KEHITYSVAMMAISTEN IHMISTEN ASUMISEN

Transkriptio

1 1

2 KEHITYSVAMMAISTEN IHMISTEN ASUMISEN

3 PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN LOIMAALLA VUOSILLE Vammaispalveluiden työryhmän raportti Aspa -säätiön laatimien toimenpidesuositusten toteuttamiseksi. Perusturvalautakunta

4 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1 1. RYHMÄN ASETTAMINEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA 2 2. LOIMAAN TILANNE VUONNA Tarve-KARTOITUKSEN KOHDERYHMÄ, TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET LOIMAAN NYKYISET ASUMISYKSIKÖT 5 3. VALTIONEUVOSTON SUOSITUKSIA JOIHIN TOIMENPIDESUOSITUKSET VIITTAAVAT PERIAATEPÄÄTÖSTEN TOIMENPITEET 6 4. KEHITYSVAMMA-ALAN ASUMISEN NEUVOTTELUKUNTA LAATUSUOSITUKSET ASUNTOJEN RAKENTAMISEEN VUOSIKSI YLEISET PERIAATTEET JA SUOSITUKSET ASUNTOJEN RAKENTAMISELLE SUOSITUKSET HENKILÖKOHTAISILLE TILOILLE SUOSITUKSET LIITTYEN YHTEISTILOIHIN ASUNTORYHMÄN KOKO MUUT STRATEGISET KYSYMYKSET LAATUSUOSITUSTEN MUKAISIA ASUMISEN MALLEJA NYKYISIN KÄYTETYT ASUMISEN KÄSITTEET JA MÄÄRITTELY Tarve-projektin YHTEENVETO JA TOIMENPIDESUOSITUKSET SEKÄ KEHITTÄMISRYHMÄN ESITTÄMÄT VASTAUKSET TUKIASUMIPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN NORMAALISSA ASUNTOKANNASSA OLEMASSA OLEVIEN ASUMISPALVELUJEN KEHITTÄMINEN OHJATUN ASUMISEN YKSIKÖT ASUMISVALMENNUKSEN JA ASUMISHARJOITTELUN MALLINNUS JA TOTEUTTAMINEN 29

5 7.5 MIELEKÄS VAPAA-AIKA PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN 34 8 TYÖRYHMÄN EHDOTUKSET LYHYESTI 37

6 6 JOHDANTO Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja asumisen palvelut ovat aktiivisessa muutosvaiheessa. Muutoksen myötä tavoitteeksi on noussut kehitysvammaisen ihmisen itsemääräämisoikeus ja saadut palvelut, jotka vaativat paitsi asenteellisia myös rakenteellisia muutoksia palveluissa. Etenkin nuorten kohdalla muutos asenteissa ja yksilöllisissä tarpeissa on näkyvin. Heillä on mahdollisuudet entistä paremmin kouluttautua ja saada kuntoutusta, jolloin lähtökohdat itsenäiseen elämään paranevat. Haasteena on nuorille sopivien asumispalvelujen löytyminen. Nykyiset asuntolat ja palvelutalot eivät enää vastaa nuorten omia ja heidän perheidensä toiveita. Jotta itsenäistyminen ja itsenäinen elämänhallinta saavutetaan niin pitkälle kuin mahdollista, on sitä päästävä harjoittelemaan ajoissa. Asumisen yksilöllisyys haastaa perinteisen ajattelun kehitysvammaisten ihmisten asumisesta ja elämästä. Asuntoja suunniteltaessa tulee erottaa toisistaan asunto ja asumiseen tarvittava tuki. Asunto on tietty paikka, jossa asukas pystyy asumaan tuen ja erilaisten palvelujen avulla. Asumisen palvelurakenteiden kehittäminen tarkoittaa erilaisten yksilöllisten asumisvaihtoehtojen kehittämistä ja nykyistä monipuolisempaa ja kevyempää palvelurakennetta. Palvelujen järjestämisessä ollaan menossa asiakaslähtöisempään suuntaan. Loimaalla pyydettiin Asumispalvelusäätiö Aspaa laatimaan etenkin nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu Tarve-kysely. Loimaalla on noin 110 kehitysvammaista ihmistä, joista kyselyyn osallistui 29. Kyselyllä haluttiin saada lisätietoa nuorten ja nuorten aikuisten kehitysvammaisten tarpeista Loimaalla, jotta osataan vastata tulevaisuudessa palvelujen tarpeeseen. Raportin toimenpidesuositukset on koottu kehitysvammaisten ihmisten nykytilanteen kuvauksesta, avun ja tuen tarpeesta päivittäisissä toiminnoissa sekä tulevaisuuden suunnittelusta, muuttotarpeesta ja mahdollisen asumismuodon valinnasta. Raportissa haluttiin saada esille nuorten omat toiveet ja asumisen suunnitelmat tulevaisuudessa vanhempien toiveita

7 7 unohtamatta. Nykysuuntaus on, että vanhemmat haluavat nuorensa aikuistuvan kuten muutkin sisaret perheessä.

