JÄTKÄSAAREN INFOKESKUS HUUTOKONTTORI AVATAAN JÄTKÄSAAREN RAKENTAMINEN ETENEE VAUHDILLA

Transkriptio

1 Tietopaketti : CRUSELLINSILTA VIHITÄÄN JÄTKÄSAAREN INFOKESKUS HUUTOKONTTORI AVATAAN JÄTKÄSAAREN RAKENTAMINEN ETENEE VAUHDILLA 1. Crusellinsilta läntisen Helsingin uusi maamerkki 2. Säveltäjä B. H. Crusell antoi nimen sillalle 3. Jätkäsaaren infokeskus Huutokonttori avoinna keskiviikkoisin ja lauantaisin 4. Monikosketusseinä yhteishankkeena alueen toimijoiden, rakentajien ja kaupungin kanssa 5. Huutokonttorilla myös alueen rakentajien oma näyttelytila 6. Huutokonttori osa alueen historiaa 7. Low2No From Low Carbon To No Carbon kohti kestävää kaupunkikehitystä Jätkäsaaressa 8. Jätkän jätteet putkeen menee - Jätkäsaareen jätteiden putkikeräysjärjestelmä 9. Yhteystietoja 10. Länsisataman ja Jätkäsaaren tietopaketti

2 1. CRUSELLINSILTA LÄNTISEN HELSINGIN UUSI MAAMERKKI Crusellinsilta on Jätkäsaaren ja Ruoholahden uusi maamerkki. Se yhdistää Jätkäsaaren länsireunan Ruoholahteen. Silta nousee lähes 50 metrin korkeuteen merenpinnasta. Pituutta sillalla on 143 metriä ja leveyttä 25 metriä. Silta on monen suomalaisen ja kansainvälisen toimijan yhteinen taidonnäyte. Yksi sillan hienouksista on näyttävä valaistus. Sillalla on ajoradat ja kaistat niin jalankulkijoille, pyöräilijöille kuin autoille molempiin suuntiin. Keskellä siltaa kulkevat raitiovaunut, joiden liikennöinti alkaa tammikuussa Silta on kaupungin ensimmäinen siltahanke, jossa mallinnusta on käytetty kokonaisvaltaisesti suunnittelusta toteutukseen. Crusellinsilta on tietomallintamisen pilottihanke Suomessa. Vaikka mallintaminen on ollut käytössä talonrakennuksessa jo pitkään, siltarakentamisessa se on uutta, osastopäällikkö Osmo Torvinen kaupungin rakennusvirastosta sanoo. Haluamme myötävaikuttaa siihen, että mallintamisesta tulee standardityöväline kaikkiin rakennushankkeisiin vuoteen 2014 mennessä. Tilaaja: Helsingin kaupunki Mallinnuksen ohjelmointi: Tekla Oyj Rakennesuunnittelu ja mallinnus: WSP Finland Oy Paalut ja teräsrakenteet: Rautaruukki Urakointi: Skanska Infra Oy Kokonaisurakan hinta: n. 17,7 milj. 2. SÄVELTÄJÄ B. H. CRUSELL ANTOI NIMEN SILLALLE Crusellinsilta on saanut nimensä säveltäjä Bernhard Henrik Crusellin mukaan. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta päätti nimestä Saukonpaaden asemakaavakäsittelyn yhteydessä. Saukonpaaden nimistön teemana ovat suomalaiset säveltäjät. Crusell-seuran varapuheenjohtaja Arja Tanner toi seuran terveiset sillan avajaistilaisuuteen seuraavin sanoin: Kun ajelette Crusellinsillan yli, muistelkaa näitä kuulemiamme viehättäviä säveliä, joita tuleva taiteellinen johtajamme Harri Mäki klarinetillaan esitti jousitrion säestyksellä. Näiden sävelten myötä tuomme terveiset Crusellin synnyinkaupungistaan, Uudestakaupungista, missä Crusellseura järjestää vuosittain Crusellin nimeä kantavan musiikkiviikon, tänä vuonna jo 30. kertaa. Bernhard Henrik Crusell (synt. 1775) oli kansainvälisesti tunnetuin suomalainen säveltäjä ennen kuin Jean Sibeliuksen sävellykset saavuttivat maailman. Crusellin musiikkia kuullaan säännöllisesti Euroopan klassisilla musiikkikanavilla ja konserttilavoilla. Hän oli aikakautensa etevimpiä klarinettitaiteilijoita, ja hänen omalle soittimelleen kirjoittamansa teokset kuuluvat klarinetistien perusohjelmistoon. Lisätietoja: Arja Tanner, Crusell-seura ry, Uusikaupunki, puh , ,

