TORNION KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA

Transkriptio

1 TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA j u l k a i s s u t 2006 Tornion kaupunginkanslia Nro 4 TORNION KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA Kaupunginvaltuuston hyväksymä SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä Omistajapolitiikan sisältö Kaupungin omistama kiinteä ja irtain omaisuus Peruskunnan maaomaisuus Peruskunnan kiinteistöomaisuus Peruskunnan koneet ja kalusto, kiinteät rakenteet ja laitteet Peruskunnan omaisuuserien omistajapoliittiset linjaukset Maaomaisuus Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja laitteet Yhtiömuotoinen toiminta Yhtiöt Kaupungin takauspolitiikka Tytäryhtiöt Yleislinjaukset tytäryhtiöille Tornion kaupungin tytäryhtiöt Tytäryhtiöiden toiminta Kuntayhtymät Yleislinjaukset kuntayhtymien osalta Tornion kaupungin kuntayhtymäosuudet Osakkuusyhteisöt ja säätiöt Yleislinjaukset osakkuusyhteisöille ja säätiölle Tornion kaupungin osakkuusyhtiöt Tornion kaupungin osuudet säätiöissä Tornion kaupungin omistamat muut osakkeet ja osuudet Omistajapolitiikan toteutus Omaisuuden hankinta Omistuksesta luopuminen LIITE Tornion kaupungin kiinteistöt

2 1 1. Yleistä Kuntalain mukaan kunnan tehtävänä on tuottaa tai järjestää kuntalaisille lainsäädännössä tai kunnan omissa päätöksissä määritellyt palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti. Omistaminen ei ole kunnan perustehtävä, vaan se on väline palvelujen järjestämiseksi tai tuottamiseksi. Omistajapolitiikan perusteena on riittävän tuoton saaminen kaupungin pääomasijoitukselle tai laadukkaiden ja edullisten palvelujen tuottamisedellytysten luominen. Omistajapolitiikan tulee tukea kaupunkistrategian mukaisesti palvelutuotannon lisäksi myös harjoitettavaa elinkeinopolitiikkaa. Omistaminen voi olla luonteeltaan myös strategista omistamista siten, että se kohdistuu omaisuuslajeihin tai kohteisiin, joista saadaan taloudellista tai toiminnallista tuottoa pitkällä aikavälillä. Omistajapolitiikka määrittelee, millaisissa hankkeissa kunta on mukana omistajana ja sijoittajana tavoitteisiin pääsemiseksi. Aktiivinen ja tehokas omistajapolitiikka edellyttää sitä, että kaupunki on määritellyt, mitä tavoitteita kukin omistus palvelee sekä kuinka tehokkaasti ja taloudellisesti omistusta käytetään ja kuinka hyvin omaisuuden arvo kyetään säilyttämään. Omistamista on tarkasteltava tarkoituksenmukaisuuskysymyksenä ja sen erilaisia organisointitapoja on arvioitava kriittisesti. Mikäli omistaminen ei palvele kaupungin perustehtävän toteuttamista tai perustehtävän hoito toteutuu tehokkaammin tai tarkoituksenmukaisemmin toisella tavalla, omistuksesta tulee luopua. Lisäksi kullekin omaisuuseräryhmälle on suositeltavaa määritellä taloudellisesti mitattavissa oleva tuotto- tai tulostavoite, mikäli se toiminnan luonne huomioon ottaen on mahdollista. 2. Omistajapolitiikan sisältö Tornion kaupunki tarkastelee omistajapolitiikkaa laaja-alaisena. Omistajapolitiikka ulottuu kaupungin suoran omistuksen lisäksi tytär- ja osakkuusyhtiöihin sekä sellaisiin muihin yhteisöihin, joissa kaupungilla on vaalittavana taloudellisia etuja. Siten omistajapolitiikan piiriin kuuluu koko kaupungin ja kaupunkikonsernin omaisuus omistuksen luonteesta tai organisointitavasta riippumatta. Tornion kaupungin omistajapolitiikka sisältää periaatteet, joiden mukaan kaupunki ratkaisee: omistamansa kiinteän tai irtaimen omaisuuden määrän ja laadun omistuksen hoidon ja valvonnan organisoinnin omistukselle asetettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet omaisuuden hankinta- ja rahoitustavat omistajavallan käytön omistuksen luovutuksen ja siinä noudatettavat periaatteet

3 2 3. Kaupungin omistama kiinteä ja irtain omaisuus Tornion kaupungin omaisuus jakautuu seuraaviin ryhmiin: Peruskunnan maaomaisuus Peruskunnan kiinteistöomaisuus o rakennukset ja rakennelmat, kiinteät rakenteet ja laitteet Peruskunnan muut omaisuuserät o Koneet ja kalusto, muut aineelliset hyödykkeet Peruskunnan sijoitukset o Tytäryhtiöt, kuntayhtymät, osakkuusyhteisöt, säätiöt ja muut osakkeet ja osuudet Vuoden 2005 tilinpäätöksen arvoin omaisuuden kirjanpitoarvot peruskunnan omaisuuserien osalta ovat seuraavat: OMAISUUSERÄ Kirjanpitoarvo 2005 milj. euroa Maa- ja vesialueet 12,0 Rakennukset ja rakennelmat 31,2 Kiinteät rakenteet ja laitteet 11,0 Koneet ja kalusto 1,0 Muut aineelliset hyödykkeet 0,1 Ennakkomaksut ja keskeneräiset 2,4 Sijoitukset 38,6 YHTEENSÄ 96, Peruskunnan maaomaisuus Tornion kaupungin maaomaisuuden arvo taseessa on 12,0 milj. euroa. Maanomistus jakaantuu seuraavasti (ei sis. metsämaata): yhteensä oman kunnan alueella 8 051,1 ha asemakaava-alueella 731,8 ha raakamaata (vailla asemakaavaa) 144,0 ha muissa kunnissa 0,2 ha vesialueita 1 262,5 ha muita maa-alueita 5 912,8 ha Vuosittain vuokrattuna olevia tontteja oli tilanteessa seuraavasti: asuntotontteja kpl teollisuus-, liike- ja toimistotontit 104 yleiset tontit 12 huoltoasematontit 5 satama 1 muut (viljelysmaa, varastoalue yms.) 96 Yhteensä kpl