8 8 1. RYHMÄN ASETTAMINEN Asumispalvelusäätiö Aspa toteutti Loimaalla huhti-kesäkuussa 2011 Tarve-projektin, jossa kehitysvammaisten ihmisten asumista ja asumiseen liittyviä palvelutarpeita selvitettiin lyhyellä kohdennetulla selvityksellä. Projektin päätyttyä sosiaali- ja terveysjohtaja Jaakko Kaunisto asetti kehittämisryhmän, Tarve projektin suositusten mukaan, huhtikuussa 2012, joka ideoi Aspan laatiman selvityksen perusteella suunnitelmassa mainittuja kehitysvammapalveluiden kehittämistarpeita eteenpäin. Oman suostumuksensa mukaisesti työryhmään nimettiin omaisten edustajiksi Johanna Jalo ja Rauno Ahtinen, joka myös toimi työryhmän puheenjohtajana. Asiakkaiden edustajaksi nimettiin Alma Mäkitalo ja Jaakko Alava, henkilökunnasta eri työryhmistä vastaavat ohjaajat Raija-Liisa Laaksonen ja Susanna Hyvönen, hoitajien edustajina Terhi Juuri ja Minna Tolvanen sekä työryhmän sihteerinä suunnittelija Eeva Ylinen. Työryhmää täydennettiin kutsumalla asiantuntijoina mukaan asumisen ohjaaja Anne Eronen ja vuoden 2013 alusta johtava vammaispalveluiden ohjaaja Katariina Ristimäki. Kehittämisryhmän tarkoituksena on työstää Aspan toimenpidesuosituksia eteenpäin vuoden 2013 loppuun mennessä. Raportti kokonaisuudessaan: TYÖRYHMÄN TOIMINTA Työryhmä on kokoontunut 10 kertaa samalla tutustuen kehitysvammaisten ihmisten asumisen ja työtoiminnan yksiköihin Loimaalla. Elokuussa 2012 työryhmä osallistui Asuntomessuseminaariin Tampereella ja tutustui samalla Vuoreksen alueelle rakennettuun kehitysvammaisten ihmisten asumispalveluyksikköön. Syyskuussa kehittämisjohtaja kävi kertomassa Loimaalle suunnitellusta Kotosalla hankkeesta, jossa Loimaan keskustaan on suunniteltu kolmen kerrostalon kokonaisuutta yli 55-vuotiaille asukkaille. Kehitysvammaisille

9 9 ihmisille on mahdollisuus varata asuntoja ja suunnitella ryhmämuotoinen asumisyksikkö ko. taloihin. Lokakuussa kuultiin Tuulia Jaaraa Loimaa Aspa-palveluista. Erityisesti haluttiin kuulla, minkälaisia palveluita Aspa pystyisi tarjoamaan tuetusti asuville kehitysvammaisille ihmisille Loimaalla. Marraskuussa keskusteltiin Valtioneuvoston periaatepäätöksestä Kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palveluiden turvaamisesta Tammikuussa 2013 keskustetiin YH-kodit ja NCC-hankkeesta ns. Lindenin tontille suunnitelluista kerrostaloista ja katsottiin piirustuksia. Loimaalaisten kehitysvammaisten ihmisten asumisen tarve arvioitiin: nykytilanne sekä vuosien 2016, 2018 ja 2023 arviot asumispalvelujen asiakasmääristä. Saaduista vastuksista keskusteltiin, etenkin nuorten asumisen muotoihin haluttiin kiinnittää huomiota, sillä nuoret haluavat yhä yksilöllisempää ja itsenäisempää asumista. Huhtikuussa pyydettiin toivomuksia vapaa-ajan toiminnan järjestämiseksi. Kokouksessa vapaa-ajan toimintojen mahdollisuudesta keskusteltiin Työväenopiston, liikuntatoimen ja nuorisotoimen edustajien kanssa. Kesäkuussa käytiin Turussa tutustumassa erilaisiin asumisyksiköihin. Tutustumiskäynneillä päästiin näkemään hyvinkin eri tavalla toteutettuja asumisen ratkaisuja. Villa Runo, joka on Mediverkon autetun asumisen yksikkö Runosmäessä. Kuunari on Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin ikäihmisten yksikkö, joka toimii Turun kaupungin vuokraamissa tiloissa. Koskikoti on Turun kaupungin tilapäishoitoyksikkö Kuunarin kanssa samassa kerrostalossa, lähellä Ylioppilaskylää. Auranlaakson autetun asumisen yksikkö sijaitsee Turun ja Kaarinan rajalla Ravattulassa. Auranlaaksossa oli kolme solumuotoista kotia ja niissä kussakin 6 asukasta. Asukkaat tarvitsevat paljon apua ja ohjausta mm haastavan käytöksen vuoksi, palvelut järjestää Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri. Samassa pihapiirissä on mahdollisuus osallistua päivätoimintaan. Miia Matilda koti Liedossa on aivan uusi yksikkö nuorille aikuisille, erityisesti autismikirjon asiakkaille suunnattu hyvin viehättävä ja kaunis koti, jolla on omat tilat myös päivätoiminnalle.

