suurimmissa kaupungeissa. Yksityisen perhepäivähoidon houkuttelevuuden lisäämiseksi opetus- ja varhaiskasvatus- sekä Svenska rum -lautakunnat ovat käsitellessään syyskuussa 2014 talousarvioehdotusta vuodelle 2015 esittäneet, että yksityisen hoidon tuen Espoo-lisään tehdään korotukset muun muassa koskien perhepäivähoitoa. Esityksen mukaan hoitajan kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa kuntalisä olisi alle 3-vuotiaan kokopäivälapsen osalta 320 euroa / kk ja yli 3-vuotiaan osalta 192 euroa / kk. Ryhmäperhepäivähoidossa uusi kuntalisä olisi alle 3-vuotiaiden kokopäivälasten osalta 612 euroa / kk ja yli 3-vuotiaiden osalta 428 euroa/kk. Työsopimussuhteisen hoitajan palkkaamiseksi kotiin kuntalisä olisi alle 3- vuotiaiden kokopäivälasten osalta 560 euroa / kk ja yli 3-vuotiaiden osalta 190 euroa / kk. Päiväkotirakennusinvestoinnit Aloitteessa todetaan, että päivähoitopalvelua voisi tarjota perhepäivähoitona ison päiväkotirakennusinvestoinnin sijaan. Uusien päiväkotien rakentamisessa suositaan tällä hetkellä vähintään kuuden ryhmän päiväkoteja, joihin voidaan sijoittaa lasten iästä ja hoitoajasta riippuen enintään 126 lasta. Vastaavan lapsimäärän hoitaminen perhepäivähoidossa edellyttäisi noin 31 perhepäivähoitajan palkkaamista. Perhepäivähoito ei voi ratkaista väestön- ja palvelujen tarpeen kasvun aiheuttamaa päivähoitopaikkojen lisäämistä, mutta varhaiskasvatuksessa se on ja halutaan myös säilyttää yhtenä hoitomuotovaihtoehtona. Johtopäätökset Perhepäivähoitopaikkojen tarjonta vastaa pääosin Espoossa hyvin paikkojen kysyntää. Ainoastaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen osalta Tapiolan alueella kysyntä on tarjontaa suurempaa. Paikoin vapaita

45 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 45 / 49 perhepäivähoitopaikkoja on jopa enemmän kuin päivähoitohakemuksessa perhepäivähoidon ensisijalle asettaneita hakijoita. Hoitajan kotona tehtävän perhepäivähoidon vähentymistä on kompensoitu Espoossa laajalla ryhmäperhepäiväkotiverkolla. Espoossa on ryhmäperhepäiväkoteja eniten Suomessa, 66 suomenkielistä ja neljä ruotsinkielistä yksikköä (Espoon keskus 25, Leppävaara 23, Tapiola 8, Espoonlahti 6, Matinkylä-Olari 4). Luku on kaksi kertaa suurempi kuin esimerkiksi Helsingissä. Kuntien ratkaisut maksaa perhepäivähoitajan omista lapsista palvelu- tms. rahaa eivät toistaiseksi ole ko. kunnissa lisänneet oleellisesti perhepäivähoitajien määrää. Tätä asiaa kannattaa kuitenkin seurata. Opetus- ja varhaiskasvatus- sekä Svenska rum -lautakuntien esitykset Espoo-lisien korotuksesta on suunnattu erityisesti yksityisen perhepäivähoidon kuntalisiin. Tällä tavalla parannetaan yksityisten perhepäivähoitajien toimintaedellytyksiä ja lisätään yksityisen perhepäivähoidon houkuttelevuutta. Jatkossa yksityistä perhepäivähoitoa pitääkin entistä tiiviimmin kehittää kunnallisen perhepäivähoidon rinnalla ohjattuna, ei vain valvottuna toimintana. Täten turvataan perhepäivähoidon säilyminen varhaiskasvatuksen palveluvalikossa. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Kirsi Louhelaisen ym jättämään valtuustoaloitteeseen perhepäivähoidon kehittämisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Kirsi Louhelaisen ym jättämään valtuustoaloitteeseen perhepäivähoidon kehittämisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Hopsu puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska

46 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 46 / 49 pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