4 3 Maapoliittisen ohjelman laatiminen on aloitettu vuonna 2006 elinkeinotyöryhmän aloitteesta. Maapoliittisessa ohjelmassa tullaan linjaamaan maan omistukseen liittyvät strategiset linjaukset. Maapoliittisen ohjelman vahvistaa valtuusto Metsätalousmaata kaupunki omistaa ha. Talousmetsien hoidon osalta on laadittu metsätaloussuunnitelma, joka on valmistunut Maapoliittisessa ohjelmassa tullaan ottamaan huomioon myös metsänomistukseen liittyvät strategiset linjaukset Peruskunnan kiinteistöomaisuus Tornion kaupungin omistamien rakennusten poistamaton menojäännös tilinpäätöksessä on 31,2 milj. euroa. Tornion kaupungin tilojen käytön ja omistamisen periaatteita työstää kaupunginjohtajan asettama tilatyöryhmä, jonka tavoitteena on syksyn 2006 kuluessa esittää raportti kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus on hyväksynyt kaupungin omistamien kiinteistöjen ylläpitoluokituksen neljään ryhmään. Tilatyöryhmän päivitetty esitys kaupungin omistamien kiinteistöjen osalta on liitteenä. Kiinteistöjä on 76 kpl, yhteensä m² jakaantuen käyttöluokittain seuraavasti Käyttöluokka 1: Kunnan käyntikorttikiinteistöt, kuntotaso hyvä 6 kiinteistöä, m² (21 %) Käyttöluokka 2: Koulut, päiväkodit, asunnot, terveystalot, vanhainkodit yms. (lapsia tai käyttö 24 h/vrk). Kunnossapidossa otetaan huomioon terveellisyyden ja turvallisuuden lisäksi kiinteistön käyttäjän toiminnalliset muutostarpeet 34 kiinteistöä, m² (57 %) Käyttöluokka 3: Muut työpaikkakiinteistöt, vapaa-aikakiinteistöt, pidetään käyttökuntoisina, täyttää terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset 21 kiinteistöä, m² (17 %) Käyttöluokka 4: Vajaakäyttöiset ja/tai tuottamattomat kiinteistöt, kuntotaso laskeva, myyntiin asetettavat kiinteistöt 15 kiinteistöä, m² (5 %)

5 4 Peruskunnan rakennusomaisuudesta on ollut palvelualueittain käytössä tilanteessa seuraavasti: PALVELUALUE Kiinteistöjen brutto pinta-ala m² Vuokra e/2005 Keskushallintopalvelut Hyvinvointipalvelut Koulutoimi Kulttuuripalvelut Aineen taidemuseo Vapaa-aikakeskus Tekninen keskus YHTEENSÄ Peruskunnan koneet ja kalusto, kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto poistetaan kirjanpidossa 3-5 vuodessa. Kaupungin koneet ja kalusto tilanteessa Omaisuuslaji Poistamaton menojäännös , e Kuljetusvälineet Muut koneet ja kalusto Yhteensä Kiinteät rakenteet ja laitteet sisältää mm. kadut, tiet ja katuvalaistuksen. Poistoaika tällä ryhmällä on 20 vuotta. Omaisuuslaji Poistamaton menojäännös , e Maa- ja vesirakenteet Katuvalaistus Muut kiinteät rakenteet Yhteensä Peruskunnan omaisuuserien omistajapoliittiset linjaukset Maaomaisuus Maanomistamisella, maanhankinnalla ja kaavoituksella varmistetaan kaupungin strategisten maankäytön tavoitteiden toteutuminen. Tavoitteena on maan vuokrauksella ja myynnillä tuottaa kaupungille kaavoitukseen sekä katu- ja puistoinvestointeihin tarvittavat varat pitkällä aikavälillä.

6 5 Maapoliittisella ohjelmalla (laadittavana) turvataan kaupungin maaomaisuuden säilyvyyttä ja ohjataan kaupunkirakenteen kehitystä. Maapoliittisessa ohjelmassa tullaan määrittelemään tarkemmin kaupungin omistajapolitiikka maaomaisuuden suhteen Rakennukset Peruskunnan nykyisen rakennusomaisuuden arvo pidetään yllä jatkuvan kunnossapidon periaatteella, jolloin korvausinvestointeja pyritään tekemään poistoja vastaavasti. Rakennusomaisuuden tehokkuutta pyritään nostamaan tilojen käyttöä monipuolistamalla. Rakennukset, jotka ovat elinkaaren lopussa ja jotka ovat toiminnallisesti vajaakäytössä, myydään, puretaan tai jalostetaan uuteen toimintaan Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja laitteet Kiinteiden rakenteiden (kadut, sillat, puistot, urheilualueet yms.) omaisuuden arvo säilytetään ja korvausinvestointeja tehdään poistoja vastaavasti. Kunnallistekniikan (ilman vesihuoltoa) korvaus-, perusparannus- ja uusinvestoinnit rahoitetaan pitkällä tähtäimellä maan vuokrauksesta ja myynnistä saatavilla tuloilla. Koneita ja laitteita omistetaan, vuokrataan ja kilpailutetaan siten, että kustannukset ovat mahdollisimman alhaiset. Peruskunnan eri virastojen ja laitosten yhteistoimintaa parannetaan, jotta koneiden ja laitteiden käyttö on mahdollisimman tehokasta Yhtiömuotoinen toiminta 4. Yhtiöt Kaupunki voi omistaa tai olla osakkaana asunto-osakeyhtiössä, kiinteistöosakeyhtiössä sekä muussa osakeyhtiössä. Kaupunki ei ole mukana avoimessa tai kommandiittiyhtiössä eikä myöskään osuuskunnassa. Kaupunki osallistuu säätiöihin vain poikkeustapauksissa perusteellisen harkinnan jälkeen ja tällöinkin vain, mikäli säätiö harjoittaa yleishyödyllistä toimintaa ja ellei muita organisointitapoja ole mahdollista käyttää. Säätiömuotoinen toiminta ei ole omistuksen organisointitapa, sillä säätiömuotoisessa toiminnassa kaupunki luovuttaa sijoituksensa säätiölle ja voi ainoastaan rajallisesti vaikuttaa säätiön päätöksentekoon. Kaupungin tytär- ja osakkuusyhtiöinä olevat osake/asunto/kiinteistöyhtiöt (19 kpl) toimivat samanaikaisesti osake/asunto-osakeyhtiölain ja kuntalain alaisi-