10 10

11 11 2. LOIMAAN TILANNE VUONNA 2013 Alla olevasta taulukosta voi nähdä Loimaan tilanteen vuonna Tarve-kartoitukseen osallistui vain 29 kehitysvammaista nuorta ja nuorta aikuista. Raportin vastauksia käydään läpi Tarve-kartoituksen ehdotuksissa, jotka nousivat esille vastauksista. Loimaalla on vuonna 2013 yhteensä 108 kehitysvammaista, joiden tämänhetkisen asumisen tilanteen voi nähdä taulukosta 1. Asiakkaan ikä itsenäinen asuminen ohjattu asuminen autettu asuminen vanhempien kanssa laitoshoit o yhteensä yli yht Asumisen nykytilanne vuonna 2013 Taulukko1. Loimaan tilanne vuonna Tarve-KARTOITUKSEN KOHDERYHMÄ, TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Aloite selvityksen tekemiselle tuli Loimaan kaupungilta. Kartoitukseen valittiin 29 kehitysvammaisten nuorta tai nuorta aikuista, jotka pääsääntöisesti asuivat vielä vanhempiensa kanssa. Aspa laati selvityksen Ray:n tuella ja selvitys oli tilaajalle maksuton. Selvittää loimaalaisten kehitysvammaisten nuorten ja nuorten aikuisten asumisen nykyiset ja lähitulevaisuuden palvelutarpeet.

12 12 Laatia selvityksen pohjalta ehdotuksia kehitysvammaisten ihmisten asumispalvelujen kehittämiseksi. Laatia ehdotuksia kunnan nykyisten yksiköiden profiloimiseksi (esimerkiksi jokin yksikkö erityisesti nuorille suunnatuksi). Tämä oli erityisesti kunnan toive. 2.2 LOIMAAN NYKYISET ASUMISYKSIKÖT Loimaan asumisyksiköt, jotka olivat osallisena projektissa: Kitkonpuiston ryhmäkoti: autettu asuminen, ympärivuorokautinen valvonta, vakituisia asukkaita 18 ja tilapäistä asumista ja asumisvalmennusta säännöllisesti. Telkänkodin ryhmäkoti: ohjattua asumista, kerrostalossa Telkäntiellä, Hirvikoskella, asukkaita 7 ja yksi tilapäispaikka. Lisäksi Telkänkodista 4 asukasta saa tukipalveluja asumiseensa. Henkilökunta on paikalla aamulla ja illalla, ei yövalvontaa. Mahdollisuus turvapuhelimella hälyttää apua yöaikaan. Ruusurinne: Alastarolla, ohjattua asumista, 8 asukaspaikka, ei yövalvontaa, vanhainkodin yöhoitaja käy 1-2 krt/yö. Mirjakodin toiminta Mellilässä on päättynyt syksyllä Loimaalla toimii myös Hanhenpuiston asumisyksikkö, joka tarjoaa pysyvän kodin 8:lle autismikuntoutuksesta hyötyvälle henkilöille. Ylläpitäjänä on Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri. 3. VALTIONEUVOSTON SUOSITUKSIA JOIHIN TOIMENPIDESUOSITUKSET VIITTAAVAT A) Valtioneuvoston periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palveluiden järjestämiseksi. Kehitysvammaisten asumisohjelman tavoitteena vuoteen 2015 mennessä on mahdollistaa kehitysvammaisille henkilöille yksilöllinen asuminen tavallisissa asuinympäristöissä ja siten vahvistaa heidän osallisuuttaan ja yhdenvertaisuuttaan yhteisössä sekä yhteiskunnassa. Asumisen lisäksi riittävät, yksilölliset tarpeenmukaiset palvelut ja tuki tulee taata. Kehitysvammaisten henkilöiden asuntotarjonnan lisäämiseksi ja asumiskustannusten hallinnan tukemiseksi päätettiin, että asumisohjelman

13 13 aikana vuoteen 2015 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA osoittaa vuosittain 30 miljoonaa investointiavustusta kehitysvammaisten asumishankkeisiin. Tällä avustuksella tuotetaan 470 uutta asuntoa vuosittain ja tuetaan vähintään 60 asunnon peruskorjausta kehitysvammaisille henkilöille. RAY varautuu osoittamaan vuosittain rahoituksen 130 tukiasuntoon vuodessa.