3 3. JÄTKÄSAAREN INFOKESKUS HUUTOKONTTORI AVOINNA KESKIVIIKKOISIN JA LAUANTAISIN ALKAEN Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen Länsisataman aluerakentamisprojekti on avannut Huutokonttorilla Jätkäsaaren infokeskuksen. Se on avoinna kaikille kiinnostuneille kahtena päivänä viikossa; keskiviikkoisin klo ja lauantaisin klo Toisessa kerroksessa on Jätkäsaaren toteuttamisesta kertova näyttely, jossa alueen rakentamista ja suunnitelmia esitellään perinteisesti muun muassa pienoismallin, karttojen ja kuvapintojen avulla. Näyttelytilassa on verholla suljettava auditoriotila, jossa voidaan pitää esityksiä ja luentoja 50 hengelle. Huutokonttorissa paikalla on myös opas, joka mielellään vastaa näyttelyä ja Jätkäsaarta koskeviin kysymyksiin. Huutokonttorin osoite: Tyynenmerenkatu 1. Katso Jätkäsaari Facebookissa: 4. MONIKOSKETUSNÄYTTÖ, KAUPUNKISEINÄ, NÄYTTELYN VETONAULANA Suurelta kosketusnäytöllä toisessa kerroksessa voi useampi käyttäjä yhtäaikaisesti selata seinällä näkyviä tietokontteja. Niistä avautuu kuvia, karttoja, videoita, pohjapiirroksia ja muita tietopaketteja. Käyttäjät voivat molemmilla käsillään liikutella kontteja, laajentaa ja pienentää aineistoja mielensä mukaan. Kaupunkiseinälle tulee kattavasti materiaalia sekä Helsingin kaupungilta että hankkeeseen osallistuneilta alueen yhteistyökumppaneilta. Mukana ovat Helsingin Satama, Low2No -hanke, Jätkäsaaren jätteen putkikeräys Oy ja YIT, Ahma insinöörit Oy, Lemminkäinen Oyj, VVO Oy, Ramboll Finland Oy, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto Att, Rudus Oy, Helsingin Energia Helen, Skanska-konserni ja WSP Finland Oy. Mukaan tulee myös Forum Virium Helsinki, joka tulee toimittamaan digitaalisen vieraskirjan näyttelyyn. Monikosketusnäytön on toimittanut suomalainen yritys Multitouch Oy, jonka vastaavia laitteita on käytössä ympäri maailman, mm. USAn avaruushallinnon Nasan vierailijakeskuksessa Houstonissa. Katso Youtube: 5. HUUTOKONTTORILLA MYÖS RAKENTAJIEN OMA NÄYTTELYTILA Huutokonttorin 1. kerroksessa, tulevan kahvilan yhteydessä, on näyttelytila, jossa Jätkäsaareen rakennuttajat esittelevät kohteitaan. Jatkuvasti vaihtuvassa näyttelyssä ovat tällä hetkellä mukana seuraavat rakennuttajat: Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto Att, Lemminkäinen Oyj, Alkuasunnot, Hoas, VVO Oy, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Koti kaupungissa - Hem i Stan -yhdistys, Saraco Oy, Kuntien eläkevakuutus Keva, Avara Oy, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Nordea Oyj, S-Asunnot Oy, Nuorisosäätiö, Low2No -hanke (Sitra/SRV/VVO). Kahvilakäynnin tai näyttelyssä vierailun ohessa on siis myös mahdollisuus tutustua uusien asuntokohteiden suunnitelmiin ja poimia mukaansa kiinnostavien kohteiden esitteitä.

