Päihdekäyttö ja riski syyllistyä muita vaarantaviin tekoihin
|
|
- Aarno Korpela
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OIKEUSPSYKIATRIA KATSAUS TEEMA Jari Tiihonen, Ilkka Ojansuu ja Martti Lehti Päihdekäyttö ja riski syyllistyä muita vaarantaviin tekoihin Suomalaisista vangeista noin 80 %:lla on päihderiippuvuus, ja päihteiden käyttö on merkittävä suomalaisten terveyttä ja turvallisuutta uhkaava tekijä liittyen erityisesti väkivalta- ja liikennerikoksiin. Alkoholi, amfetamiini ja bentsodiatsepiinit altistavat väkivaltaiselle ja impulsiiviselle käyttäytymiselle, ja noin 80 % Suomen henkirikoksista tehdään päihteiden vaikutuksen alaisena. Rattijuopumuksissa huumeet ja pääasiassa keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet (PKV-lääkkeet) ovat nousseet yhä merkittävimmiksi, ja rattijuoppojen aiheuttamissa onnettomuuksissa kuolleista noin joka kuudes on rattijuopon kyydissä ollut ja joka kymmenes täysin sivullinen. Lääkäreillä on ilmoitusvelvollisuus poliisille ajoterveysvaatimusten täyttämättömyydestä, ja hoidon yhdistäminen ajokieltoon on todettu tehokkaaksi keinoksi rattijuopumusten ehkäisyssä. Väkivaltarikolliset ovat persoonallisuudeltaan häiriintyneempiä, eikä nykyinen lainsäädäntö ole mahdollistanut tehokasta sekundaaripreventiota hoidollisin keinoin. V äkivaltaisen käyttäytymisen esiintyvyys vaihtelee suuresti eri osissa maailmaa. Luotettavimmat tilastot saadaan sen vakavimmista ilmenemismuodoista kuten henkirikoksista. Uusimpien tilastojen mukaan suurin henkirikosten esiintyvyys henkilövuotta kohti maissa, joista suhteellisen luotettavia tietoja on saatavissa, on viime vuosina ollut Venezuelassa (77,7) ja pienin suurista valtioista Japanissa (0,3) (1). Suomessa henkirikosten esiintyvyys on laskenut arvoon 1,4 mutta on edelleenkin selvästi Pohjoismaiden suurin (2). Väkivaltaisen käyttäytymisen yli satakertainen vaihtelu eri maiden välillä viittaa siihen, että yhteiskunnallisten tekijöiden merkitys on erittäin suuri. Keskitymme siihen, miten päihteiden käyttö liittyy muita vaarantavaan käyttäytymiseen kehittyneissä teollistuneissa maissa ja erityisesti Suomessa. Päihdekäyttö ja riski syyllistyä muita vaarantaviin tekoihin Muiden ihmisten terveys ja turvallisuus voivat vaarantua päihdekäytön vuoksi väkivallan tekojen, liikennerikosten ja tuhotöiden kuten rakennusten polttamisen vuoksi. Keskitymme lukumääräisesti suurimpiin vakaviin rikoksiin eli henkirikoksiin, törkeisiin pahoinpitelyihin ja rattijuopumukseen, mutta emme käsittele huumausainerikoksia. Kun arvioidaan eri tekijöiden vaikutusta kansanterveyteen ja ihmisten hyvinvointiin, kuolleisuus ei ole aina paras mittari. Esimerkiksi on arvioitu, että Suomessa menehtyy vuosittain lähes ihmistä tupakoinnin vuoksi, mutta rattijuoppojen aiheuttamissa onnettomuuksissa on kuollut vuosittain alle 50 ihmistä (3,4). Vaikka tämä on noin sata kertaa pienempi kuin tupakoinnin aiheuttama kuolleisuus, rattijuoppojen aiheuttamat kuolemat aiheuttavat kansalaisissa huomattavasti huolta ja turvattomuuden tunnetta. Rattijuopumus on Suomessa kyselytutkimuksessa eniten huolta aiheuttava rikos, vaikka henkirikosten uhrina kuolee vuosittain moninkertainen määrä ihmisiä (5). Mahdollinen selitys on se, että rattijuoppojen uhriksi voi joutua sattumanvaraisesti kuka tahansa tielläliikkuja, kun taas henkirikosten uhrit ovat tavallisesti tekijän tuttuja 2461 Duodecim 2021;137:2461 6