14 14 Periaatepäätös kokonaisuudessaan: pdf B) Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta Hallitus on antanut periaatepäätöksen, jonka tavoitteena on laitosasumisen asteittaisen lakkauttamisen toimenpiteet sekä asumisen tukemiseksi tarvittavien palveluiden kehittäminen. Päämääränä on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan ei asu laitoksessa. Periaatepäätöksen mukaan jokaisella kehitysvammaisella ihmisellä on oikeus asua samoin kuin muutkin kuntalaiset ja saada tarvitsemansa palvelut. Periaatepäätös ohjaa ja tukee kuntia ja kuntayhtymiä kehittämään asumisen tukemiseksi tarvittavia palveluja ja asuinympäristöjä. Erityistä huomiota kiinnitetään pitkäaikaisen laitoshoidon vähentämiseen, henkilökohtaisen avun kattavuuteen, kotipalvelujen saatavuuteen sekä apuvälinepalveluihin sekä omaishoidon kehittäminen. Periaatepäätös kokonaisuudessaan: E pdf 3.1 PERIAATEPÄÄTÖSTEN TOIMENPITEET Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen Asumis- ja palveluratkaisujen lähtökohtana on vammaisen henkilön toiveiden, tarpeiden ja elämälleen asettamien tavoitteiden selvittäminen yhdessä hänen kanssaan. Jokaiselle laitoksesta tai kotoa muuttavalle henkilölle laaditaan osana palvelusuunnitelmaa muuttosuunnitelma yhdessä henkilön ja hänen läheistensä kanssa.

15 15 Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen

16 16 Palvelujen kehittäminen Vammaisilla ihmisillä on oikeus kaikkiin yleispalveluihin muiden kuntalaisten tavoin. Vastuu lähipalvelujen kehittämisestä on kaikilla kunnan hallinnonaloilla. Laitoksista ja lapsuudenkodeista muutto edellyttää, että palveluja on kehitetty lähiyhteisöön. Laitosasumisen lakkauttaminen Laitoksesta muuttaminen edellyttää yhteisymmärrystä kehitysvammaisen henkilön ja hänen läheistensä kanssa. Tämä neuvottelu on käynnistettävä riittävän ajoissa, jotta muuttoprosessi voidaan toteuttaa hallitusti ja henkilön oikeuksia kunnioittaen. Tavoitteena on, että asuminen laitoksissa lakkautetaan vuoteen 2020 mennessä. Edellytyksenä on, että tulevien asukkaiden tarpeet ovat tiedossa ennen kuin uusien asuntojen suunnittelu käynnistetään. Valvonnassa kiinnitetään huomiota Valviran, sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, ja aluehallintovirastojen laatimassa vammaisten ympärivuorokautisia asumispalveluja koskevassa valvontaohjelmassa määriteltyjen asunnon laatukriteerien täyttymiseen sekä yksilöllisten palvelujen turvaamiseen. Asuminen järjestetään osana tavallisia asuinalueita ja asunnoissa, jotka vastaavat normaalin asunnon tunnuspiirteitä. Tavoitteena on asuminen joko omassa asunnossa tai pienissä asuinryhmissä. Osaamisen varmistaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö Palvelujen kehittäminen edellyttää osaamisen ja hallinnonalojen välisen yhteistoiminnan vahvistamista. Osana asumisohjelmaa jatketaan vammaisalan työvoima- ja osaamistarpeiden selvittämistä ja arvioidaan muuttuneiden osaamistarpeiden vaikutusta tutkintojen kehittämiseen. Selvitetään keinoja täydentää henkilöstön osaamista joustavasti työelämässä. 4. KEHITYSVAMMA-ALAN ASUMISEN NEUVOTTELUKUNTA Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta (KVANK) on kehitysvamma-alan järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyöverkosto. Neuvottelukunta edistää YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja tekee työtä asumiseen, työhön ja

17 17 päivätoimintaan liittyvien palveluiden laadukkaan järjestämisen puolesta. Itsemääräämisoikeus, täysi osallisuus ja valinnan mahdollisuudet kuuluvat myös kehitysvammaisille ihmisille. 4.1 LAATUSUOSITUKSET ASUNTOJEN RAKENTAMISEEN VUOSIKSI Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja palveluiden järjestämisessä on kaksi suurta haastetta ratkaistavana seuraavina vuosina: vanhempien kodeista muuttavien tuhansien kehitysvammaisten ihmisten asumisen ja yhteiskunnan jäsenenä elämisen järjestäminen ja laitosasumisen purkamiseen liittyvät kehitysvammaisten asumisen ja itsenäisen elämän tukipalveluiden järjestelyt. Lähivuosina tarvitaan tuhansia uusia asuntoja, joiden järjestämisvastuu kuuluu yhteiskunnalle. Kunnat, kuntayhtymät, järjestötaustaiset toimijat sekä yksityiset yhteisöt ja yritykset ovat avainasemassa uusien asuntojen rakentamisessa ja hankinnassa. Keskeinen tavoite on, että kunnissa on riittävästi esteettömiä ja toimivia asuntoja kehitysvammaisille kuntalaisille ja asumista tukevat palvelut. Lähtökohtana on yksilöllisen asumisen mahdollistaminen normaalissa asuinympäristössä siten, että kehitysvammainen henkilö voi valita asuntonsa ja sen kenen kanssa hän asuu. 4.2 YLEISET PERIAATTEET JA SUOSITUKSET ASUNTOJEN RAKENTAMISELLE Asuntojen tulee täyttää yleiset asunnon tunnuspiirteet. Tavoitteena on yksilöllisen asumisen tukeminen tavallisessa asuinympäristössä. Laatutavoitteet täyttävän asunnon tunnuspiirteitä ovat: Henkilökohtaiset asuintilat ovat enemmän kuin huone. Ja niiden tulee sisältää: oma eteinen, keittiö/keittonurkkaus, kylpyhuone, makuutila, joka on eriytetty oleskelutilasta esim. makuualkovilla, henkilökohtaiset säilytystilat, lisäsäilytystilat jos henkilöllä on apuvälineitä,

18 18 parveke tai piha alue ja riittävät viestintäyhteydet ja turvatekniikka. Muita yksilöllisen asumisen tunnuspiirteitä ovat mm. oma postilaatikko/luukku, ovikello ovessa ja oma nimi ovessa. Henkilökohtaisten keittiöiden ohella tarvitaan yhteisiä keittiötiloja ryhmämuotoisessa asumisessa, mutta moninkertaisten keittiöratkaisujen rakentamista tulee välttää. Asuntojen rakentamisen lähtökohtana ovat kehitysvammaisten henkilöiden yksilölliset asumisen tarpeet. Tämän laatutavoitteen toteutuminen edellyttää sitä, että tulevat asukkaat tiedetään ainakin jossakin määrin ennen kuin aloitetaan varsinainen asuntojen suunnittelu. Neuvottelukunta pitää tärkeänä, että ARA ohjaa investointiavustusten sekä korkotukilainojen hakuohjeissa sekä rakennuttajia että kuntia valitsemaan asukkaat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asukkaiden avun ja tuen tarpeet kartoitetaan luotettavalla ja vertailukelpoisella tavalla, mikä auttaa avun ja tuen määrän arvioinnissa ja henkilökuntaresurssien mitoittamisessa. Tulevilla muuttajilla ja heidän omaisillaan tulee olla mahdollisuus muuttovalmennukseen. Fyysiset tilat ovat esteettömät ja niissä on turvallista liikkua. Esteettömyyteen liittyy mm. seuraavia näkökulmia: tiloissa ei ole liian suuria tasoeroja ja kynnyksiä, ovet ovat tarpeeksi leveät ja helposti avattavat, tiloihin on lisätty tarvittaessa tukikaiteita; keittiössä kalusteet ovat toimivat, keittiölaitteissa on ajastimet; henkilökohtaiset pesutilat ovat tilavia ja piha alue on esteetön ja turvallinen; tiloissa ja pihalla on riittävä valaistus. Rakentamisen lähtökohtana on asuntojen muuntuvuus ja ns. moduuliajattelu, joka mahdollistaa asuntojen joustavan muokkaamiseen uusiin

19 19 käyttötarkoituksiin esim. yksittäisten yksiöiden yhdistäminen tarvittaessa myöhemmin kaksioiksi. Asuntojen keskeinen sijainti on tärkeä laatutavoite. Palveluiden, harrastusten ja päivätoiminnan/työpaikan saavutettavuuden on oltava hyvä. Hyvät liikenneyhteydet julkisilla ja yksityisillä kulkuvälineillä sekä esteetön ja turvallinen lähiympäristö ovat tärkeitä laatutekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon asuntojen sijainnin valinnassa.

20 SUOSITUKSET HENKILÖKOHTAISILLE TILOILLE Tarkemmat suositukset ja laatutavoitteet asetetaan erikseen: Erillisille asunnoille Henkilökohtaisten tilojen neliömäärä erillisissä asunnoissa on yksiöissä vähintään 35 m² ja kaksioissa vähintään 45 m² Ryhmämuotoiselle asumiselle Henkilökohtaisten tilojen suositeltu neliömäärä ryhmämuotoisessa asumisessa on vähintään 25 m2. Yleisten ratkaisujen lisäksi tarvitaan myös räätälöityjä ratkaisuja, joissa otetaan huomioon asuntoryhmään kuuluvien henkilöiden erityistarpeet esim. heidän turvallisuuteensa tai yksilöllisen toimintakykyynsä liittyvät asiat ja erityisesti heidän tarvitsemiensa apuvälineiden käytön ja varastoinnin lisätarpeet. 4.4 SUOSITUKSET LIITTYEN YHTEISTILOIHIN Nykyisissä kehitysvammaisten henkilöiden asumisratkaisuissa kokonaistilojen määrä poikkeaa valtavasti toisistaan. Kokonaistiloihin lasketaan mukaan tässä suosituksessa henkilökohtaisen asunnon lisäksi yhteinen olohuone ja ruokailutila, sauna ja siihen liittyvät pesutilat, pyykinpesu ja kuivaustilat sekä eteisaula ja käytävätilat. Nämä tilat voidaan ottaa vuokranmaksun piiriin. Sen lisäksi tulevat palveluntuottajan tarvitsemat tilat, joita ei voida jyvittää asukkaan vuokraan.