7 6 na. Tämä merkitsee sitä, että osakeyhtiölainsäädäntö ja yhtiöitä koskeva verolainsäädäntö menee ohi kunnallisten määräysten. Konsernin ohjausrooli tytäryhtiöiden toiminnassa on vahva. Osakkuusyhtiöissä konsernijohdolla on vaikutusvaltaa, mutta ei määräämisvaltaa. Vaikutusvallan suuruus riippuu omistusosuudesta. Kaupunginvaltuuston hyväksymät konserniohjeet ohjaavat tytäryhtiöiden ja niissä toimivien toimintaa. Osakeyhtiömuotoista toimintatapaa käytetään silloin, kun kysymyksessä on liiketoiminta, jossa toiminta tapahtuu kilpailluilla markkinoilla ja kilpailuolosuhteissa toiminnantuotot kattavat kaikki kustannukset ja ne kertyvät myyntituloista toiminnalle asetetaan taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet sekä tuottovaatimus toiminnan harjoittaminen osakeyhtiömuodossa tuottaa taloudellista etua verrattuna kunnan toimintaan toiminnassa korostetaan yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan osakeyhtiölain mukaista vastuuta taloudellisista ja toiminnallisista tuloksista toimintaan osallistuu kaupungin lisäksi ulkopuolisia tahoja kaupunki voi tarvittaessa osittain tai kokonaan luopua omistuksestaan yhtiössä kaupunki pyrkii saamaan yhtiöön ulkopuolista rahoitusta, liiketoiminnan asiantuntemusta ja/tai kumppaneita. Pääsääntöisesti kaupunki sijoittaa varojaan yhtiöön osakepääomana tai muina omaan pääomaan rinnastettavina instrumentteina. Kaupunki voi sijoittaa yhtiöön myös apporttina luovutettavaa omaisuutta. Kaupunki ei pääsääntöisesti myönnä lainaa tytär- ja osakkuusyhtiölle. Lainan myöntäminen voi olla mahdollista esim. liiketoimintasiirtojen yhteydessä ko. yhtiön omistajapolitiikan mukaisesti. Toimivaan yhtiöön kaupunki ei pääsääntöisesti sijoita uutta pääomaa. Lisäpääomasijoitus voi tulla kysymykseen vain toiminnan laajentumisen tätä edellyttäessä. Kaupunki ei korjaa yhtiön heikkoa tulosta toistuvilla pääomasijoituksilla Kaupungin takauspolitiikka Yhtiöt vastaavat itse rahoitus- ja pääomahuollostaan. Kaupunki voi myöntää omavelkaisen takauksen pääsääntöisesti vain omistamalleen tytäryhtiölle tai merkittävästi omistetulle osakkuusyhtiölle, joka hoitaa kunnan järjestettäväksi määrättyä toimintaa. Takaus myönnetään vain rahalaitoslainoille seuraavien periaatteiden mukaisesti: Lainat on kilpailutettu asianmukaisesti ja lainanotosta on yhtiön hallituksen päätös. Taloudelliset laskelmat osoittavat yhtiön kyvyn hoitaa lainasta aiheutuvat velvoitteet.

8 7 Omavelkainen takaus voidaan myöntää koko lainan määrälle tai osalle lainan määrää. Kaupungin osakkuusyhtiölle takaus voidaan myöntää enintään kaupungin omistusosuutta vastaavalle määrälle. Ehtona on, että muut omistajat samanaikaisesti osallistuvat yhteisön rahoitukseen omistusosuuttaan vastaavalla osuudella. Muille kuin 100 %:sesti omistetuille tytäryhtiöille myöntämälleen takaukselle kaupunki pyrkii saamaan turvaavan vastavakuuden, joka määritellään tapauskohtaisesti. Tytäryhtiölle ja osakkuusyhtiölle myönnetystä takauksesta peritään takauspalkkio. Takauspalkkion määrä vahvistetaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon yhtiön toiminnan luonne Tytäryhtiöt Kaupungin takausvastuut olivat 38,6 milj. euroa, josta konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset olivat 28,0 milj. euroa, osakkuusyritysten puolesta annetut 4,20 milj. euroa ja muiden puolesta annetut takaukset 6,4 milj. euroa. Kunnan tytäryhteisöllä tarkoitetaan niitä osakeyhtiöitä, yhdistyksiä ja muita yhteisöjä sekä säätiöitä, joissa kunnalla on määräämisvalta Yleislinjaukset tytäryhtiöille Tytäryhtiö-muotoisella toiminnalla lisätään päätöksenteon nopeutta ja joustavuutta, saavutetaan toiminnan läpinäkyvyys kilpailluilla markkinoilla sekä mahdollistetaan strategisen kumppanin (osakkaan) mukaantulo haluttaessa yhtiön toimintaan. Tytäryhtiöiden kohdalla toiminta on pääsääntöisesti osakeyhtiölain mukaan järjestettyä. Konsernin ohjausrooli tytäryhtiön toiminnassa on vahva. Tornion kaupunki ohjaa tytäryhtiöidensä toimintaa konserniohjeilla ja yhtiön hallituksen kautta. Hallitukseen tulee valita edustajat niin, että siellä on riittävästi edustettuna liiketalouden ja yhtiön toimialan osaamista. Konserniohjeen mukaan konserniyhteisöjen tulee toiminnassaan edistää kaupungin strategian toteutumista. Konserniyhteisöjen toiminta-ajatusten tulee olla linjassa koko konsernin toiminta-ajatuksen kanssa. Merkittävimpien tytäryhtiöiden kanssa laaditaan vähintään 2-3 vuotta kattavat tavoite- ja tulossopimukset, jossa linjataan myös investoinnit. Ensimmäisen kerran sopimukset tehdään vuosille Sopimukset hyväksyy kaupunginhallitus ja ne tarkistetaan kahden vuoden välein. Konsernijohto käy vuosittain tytäryhtiöiden johdon kanssa tavoite- ja talousarviokeskustelut lokakuun loppuun mennessä. Talousarviokäsittelyn yhteydessä käydään läpi yhtiön tavoitteet sekä toimintaa ja taloutta kuvaavat mittarit.

9 8 Kaupungin tytäryhtiöiden toimintaa kehitettäessä tulee pohdittavaksi seuraavia vaihtoehtoja: 1. tytäryhtiön toiminnan säilyttäminen ennallaan, 2. tytäryhtiön toiminnan udelleen suuntaaminen, 3. tytäryhtiön omistuspohjan laajentaminen 4. tytäryhtiön omistuksesta luovutaan myymällä tai sulauttamalla yhtiö Tornion kaupungin tytäryhtiöt Tytäryhtiöosakkeiden arvo on 5,6 milj. euroa. Yhtiön nimi Omistusosuus Kirjanpitoarvo euroa Tornion Energia Oy 100,0 % Tornion Vesi Oy 100,0 % Tornion Vuokra-asunnot Oy 100,0 % Kiinteistö Oy Kisakoti 100,0 % Tornion Krunni Oy 100,0 % Kiinteistö Oy Tornion Veljeskoti (Krunni) 100,0 % Tornion Palveluasunnot Oy 100,0 % Kivirannan Huolto Oy (TVA) 100 % Tornion Oppilasasuntola Oy 94,0 % Länsi-Pohjan Hevosurheilukeskus Oy 90,5 % As Oy Pirkolanpuisto (TVA) 80,0 % Tornion Keilahalli Oy 79,4 % Team Botnia Oy 73,7 % Bottenvikens Reningsverk Ab 65,0 % Yhteensä Tytäryhtiöiden toiminta Tornion Energia Oy:n (100%) toiminta-ajatuksena on energiahuollon järjestäminen tehokkaasti, taloudellisesti ja kilpailukykyisesti. Yhtiömuodossa toiminta on alkanut vuonna Osakepääoma on pääosin suoritettu apporttina. Yhtiöittämisen yhteydessä tuloutusmuodoksi emon ja tyttären välille valittiin emon lainoituksesta saatavat korkotulot. Pääomalainaa yhtiölle on myönnetty euroa, josta vuosittainen 6%:n korkotuloutus on euroa. Pitkäaikaista osakaslainaa yhtiöllä on Tornion kaupungilta tilanteessa euroa, josta 5,5 %:n korkotuloutus on euroa. Yhtiön vuoden 2005 liikevaihto oli 7,55 milj. euroa, pysyvien vastaavien arvo 20,31 milj. euroa, josta verkostot muodostivat 17,53 milj. euroa ja taseen loppusumma oli 23,96 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen osuus on 68 % taseen loppusummasta (pääomalaina mukaan laskettuna 80 %).

