INNOSTUMISTA JA ONNISTUMISTA IHASTJÄRVELLÄ
|
|
- Toivo Jaakkola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 INNOSTUMISTA JA ONNISTUMISTA IHASTJÄRVELLÄ SIVU 9 DIGITAALISUUS UUDISTAA KUNTIA MIKKELI NÄYTTÄÄ MALLIA SIVU 4 MIKKELIN KESKUSARKISTOLLE VIHREÄÄ VALOA SIVU 12
2 DIGITALMIKKELI ELÄMÄ TALTEEN. Pääkirjoitus TEKSTI Mari Kivinen Digitalmikkeli SISÄLLYSLUETTELO DIGITALMIKKELI-LEHTI / 2013 SIVU 03 // PÄÄKIRJOITUS - Mari Kivinen SIVU 04 // DIGITAALISUUS UUDISTAA KUNTIA MIKKELI NÄYTTÄÄ MALLIA SIVU 07 // AVOIN DATA ON YHTEINEN ETU SIVU 08 // DIGITAALISUUS OPETUKSESSA ON LUOPUMISEN JA LÖYTÄMISEN TARINA SIVU 10 // KOLUMNI - Markku Nenonen SIVU 11 // EU:N LAAJAKAISTATAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN EDELLYTTÄÄ VALTIOLTA VAHVAA TAHTOTILAA SIVU 12 // MIKKELIN KESKUSARKISTOLLE VIHREÄÄ VALOA MEMORY CAMPUKSEN SUUNNITTELUUN VAUHTIA SIVU 14 // DIGITALMIKKELIN UUTISIA DIGITALISOITUVA MAAILMA TARJOAA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA DIGITALMIKKELI USKOO VAHVASTI DIGITALISOITUVAAN MAAILMAAN. MEITÄ MOTIVOI ERITYISESTI AINEISTOJEN KÄYTETTÄVYYDEN PARANTUMINEN, PALVELUPROSESSIEN TEHOSTUMINEN SEKÄ DIGITAALISTEN AINEISTOJEN YHDISTÄMISELLÄ SAAVUTETTAVAT LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Digitaalista aineistoa voidaan hyödyntää ajasta ja paikasta riippumatta, ja siitä voidaan luoda uutta liiketoimintaa. Avoin data, niin julkishallinnon kuin tieto- ja kulttuuriperinnön saralla, on osittain hyödyntämätön raaka-aine. Tämän arvokkaan raaka-aineen arvo kasvaa, kun se muutetaan digitaaliseen muotoon ja avataan mahdollisten hyödyntäjien saataville. Avoimet, digitaaliset aineistot ovat kaikkien yhteinen etu, niin liiketaloudellisesta näkökulmasta kuin demokraattisuuden kannalta. Digitalmikkeli-klusteri edistää digitaalisuutta ja tiedon hyödyntämistä. Klusterin jäsenyritykset ja -organisaatiot kehittävät ja tuottavat mm. arkistointiin, digitointiin ja sähköiseen asiointiin sekä sisältöliiketoimintaan liittyviä palveluita ja tuotteita sekä tietojärjestelmiä ja -sovelluksia. Tulevan digitaalisten aineistojen tutkimuksen professuurin sekä Memory Campus -alueen myötä Mikkelin seudusta tulee entistä merkittävämpi eurooppalainen arkisto- ja digitointitoiminnan osaamis- ja palvelukeskittymä. Tämä lehti kertoo tarinoita Digitalmikkelistä ja meille tärkeistä asioista mukavia lukuhetkiä! Digitaaliset palveluprosessit ovat kustannustehokkaita. Erityisesti kuntien palveluiden digitalisoinnissa on kuitenkin vielä paljon tehtävää. Mikkelin kaupunki on lähtenyt LUPAUS ohjelmassaan tuomaan kaupungille lisää tuottavuutta ja tehokkuutta digitaalisilla palveluilla ja palveluprosesseilla. Mari Kivinen Ohjelmakoordinaattori, Digitalmikkeli Miktech Oy Digitalmikkeli tuo apuja digitaalisuuden tuomiin haasteisiin. Mikkelin seudulla on jo pitkään panostettu tiedon digitointiin ja digitaalisessa muodossa olevan tiedon säilyttämiseen. JULKAISUN TIEDOT Digitalmikkeli-lehti / Julkaisija: Miktech Oy PÄÄTOIMITTAJA: Mari Kivinen, Miktech Oy / TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: Silja Eskola, Viestintäpalvelu Argumento ULKOASU JA TAITTO: Lauri Hintsanen, Haaja & Arwo Design Oy / KANNEN KUVA: Tommi Ulmanen JAKELU: Miktech Oy:n asiakasrekisteri. Osoitteenmuutokset info@miktech.fi PAINOS: 1000 kpl. Painopaikka: Etelä-Savon Kirjapaino 2013 / Digitalmikkeli-toimintaa koordinoi Miktech Oy, jonka DM-ohjelmajohtaja-hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto, alueen kunnat sekä yritykset. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus. 3
3 DIGITAALISUUS UUDISTAA KUNTIA MIKKELI NÄYTTÄÄ MALLIA / TEKSTI Silja Eskola / KUVA Tommi Ulmanen / HAAJA & Mikkelin kaupunki LUPAUS 2016 on Mikkelin kaupungin laaja muutosohjelma, jossa uudistetaan sekä kaupungin hallintorakennetta että palveluprosesseja. Tavoitteena on mm. nostaa kuntapalveluiden digitaalisuusaste nykyisestä seitsemästä prosentista neljäänkymmeneen prosenttiin. Tarkoitus on myös kehittää ja ottaa käyttöön noin 20 täysin uutta digitaalista palvelua sekä luoda edellytyksiä digitaaliseen liiketoimintaan ja uusille digiyrityksille. DIGITAALISUUDELLA TUOTTAVUUS KASVUUN Mikkelin lupauksen taustalla on kuntien tuottavuuskehitys. Kuntien tuottavuus on laskenut Suomessa koko 2000-luvun, kertoo LUPAUS ohjelman johtaja Juha Ropponen Mikkelin kaupungilta. Kunnat eivät ole pystyneet modernisoimaan palvelujaan samalla tavalla kuin yksityinen sektori ja tietyiltä osin myös valtio. Tähän Mikkeli hakee nyt muutosta. Digitaalisilla palveluilla voidaan lisätä tuottavuutta ja tehokkuutta. Kun palveluprosesseista karsitaan turhia vaiheita ja digitalisoidaan rutiinit, resursseja vapautuu varsinaisiin asiakaskohtaamisiin, Ropponen toteaa. Mikkeli on lähes prikulleen prosentti Suomesta, sekä asukaslukunsa, pinta-alansa että demografiansa puolesta. Mikkelissä rakennettavaa mallia ja digitaalisia kuntapalveluita voidaan myöhemmin skaalata ja ottaa käyttöön muualla. Digitalmikkeli-verkoston yritysten ja organisaatioiden vahva osaaminen digitaalisuudessa sekä digitaalisissa palveluissa ja asioinnissa on niin ikään omiaan tukemaan ohjelman toteuttamista Mikkelissä. Lisäpontta tuo sekin, että Mikkeli pääsi mukaan Suomen ICT ohjelmaan digitaalisten palveluiden pilottikaupunkina. AITOA HYÖTYÄ KUNTALAISILLE Uusien digitaalisten palveluiden kehittämisessä tai nykyisten parantamisessa Mikkeli kääntyy alan yritysten ja kuntalaisten puoleen. Ideoita