4 Huutokonttorin näyttelyn sisällön on suunnitellut Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen Länsisataman aluerakentamisprojekti yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupungin muiden hallintokuntien kanssa. Näyttelykokonaisuuden konseptoinnin, visuaalisen suunnittelun ja toteutuksen tekivät yhteistyössä Pink Eminence Oy ja Kuubi Visual Production Oy. 6. HUUTOKONTTORI OSA ALUEEN HISTORIAA Huutokonttori on yksi Jätkäsaaren vanhoja, säilytettyjä satamatoimintaa palvelleita rakennuksia. Vastikään kunnostettuun Huutokonttoriin sijoittuvat paitsi näyttelytilat, myös pelastusasema ja alueellinen logistiikkaoperaattori. Arkkitehti Gunnar Taucherin suunnittelema kaksikerroksinen rakennus valmistui Kolmikerroksinen laajennusosa valmistui Huutokonttorin mielenkiintoinen nimi juontaa juurensa ajoilta, jolloin satamatyöläiset tulivat aamuisin ilmoittautumaan laivalastien purkutöihin. Huutokonttorilla miehet huudettiin töihin päivittäisen tarpeen mukaan. Myöhemmin Huutokonttori toimi muun muassa sataman sosiaalitiloina. 7. LOW2NO FROM LOW CARBON TO NO CARBON KOHTI KESTÄVÄÄ KAUPUNKIKEHITYSTÄ JÄTKÄSAARESSA Low2No on suunnittelun ja rakentamisen uusi toimintamalli. Se tuottaa kestävää rakennettua ympäristöä ja luo edellytyksiä ekologiselle kaupunkielämälle. Se tavoittelee vähähiilisyyden kautta asteittain hiilettömyyteen etenevää kaupunkirakentamista. Tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen ja energian käytön jatkuva vähentäminen. Low2No-kehitystyössä energiapihi ja hiiliniukka suunnittelu ja rakentaminen synnyttävät kestävän rakennetun ympäristön. Avainasemassa on sellaisten kulutustottumuksien mahdollistaminen, jotka lisäävät ihmisten hyvinvointia ja säästävät ympäristöä. Pienin yksikkö, johon Low2Notoimintamallia sovelletaan, on kortteli. Low2No soveltuu myös useamman korttelin tai jopa kaupunginosan kehittämiseen. Yhteisöllisyys saa korttelissa uusia muotoja; rakennetaan yhteistiloja, joita lähipalveluiden tarjoajien kautta kaikki alueen toimijat ja asukkaat voivat käyttää. Jätkäsaaressa Välimerenkadulla sijaitseva kortteli on ensimmäinen kohde, jossa toimintamallia kehitetään ja määritellään käytännössä. Sitra rakennuttaa kortteliin itselleen uudet toimitilat ja SRV ja VVO noin 200 asuntoa. Sitran toimitalo rakennetaan puusta. Siihen tulee myös vuokrattavaa toimistotilaa. Asunnoista runsas puolet tulee olemaan omistusasuntoja, niistä osa Hitas-rahoitteisia. Loput asunnoista ovat VVO:n vuokra-asuntoja. Kaikkiaan rakennetaan kem2. Korttelin yhtenä teemana on lähiruoka. Sitä tarjoavat perinteinen ruokakauppa, maatilatori, ravintola ja kahvila. Lisäksi kortteliin on tulossa yleinen sauna, ekopesula, hyvät palvelut liittyen polkupyöräilyyn sekä mahdollisuus pienimuotoisiin kaupunkiviljelmiin. Energiatehokkaaseen ja hiiliniukkaan asumiseen kannustetaan myös älykkäillä ohjausjärjestelmillä. Kortteli tulee A-energialuokkaan ja tavoittelee lähes nollaenergiatasoa. Korttelin rakentaminen alkaa vuoden 2011 lopussa ja se valmistuu vuosien 2013 ja 2014 vaihteessa. Hankkeen etenemistä voi seurata: Lisätietoja: Jukka Noponen, johtaja, Sitran Energiaohjelma, Marco Steinberg, johtaja, Sitran Strateginen Design,

5 8. JÄTKÄN JÄTTEET PUTKEEN MENEE - JÄTKÄSAAREEN JÄTTEIDEN PUTKIKERÄYSJÄRJESTELMÄ Helsingin kaupungin omistama yhtiö Jätkäsaaren jätteen putkikeräys Oy on tehnyt päätöksen hankkia Jätkäsaareen jätteiden putkikeräysjärjestelmän YIT:ltä. Myös Kalasatamaan hankitaan vastaava järjestelmä. Investoinnit toteutetaan vuosina ja ylläpitojakso on noin 20 vuotta. Jätteiden putkikeräysjärjestelmä lisää asuinalueiden turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä helpottaa jätteiden kierrätystä. Suuri osa asuinalueen roskienkuljetusliikenteestä häviää, mikä vähentää liikennettä sekä liikenteen päästöjä, parantaa pihojen turvallisuutta ja helpottaa niiden kunnossapitoa. Ympäristön viihtyisyys paranee, kun jätehuolto toimii hygieenisesti, hajuttomasti ja ilman melua. Hanke vastaa hyvin Helsingin kaupungin strategiaa, jossa korostetaan kestävää kehitystä, ympäristönsuojelua, turvallisuutta ja energian säästöä. Järjestelmän edut tulevat hyvin esiin erityisesti tiiviissä kaupunkirakenteessa. Järjestelmä on jo käytössä Espoon Suurpellossa (2010) ja Euroopassa muun muassa lentokentillä, sairaaloissa ja liikekeskuksissa. Lähin asuinalueen järjestelmä Suomen ulkopuolella on Tukholman Hammarby Sjöstadissa Lisätietoja: Kari Halinen, toimitusjohtaja, Jätkäsaaren jätteen putkikeräys Oy, kari.halinen@adchelsinki.fi, puhelin YHTEYSTIETOJA: Timo Laitinen, projektinjohtaja, DI Talous- ja suunnittelukeskus, Kehittämisosasto, Länsisatama-projekti, puh. (09) , timo.laitinen@hel.fi Outi Säntti, projekti-insinööri, FM, ins.amk Talous- ja suunnittelukeskus, Kehittämisosasto, Länsisatama-projekti, puh. (09) , outi.santti@hel.fi Max Takala, projekti-insinööri, DI Talous- ja suunnittelukeskus, Kehittämisosasto, Länsisatama-projekti, puh. (09) , max.takala@hel.fi Matti Kaijansinkko, projektipäällikkö, arkkitehti Kaupunkisuunnitteluvirasto, Länsisatama-projekti, puh. (09) , matti.kaijansinkko@hel.fi Sirkka Mäkeläinen, viestintäpäällikkö, VTM Aluerakentamisprojektien markkinointiviestintä, Talous- ja suunnittelukeskus, Kehittämisosasto, puh. (09) , sirkka.makelainen@hel.fi 10. LÄNSISATAMAN JA JÄTKÄSAAREN TIETOPAKETTI

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15