21 21 Ryhmämuotoisessa asumisessa on ratkaisevaa, että kokonaistilat asukasta kohden ovat kokonaisuudessaan sellaiset, että asukkaiden vuokra pysyy Kansaneläkelaitoksen hyväksymien kuukausittaisten asumiskustannusten rajoissa. Yleisenä suosituksena on se, että asuntojen yhteyteen ei rakenneta päivätoiminnan tiloja. Poikkeuksena sallitaan asuntoratkaisut, joita räätälöidään vaativaa sairaanhoidollista tukea tarvitseville kehitysvammaisille henkilöille, joille kulkeminen muualla sijaitsevaan päivätoimintaan aiheuttaa kohtuutonta rasitusta. Ryhmämuotoisessa asumisessa (asuntoryhmämallit, ryhmäkotimallit) henkilökunnan tilat tulee eriyttää selvästi henkilökohtaisista asunnoista.

22 ASUNTORYHMÄN KOKO Ryhmämuotoisessa asumisessa (asuntoryhmät ja ryhmäkodit) asuntoryhmän kokoon vaikuttaa asuntotyyppi: onko kyse kerros, rivi vai omakotitaloasumisesta ja onko kyse kaupunki vai haja-asutusalueesta. Omakotitalo ja rivitaloratkaisuissa maksimi asuntojen määrä samalla tontilla on 15 asuntoa. Tätä pidetään ehdottomana maksimina. Laatutavoitteena tulee olla se, että ryhmäkoko säilyy pienenä sekä asuntoryhmä että ryhmäkotimalleissa. Kerrostaloratkaisuissa suosituksena on maksimissaan asuntoa samassa kerrostalossa. Lähtökohtana on se, että tulevaisuudessa ei rakenneta asuntoryhmistä ja ryhmäkodeista ns. klustereita ja eri erityisryhmille tarkoitettuja asuntokeskittymiä. Asuntokeskittymien rakentaminen on kansallisten ja kansanvälisten sopimusten asettamien tavoitteiden vastaista. 4.6 MUUT STRATEGISET KYSYMYKSET On kaikin tavoin vältettävä yhdistämästä nuorten ja aikuisten kehitysvammaisten henkilöitten asumista esim. dementiavanhusten

23 23 tehostettuun palveluasumiseen. Liian pienten asuntojen ja niihin liittyvien suurten keskittymien rakentamisen neuvottelukunta näkee suurena uhkana. On tärkeää huomata, että kehitysvammaiset muuttavat itsenäiseen asuntoon tilanteessa, jossa elämä on heillä vielä edessäpäin.

24 24 5. LAATUSUOSITUSTEN MUKAISIA ASUMISEN MALLEJA Ryhmä Kytkeytyy laitosasumisen purkamiseen Oma asunto ja siihen liittyvät yhteistilat Asuntoryhmäm Erilliset asunnot (yksiöt, kaksiot, kolmiot) Etsitään ensisijaisesti normaalista asuntokannasta Kuvio 1. (Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi , kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 2010) Laatusuositusten lähtökohtana on se, että erityisiin asumisen ratkaisuihin turvaudutaan vain tarvittaessa, jolloin lähtökohtana ovat kehitysvammaisen ihmisen asumiseen liittyvät erityiset tarpeet. Vammaisuus sellaisenaan ei edellytä asumista toisten vammaisten kanssa. Asuntoratkaisut tulee toteuttaa yksilöllisesti ja käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Tärkeää on, että kehitysvammaisen henkilön omia elämäntapavalintoja kunnioitetaan ja niiden ilmaisua ja toteutumista tuetaan.

25 25 Ryhmäkoti Ryhmäkodissa asuu monta ihmistä saman katon alla. Ryhmien koko vaihtelee 2-12 henkilöön. Jokaisella on vuokralla oma huone ja muiden vuokralaisten kanssa jaetaan keittiö, olohuone, eteinen ja pesutilat. Useimmissa ryhmäkodeissa jokaisella on oma wc, mutta vanhoissa rakennuksissa useampi henkilö jakaa wc-tilat. Ryhmäkodissa on henkilökuntaa avustamassa arjen sujumisessa. Asukkaat osallistuvat kotitöihin omien kykyjensä mukaan. Ryhmäkotien asukkaat maksavat vuokraa omasta huoneestaan ja yhteisistä tiloista. Ruoasta ja ylläpidosta peritään erillinen maksu. Ryhmäkodit voivat toimia eri tavoin riippuen asukkaiden iästä, toimintakyvystä, kiinnostuksesta ja ympäristöstä. On ryhmäkoteja, joissa painotetaan liikuntaa tai luovaa toimintaa. Ryhmäkodissa voidaan toteuttaa asumiskokeilua tai asumisvalmennusta, jossa selvitetään asukkaan toimintakykyä sekä harjoitellaan ja tuetaan asumista niin, että henkilö voi muuttaa itsenäisempään asumismuotoon. Kuvio 2.

26 26 Asuntoryhmä Vaihtoehtoja omassa asunnossa asumiseen on useita. Ryhmämuotoisessa asumisessa (asuntoryhmät ja ryhmäkodit) useita asuntoja yhdistää yhteinen tila sosiaalista kanssakäymistä varten. Nykypäivänä tarjottavat asunnot vaihtelevat kooltaan, mutta yhteistä on, että niissä on oma keittiö (ruoanlaittomahdollisuus) sekä oma wc ja kylpyhuone. Asunnot voivat olla yksittäisiä asuntoja tavallisella asuinalueella tai ne voivat sijaita lähellä ryhmäkotia, mikä mahdollistaa asukkaan mukanaolon ryhmäkodin yhteisössä. Omassa asunnossa asuvat henkilöt maksavat asunnostaan vuokraa ja kustantavat itse mm. ruoan ja lääkkeet. Kela maksaa asumistukea. Asunnoissa asuvien henkilöiden tuentarve vaihtelee. Kuvio 3.

27 27 Erilliset asunnot On myös mahdollista asua aivan tavallisessa asunnossa aivan tavallisessa talossa, rivitalossa, kerrostalossa tai pientalossa yksin tai yhdessä jonkun kanssa ja saada tukea sinne. Asumismuotoa kutsutaan esim. tukiasumiseksi tai satelliittiasumiseksi. Tukitoimet suunnitellaan etukäteen ja ne kattavat tuen tarpeen esim. ostoksilla, ruoanlaitossa, ohjauksen taloudenpidossa ja erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja terveyteen liittyvissä asioissa. Tuki voi olla myös syrjäytymisen ehkäisyä ja kannustamista erilaisiin vapaa-ajan viettotapoihin. Kuvio NYKYISIN KÄYTETYT ASUMISEN KÄSITTEET JA MÄÄRITTELY Asumisen käsitteitä ollaan uudistamassa samaan aikaan muun palvelurakenneuudistuksen myötä. Tähän on koottu tällä hetkellä käytössä olevia asumisen käsitteitä. Nykyiset kehitysvammaisten erityishuollossa käytetyt nimikkeet tuettu, ohjattu, ja autettu asuminen sekä laitoshoito tulevat todennäköisesti muuttumaan muiden uudistusten myötä. Palvelusuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon myös asumiseen liittyvät asiat. Tilapäisasuminen, asumisharjoittelu ja muuttovalmennus sisällytetään

28 28 osaksi palvelusuunnitelmaa. Kun suunnitellaan henkilön asumista, otetaan huomioon henkilön ja läheisten toiveet ja tarpeet asumisen suhteen. Tämän lisäksi mietitään yhdessä henkilön tarvitseman avun ja tuen tarve ja määrä. Tähän käytetään apuna erilaisia toimintakyvyn ja tuen tarpeen kartoituksen menetelmiä. Tavoitteita seurataan yhdessä kehitysvammaisen henkilön, hänen läheistensä ja henkilökunnan kanssa. Autettu asuminen Autetulla asumisella tarkoitetaan ympärivuorokautista asumispalvelua, jolloin henkilökuntaa on paikalla auttamassa asukasta tämän yksilöllisen suunnitelman mukaisesti. Asukkaat tarvitsevat valvontaa, ohjausta, ja/tai puolesta tekemistä kaikessa päivittäisissä toimissaan. Osa asukkaista tarvitsee valvontaa yöaikaan, vaikka ovat omatoimisia, mutta lisäsairaudet voivat aiheuttaa tarpeen autettuun asumiseen. Autetun asumisen tarvitsee tyypillisimmin vaikeasti tai syvästi kehitysvammainen henkilö. Ohjattu asuminen Ohjattu asuminen on tarkoitettu kehitysvammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat huolenpitoa erityisesti aamuisin, iltaisin sekä viikonloppuisin. Ohjatussa asumisessa ei ole yövalvontaa. Yövalvonta on järjestetty usein niin, että asukkailla on mahdollisuus hälyttää apua tarvittaessa. Ohjatusta asumisesta käydään melkein aina päivä- tai työtoiminnassa. Tuettu /tukiasuminen Tuettu asuminen mahdollistaa kehitysvammaisen itsenäisen asumisen. Tuettu asunto voi olla vuokra- tai omistusasunto. Tuettuun asumiseen voidaan siirtyä vaiheittain asumisvalmennuksen avulla. Asumisvalmennukseen liittyy toimintakyvyn arviointi, jossa arvioidaan ja suunnitellaan asumiseen tarvittava tuki. Lievästi kehitysvammaiset tai henkilöt, jotka pystyvät itsenäisempään elämään, voivat asua tuetusti. Asukas selviytyy lähes itsenäisesti kotinsa kunnossapidosta ja siivouksesta, sekä ruokailusta ja ostoksista, mutta tarvitsee tukea suunnitteluun ja pulmatilanteisiin. Asukkaan luona käy kotihoidon ohjaaja ja/tai henkilökohtainen apu tukemassa arjen toiminnoissa. Tilapäinen asuminen Tilapäisasuminen on pääsääntöisesti lyhytaikaiseen hoidontarpeeseen vastaava palvelu, jonka tavoitteena on järjestää hoitavalle omaiselle tai omaishoitajalle

29 29 mahdollisuus lomaan ja omaishoidon vapaisiin. Tilapäisasumisjakson ajalle laaditaan asiakkaan yksilölliset tarpeet ja tavoitteet huomioon ottava henkilökohtainen suunnitelma. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan jakson lopussa sekä henkilökunnan että asiakkaan ja myös omaisen toimesta.