lähdetään kartoittamaan kilpailulla. Parhaat ideat valitaan pilottikohteiksi. Haluamme löytää sellaisia palveluita, joiden kehittämisestä on todellista hyötyä Mikkelin asukkaille ja heidän hyvinvoinnilleen. Digitaalisen Mikkelin kantava idea on muuttaa mikkeliläisten arkea entistä paremmaksi. DIGITAALISUUS UUDISTAA KUNTIA MIKKELI NÄYTTÄÄ MALLIA MIKKELI TÄHTÄÄ LUPAUS OHJELMANSA PUITTEISSA SUOMEN ENSIMMÄISEKSI DIGITAALISEKSI KAU- PUNGIKSI JYRI HÄKÄMIEHELLE ELOKUUSSA 2012 ANNETUN LUPAUKSEN MUKAISESTI. LUPAUKSEN LUNAS- TAMISESSA DIGITAALISUUS ON AVAINROOLISSA. PROSENTTI SUOMESTA Mikkeli sopii hyvin näyttämään mallia digitaalisissa palveluissa: se on suuria kaupunkeja ketterämpi, ja edustaa niin tulotasoltaan kuin koulutus- ja ikärakenteeltaan Suomen keskitasoa. KOHTI DIGITAALISTA KAUPUNKIYMPÄRISTÖÄ LUPAUS ohjelmassa tavoitellaan myös Mikkelin rakennetun ympäristön kehittämistä digitaaliseksi vuorovaikutteiseksi kaupunkiympäristöksi. Tavoite kulkee käsi kädessä Mikkelin Smart City hankkeen kanssa. Smart City hankkeella on kaksi keskeistä tavoitetta, kertoo Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitunen. Selvitämme ensinnäkin sitä, mikä on ekologinen kaava ja kuinka sitä voidaan hyödyntää kaupunkisuunnittelussa. Toisaalta etsimme vastauksia siihen, mitä digitaalisuus merkitsee kaupunkiympäristössä. Etsimme ratkaisuja, jotka auttavat tekemään fiksuja päätöksiä arkielämässä. Päätökset voivat liittyä mihin tahansa: esimerkiksi energiankulutukseen, liikkumiseen tai vapaa-ajan viettoon. Vuorovaikutus kuntalaisten kanssa on tärkeää Mikkelin digitaalisen kaupunkiympäristön kehitystyössä: asukkaat halutaan osallisiksi suunnitteluun. Tavoitteina on edelläkävijyys mm. digitaalisen kaupunkitiedon hyödyntämisessä. Visio Mikkelin digitaalisesta kaupunkiympäristöstä on hahmottumassa. Haluamme kehittää sellaisia ratkaisuja ja palveluita, jotka sulautuvat asumiseen, elämiseen ja ympäristöön sekä helpottavat huomaamatta arkea. Kaikessa kantavana ideana on siis parempi arki mikkeliläisille. Smart City hankkeessa Mikkelin digitaalisen kaupunkiympäristön kehitystyö painottuu Satamalahden alueelle. Alueen suunnittelu käynnistyy vuoden 2013 aikana, joten ratkaisuja kartoitetaan nyt nopeasti. Digitaalisuutta nostetaan meillä uudelle tasolle Mikkelin näkökulmasta. Meillä ei ole suurkaupungin mittakaavaa eikä toisaalta samoja haasteitakaan. Haemme ketteriä, Mikkeliin sopivia ratkaisuja mutta kuitenkin kunnianhimoisesti. Ei kannata tyytyä pieneen ja turvalliseen vaan on tähdättävä riittävän korkealle eikä sitäkään pidä säikähtää, jos kaikkiin kysymyksiin ei ole valmiita vastauksia. 4 5
4 AVOIN DATA ON YHTEINEN ETU / TEKSTI Silja Eskola / KUVA Ari Nurmela AVOIMELLA LÄHDEKOODILLA JATKUVUUTTA Mikkelissä luodaan uutta tietojärjestelmää helpottamaan tiedon sähköistä, pitkäaikaista säilyttämistä. Järjestelmä syntyy Digitalmikkelitoimijoiden yhteistyöllä OSA- eli Open Source Archive -hankkeessa, jota koordinoi Mikkelin ammattikorkeakoulu. Toteutus perustuu avoimeen lähdekoodiin. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja tarvitaan muistiorganisaatioissa, sillä kaupalliset ohjelmistot soveltuvat heikosti pitkäaikaissäilytykseen ja niiden kustannuksia on vaikea ennustaa, kertoo projektipäällikkö Osmo Palonen Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Projektiin osallistuvat myös Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto Elka, Pohjoismaiden vanhin sanomalehtiarkisto Brages Pressarkiv sekä MPY ja Multiprint Oy. Saamme projektissa tietoa dokumentin elinkaaren hallinnasta, jonka kysyntä on kasvussa. Itse annamme projektin käyttöön pitkän kokemuksemme digitoinnista, kertoo Jarmo Tiainen Multiprint Oy:stä. Järjestelmä tulee valmistuttuaan projektin osapuolten yhteiskäyttöön, jolloin sitä voidaan kehittää edelleen open source -periaatteiden mukaisesti. Avoimuus hyödyttää sekä palvelun tuottajia että käyttäjiä. Kustannustehokkuuden lisäksi avoimuus helpottanee lisensointia ja muunneltavuutta. Asiakkaalle se tuo turvaa varmistamalla, että dokumenttiaineisto on helposti siirrettävissä, kiteyttää Tiainen. AVOIN DATA ON YHTEINEN ETU AVOIN DATA HERÄTTÄÄ KESKUSTELUA. MISTÄ ON KYSE, JA MIKSI DATAA PITÄISI AVATA? AVOIMEN DATAN ASIANTUNTIJA ANTTI POIKOLA OTAVAN OPISTOSTA KERTOO. Kun puhutaan avoimesta datasta, käsitteet saattavat sekoittua: puhutaan esimerkiksi julkisesta tai julkishallinnon datasta, mutta kyseessä on eri asia. Kaikki julkinen data ei ole avointa, ja avointa dataa löytyy myös julkishallinnon ulkopuolelta. Avoimuus tarkoittaa, että data on teknisesti kaikkien käytettävissä, koneluettavassa muodossa. Data on myös lisensoitu avoimeksi ja saatavilla maksutta, jolloin kuka tahansa voi käyttää sitä mihin tahansa lailliseen tarkoitukseen, Antti Poikola selventää. Digitaalisten aineistojen koostamisessa on valtava työ, kun taas aineistojen avaaminen, jakelu ja käytön salliminen aiheuttaa aineistojen koostamiseen verrattuna suhteellisesti vähemmän työtä ja kustannuksia. Suurella vaivalla kerättyjä aineistoja voidaan avoimina hyödyntää tehokkaammin ja paremmin. Tämä hyödyttää käyttäjien lisäksi liikkeellelaskijaa: aineiston käytön lisääntyessä löydetään virheitä ja ongelmia, jolloin laatu paranee. Julkishallinnossa voidaan myös luoda palveluita, joita ei julkisin varoin saataisi aikaan. Julkisen liikenteen reittioppaan mobiilisovellukset ovat tästä hyvä esimerkki: ulkoiset tahot ovat luoneet sovelluksia ilmaiseksi, koska data on ollut avoinna, kertoo Poikola. Poikola itse edistää avointa dataa sekä Avoimuudesta voimaa oppimisverkostoihin -hankkeessa että hiljattain perustetun Open Knowledge Finland ry:n kautta. Myös avoimuuden haasteet ovat tulleet tutuiksi. Esimerkiksi julkishallinnossa aineistot on alkujaan kerätty omaan käyttöön, jolloin avattavaksi soveltuva ja yksityisyyden suojan alainen tieto saattavat olla sekaisin aineistoissa. Lisäksi järjestelmiin liittyy teknisiä haasteita: järjestelmähankinnoissa tulisikin jo hankintavaiheessa ottaa huomioon mahdollisuudet datan avaamiseen. Tämä unohtuu edelleen usein. AVOINTEN, DIGITAALISTEN AINEISTOJEN MERKITYS ON SUURI RIIPPUMATTA SIITÄ, TARKASTELLAANKO ASIAA LIIKETALOUDELLI- SESTA NÄKÖKULMASTA VAI DEMOKRAATTISUUDEN KANNALTA. Yhdysvalloissa datavarantoja on avattu ensisijaisesti läpinäkyyvyyden parantamiseksi, kun taas Euroopassa lähtökohtana on ollut liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen. Kummastakin näkökulmasta datan avaaminen on kaikkien yhteinen etu. 6 LUE LISÄÄ: AVOIN DIGITAALINEN MIKKELI Mikkeli tähtää Suomen ensimmäiseksi digitaaliseksi kaupungiksi. Julkishallinnon datan avaaminen kaupunkilaisten, yritysten ja yhteisöjen saataville on keskeinen osa kehitystyötä: avoimeksi on tarkoitus saattaa kaikki tieto, jonka avaamista lainsäädäntö ei rajoita. Kaupunkiorganisaatio tuottaa äärettömän paljon tietoa. Lähdemme avaamaan sitä johdonmukaisesti: ensin on tunnistettava kysyntä ja se, mitä tietoa ihmiset, yhteisöt ja yritykset todella haluavat, kertoo Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitunen. Esimerkkeinä ensiaskeleista Kuitunen mainitsee kaupunkisuunnittelun, kaavoituksen ja maankäytön, jossa tavoitellaan sekä tiedon avaamista kaupunkilaisille että vastavuoroisuutta sen hyödyntämisessä. Oleellista on, että tieto tuodaan myös helposti saataville. Kevään aikana toteutuva verkkosivu-uudistus edistää tätä osaltaan, mutta ei yksin lunasta tavoitetta. Myös valtuuston kokousten avaaminen suorina verkkolähetyksinä on harkinnassa. Avoimen datan lisäksi tavoitellaan avointa kehittämiskulttuuria ja tapaa toimia. Valtuuston puheenjohtaja Satu Taavitsainen on myös vahvasti avoimuuden kannalla. Mikkeli tarvitsee uutta osaamista ja työpaikkoja. Julkisten tietovarantojen avaaminen on käytännön askel tähän suuntaan: avoimet, laajat tietoaineistot nousevat Mikkelin digitaalisen kehityksen olennaiseksi edellytykseksi, ja voivat synnyttää erilaisia palvelusovelluksia. Tässä jos missä nopeat syövät hitaat, Taavitsainen toteaa. Avoimuus on Mikkelin kaupungille yhtä aikaa haaste ja mahdollisuus. Tiedon saattaminen julkiseksi vaatii työtä, mutta kehittää hallintoa entistä läpinäkyvämpään suuntaan. Samalla se ruokkii toimeliaisuutta ja tarjoaa mahdollisuuksia liiketoimintaan. Myös kuntalaisten ja hallinnon vuorovaikutus muuttuu, kun kuntalaiset voivat hyödyntää dataa ja osallistua itsekin sen tuottamiseen. Pekka Sauri on todennut, että eihän kunta ole yritys, jolta tilataan palveluita, vaan kunta ja kaupunki olemme me kaikki. Tähän ideaan minäkin uskon vahvasti, Kuitunen kiteyttää. 7
5 DIGITAALISUUS OPETUKSESSA ON LUOPUMISEN JA LÖYTÄMISEN TARINA / TEKSTI Silja Eskola / KUVAT Jere Lauha & Tommi Ulmanen / HAAJA 8 DIGITAALISUUS OPETUKSESSA ON LUOPUMISEN JA LÖYTÄMISEN TARINA DIGITAALISUUS MUUTTAA TAPAA, JOLLA JÄSENNÄMME MAAILMAA. OPETUKSESSA MUUTOS EDELLYTTÄÄ VANHASTA LUOPUMISTA, MUTTA PALKITSEE TULEVAISUUDEN TAIDOILLA. Otavan Opisto on digitaalisen opetuksen uranuurtaja: digitaalisuus nostettiin opiston agendalle jo 20 vuotta sitten. Nykyään opisto määrittelee itsensä uuden oppimisen laboratorioksi kaiken opetuksen lähtökohtana ovat uudet tavat oppia, ja digitaalisuus on siinä keskeisessä roolissa. JOUSTAVUUTTA OPINTOIHIN Vuonna 2000 verkkolukiostamme valmistui ensimmäinen ylioppilas, joka kohtasi opettajansa verkon ulkopuolella vasta lakkiaisissa, kertoo Otavan Opiston johtaja Hannu Linturi. Tämä edellytti irtiottoa vanhoista ajattelutavoista kuten siitä, ettei lukiossa voi opiskella ilman, että joku kontrolloi kokeita. Nykyään kymmenet opiskelijat suorittavat verkkolukion vuosittain. Yksittäisillä kursseilla opintojaan täydentävät tuhannet opiskelijat muista lukioista, mikä kuvastaa opintojen joustavuutta. Kouluissa on totuttu opiskelemaan samoja asioita, samaan aikaan ja samassa paikassa. Nyt opiskellaan samantapaisia asioita, eri paikoissa ja eri aikaan. Tämä edellyttää, että järjestelmiä rakennetaan uudelleen. Oppimisympäristön ja verkossa toimivien instituutioiden kehittäminen vaatii valtavasti työtä. Myös opettajan toimenkuva on purkautumassa moniksi paloiksi. Opettajan rinnalle tarvitaan teknistä henkilöstöä sekä tutoreita opiskelijoiden tueksi, Linturi toteaa. MUUTOS EDELLYTTÄÄ KOULUTUSTA, KESKUSTE- LUA JA YHTEISTYÖTÄ. ON AINA LUOVUTTAVA JOSTA- KIN, JOTTA TILALLE VOISI TULLA UUTTA. RUTIINEISTA KOHTI LUOVIA TAITOJA Digitaalisuutta hyödynnetään Otavan Opistossa opiskelun lisäksi mm. opiskelijavalinnassa. Prosessien tehostuessa aikaa vapautuu esimerkiksi tutorointiin. Rutiininomaiset prosessit siirtyvät koneille, niin meillä kuin yhteiskunnassa yleensä. Työ muuttuu luonteeltaan luovemmaksi, ja opintojen on valmisteltava siihen. Luovuus ja ongelmanratkaisukyky ovat taitoja, joita perinteinen koulu ei tuota. Opettajajohtoiselle, kurssimuotoiselle oppimiselle haetaan vaihtoehtoja ilmiöpohjaisesta pedagogiikasta. Siinä ongelmia ratkotaan kokonaisuuksina