10 9 Tornion Vesi Oy:n (100 %) tehtävänä on toimittaa asiakkailleen riittävällä paineella hyvälaatuista vesijohtovettä sekä huolehtia jätevesien johtamisesta ja käsittelystä vesiensuojelun vaatimukset ja kestävän kehityksen periaatteet huomioon ottaen. Yhtiömuodossa toiminta on alkanut Osakepääoma on pääosin suoritettu apporttina. Yhtiöitettäessä tuloutusmuodoksi valittiin emon lainoituksesta saatavat korkotulot. Pääomalainaa yhtiölle on myönnetty euroa, josta 4,5 %:n vuosittainen korkotuloutus on euroa. Pitkäaikaista osakaslainaa yhtiöllä on euroa, josta 3,5 %:n korkotuloutus on euroa. Yhtiön vuoden 2005 liikevaihto oli 3,82 milj. euroa, pysyvien vastaavien arvo 14,98 milj. euroa, josta verkostot, rakennukset ja rakennelmat olivat 14,83 milj. euroa ja taseen loppusumma oli 16,07 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen osuus on 55 % taseen loppusummasta (pääomalaina mukaan laskettuna 86 %). Tornion Vuokra-asunnot Oy:n (100 %) toiminta-ajatuksena on tarjota laadullisesti hyviä vuokra-asuntoja niitä tarvitseville. Yhtiöllä on asuntoa. Yhtiön vuoden 2005 liikevaihto oli 5,94 milj. euroa, pysyvien vastaavien arvo 32,58 milj. euroa, josta rakennukset ja rakennelmat olivat 31,35 milj. euroa ja taseen loppusumma oli 34,50 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen osuus on 82 % taseen loppusummasta. Yhtiö omistaa 80 % As Oy Pirkolanpuiston osakkeista (3 paritaloa, ei velkaa) ja 100 % Kivirannan Huolto Oy:n osakkeista. Viimeksi mainitulla yhtiöllä ei ole toimintaa. Tornion Krunni Oy on perustettu v (100 %). Yhtiö isännöi asuntoa mm. Tornion Vuokra-asunnot Oy:ssä ja Tornion Oppilasasuntola Oy:ssä. Toiminta-ajatuksena on laadukas isännöinti ja kunnossapito. Yhtiön vuoden 2005 liikevaihto oli euroa, pysyvien vastaavien arvo euroa, josta Kiinteistö Oy Tornion Veljeskoti Oy:n (40 asuntoa) 100 % omistetut osakkeet euroa ja taseen loppusumma oli euroa. Pitkäaikaisten lainojen osuus on 36 % taseen loppusummasta. Tornion Palveluasunnot Oy (100 %) on perustettu keväällä Yhtiön ensimmäinen tehtävä on rakennuttaa kehitysvammaisten ryhmäkoti ja tukiasumisen yksikkö. Jatkossa on tavoitteena keskittää palvelu/asumistuotantoon liittyviä pääosin sosiaalihuoltolain perusteella tuotettavia yksikköjä tähän yhtiöön. Keskittäminen edesauttaa vuokratason pysymistä kohtuullisena ja on perusteltua Keskikatu 36 korttelin tehokkaan maankäytön ja henkilöstön tehokkaan yhteiskäytön kannalta. Tornion Oppilasasuntola Oy:n (94 % konsernin omistus) toiminta-ajatus on oppilasasuntojen tarjonta ja ylläpito. Yhtiöllä on neljässä kiinteistössä 133 asuntoa, joissa on 273 vuodepaikkaa. Yhtiöstä omistaa Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä 15 %. Yhtiön taloudellinen tilanne on tiukka johtuen lyhyellä aikavälillä nostetuista suurista rakennusaikaista lainoista sekä kesäkäytön vähäisyydestä. Yhtiön vuoden 2005 liikevaihto oli euroa, pysyvien vastaavien arvo 7,35 milj. euroa, josta rakennukset ja rakennelmat olivat 7,23 milj. euroa ja taseen loppusumma oli 7,40 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen osuus on 96 % taseen loppusummasta.

11 10 Kiinteistö Oy Kisakodin toiminta on asuntojen (7 kpl) vuokraamista mielenterveysasiakkaille. Kiinteistö tuotot vuonna 2005 olivat euroa, rakennusten arvo euroa. Pitkäaikaisten lainojen osuus on 90 % taseen loppusummasta. Länsi-Pohjan Hevosurheilukeskus Oy toimii Laivakankaalla raviradalla. Yhtiön toiminta on kilparadan ja siihen liittyvien rakennusten ja laitteiden rakentaminen, ylläpito ja vuokraus sekä hevosurheilutilaisuuksien ja muiden erilaisten kurssi-, koulutus- ja yleisötilaisuuksien järjestäminen. Rakennukset ja ravirata on vuokrattu Länsi-Lapin Hevosystävät ry:lle ja maankäytöstä tehty vuokrasopimus Lemminkäinen Oyj:n kanssa ulottuu vuoteen Vuoden 2005 liikevaihto oli euroa ja taseen loppusumma euroa. Yhtiöllä ei ole pitkäaikaisia velkoja, mutta likviditeetti on olematon. Tornion Keilahalli Oy toimii Torpin monitoimitalossa ja vuokraa hallitilan ja laitteet toimintaa harjoittavalle taholle. Vuoden 2005 liikevaihto oli euroa, taseen loppusumma euroa ja pitkäaikaisten lainojen osuus on 20 % taseen loppusummasta. Yhtiön likviditeettitilanne on heikko. Team Botnia Oy:n toiminta-ajatus on yritystoiminnan kehittäminen ja elinkeinopalvelujen sekä matkailutoimistopalvelujen tarjoaminen Torniossa. Kaupungin ja yhtiön välisellä vuosittaisella kehittämissopimuksella sovitaan kaupungin elinkeinotoiminnan toteuttamisesta. Vuoden 2005 kehittämissopimuksen arvo oli euroa. Vuoden 2005 liikevaihto oli euroa, taseen loppusumma euroa ja pitkäaikaisten velkojen osuus 7 % taseen loppusummasta. Bottenvikens Reningsverk Ab:n liiketoiminta on jätevesien puhdistaminen. Yhtiö sijaitsee Haaparannalla. Muita osakkaita ovat Haaparannan kaupunki 25 % ja Oy Hartwall Ab Lapin Kulta 10 %. Yhtiön vuoden 2005 liikevaihto oli 1,24 milj. euroa, taseen loppusumma 7,28 milj. euroa, josta pysyvät vastaavat 5,85 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen osuus on 63 % taseen loppusummasta Kuntayhtymät Yleislinjaukset kuntayhtymien osalta Kuntayhtymä on kunnallislain uudistamisen yhteydessä 1993 käyttöön otettu kuntien yhteistoimintamuoto. Kuntayhtymä perustetaan kuntien välisellä valtuustojen hyväksymällä perussopimuksella. Siinä voidaan sopia, että päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous, jonne jäsenkunnat valitsevat edustajansa, tai perustamissopimuksessa sovittu monijäseninen toimielin. Muidenkin elinten asettamisesta voidaan sopia. Kuntayhtymä on itsenäinen oikeushenkilö. Se voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä käyttää puhevaltaa viranomaisessa. Se voi hoitaa kuntien itsehallintoon kuuluvia ja niille määrättyjä tehtäviä. Kuntayhtymä voi hoitaa myös muun kuin jäsenkuntansa sille antamia tehtäviä. Yhtymän taloudesta ovat viime kädessä vastuussa jäsenkunnat.