30 30 7. Tarve-projektin YHTEENVETO JA TOIMENPIDESUOSITUKSET SEKÄ KEHITTÄMISRYHMÄN ESITTÄMÄT VASTAUKSET Loimaan kaupunki tilasi Aspalta kehitysvammaisten nuorten tarvekartoituksen keväällä Taustalla oli vuonna 2009 toteutetut kuntaliitokset sekä tarve lisätä ja kehittää nykyisiä palveluja vastaamaan paremmin varsinkin nuorten tuen tarpeisiin. Kartoituksen tavoitteena oli saada tietoa nuorten kehitysvammaisten ihmisten asumiseen liittyvistä tarpeista ja toiveista tulevaisuudessa. Painopisteenä oli asumismuoto, toimintakyky ja avun ja tuen tarpeet päivittäisissä toimissa sekä mahdollinen tuen tarve öisin. Samalla selvitettiin myös asumista tukevien palvelujen käyttö ja tarpeet sekä vapaa-ajan vietto ja sosiaaliset suhteet. Loimaan kaupungissa toteutetussa nuorten kehitysvammaisten Tarve-projektin tulosten perusteella kunnassa tulee lähitulevaisuudessa kehittää seuraavia palveluita: 1. Järjestää nykyistä laajemmin tukiasumispalveluja normaalissa asuntokannassa. 2. Kehittää nyt olemassa olevia asumispalveluja niin, että ne vastaavat asukkaiden toiveita ja ovat kehitysvammaisten asumista koskevien laatusuositusten mukaisia. 3. Mallintaa tavoitteellinen asumisvalmennus ja asumisharjoittelu ja toteuttaa sitä osana intervalliasumista. 4. Mahdollistaa mielekäs vapaa-ajanvietto myös iltaisin. 5. Kehittää palvelusuunnittelua yksilölliseksi ja tulevaisuuteen tähtääväksi, niin että se palvelee paremmin sekä asiakkaita, perheitä että kunnan palvelujen suunnittelua ja budjetointia. 6. Perustaa vammaispalvelujen kehittämistyöryhmä, johon kutsutaan asiakkaita, omaisia sekä kunnan ja järjestöjen edustajia käsittelemään ja ideoimaan vammaispalvelujen kehittämistarpeita.

31 TUKIASUMIPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN NORMAALISSA ASUNTOKANNASSA Loimaalla asuu kehitysvammaisia ihmisiä omissa asunnoissaan tuetusti tai itsenäisesti tällä hetkellä 16 henkilöä. Kotihoidon ohjausta ja asumisen ohjausta annetaan asiakkaille tarpeen mukaan ja palvelusuunnitelmat laaditaan vuosittain tai tilanteen mukaan. Tämä on toimiva ja hyvä palvelu, joka mahdollistaa asiakkaiden yksilöllisen tuen tarpeen mukaan. Asiakkaan ikä vuosi 2013 vuosi 2016 vuosi 2018 vuosi yli yht Taulukko 2. Tuettu asuminen eri vuosina Tuetun asumisen tarve kasvaa tasaisesti, joten asuntojen monimuotoisuutta tulee lisätä. Tukiasuntoihin tulisi mahdollistaa yöhoitajan tarve tarvittaessa esimerkiksi yöpartiolla. Kun asunnot sijaitsevat lähekkäin saadaan siitä hyötyä asiakkaiden tarvitseman tuen suhteen mm tukipalveluita keskittämällä. Taulukkoon 2. on arvioitu viranomaistyönä laadittu arvio tuetun asumisen tarvitsijoista vuoteen 2023 saakka. Tarve-selvityksen perusteella 29 haastatellusta henkilöstä seuraavan viiden vuoden kuluessa uusia tukiasumispalvelujen tarvitsijoita on kahdeksan henkilöä ja heidän lisäkseen on vielä viisi henkilöä joille tukiasumispalvelut voivat olla riittävä tukitoimi. Osa näistä tulevista tukiasumispalvelujen tarvitsijoista tarvitsisi tukitoimia päivittäin, mutta osa heistä pärjäisi muutamalla viikkokäynnillä. Haastatteluissa kuusi näistä asiakkaista haluaisi asua Hirvikoskella, kolme Alastarolla ja kaksi Loimaalla. Kaikki he voivat asua tavallisissa kerrostalo- tai rivitaloasunnoissa.