tavalla, joka johtaa oppimiseen. Tällä hetkellä rakennamme mallia siitä, kuinka uusilla tavoilla opitut asiat muuttuvat lukiosuorituksiksi. Pienessä Ihastjärven kyläkoulussa on 69 oppilasta ja 4 luokanopettajaa sekä ipadit, älytaulut ja oppimisen verkkoympäristöt aktiivisessa käytössä. Koko toimintakulttuurimme kannustaa ja rohkaisee digitaalisuuteen. Herkullisinta on kehitellä digitaalisen oppimisen menetelmiä yhdessä oppilaiden kanssa, toteaa koulun rehtori Jaana Strandman. Koulun ja opetuksen kehittämiseen osallistuvat opettajien ja oppilaiden lisäksi myös vanhemmat. Vuorovaikutuskanavana toimii koulun blogi, jossa toimintaa suunnitellaan yhdessä. Oppimisen verkkoympäristöt, käsitekarttakuviot ja itse tuotettu sähköinen materiaali ovat esimerkkejä digitaalisista ratkaisuista, joita Ihastjärven koululla hyödynnetään. INNOSTUMISTA JA ONNISTUMISTA IHASTJÄRVELLÄ Digitaalisuus, pelillistäminen ja ilmiöpohjainen oppiminen vilahtelevat puheessa, kun keskustelee Otavan Opiston henkilöstön kanssa. Oppimisen kokeilevat mallit ovat myös Ville Venäläisen toimintakenttää Otavan Opistossa. Digitaalisuus siirtää opetusta fyysisestä tilasta verkkoon. Tämä antaa mahdollisuuksia erityisryhmille: vaikka fyysinen tila yhdistää, se myös erottaa. Verkkoympäristössä voi edetä omaa vauhtia. Käänteinen luokkaopetus on yksi nousevista trendeistä. Oppilaat ovat tuottaneet ipadeillä esimerkiksi äänitaideteoksia opiskellessamme Kalevala-aihetta ja Gallen-Kallelaa. Toinen esimerkki on oppilaiden toteuttama sähköinen joulukalenteri, Strandman kertoo. Digitaalisuus siirtää painopistettä tiedon jakamisesta oppilaiden ohjaamiseen. Yhdessä kehitetyt menetelmät, tekemällä oppiminen sekä uudet oppimisympäristöt innostavat lapsia, ja heidän itsetuntonsa kehittyy onnistumisista. Tämän tyyppinen opetus ja oppiminen on seikkailumatka sekä oppilaille että opettajille. Mahdollisuuksia on niin paljon, että suurimmaksi haasteeksi nousee lähinnä se, mitä valitaan. Tämä on ehdottomasti positiivinen haaste. DIGITAALISUUDEN ETULINJASSA Termi tarkoittaa luopumista luentotyyppisestä opetuksesta. Oppilaat perehtyvät sisältöihin itse, jolloin yhteisen ajan arvo kasvaa. Se käytetään harjoittelemiseen ja opettaja voi keskittyä oppilaisiin, jotka tarvitsevat enemmän apua, Venäläinen valottaa. Digitaalisuus antaa välineitä myös ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Yksi menetelmistä on verkkopohjainen roolipeli, jossa etsitään tarinan avulla ratkaisua johonkin ongelmaan. Verkostomainen yhteistyö on tässä valttia. Henkilökohtaisia taitoja tarvitaan yhä, mutta yksilösuoritteita ei samaan tapaan kuin aikaisemmin. 9
6 Puheenvuoro KOLUMNI: Mikkelin ammattikorkeakoulu tietoyhteiskunnan toteuttajana Digitalmikkeli EU:N LAAJAKAISTATAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN EDELLYTTÄÄ VALTIOLTA VAHVAA TAHTOTILAA / TEKSTI Silja Eskola / KUVA MPY MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU TIETOYHTEISKUNNAN TOTEUTTAJANA SUOMALAISESSA TIETOYHTEISKUNTAKEHITYKSESSÄ YRITETÄÄN JÄLLEEN OTTAA UUSIA ASKELEITA. SYKSYL- LÄ 2011 ASTUI VOIMAAN TIETOHALLINTOLAKI, TOTEUTTAMISEN TUKEMISEKSI VALTIOVARAINMINISTERIÖ ON VALMISTELLUT LUONNOKSEN JULKICT-STRATEGIAKSI. Laissa ja strategiassa on selvästi lähtökohdaksi ja tavoitteeksi otettu organisaatioiden toiminnan kehittäminen. ICT:llä tavoitteita pyritään vahvasti tukemaan. Linjauksessa ei ole mitään uutta, tavoite on ollut sama jo ainakin viimeiset 10 vuotta. Viime vuodet tavoitteeseen on kuitenkin pyritty käynnistämällä massiivisia ICT-hankkeita, joiden tulokset ovat jääneet laihoiksi. Nyt tavoitteeseen pyritään uudenlaista työkalua hyödyntämällä. Avain olisi kokonaisarkkitehtuuri, joka ei ole ratkaisu vaan väline, jota pitää osata käyttää. Arkkitehtuurissa painopisteeksi asetetaan selvästi toiminnan kehittäminen, tehtävien hoitaminen prosesseja virtaviivaistamalla. Tavoitteeseen päästään ennen kaikkea tietojenhallintaa ja -käsittelyä tehostamalla. Tässä apuna on ICT. Näin myös vastattaisiin haasteeseen, joka mahdollistaisi tietojärjestelmien yhteentoimivuuden: ne keskustelevat keskenään. Tästähän on erityisesti terveydenhuollossa viime aikoina paljon keskusteltu. Toimintaan ja tietoon panostamalla halutaan vahvasti korostaa, että kokonaisarkkitehtuuri ei ole sama kuin ICT-arkkitehtuuri, joka on vain osa kokonaisuutta. Vaikuttaakin siltä, että tämän hahmottaminen on edelleen haaste. Asetelma voidaan kiteyttää: toiminta ja tieto asettavat vaatimukset, joita ICT:llä pyritään ratkaisemaan. Uusi painotus on erityisesti tiedon merkityksen korostaminen. Mikkelissä on jo pitkään panostettu sähköiseen asiointiin ja arkistointiin. Sama asia voidaan sanoa toisinkin: kyse on palveluprosessien sähköisestä tietojen hallinnasta. Sähköinen arkisto on ymmärrettävä ennen kaikkea dynaamisena tietovarastona, ei asiakirjojen hautausmaana. Dynaaminen tietovarasto mahdollistaa myös uudenlaisten tietoon pohjautuvien palveluiden kehittämisen. Ollaanko ns. big datan alkujuurilla? TOIMINTA JA TIETO ASETTAVAT VAATIMUKSET, JOITA ICT:LLÄ PYRITÄÄN RATKAISEMAAN. Julkisessa hallinnossa on yksityisen sektorin esimerkin mukaisesti selvästi tarkennettu suuntaa ja määritetty myös työkaluja. Mikkelin ammattikorkeakoulussa on pitkäjänteisesti panostettu sähköisen asioinnin ja arkistoinnin ylemmän AMK-tutkinnon koulutusohjelmaan. Sitä kehitetään koko ajan, ja vuoden 2014 alussa Mikkelin ammattikorkeakoulu pystyy entistä paremmin tarjoamaan