12 11 Tornion kaupungin toimintojen saattamisella kuntayhtymämuotoisen hallinnon alaisuuteen on haluttu: 1. Tehdä yhteistyötä muiden alueen kuntien kanssa palvelujen tuottamisessa laadullisesti ja tehokkaasti. 2. Voimavarojen yhdistämistä, päällekkäisyyksien poistamista ja synergiaetuja Tornion kaupungin kuntayhtymäosuudet Tornion kaupungin osuudet kuntayhtymien peruspääomista tilinpäätöksessä ovat 7,7 milj. euroa yhteensä. Kuntayhtymä omistusosuus Kirjanpitoarvo e Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä 59,8 % Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun 53,0 % kuntayhtymä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 27,2 % Lapin Liitto 11,5 % Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä 7,7 % Yhteensä Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymän toiminta-ajatuksena on vahvistaa alueen osaamista väestön hyvinvoinnin lisäämiseksi. Yhtymän kotipaikka on Tornio ja toiminta ammatillista peruskoulutusta (1308 opisk. 2005) ja aikuiskoulutusta (559 opisk.) sekä oppisopimuskoulutusta (508 opisk.). Yhteensä vuonna 2005 opiskelijoita oli henkilöä Merkittävin projektihanke on JaloteräsStudiohanke. Yhtymän vuoden 2005 toimintatuotot olivat 21,05 milj. euroa, peruspääoma 6,04 milj. euroa, pitkäaikaista vierasta pääomaa oli konsernissa 8,09 milj. euroa ja taseen loppusumma 23,62 milj. euroa. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kuntayhtymän tehtävänä on ylläpitää ammattikorkeakoulua ja ammattiopistoa sekä vahvistaa tutkimus-, kehitys- ja palvelutoimintaa Pohjois-Suomessa ja erityisesti Kemi-Tornio seutukunnalla. Yhtymän kotipaikka on Kemi. Vuonna 2005 ammattikorkeakoulussa opiskeli 2139 opiskelijaa ja ammattiopistossa opiskelijaa sekä oppisopimuskoulutuksessa 230 opiskelijaa eli yhteensä opiskelijaa. Vuoden 2005 toimintatuotot olivat 30,77 milj. euroa, peruspääoma 0,13 milj. euroa, pitkäaikaista vierasta pääomaa oli 9,90 milj. euroa ja taseen loppusumma 22,27 milj. euroa. Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toiminta-ajatus on tuottaa väestölle ihmisläheiset ja laadukkaat erikoissairaanhoidon palvelut. Vuoden 2005 toimintatulot olivat 65,52 milj. euroa, peruspääoma 14,00 milj. euroa, pitkäaikaista vierasta pääomaa 0,70 milj. euroa ja taseen loppusumma 26,24 milj. euroa. Lapin Liitto toimii maakunnan, sen kuntien ja asukkaiden eduksi kehittämis-, suunnittelu-, tutkimus ja edunvalvonta-asioissa. Lapin Liitto hoitaa myös Lapin

13 12 läänin palo- ja pelastustoimen. Vuoden 2005 toimintatulot olivat 3,53 milj. euroa, peruspääoma 0,35 milj. euroa, pitkäaikaista vierasta pääomaa ei ollut ja taseen loppusumma oli 8,5 milj. euroa. Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän toiminta on kehitysvammahuoltoa sisältäen asumispalveluiden lisäksi mm. asukkaiden kuntoutumista tukevaa toimintaa sekä päivätoimintaa. Vuoden 2005 toimintatuotot olivat 15,4 milj. euroa, peruspääoma 2,37 milj. euroa, pitkäaikaista vierasta pääomaa ei ollut ja taseen loppusumma oli 6,52 milj. euroa Osakkuusyhteisöt ja säätiöt Osakeyhtiö, yhdistys, muu yhteisö tai säätiö, jossa konserniyhteisöllä yksin tai yhdessä muiden samaan kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on merkittävä omistusosuus (20 %) ja huomattava vaikutusvalta (äänivalta %). Molemmat ehdot pitää täyttyä Yleislinjaukset osakkuusyhteisöille ja säätiölle Kaupungin rooli omistajana osakkuusyhtiöidensä toiminnan ja talouden ohjauksessa on rajoittuneempi kuin tytäryhtiöissä. Osakkaat yhdessä määrittelevät yhtiön omistajapoliittiset ja toiminnalliset linjaukset. Tornion kaupunki on osaomistajana vähemmistöosuudella osakeyhtiömuotoon perustetussa toiminnassa seuraavista syistä: 1. Kaupunki haluaa käynnistää/olla mukana yhteistyössä muiden omistajien kanssa jossakin sellaisessa toiminnassa, jolla katsotaan olevan positiivinen vaikutus Tornion kaupunkikehitykseen esim. palvelutuotannon tai elinkeinopolitiikan osalta. Toiminta noudattelee myös kaupungin strategian linjauksia. 2. Kaupunki haluaa vauhdittaa jonkin sellaisen 1. kohdassa mainitun toiminnan syntymistä Tornioon, mitä tänne ei mahdollisesti muuten syntyisi, tai ei ainakaan niin nopeasti. 3. Osakkuusyhtiön kautta saavutetaan synergiaetuja kaupungin järjestämisvastuulla olevan toiminnan hallinnon, seurannan ja kustannusvastaavuuden kannalta Tornion kaupungin osakkuusyhtiöt Omistusosuus Kirjanpitoarvo e Meri-Lapin Vesi Oy 45,0 % Kiinteistö Oy Tornion Matkailupysäkki 42,1 % Asunto Oy Tornion Uusikatu 5 40,0 % Perämeren Jätehuolto Oy 34,6 % Kemin Digipolis Oy 23,8 % Tornion Golf Oy 22,6 % Yhteensä

14 13 Meri-Lapin Vesi Oy hoitaa Tornion, Kemin, Keminmaan ja Tervolan vesihuoltoa tuottamalla puhdasta pohjavettä. Vuoden 2005 liikevaihto oli 1,46 milj. euroa, osakepääoma 0,17 milj. euroa ja pitkäaikaiset velat 8,74 milj. euroa. Kiinteistö Oy Tornion Matkailupysäkki omistaa Green Linen kiinteistön. Vuoden 2005 tuotot olivat euroa, osakepääoma euroa eikä pitkäaikaista vierasta pääomaa ollut. Asunto Oy Tornion Uusikatu 5:n tiloissa toimii Saarenhammas-hammashoitola. Yhtiön vuoden 2005 kiinteistön tuotot olivat euroa, oma pääoma 1,37 milj. euroa, pitkäaikaista vierasta pääomaa ei ole. Perämeren Jätehuolto Oy:n toiminta on jätehuollon sekä jätteiden hyötykäytön ja käsittelyn suunnittelu, järjestäminen ja toteuttaminen kokonaisvaltaisesti sopijakuntien alueella. Merkittävä hanke on Eu-normit täyttävän Riukkajängän uuden seudullisen jätteenkäsittelylaitoksen rakentaminen (kokonaishanke noin 6,2 milj. euroa). Vuoden 2005 liikevaihto oli 2,34 milj. euroa, osakepääoma 0,17 milj. euroa, pitkäaikaista vierasta pääoma oli 0,77 milj. euroa. Rakennushankkeen edetessä yhtiön vieraan pääoman määrä kasvaa. Kemin Digipolis Oy:n tehtävä yhtiöjärjestyksen mukaan on yritystoiminnan kehittäminen yleisesti hyväksytyillä elinkeinon aloilla lähinnä Kemi-Tornion talousalueella. Painopistealueita ovat elektroniikka, tietotekniikka ja tietointensiiviset teollisuuspalvelut. Yhtiön kotipaikka on Kemi. Vuoden 2005 liikevaihto oli euroa, osakepääoma euroa ja pitkäaikaista velkaa oli euroa. Tornion Golf Oy:n toiminta on ylläpitää golfkenttää ja rakennuksia sekä tarjota golfharrastusta alueen pelaajille. Tornion Golf Oy toimii yhteistyössä Haaparannan golfklubin kanssa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2005 oli euroa, osakepääoma euroa ja pitkäaikaista vierasta pääomaa oli euroa Tornion kaupungin osuudet säätiöissä Yhdistys tai säätiö on kunnan tytäryhteisö, mikäli sen sääntöjen tai säädekirjan tai erillisen sopimuksen mukaan kunnalla on oikeus nimittää enemmistö yhdistyksen tai säätiön hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsenistä. Tytäryhteisönä käsitellään myös yhdistys tai säätiö, jonka nettovarallisuus siirtyy yhdistyksen tai säätiön purkautuessa sääntöjen mukaan kokonaan kunnalle tai kuntakonserniin kuuluvalle tytäryhteisölle. Säätiö Omistusosuus Kirjanpitoarvo e Lounais-Lapin ajoharjoitteluratasäätiö 30,9 % 0 Tornion Työvoimalasäätiö 100 %

15 Tornion kaupungin omistamat muut osakkeet ja osuudet Muiden osakkeiden ja osuuksien arvo on euroa, josta pääosan muodostaa Lapin Sähkövoima Oy:n osakkeet. Nämä osakkeet valtuusto päätti energialaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä jättää kaupungin omaisuudeksi. Lapin Sähkövoima Oy:n osakkeiden kirjanpitoarvo on ,94 euroa. Lisäksi osakkeisiin liittyy lainajärjestely, jonka velvoitteet vuosina ovat yhteensä 3,32 milj. euroa, mikä lisää osakkeiden kirjanpitoarvoa vastaavalla määrällä. Taloudellisesti merkittävä etu on osakkeisiin liittyvä oikeus Kemijoki sähköön. 5. Omistajapolitiikan toteutus Kaupungin omistajapolitiikan perusteista päättää kaupunginvaltuusto. Omistajapolitiikan toteutuksen vastuu on kaupunginhallituksella, kaupunginjohtajalla ja palvelualueiden päälliköillä sekä kaupunkia eri yhteisöissä edustavilla henkilöillä. Omistajapolitiikan ohjaus ja valvonta kuuluu kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus antaa tarvittaessa ohjeita kaupunkia eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kaupungin kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Palvelualueet osallistuvat valmistelutyöhön. Kaupungin edustajien tulee saattaa merkittävät tai periaatteelliset ratkaisut etukäteen kaupunginhallituksen tietoon tarvittavia yksityiskohtaisia toimintaohjeita varten. Kaupungin kanta muodostetaan kaupunginhallituksen toimesta Kaupunki edellyttää vähintään omistustaan vastaavaa tai erilliseen sopimukseen perustuvaa edustusta eri yhteisöjen hallintoelimiin. Tapauskohtaisesti kaupunki voi edellyttää ehtona osallistumisellaan tai sijoitukselleen edustusta yhteisön hallintoelimiin, vaikka omistusosuus ei tätä edellyttäisikään. Kaupunki nimeää omistajapolitiikan kannalta keskeisten yhteisöjen hallintoon pääsääntöisesti yhden tai useampia kaupunginhallituksen jäseniä tai varajäseniä. Kaikissa yhteisöissä kaupungin edustajan tulee hallita yhteisön talouteen ja sen arviointiin sekä toiminnallisiin tavoitteisiin liittyvät keskeiset tekijät. Kaupunki edellyttää yhteisöissä toimivilta edustajiltaan: aktiivista osallistumista perehtymistä yhteisön toimintaan kaupungin toiminnalle asettamien tavoitteiden tuntemista kaupungin antamien ohjeiden tuntemista ja noudattamista ja yhteydenpitoa kaupunkiin. Kaupunki edellyttää, että osakeyhtiöihin valittavat hallituksen jäsenet toimittavat suostumuksensa yhteydessä sidosryhmäselvityksen. Kaupunki voi edellyttää ehtona osallistumiselleen tai sijoitukselleen eri yhteisöihin mahdollisuutta nimetä yhteisöön tilintarkastaja. Tilintarkastajan valin-

16 15 nassa noudatetaan tilintarkastuksesta säädettyjä lakeja ja ohjeita. Yhteys yhteisöjen tilintarkastuksesta kaupungin tilintarkastukseen tulee turvata Omaisuuden hankinta Kaupunki hankkii pääsääntöisesti joko suoraan omistukseensa tai tytäryhtiönsä omistukseen sellaiset omaisuuslajit, joilla on pitkällä aikavälillä merkitystä kaupungin palvelutuotannon hoidon turvaamisen kannalta tai joiden omistamista ei ole mahdollista toteuttaa muulla tavalla. Kaupungin taloudellisen liikkumavaran edistämiseksi ja rahoitusrasituksen tasaamiseksi kaupunki pyrkii omaisuuden hallinnassa aktiivisesti kumppanuuteen yksityisten yhteisöjen kanssa. Näissä tapauksissa selvitetään erikseen kaupungin harjoittaman kumppanuuden muoto (osaomistus, rahoitusjärjestelyt, takaukset, vuokraus jne). Omaisuuden hankinnassa kaupunki hyödyntää raha- ja sijoitusmarkkinoiden erilaisia instrumentteja siten, että niistä saadaan kaupungille suurin mahdollinen taloudellinen hyöty Omistuksesta luopuminen Kaupungin omistajapolitiikan aktivoituminen edellyttää selkeitä tavoitteita omistukselle sekä aktiivista osallistumista yhteisöjen hallintoon. Lisäksi kaupunki käyttää mahdollisuutta luopua omistuksestaan osana omistajapolitiikan toteutusta. Omistuksesta luopumisesta päätettäessä tulee ottaa huomioon, onko kyseiseen investointiin saatu valtionapua ja millaisia rajoitteita tämä asettaa luopumiselle. Kaupungin omistuksista pieni osa on sellaista, jota säätelemällä kaupunki voi tasapainottaa talouttaan. Omistuksesta luopumalla kaupunki voi vapauttaa pääomia käytettäväksi perustehtävänsä hoitamiseen Tornion kaupunki noudattaa omistuksesta luopumisen kohdalla seuraavia periaatteita: omistuksesta luopumisen perusteina ovat pääsääntöisesti toiminnalliset syyt. Omistus ei palvele kaupungin perustehtävää eli palvelujen järjestämistä kuntalaisille tai omaisuudesta luopuminen vähentää kaupungin käyttömenoja tai järkeistää toimintaa omaisuuden realisointi tapahtuu markkinaehtoisesti ja markkinahinnoin kiinteän omaisuuden tai osakkeiden myynnistä saatavat varat käytetään maanhankintaan, investointeihin tai rahoituskustannusten alentamiseen kaupungin harjoittama toiminta joutuu siinä määrin esimerkiksi lainsäädännön muuttuessa taloudellisen riskin alaiseksi, ettei ole järkevää sitoa verovaroja toimintaan

17 16 6. LIITE Tornion kaupungin kiinteistöt (Tilatyöryhmän esitys, kaupunginhallitus ei ole vahvistanut) Käyttöluokka 1 m 2 *kunnan käyntikorttikiinteistö * kuntotaso hyvä 1. Pääterveysasema Uimahalli Rajakartano Kaupungintalo Maakuntamuseo Putaan palloiluhalli % Käyttöluokka 2 m 2 m 2 * koulut, päiväkodit, asunnot, terveystalot, vanhainkodit yms. (lapsia tai käyttö 24 h/vrk) * kunnossapidossa otetaan huomioon terveellisyyden ja turvallisuuden lisäksi kiinteistön käyttäjän toiminnalliset muutostarpeet 1. Tornion Yhteislyseon lukio Pirkkiön päiväkoti Putaan koulut Kallioputaan päiväkoti Seminaarin koulu Miukki, Ahjokatu Raumon koulu Vesseli Kivirannan koulu Hietakuja Kokkokankaan koulu Saumaajankatu Arpelan koulu Isotalus Kyläjoki Kyläjoen koulu Kaakamon terveystalo/ päiväkoti Kaakamon koulu Kivirannan terveystalo/päiväkoti Porthanin koulu Suensaaren vanhainkoti Karungin koulu Ryhmäkoti Pirkkiön koulu Putaan terveysasema Näätsaaren koulu Nyman Vojakkalan koulu Mercuria (LT instituutti) Kansalaisopisto % Toimintakeskus Juhannussaaren päiväkoti Isopalon päiväkoti Putaan päiväkoti Kokkokankaan päiväkoti 503

18 17 Käyttöluokka 3 m 2 * muut työpaikkakiinteistöt, vapaaaikakiinteistöt * kiinteistö pidetään käyttökuntoisena, * täyttää terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset Käyttöluokka 4 m 2 * vajaakäyttöiset ja/tai tuottamattomat kiinteistöt * kuntotaso laskee ja johtaa ajan mittaan käyttökieltoon * myyntiin asetettavat kiinteistöt 1. Karungin urheilutalo Aspegren Röyttä Nuorisotalo Pudas Rantasauna Karunki Levin maja Rantautumiskiinteistöt Torpin monitoimitalo Alavojakkalan entiset koulut m/s Framek Alakaakamon entinen koulu Raatihuone Kukkolan entinen koulu Säipäntalo Ylikaakamon entinen koulu Vapaudenkatu Raumon koulun rivitalot Avela Yliliakan koulu Åströmin kartano Arpelan terveystalo Aspio Karungin terveystalo Viippola Nuorten työpaja Kemintie Granroth Kivirannan ent. koulu Linja-autoasema Kivirannantie Keskusvarikko Porthaninkatu Kauppakatu % Arboretum huoltorakennus Prännärin majat Porthanin taukotupa 246 Kaikki yhteensä 78 kpl Lukiokatu Matkailupysäkki Green Line %