47 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 47 / / /2014 Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Valtuustoaloite toimenpiteistä roskaamisen vähentämiseksi Valmistelijat / lisätiedot: Esa Rauhala, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ym tekemään valtuustoaloitteeseen roskaamisen vähentämiseksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite Valtuustoaloite Kurt Byman ja 13 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustoaloitteen, joka koskee roskaamisen vähentämistä. Aloitteessa ehdotetaan, että kaupunginhallitus ryhtyisi riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin roskaamisen kuriin saattamiseksi. Keinoiksi ehdotetaan kunnallista roskarikemaksua tai ympäristönkuormituskorvausta, joita mm. poliisi ja pysäköinnintarkastajat voisivat antaa havaitusta roskaamisesta. Myös jätteiden jättäminen kierrätyspisteiden viereen olisi valvonnan kohteena. Samoin ehdotetaan roskakorien koon kasvattamista ja niiden tyhjennysvälien tihentämistä tarvittaessa. Myös pikaruokaloita yms. velvoitettaisiin huolehtimaan myymiensä tuotteiden kääreiden yms. roskien poistamista ympäristöstä. Vastaus aloitteeseen Espoon kaupungin katu- ja viherpalvelut vastaa yleisten alueiden puhtaanapidosta. Tilaamme urakoitsijoiltamme katujen ja viheralueiden puhtaanapitoa. Sopimuksiin sisältyy se, että roska-astiat on tyhjennettävä ennen astioiden täyttymistä ja yleiset alueet on pidettävä siisteinä. Katu- ja viherpalvelut järjestää vapaaehtoistoimijoille vuosittain huhti- ja toukokuussa kymmeniä puhtaanapitotalkoita, joihin osallistuu tuhansia roskien kerääjiä. Lisäksi meillä on talkootoiminnan ulkopuolella vapaaehtoisia roskienkerääjiä, jotka keräävät asuinympäristöstään roskia ympäri vuoden. Katu- ja viherpalvelut on halukas kehittämään puhtaanapidon tasoa Espoossa ja siten espoolaisten asuinympäristöjen laatua. Olemme

48 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 48 / 49 mukana roska päivässä hankkeessa, jossa nuoret voivat työstää lähiympäristöjensä roska-astioita ohjatusti haluamallaan tavalla. Tavoitteena on saada aikaan roska-astioita, jotka erottuvat myönteisesti ympäristössään ja, jotka korostavat mahdollisesti alueensa erityispiirteitä tai käyttäjäkuntansa erityispiirteitä. Katu- ja viherpalvelut antaa nuorten työstettäväksi maastossa olevia roska-astioita, mutta maastoon tullaan lisäämään myös uusia roska-astioita. Uusia roska-astioita sijoitetaan erityisesti koulujen, päiväkotien, nuorisotalojen ja urheilupaikkojen läheisyyteen. Ympäristöön jätetyistä roskista ja isommista jätteistä tulee ilmoituksia ympäristökeskukseen ja tekniseen keskukseen. Koska roskaaja ei yleensä ole tiedossa, ympäristökeskuksessa ensin selvitetään alueen haltija/maanomistaja ja käydään myös paikan päällä. Jos kaupunki on maanomistaja, kohteen tiedot ilmoitetaan teknisen keskuksen alaiselle Siisti Espoo -projektille, jonka urakoitsija noutaa isommat jätteet. Jos kyse on yksityisestä maanomistajasta, hänelle lähetetään kehotuskirje jätteiden siivoamisesta. Rakennusten ympäristön siisteydestä vastaa Espoossa rakennusvalvontakeskus. Roskaamisesta ja sen seuraamuksista voidaan yleisesti sanoa niin, että rikesakkolaissa on säädetty, että vähäisestä roskaamisesta voidaan määrätä rikesakko, jonka määrää poliisi. Rikesakon suuruus on 50 euroa. Rikesakkojen osalta poliisi on oikea taho vastaamaan rikesakkojen määräämisen käytännöistä Espoossa. Mikäli halutaan muodostaa hallinnollinen rangaistusluontoinen maksuseuraamus roskaamisesta, tulisi asian edetä lainsäädännön tietä. Kansanedustaja Timo Heinosen tekemä lakialoite LA 32/2011 ei näy edenneen lakivaliokuntaan lähettämisen jälkeen (lähde: Lakimies Petteri Aumala, ). Myös Helsingin kaupunki on valmistellut aloitetta lainsäädännön muuttamiseksi (ympäristölautakunnan esitys ), mutta asia ei ole tämän jälkeen edennyt kaupungin sisällä lakialoitteeksi asti (lähde: Helsingin kaupungin ympäristökeskus). Päätöshistoria Tekninen lautakunta Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ehdottaa edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ym tekemään valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

49 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 49 / 49 Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ym tekemään valtuustoaloitteeseen roskaamisen vähentämiseksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi