MAALAHDEN KUNTA SÖDERFJÄRDSBACKENIN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Maalahden kunta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.

Transkriptio

1 Vastaanottaja Maalahden kunta Asiakirja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä MAALAHDEN KUNTA SÖDERFJÄRDSBACKENIN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

2 1-2 SÖDERFJÄRDSBACKENIN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Laatija Jonas Aspholm Päivämäärä Hyväksyjä Jonas Lindholm Hyväksytty Ramboll Hovioikeudenpuistikko 19 E VAASA P F

3 1-3 SISÄLLYSLUETTELO 1. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT 4 2. SUUNNITTELUKOHDE JA VAIKUTUSALUE 5 3. YHTEYSHENKILÖT 6 4. ALOITE JA KAAVOITUSPÄÄTÖS Aloite Kaavoituspäätös 6 5. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunnittelutehtävä, tarkoitus ja tavoite Ympäristön nykytila Rakennettu ympäristö Maanomistusolot Maakuntakaava Vaihemaakuntakaava Vaihemaakuntakaava Strateginen yleiskaava Osayleiskaava Asemakaava Pohjakartta LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET LUONNOS JA VAIHTOEHDOT VAIKUTUSTEN ARVIOINTI OSALLISET JA ASIANTUNTIJATAHOT OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS AIKATAULU 14

4 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖ- KOHDAT Asemakaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisesti, MRL 62, 63 ja 64. A Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimi-alaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. B Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä C Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Kunta voi neuvotella alueellisen ELY-keskuksen (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ja toteuttamisesta. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, alueellisen ELY-keskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydentämistarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. D. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on saatavilla Maalahden kunnan kunnantalolla, Malminkatu 5, FI MAALAHTI tai kunnan internetsivuilta Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta seuraavasti: Kaavoitusinsinööri Andreas Svarvar Puh Sähköposti: andreas.svarvar@maalahti.fi Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään koko suunnitteluprosessin ajan tarpeen mukaan.

5 SUUNNITTELUKOHDE JA VAIKUTUSALUE Suunnittelualue sijaitsee Maaladen kunnassa ja Vaasan seudun pendelöintialueella. Aluetta kutsutaan Söderfjärdsbacken-nimellä. Alue sijaitsee kunnan keskustan, Yttermalaxin pohjoispuolella, linnunteitse etäisyys on noin 3 km ja olemassa olevia teitä pitkin noin 3,5 km. Alue sijaitsee Malax Söderfjärdintien (yhdystie 17663) itäpuolella. Alue sijaitsee lähellä Rantatietä (seututie 673). Alue kattaa noin 76 ha. Alue muodostuu metsämaasta. Alueen eteläosa sivuaa olemassa olevaa asemakaavaa, Pohjois Brinkenin teollisuusaluetta. Vaikutusalue muodostuu Maalahden kunnankeskustasta, Yttermalaxista (noin 3 km), Sulva (noin 6 km), Sundom (noin 7 km), Vaasan lentokenttä (noin 12 km) ja Vaasan kaupunki (noin 14 km). Kaavoitusalueen seudullinen sekä ohjeellinen sijainti ao kuvissa. Kuva 1. Alueen seudullinen sijainti Maanmittauslaitos. Kuva 2. Alueen ohjeellinen sijainti Maanmittauslaitos.

6 YHTEYSHENKILÖT Kaavoitus toteutetaan yhteistyöhankkeena Maalahden kunnan ja Ramboll Finland Oy:n kesken. Tietoa tästä suunnitelmasta ja kaavoitushankkeesta saa kunnan kaavoittajalta (alla yhteystiedot). KAAVOITTAJA: Maalahden kunta Malminkatu 5 FI MAALAHTI Puh Faksi KAAVOITUSKONSULTTI: Ramboll Finland Oy Hovioikeudenpuistikko 19 E VAASA Puh Faksi Yhteyshenkilö: Kaavoitusinsinööri Andreas Svarvar Puh Sähköposti: andreas.svarvar@malax.fi Yhteyshenkilö: Kaavan laatija/laatutarkastaja Maanm.insinööri. AMK Jonas Lindholm Puh Sähköposti: jonas.lindholm@ramboll.fi Vastuullinen suunnittelija Maanm.insinööri AMK Jonas Aspholm Puh Sähköposti: jonas.aspholm@ramboll.fi 4. ALOITE JA KAAVOITUSPÄÄTÖS 4.1 Aloite Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Maalahden kunta. 4.2 Kaavoituspäätös Kunnanhallitus päätti aloittaa asuntoalueen asemakaavoittamisen Söderfjärdsbackenille. Kuinnanhallitus valitsi Ramboll Finland Oy:n kaavoituskonsultiksi. 5. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 5.1 Suunnittelutehtävä, tarkoitus ja tavoite Maalahden kunta on kaksikielinen kunta, jossa on noin 5600 asukasta. Kunta sijaitsee Vaasan seudun pendelöintialueella.

7 1-7 Kunnan tavoite asemakaavoituksella on mahdollistaa asukasmäärän lisäämisen Maalahden kunnankeskustan, Yttermalaxin välittömässä läheisyydessä. Kunta toivoo pystyvänsä tarjoamaan vetovoimaisia tontteja maaseutuläheisessä pientaloympäristössä. Alueen strategisen sijainnin ansiosta etäisyys on lyhyt useaan seudun työpaikkaan ja seudun keskustaan Vaasaan. Työ tehdään yhteistyössä kunnan nimeämän ohjaus- ja referenssiryhmän kanssa. 5.2 Ympäristön nykytila Kaavoitusalue sijaitsee kalliosidotulla maalla joka pääasiassa muodostuu gneissistä ja graniitista. Kiinteistöt ovat joko metsitettyjä tai avohakkuita. Luontoinventointi on laadinnassa. 5.3 Rakennettu ympäristö Kaavoitusalue muodostuu metsämaasta, eikä ole ennestään hyödynnetty. 5.4 Maanomistusolot Kunta omistaa kaikki kiinteistöt kaavoitusalueella. 5.5 Maakuntakaava Pohjanmaan liitto laatii Pohjanmaan maakuntakaavan, liitto kuvaa maakuntakaavan tarkoitusta seuraavalla tavalla; Maakuntakaavalla on tärkeä tehtävä maakunnan kehittämisessä ja suunnittelussa. Maakuntakaavalla siirretään kansallisella ja seudullisella tasolla laaditut kehittämisperiaatteet ja strategiat aluevarauksiksi, jotka sitten ohjaavat alueidenkäyttöä toivottuun suuntaan. Kaavaa laadittaessa tulee tavoitteena olla maakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen kestävällä tavalla. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja myös viranomaisten maankäytön suunnittelua. Maakuntakaavan sisältö tarkentuu kuntien laatimissa yleis- ja asemakaavoissa. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjanmaan maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Kuva 3. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta.

8 1-8 Kaavoitusalueelle on maakuntakaavassa osoitettu seuraavia merkintöjä: Merkintä Merkinnän kuvaus, määräykset Kaupunkikehittämisen vyöhyke Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkimaisen kehittämisen vyöhykkeet. Kehittämisperiaatemerkinnät sisältävät taajamatoimintojen aluevarausmerkinnät sekä keskusten luokittelua kuvaavat alue- ja kohdemerkinnät sekä muita keskeisiä merkintöjä. kk-1, Vaasan kaupunkiseutu Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Vaasan seudun yhtenäisen yhdyskuntarakenteen aluetta, joka muodostaa maakuntakeskuksen ydinalueen. Alueella on tarvetta kuntien yhteistoimintaan alueidenkäytön suunnittelussa ja hankkeiden yhteensovittamisessa. Suunnittelumääräys: Vaasan asemaa valtakunnan osakeskuksena ja maakuntakeskuksena tulee edistää. Vaasan kaupunkiseudulla kasvu tulee kohdistaa ensisijaisesti kaupunki- ja kuntakeskuksiin sekä alakeskuksiin, missä kaupunkija taajamarakennetta tulee täydentää ja eheyttää. Uudet asuntoalueet tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisesti. Uusia alueita ei tule sijoittaa tulvauhanalaisille alueille. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Kehitettäessä alueen vetovoimaa merenläheisenä asumisympäristönä tulee maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus sekä virkistystarpeet turvata. Maakunnallisesti merkittävät palvelut tulee ohjata kaupungin keskustaan tai keskustan läheisyyteen niille alueille, jotka ovat hyvin saavutettavissa. Maankäytön suunnittelussa tulee kehittää kuntarajojen ylittävää yhteistyötä ja mahdollista kuntien yhteistä yleiskaavoitusta. Kaupunki maaseutu -vuorovaikutusvyöhyke Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuun liittyvää vyöhykettä, jolla kehitetään erityisesti kaupungin, hyvien liikenneyhteyksien ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa asutus, palvelut ja työpaikat tulee ohjata ensisijaisesti olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Alueen uudisrakentamista on ohjattava siten, että se sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olemassa olevan asutuksen, palveluiden sekä liikenneyhteyksien läheisyyteen. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota joukkoliikenteen kehittämiseen. Maankäytön suunnittelussa on turvattava joki- ja kulttuurimaiseman sekä hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen. Alueidenkäytöllä tulee jokilaaksojen valuma-alueilla tapahtuvat toiminnot ohjata niin, että edistetään vesistöjen tilan paranemista. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Jokilaaksojen kehittäminen Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen alueita jokilaaksoissa, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Suunnittelumääräys: Jokilaaksoissa tulee kehittää kuntien yhteistyötä ja yhteisiä suunnitteluperiaatteita. Alueidenkäytöllä tulee jokilaaksojen valuma-alueilla tapahtuvat toiminnot ohjata niin, että edistetään vesistöjen tilan paranemista. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee myös ottaa huomioon kulttuurimaisema-arvot. Maaseutua kehitettäessä tulee sovittaa yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja lomaasutuksen tavoitteet. Yleinen suunnittelumääräys koskee maakunnan kaikkia jokilaaksoja mukaan lukien Kyrönjokilaakso. Matkailun vetovoima-alue / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan matkailun kannalta vetovoimaisia alueita. Suunnittelumääräys: Matkailuun liittyviä toimintoja suunniteltaessa ja kehitettäessä tulee ottaa huomioon alueen erityisominaisuudet ja hyödyntää niiden vetovoimaisuutta. Virkistysalueista ja -reitistöistä tulee muodostaa yhteistoimintaverkostoja. Matkailua ja virkistystä palveleva rakentaminen tulee sopeuttaa

9 1-9 ympäristöön. mv-10, VAASA MAALAHDEN JOKILAAKSO Luonto ja kulttuuri kaupungissa ja maaseudulla: Vaasan kaupungin meren puoleiset osat (Palosaari Vanha Vaasa), Stundars, Söderfjärden (geologia), Åminne ja Maalahden jokilaakso muodostavat perustan. Muinaisjäännöksiä. Tietoliikenneyhteys Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maakunnan kattava ohjeellinen tietoliikenneverkko sekä sen kytkeytyminen valtakunnalliseen ja kansainväliseen verkostoon. Ohjeellinen / vaihtoehtoinen tielinjaus Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan ne tieyhteydet tai osuudet, joilla on erillisselvityksissä tai vahvistetussa seutukaavassa valtakunnallista, maakunnallista tai seudullista merkitystä ja joiden toteuttamiseksi on laadittu tarveselvitys tai yleissuunnitelma tai joiden sijaintia on tutkittu alemman tason kaavassa. Tiealueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus1). Kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Rantatien ja Kyrönkankaan vanhat tielinjaukset. Rakennettu alue Kaavoitusalueen välittömässä läheisyydessä olevat merkinnät maakuntakaavassa: Merkintä Merkinnän kuvaus, määräykset Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokas alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee edistää alueiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, erityispiirteet ja ajallinen kerroksellisuus. Natura verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Natura verkostoon kuuluvat tai ehdotetut alueet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus1). Suunnittelumääräys: Alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, ettei niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue kuuluu Natura verkostoon, merkittävästi heikennetä. Taajamatoimintojen alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan asemakaavoitettuja ja asemakaavoitettaviksi tarkoitettuja alueiden taajamatoiminta-aluetta. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Teollisuus- ja varastoalue Merkinnän kuvaus: Teollisuuden aluevarauksella (T) ja teollisuuden kohdemerkinnällä (t) osoitetaan seudullisesti merkittävät teollisuusalueet. Puolustusvoimien alue Ohjeellinen ulkoilureitti Suunnittelumääräys: Vaellusreittien yksityiskohtainen suunnittelu ja merkintä tulee tehdä yhteistyössä maanomistajien ja viranomaisten kanssa. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ympäristöarvoihin.

10 1-10 Pyöräilyreitti Päävesijohto Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vesihuollon kannalta seudullisesti tärkeimmät päävesijohdot. Seututie tai pääkatu Tiealueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus1). Kuntaraja Vaihemaakuntakaava 1 Vaihemaakuntakaava 1 - Kaupallisten palvelujen sijoittuminen hyväksyttiin maakuntahallituksen kokouksessa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Kaava-alueelle ei ole varauksia vaihemaakuntakaavassa. Kaupalliset palvelut on vaihemaakuntakaavan 1 mukaan ohjattava Maalahden keskustalle. Söderfjärdsbackenin alueelle ei ole suunniteltu kaupallisia palveluja. Kuva 4. Ote 1 vaihemaakuntakaavasta (hyväksytty maakuntavaltuustossa ) Vaihemaakuntakaava 2 Vaihemaakuntakaavan 2 Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla hyväksyttiin maakuntahallituksen kokouksessa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Kaava-alueelle ei ole varauksia vaihemaakuntakaavassa. 5.6 Strateginen yleiskaava Maalahden kunta ei ole laatinut strateginen yleiskaava. 5.7 Osayleiskaava Alueelle on olemassa osayleiskaava (Delgeneralplan, Ytter- och Övermalax ). Kyseinen alue on voimassa olevassa kaavassa kaavoitettu M- sekä EO-alueeksi. Osayleiskaava on tarkistettavana, ja sen arvioidaan saavan lainvoiman vuoden 2016 aikana. Tarkistuksessa on aikomus kaavoittaa ajankohtainen alue AP-alueeksi.

11 1-11 Kuva 5. Ote voimassa olevasta osayleiskaavasta. 5.8 Asemakaava Aluetta ei ole aikaisemmin kaavoitettu asemakaavatasolla. Alueen eteläosa sivuaa olemassa olevan asemakaavan, Pohjois Brinkenin teollisuusalue. 5.9 Pohjakartta Alueelle on ajantasainen pohjakartta vektorimuodossa. 6. LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET Asemakaavan laatimisen perustana ovat seuraavat erilliset selvitykset / raportit: Arkeologinen selvitys: Malax Arkeologisk inventering åren Luontoselvitys: Naturinventering för en revidering av delgeneralplanen för Ytter- och Övermalax, Malax kommun år LUONNOS JA VAIHTOEHDOT Asemakaava-alueelle tullaan kaavatyön aikana laatimaan maankäyttöluonnoksia, jonka luo perustan tulevalle suunnittelutyölle. Asemakaavaluonnos laaditaan noudattaen suunnittelun tavoitteita.

12 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MRL 9 - Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutusten arvioinnin osakohteet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lain 9 :n ja asetuksen 1 :n mukaan kaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan vaikutuksia: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Ennen mainitussa listassa on lihavoidulla fontilla esitetty vaikutukset, joita tulee arvioida ja joita on tarkoitus erityisesti huomioida asemakaavan laadinnan yhteydessä. 9. OSALLISET JA ASIANTUNTIJATAHOT Osalliset ovat maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja (MRL:n 62 :n mukaan). Kaavahankkeen osallisia ovat (MRA:n 28 :n mukaan): Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: MAALAHDEN KUNNAN HALLINTOTOIMET (Malminkatu 5, FI MAALAHTI) ELY-KESKUS (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) (PL 262, VAASA) POHJANMAAN LIITTO (PL 174, VAASA) POHJANMAAN MUSEO (PL 3, VAASA) POHJANMAAN PELASTUSLAITOS (Sepänkyläntie 14 16, VAASA) VAASAN KAUPUNKI (Vaasan kaupunki / kaavoitus, PL 2, VAASA) MUSTASAAREN VIRASTOTALO (Mustasaaren kunta / kaavoitus, Keskustie 4, MUSTASAARI) Alueen yritykset, paikalliset yhteisöt ja järjestöt joiden toimialaa osayleiskaava käsittää: Vaasan Sähköverkko Oy (PL 26, VAASA) Anvia Abp (PL 59, VAASA) Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Suunnittelualueen ja sen vaikutusalueen käyttäjät, haltijat, maanomistajat ja asukkaat. Yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimintaan tai intressipiiriin kaavalla saattaa olla vaikutuksia.

13 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. MRL 6 Vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen Kaavaa valmisteltaessa tulee olla vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavas-ti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niil-lä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kaavan vireilletulosta ilmoittaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan vireilletulosta ja nähtävilläolosta ilmoitetaan lehtikuulutuksilla paikallislehdissä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä virka-aikana kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet -sivuilla ( Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus antaa kirjallisia tai suullisia mielipiteitä kuulutuksen mukaisesti. Viranomaisneuvottelu, vaihtoehtoisesti luonnosvaiheen aikana. Asemakaavaluonnoksen laadinta Nähtävilläolosta ilmoitetaan lehtikuulutuksilla paikallislehdissä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla. Valmisteluvaiheen kuulemisessa luonnos pidetään nähtävillä virka-aikana kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla päivän ajan. Nähtävilläoloaikana luonnoksesta on mahdollisuus antaa kirjallisia tai suullisia mielipiteitä. Lausuntopyynnöt hallintokunnilta ja viranomaisilta. Luonnos nähtäville MRL 62 ja MRA 30 mukaan. Yleisötilaisuus. Asemakaavaehdotuksen laadinta Nähtävilläolosta ilmoitetaan lehtikuulutuksilla paikallislehdissä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla. Asemakaavaehdotuksen asettaminen MRL 65 :n, MRA 27 :n ja MRA 28 :n mukaan teknisen lautakunnan päätöksellä julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi kunnan ilmoitustaululle ja kunnan internet-sivuille. Nähtävilläoloaikana ehdotuksesta on mahdollisuus antaa kirjallisia tai suullisia huomautuksia. Lausuntopyynnöt hallintokunnilta ja viranomaisilta. MRL 66 :n ja MRA 26 :n mukainen viranomaisneuvottelu voidaan järjestää tarvittaessa kun ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu. Hallituskäsittely, ehdotuksen hyväksyminen ja lähettäminen valtuustokäsittelyyn. Valtuustokäsittely, ehdotuksen hyväksyminen. Ilmoittaminen kaavan hyväksymisestä MRL 67 :n ja MRA 94 :n mukaan. Tiedoksianto kaavasta MRA 95 :n mukaan.

14 KESÄLOMA AIKATAULU Hankkeesta on laadittu seuraava suuntaa-antava aikataulu. Aikataulu päivitetään hankkeen aikana tarpeen mukaan. Tavoitteena on että asemakaava valmistuu kunnanvaltuuston käsiteltäväksi keväällä/kesällä Vuosi Kuukausi OSAVAIHEET Projektin virallinen aloitus OAS laatiminen ja nähtävillä Kaavaluonnoksen laatiminen Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaehdotuksen laatiminen Kaavaehdotus nähtävillä Korjaukset ja hyväksyminen