uusille opiskelijoille ajankohtaista ja ajantasaista tietoa ja opetusta, sekä tukemaan alueellista kehitystä ja olemaan samalla mukana kansallisen toiminnan ytimessä. Markku Nenonen tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu TOIMITUSJOHTAJA JAN-ERIK LAINE, MPY: EU:N LAAJAKAISTATAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN EDELLYTTÄÄ VALTIOLTA VAHVAA TAHTOTILAA TIETOTEKNIIKKA- JA TIETOLIIKENNEPALVELUITA TARJOAVA MPY USKOO DIGITAALISUUTEEN JA PANOSTAA SIIHEN MM. OSALLISTUMALLA DIGITALMIKKELI-VERKOSTOTYÖHÖN, KEHITTÄMÄLLÄ AVOIMEN DIGITAALISEN KAUPUNGIN RATKAISUJA YHTEISTYÖSSÄ MIKKELIN KAUPUNGIN KANSSA SEKÄ SÄHKÖISTÄMÄLLÄ PALVELUI- TAAN ASIAKKAIDENSA ARJEN HELPOTTAMISEKSI. EU:N LAAJAKAISTATAVOITTEESEEN MPY:N TOIMITUSJOHTAJA JAN-ERIK LAINE SUHTAUTUU VARAUKSELLA. EU:n laajakaistatavoitteen mukaan vuoteen 2020 mennessä kaikkien eurooppalaisten saatavilla tulee olla yli 30 megan internetyhteys, ja vähintään puolella kotitalouksista yli 100 megan liittymä. Tavoitteen taustalla on globaalin kilpailukyvn ja tuottavuuden parantaminen sekä toisaalta EU:n sisällä pyrkimys tasa-arvoon alueiden välillä, kertoo Laine. Ultranopeilla liittymillä pyritään luomaan sekä kasvualustaa innovaatioille että positiivista kierrettä digitaalitalouden kehitykseen. VAIKKA TEKNOLOGIA KEHITTYY NOPEASTI, NYKYTOIMENPITEILLÄ TAVOITTEESEEN TUSKIN PÄÄSTÄÄN. Lupauksen antaminen on helppoa, mutta sen lunastaminen on vaikeampaa, Laine toteaa. Haasteena on mm. se, että laajakaistaverkon rahoitusta koskevat laskentamallit ovat monimutkaisia. Rahoituksessa lähdetään siitä, että verkon toteuttaja, kunta sekä valtio ja EU:n maakuntarahasto vastaavat yhdessä laajakaistayhteyksien rakentamisen kustannuksista. Tämä ei kuitenkaan toteudu suunnitellulla tavalla, Laine toteaa. Hän peräänkuuluttaakin läpinäkyviä ohjeistuksia sekä selkeitä toimintamalleja siitä, miten EU:n laajakaistatavoite 2020 Suomessa toteutetaan ja miten valtio edistää tavoitteen saavuttamista. Käytäntöjä tulisi yhtenäistää ja byrokratiaa vähentää. Esimerkiksi rahoituksen laskentamalleja tulisi yksinkertaistaa siten, että vapaa-ajan asuntoja ja vakinaisia asuntoja ei eroteltaisi toisistaan, kun kustannuksia jaetaan. Vapaa-ajan asuntojen ympärivuotinen käyttö kasvaa, ja toimivat yhteydet myös vapaa-ajan asunnoilla edistävät yhdenvertaisuutta, johon Suomessa on haluttu pyrkiä
7 MIKKELIN KESKUSARKISTOLLE VIHREÄÄ VALOA MEMORY CAMPUKSEN SUUNNITTELUUN VAUHTIA / TEKSTI Silja Eskola / KUVA Linda Tammisto / Kansalliskirjasto MIKKELIN KESKUSARKISTOLLE VIHREÄÄ VALOA MEMORY CAMPUKSEN SUUNNITTELUUN VAUHTIA DIGITALMIKKELIN TOIMIJOIDEN MÄÄRÄTIETOINEN TYÖ ARKISTOINNIN, DIGITOINNIN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN OSAAMIS- JA PALVELUKESKUKSEN SYNNYTTÄMISEKSI MIKKELIIN KANTAA VIIMEIN HEDELMÄÄ; VALTIONEU- VOSTO HYVÄKSYI ARKISTOLAITOKSEN UUDEN KESKUSARKISTON RAKENTAMISEN MIKKELIN MEMORY CAM- PUS -ALUEELLE. Uusi keskusarkisto korvaa Kansallisarkiston Helsingin Sörnäisissä sijaitsevan toimipisteen, entisen Sota-arkiston sen vuokrasopimuksen päättyessä toukokuussa Memory Campukseen sijoittuva arkistolaitoksen keskusarkisto voidaan toteuttaa selvästi nykyisiä arkistotiloja tehokkaammin mm. hyödyntämällä korkeavarastoratkaisuja. Arkisto vastaa entistä paremmin nykyisiin arkistotilavaatimuksiin, ja tilasuunnittelulla voidaan myös pienentää tuotanto- ja logistiikkakustannuksia. Keskusarkiston rakentaminen Mikkeliin on luonteva ratkaisu: Mikkeli on jo nyt Suomen toiseksi merkittävin arkistokaupunki, ja Mikkelin maakunta-arkisto sekä Elinkeinoelämän keskusarkisto (ELKA) antavat kriittistä massaa. Erittäin paljon merkitsee myös kaupungin strategiaan perustuva halu panostaa sekä analogiseen että sähköiseen arkistointiin ja asiakirjatiedon hallintaan, toteaa arkistolaitoksen pääjohtaja Jussi Nuorteva. Lähtökohdista huolimatta päätös keskusarkiston sijoittamisesta Mikkeliin ei ole syntynyt helposti. Arkistolaitos vertaili jo vuonna 2009 sijoituspaikkoja ja ehdotti Mikkeliä. Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi ehdotuksen riippumattoman selvitysmiehen, kiinteistöneuvos Erkki Ahon arvioitavaksi. Aho päätyi samaan kuin arkistolaitoskin rakentaminen kannattaa keskittää keskusarkistoon ja Mikkeli on sille paras sijoituspaikka. Mikkeli tarjoaa laitokselle myös hyvän tontin, mikä antaa mahdollisuudet Memory Campus -mallin toteuttamiselle. Se on todella kiinnostava ja kannatettava ajatus! Päätös vauhdittaa nyt Memory Campus -alueen suunnittelua ja Mikkelin kehittymistä eurooppalaiseksi kirjasto- ja arkistoalan osaamis- ja palvelukeskukseksi. OLEMME TEHNEET TYÖTÄ MIKKELIN KAUPUNGIN JA TALOUSALUEEN KANSSA JO YLI VUOSIKYMMENEN AJAN, JA TULOKSET OVAT OLLEET ÄÄRIMMÄISEN PALKITSEVIA MOLEM- MILLE. Uusi Memory Campus on Ekholmin mukaan merkittävä konsepti kansallisen palvelukonseptin rakentamiseksi. Suomen kokoisessa maassa asiat voidaan ajatella logistisesti ja keskitetysti. Muistiorganisaatioilla on keskeinen vastuu kansallisperinnön tuomiseksi asiakkaalle, ja se vaatii paljon logistiikalta ja rahoitukselta. Vain harvalla toimijalla on siihen mahdollisuuksia. Kansalliskirjaston ja Kansallisarkiston määrätietoinen tukeminen ja keskitetty rahoitus on ainoa kansallinen tie sähköisten palveluiden luomiseksi, Ekholm uskoo. Valitettavasti juna Mikkeliin kulkee Helsingistä hitaasti. Olemme toiveikkaita, että keskusarkisto herättää rahoittajat näkemään asiat kokonaisvaltaisemmin, ja me kaikki hyödymme tästä ratkaisusta. Keskusarkiston tavoitteena on toimia arkisto- ja kirjastotoimialojen logistiikkakeskuksena, jossa digitoidaan, massaneutraloidaan ja jaetaan aineistoja keskitetysti. Alueelle sijoittuu muistiorganisaatioiden lisäksi alan palveluyrityksiä sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa, ja sinne muodostunee noin neljänsadan osaajan työpaikkakeskittymä, toteaa toimitusjohtaja Vesa Sorasahi Miktech Oy:stä. Kansalliskirjasto ymmärtää Memory Campuksen merkityksen, ja Mikkelin yksikön vahvistaminen kuuluu sen keskeisiin tavoitteisiin, kertoo ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm Kansalliskirjastosta
8 DIGITALMIKKELIN UUTISIA / TEKSTI Silja Eskola DIGITALMIKKELIN STRATEGINEN OHJAUSRYHMÄ KOKOONTUI SUOMEN PANKISSA DIGITALMIKKELIN STRATEGINEN OHJAUSRYHMÄ KOKOONTUI HELSINGISSÄ KESKUSTELUN AIHEINA OLIVAT MM. EHDOTUS JULKISEN HALLINNON ICT:N HYÖDYNTÄMISEN STRATEGIAKSI, MIKKELIN KAUPUNGIN LUPAUS KEHITTÄMISOHJELMA SEKÄ SUOMEN KULTTUURI- JA TIETOPERINNÖN NYKYTILA JA TULEVAISUUS. Ehdotus julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategiaksi herätti keskustelua siitä, kuinka tavoitteet saavutetaan. Toimenpiteistä esiin nousivat sähköinen tunnistautuminen, tietojen avaaminen, kilpailu kehityksen edistäjänä sekä yhtenäisyyttä lisäävät auditoinnit ja sertifioinnit. Ohjelmajohtaja Juha Ropponen esitteli LUPAUS ohjelman, jolla Mikkeli tavoittelee asemaa Suomen ensimmäisenä digitaalisena kaupunkina. Liikkeelle lähdetään hallintorakenteen ja palveluprosessien uudistamisesta sekä asiakkaan palvelukokemuksesta. Arkistolaitoksen pääjohtaja Jussi Nuorteva ja Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm valottivat Suomen kulttuuri- ja tietoperinnön nykytilaa. Analogisten aineistojen digitoiminen edistyy vauhdilla. Tutkimusyhteisö on keskeinen käyttäjäkunta, ja sähköiset aineistot muuttavat tutkimusprosessia. Avoimet aineistot ovat käytettävissä myös kaupallisiin tarkoituksiin. Tekijänoikeuslaki rajoittaa osin sähköisen aineiston saatavuutta ja käyttöä. Seuraavan kerran strateginen ohjausryhmä kokoontuu , Mikkelissä järjestettävän Päämaja-symposiumin yhteydessä. SUOMEN ENSIMMÄINEN DIGITAALISTEN AINEISTOJEN TUTKIMUKSEN PROFESSUURI MIKKELIIN JA HELSINKIIN SUOMEN ENSIMMÄINEN DIGITAALISTEN AINEISTOJEN TUTKIMUKSEN PROFESSUURI PERUSTETAAN HELSINGIN YLIOPISTON HUMANISTISEN TIEDEKUNNAN NYKYKIELTEN LAITOKSEN KIELITEKNOLOGIAN OPPIAINEEN YHTEYTEEN. PROFESSUURIN SIJOITUS- PAIKAT OVAT MIKKELI JA HELSINKI. Kansainvälisestikin tuoreella aihealueella tavoitellaan uudenlaisten digitaalisten aineistojen käyttöä edistävää tutkimusta. Tutkimushaaroja on kaksi: menetelmät raakadatan jalostamiseksi sekä menetelmät jalostamalla saatavien aineistojen hyödyntämiseksi. Tutkimusaiheet nivoutuvat hyvin yhteen Mikkelin ammattikorkeakoulussa tehtävän tutkimus- ja kehitystyön kanssa. Digitalmikkeli kuuluu yhteistyöryhmään, joka kokoaa professuurin tueksi tutkimusryhmän Mikkeliin. Professori johtaa tutkimusryhmää, johon kuuluu Kansalliskirjaston henkilöstön lisäksi Mikkelin ammattikorkeakoulun sähköisen asioinnin ja arkistoinnin asiantuntijoita. Professorin valintaprosessi professuuria varten on meneillään parhaillaan. Tehtävää haki kaiken kaikkiaan 6 henkilöä. DIGITALMIKKELIN STRATEGINEN OHJAUSRYHMÄ: Ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm, Kansalliskirjasto Pääjohtaja Jussi Nuorteva, Arkistolaitos Pääjohtaja Erkki Liikanen, Suomen Pankki Hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin, Kone Oyj ja Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto Julkisen sektorin ICT-johtaja Timo Valli, Valtiovarainministeriö Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen, Kuntaliitto Kansanedustaja Lenita Toivakka, Eduskunta Kansanedustaja Jouni Backman, Eduskunta Kaupunginjohtaja Kimmo Mikander, Mikkelin kaupunki Ohjelmajohtaja Juha Ropponen, Mikkelin kaupunki 14 15
9 DIGITALMIKKELI ELÄMÄ TALTEEN. Digitalmikkeli-klusteri edistää digitaalisuutta ja tiedon hyödyntämistä. Klusterin jäsenyritykset ja -organisaatiot kehittävät ja tuottavat mm. arkistointiin, digitointiin ja sähköiseen asiointiin sekä sisältöliiketoimintaan liittyviä palveluita ja tuotteita sekä tietojärjestelmiä ja -sovelluksia. Digitalmikkelin toimintaa koordinoi Miktech Oy. Miktech on innovaatio- ja teknologiakeskus, joka edistää tutkimustoiminnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä keskittyen uuden teknologian synnyttämiseen ja käyttöönottoon sekä teknologiayhtiöiden toiminnan kehittämiseen. Miktechillä on keskeinen rooli Etelä-Savon kehittämistyössä, sillä Miktech koordinoi Mikkelin kaupungin kehittämisstrategian mukaisia kehityshankkeita teknologian saralla. DIGITALMIKKELI-KLUSTERIN TOIMINTAAN OSALLISTUVAT YRITYKSET,TKI-TOIMIJAT, RAHOITTAJAT JA VIRANOMAISET: Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus CGI Suomi Oy Disec Oy Dreamdo Oy ELY-keskusten tietohallintoyksikkö Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon Maakuntaliitto Etelä-Savon TE-toimisto Finnish Industrial Design Archives (FIDA) Fujitsu Suomi Oy Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus Karjala-tietokantasäätiö Kuntien Tiera Oy Länsi-Savo Oy Marski- Data Oy Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin kaupunki ja seutu Mikkelin Maakunta-arkisto Miktech Oy MPY Oyj Multiprint Oy Observis Oy Otavan Opisto Profium Oy Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto (Elka).
Digitalmikkeli-klusterin strategia Hyväksytty Digitalmikkeli-klusterin ohjausryhmässä
Digitalmikkeli-klusterin strategia 2014-2020 Hyväksytty Digitalmikkeli-klusterin ohjausryhmässä 18.2.2014 Sisältö 1. Visio 2020 ja missio 2. Digitalmikkeli-klusteri 3. Toimintalinjat 4. Strategiset tavoitteet
LisätiedotDatan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014
Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta
LisätiedotArkistojen avoimuus ja elinikäinen muisti
www.digitalmikkeli.fi Arkistojen avoimuus ja elinikäinen muisti Lampi Mikko TKI-asiantuntija Mikkelin ammattikorkeakoulu Kuntamarkkinat 2014 Tervetuloa osastollemme 2.12-2.13! 1 www.digitalmikkeli.fi Digitalmikkeli
LisätiedotKirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia
Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän
LisätiedotDigitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012
Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen
LisätiedotAvoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen
Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin
LisätiedotKoulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja
Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä
LisätiedotDIGITAALINEN KAUPUNKI 4.10.2012 Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan seminaari Mikkelin ammattikorkeakoulu. Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki
DIGITAALINEN KAUPUNKI 4.10.2012 Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan seminaari Mikkelin ammattikorkeakoulu Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki MIKKELI TÄHTÄÄ SUOMEN ENSIMMÄISEKSI DIGITAALISEKSI KAUPUNGIKSI
LisätiedotAvoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi
Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotJuridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo
Juridiset aineistot ja avoin tieto 10.3.2016 Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Oikeus tietoon 250 vuotta pohjoismaisesta julkisuusperiaatteesta avoimeen dataan Asiakirjajulkisuus vuodesta 1766, painetut
LisätiedotValtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.
Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta
LisätiedotPalveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa
Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset
LisätiedotCase: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi
Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen
Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan
Lisätiedot11.10.2013 Tekijän nimi
11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu
LisätiedotEnsisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta
Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta 2017-2021 23.3.2017 Digikuntakokeilun tukiryhmä Marjukka Saarijärvi Julkisen hallinnon ICT-osasto Digitalisaatio ja julkinen hallinto strateginen
LisätiedotRohkeasti aikaansa edellä Jyväskylä. Digiagenda esitys. Syyskuu/2017
Rohkeasti aikaansa edellä Jyväskylä Digiagenda esitys Syyskuu/2017 18.9.2017 Mitä digitalisaatio ja digitalisointi on? Digitalisaatio on ennen kaikkea muutosjohtajuutta, jossa johdon osallistuminen ja
LisätiedotHankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen
Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.
LisätiedotPitkäaikaissäilytys osana yhteentoimivaa ja vaikuttavaa kulttuuriperintöä
Pitkäaikaissäilytys osana yhteentoimivaa ja vaikuttavaa kulttuuriperintöä Tapani Sainio 5.11.2018 Espoo Yhteistyöllä kestävää digitaalista pitkäaikaissäilytystä CC-BY 4.0 Kuva: Volker von Bönin 1960, Helsingin
LisätiedotJärjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia
Järjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia Ikäteknologiakeskuksen verkostotapaaminen 1.12.2016 Vesa Kurikka Esityksen sisältö 1. Digitalisaatio mitä se on?
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen
Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Minna Karvonen Kirjastojen tietojärjestelmät -koulutuspäivät 20.9.2012 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelman kirjaukset:
LisätiedotAvoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond
Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena To infinity & beyond Kirjastoverkkopäivät Minna Karvonen 24.10.2013 Hallitusohjelman kirjauksia kirjastojen kehittäminen vastaamaan tietoyhteiskunnan
LisätiedotAvoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS)
Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten ja yritysten käyttöön. Näin avataan markkinoita uusille
LisätiedotBig datan hyödyntäminen
Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin
LisätiedotOpen Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä
Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen
LisätiedotLapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen
1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä
LisätiedotTiedon avaamisen työpaja 6.5.
Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
Lisätiedotvoimen tiedon ohjelma
Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota
LisätiedotAvoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014
Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Hallitusohjelman kärkihanke Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten
LisätiedotSähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus
Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Lausunnonantajia: 1 Puollatko
LisätiedotArkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen
Arkistolaitos ja avoin tieto Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen Avoimuus on keskeisin arvo Arkistolaitos edistää hyvän tiedonhallintatavan
LisätiedotAvoin toimintakulttuuri. SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen
Avoin toimintakulttuuri SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen 6.11.2018 Avoimuus on luonteva osa elämäämme Jaamme vapaaehtoisesti omaa henkilökohtaista elämäämme verkossa mm. somen kautta Osaamme valita, osaamme
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus
Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen
LisätiedotEsittely: Helsinki Region Infoshare Seudun tietovarannot avoimiksi. Ville Meloni ja Pekka Vuori
Esittely: Helsinki Region Infoshare Seudun tietovarannot avoimiksi Ville Meloni ja Pekka Vuori 6.6.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien saataville, vapaasti ja maksutta
LisätiedotAVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011
AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
Lisätiedot1. Digitalmikkeli. 2. Digitaalisuus kuntatalouden pelastajana. Mari Kivinen, Miktech Oy. Matti Muukkonen, MPY Oyj
1. Digitalmikkeli Mari Kivinen, Miktech Oy 2. Digitaalisuus kuntatalouden pelastajana Matti Muukkonen, MPY Oyj x x Digitalmikkeli on verkosto joka edistää digitoinnin, arkistoinnin sekä sähköisen tiedonhallinnan
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotAnna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.
Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa
LisätiedotUuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta
Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava
LisätiedotNäkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja
Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku
LisätiedotDigitalisaatiostrategia valmistelutilanne 2/2016
Digitalisaatiostrategia valmistelutilanne 2/2016 Juhani Korhonen, VM/JulkICT JUHTA 17.2.2015 JulkICT-osasto Strategian valmistelun taustaa Nykytila: useita strategioita ja linjauksia viesti ja tavoitetila
LisätiedotKulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 30.5.2012 2011/0299(COD) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle ehdotuksesta
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
LisätiedotDatanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen
Datanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen Tutkimusinfrastruktuuritoiminnan strateginen kehittäminen Työpaja 25.4.2019 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2019
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotPeruskoulu-työpaja
Peruskoulu-työpaja 16.5.2016 Strategisen hallitusohjelman Osaaminen ja koulutus -painopistealue kärkihanke 1: Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin toimenpide 1: Uudistetaan
LisätiedotTampereen Digiohjelma
Tampereen Digiohjelma Kaupunki kehittyy kokeillen Ohjelmapäällikkö Mia Vaelma 1 16.11.2017 Mia Vaelma Smart Tampere -ohjelma EKOSYSTEEMI Tampereen seudun vetovoiman kehittäminen (ekosysteemit, sis. yritykset,
LisätiedotKuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija
Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi
LisätiedotTarkastustoimen viestintäsuunnitelma
Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015
LisätiedotData käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014
Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Antti Eskola Kaupallinen neuvos Innovaatiopolitiikan ryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö Data käyttöön mutta mikä data?
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotHALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus
HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto
LisätiedotKansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio
Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio 1.4.2014 Paikkatietostrategia 2005-2010 ensimmäisen kansallisen paikkatietostrategian (Paikkatietoasiain neuvottelukunta) Painopiste: paikkatietoinfrastruktuurin
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotT.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen
T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko
LisätiedotAvoimen tiedon ja yhteentoimivuuden palvelu. Avoindata.fi. Koulutus Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen Kristiina Puharinen, Valtori
Avoimen tiedon ja yhteentoimivuuden palvelu Avoindata.fi Koulutus 7.5.2015 Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen Kristiina Puharinen, Valtori Taustaa Valtiovarainministeriön Avoimen tiedon ohjelma
LisätiedotMitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd
Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd Tommi Elomaa MITÄ ON LEAN? 1. ARVO TEHDÄÄN VAIN SITÄ, MIKÄ TUOTTAA ARVOA ASIAKKAALLE. EI TEHDÄ MITÄÄN MUUTA. Leanin keskeinen ajatus on päinvastainen Tarkoitus ei ole
LisätiedotDigitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita
Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen
LisätiedotTekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä
Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja tehostamalla,
LisätiedotSähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus
Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Puollatko SAPA-palvelukokonaisuuden
LisätiedotAjankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen
Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista Aki Parviainen 7.11.2017 Business Finland 1.1.2018 alkaen Finpro ja Tekes yhdistyvät uudeksi Business Finland -organisaatioksi. Saman katon alla kaikki innovaatiotoiminnan,
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö 327 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta HEL 2016-002831 T 03
LisätiedotAVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA
DIMENTEQ OY SALORANKATU 5-7 24240 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA SKOL ja FLIC, 29.10.2015 Teemu Virtanen, Dimenteq Oy DIMENTEQ OY Tietotekniikan palveluyritys,
LisätiedotOlli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM
Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM 31.10.2016 OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta
LisätiedotTonttijaot Kiinteistötoimitukset Luvat ja valvonta. Infrasuunnittelu, rakennuttaminen ylläpito. Omaisuuden hallinta.
Tampereen Visio tiedon ja toiminnan ohjaus maankäytön kokonaisprosessissa MAD=Maankäytön kokonaisprosessin digitalisointi Infrasuunnittelu, rakennuttaminen ylläpito Kaavoitus Tonttijaot Kiinteistötoimitukset
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotKoulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä
Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020
LisätiedotKansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot?
KANSALLISKIRJASTO Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot? Kai Ekholm 2.11.2011 Kansalliskirjaston tulevaisuus Muutostekijät ja niiden vaikutukset Merkittävät muutokset
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotKokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta
Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Green Net Finland - Ympäristömonitoroinnin 8. kansallinen seminaari 10.4.2013
Lisätiedot6Aika-strategian esittely
6Aika-strategian esittely Toukokuu 2014 Suurimpien kaupunkien kestävän kehittämisen strategia Uuden EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden 2014 2020 yhtenä painopisteenä kestävä kaupunkikehittäminen. Toteutus
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotTietopolitiikka Yhteentoimivuus ja lainsäädäntö , Sami Kivivasara ICT-toimittajien tilaisuus
Tietopolitiikka Yhteentoimivuus ja lainsäädäntö 2.10.2018, Sami Kivivasara ICT-toimittajien tilaisuus Tiedon käyttö asiakaslähtöisen toiminnan perustana Lait, Linjaukset Toimintatavat Tiedonhallinta Palvelussa
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus
Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia
LisätiedotAsuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012
Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki, kaupunkikehitys Smart City Fiksu kaupunki All Bright! Kaupunkien
LisätiedotPysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka
Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari 9.3.2017 Riikka Pellikka Uudistamme julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla.
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotINFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit
INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit Agenda Miksi on tehostettava Toimintatapa nyt Mitä viime vuosina on tehty infra-alan alan tuotetietomalli-asiassa
LisätiedotTekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo
Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu
LisätiedotJulkinen data saataville: Käyttöluvan tausta ja tarkoitus
Julkinen data saataville: Käyttöluvan tausta ja tarkoitus Anne Kauhanen-Simanainen Seminaari JHS 189 Avoimen tietoaineiston käyttölupa-suosituksesta 25.3.2015 Julkinen data saataville - taustaa Valtioneuvoston
LisätiedotTulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt LessonApp - nopea kokeilu Tampereen ammattikorkeakoulussa
Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt LessonApp - nopea kokeilu Tampereen ammattikorkeakoulussa Kokeilun kuvaus Kokeilu alkoi TAMKissa 4.4.2019 pidetyllä työpajalla. Osallistujia oli TAMKissa 11 ja
LisätiedotKansallisarkiston koulutusohjelma 2017
Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Tenttipäivät Kansallisarkiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon tenttipäivät 2017 Kansallisarkiston toimipaikoissa: Helsinki (Rauhankatu 17), Hämeenlinna,
LisätiedotTekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin
Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä
LisätiedotArvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?
1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo
LisätiedotMiten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen
Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman
LisätiedotJUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri. JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas
JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.9.2013 Kansallinen tilanne Taloudellinen tilanne synkkä Nokia-klusterin vaikeudet Uutta kasvua saatava PK-sektorilta,
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotJulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto
JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto Tiistai 25.3.2014 klo 9.00-12.00 Valtionvarainministeriö Mariankatu 9 Neuvotteluhuone Ylijäämä 1 JulkICT Lab Miksi JulkICT Lab? Hallinnon hankkeille
LisätiedotDigitaalisen maailman näkymiä. 27.11.2013 Minna Karvonen
Digitaalisen maailman näkymiä 27.11.2013 Minna Karvonen Aikajana Trendit > 5 vuotta Skenaariot > 15 vuotta Utopiat > 50 vuotta Mitä tiedämme Digitaalinen maailma on arkea sen laaja rihmasto on näkymättömissä
LisätiedotKoulutuspoliittisen ohjelman mittarit
Koulutuspoliittisen ohjelman mittarit Oppimisen ja opetuksen oppijakeskeinen uudistaminen Mittari 1: Oppijat voivat vaikuttaa opetuksen suunnitteluun Kuvaus: Oppijoita kuunnellaan säännöllisesti opetuksen
LisätiedotVesa Sorasahi: Etelä-Savosta uutta liiketoimintaa kestävän kehityksen ehdoilla
Vesa Sorasahi: Etelä-Savosta uutta liiketoimintaa kestävän kehityksen ehdoilla Innovaatio- ja teknologiakeskus Miktech Oy:n toimitusjohtaja Vesa Sorasahi näkee Suomella olevan mahdollisuus kehittyä kestävän
LisätiedotYhdistää eilisen ja huomisen. mikseimikkeli.fi/memorycampus
Yhdistää eilisen ja huomisen mikseimikkeli.fi/memorycampus Teemme työtä, että menestyt. Mikkelin kaupunki on elinvoimaohjelmassaan painottanut sen kärkialojen kehittämistä. Näitä kehittämisalustoja ovat
LisätiedotAvoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu
Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotLausunto Palvelut ja tiedot käytössä - Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia
JulkICT strategia Kotkan kaupunki Tietohallinto Asia: Lausunto Palvelut ja tiedot käytössä - Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020 Viite: VM:n lausuntopyyntö VM 155:00/2011 1. Vastaajan
Lisätiedot