2 TEEMA: OIKEUSPSYKIATRIA TAULUKKO. Tekijän päihtymys poliisin tietoon vuosina tulleissa henkirikoksissa tapahtumatilanteessa (Tekijäpohjainen tilasto; kalenterivuoden aikana surmanneet tekijät vain kertaalleen) (42) (6). Suomalaisista vangeista noin 80 %:lla on jatkuva päihderiippuvuus, ja päihteiden käyttö on merkittävä suomalaisten terveyttä ja turvallisuutta uhkaava tekijä liittyen erityisesti väkivalta- ja liikennerikoksiin (7). Päihteet ja väkivaltarikokset Yhteensä Alkoholi Alkoholi ja muu päihde amfetamiini Muu päihde amfetamiini Selvä Ei tietoa Yhteensä Kaikkein luotettavimmat rikostilastot ovat saatavissa henkirikoksista, joiden selvitysprosentti on ollut Suomessa viime vuosikymmeninä keskimäärin 98 % (8). Kehittyneissä ja vakaissa yhteiskunnissa, kuten Suomessa keskeisin henkirikoksille altistava tekijä on etanoli. Vuosien aikana 73 % henkirikokseen syyllistyneistä oli etanolin vaikutuksen alaisena (TAU- LUKKO) (6). Muun päihteen alaisena oli 30 %, mutta heistäkin noin neljä viidesosaa oli myös alkoholihumalassa. Amfetamiinin vaikutuksen alaisena oli 4 %, mutta tämä on todennäköisesti vain murto-osa oikeasta esiintyvyydestä, koska rikostutkijat eivät olleet useissa tapauksissa määritelleet, mistä huumaus- tai lääkeaineista oli kyse. Vain 21 % ei ollut päihtynyt teon aikana. Reseptilääkkeitä koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että 15 % henkirikoksen tekijöistä käytti reseptillä saatuja bentsodiatsepiineja ja 5 % opioidikipulääkkeitä. Katukaupasta saatujen lääkkeiden osuutta ei voitu arvioida (9). Edellä mainittujen tulosten perusteella etanoli ja bentsodiatsepiinit liittyvät voimakkaasti suurentuneeseen relatiiviseen riskiin syyllistyä henkirikokseen, mutta koska henkirikokset ovat yleisväestössä harvinaisia, absoluuttinen riski jää vähäiseksi. Arkikielellä sanottuna tämä tarkoittaa, että vain hyvin pieni osa päihtyneistä tekee henkirikoksia, mutta suurin osa henkirikoksista tehdään päihtyneenä. Päihteiden käytön yhteyttä henkirikoksiin on selvitetty havainnoivissa tutkimuksissa. Kaksikymmentä tutkimusta analysoineessa meta-analyysissa todettiin, että päihdeongelmaan liittyi 7 9-kertainen riski syyllistyä henkirikokseen (10). Päihdeongelmat ja persoonallisuushäiriöt esiintyvät usein samanaikaisesti, ja persoonallisuushäiriöt ovat sitä yleisempiä, mitä vakavammasta rikollisuudesta on kyse (7,11). Suomalaisilla henkirikoksen uusijoilla alkoholismin ja persoonallisuushäiriön esiintyvyys oli 1990-luvulla lähes 70 %, ja tavallisesti molemmat esiintyivät samanaikaisesti (12,13). Heillä ylivoimaisesti yleisin persoonallisuushäiriö oli antisosiaalinen persoonallisuus. Henkirikoksen uusijoista ei ole olemassa tuoreempaa tutkimusta, mutta todennäköisesti laittomien huumeiden merkitys on kasvanut 2000-luvulla. Suomalaisessa aineistossa skitsofrenia suurensi henkirikosriskin noin nelinkertaiseksi, mikäli henkilöllä ei ollut samanaikaista päihderiippuvuutta, mutta 25-kertaiseksi, mikäli hänellä oli myös päihderiippuvuus (14). Henkirikoksen tai sen yritykseen syyllistyneillä oikeuspsykiatrisilla potilailla kolmella neljäsosalla oli psykoosin lisäksi päihdeongelma (15). Rikosten selvitysosuus on sitä pienempi, mitä lievemmistä teoista on kyse (1). Väkivaltarikoksista törkeiden pahoinpitelyjen selvitysprosentti on ollut viime vuosina 80 %, perusmuotoisten ja lievien pahoinpitelyrikosten 65 %, mikä vaikeuttaa epidemiologista tutkimusta (16). Vaikka tarkkojen analyysien teko yksilötasolla ei ole mahdollista, voidaan päihteiden yhteyttä rikoksiin tutkia ryhmätasolla ekologisissa asetelmissa (17). Mikäli kyse on rikoksesta, josta voidaan tuomita yli vuoden mittainen vankeus, voidaan tekijä määrätä mielentilatutkimukseen. Itseaiheutettu päihtymistila ei ole syyntakeisuutta alentava seikka, mutta syyntakeisuutta arvioitaessa joudutaan joskus puntaroimaan tarkkaan, onko kyseessä huumeen aiheuttama psykoosi vai skitsofreeninen tai muu non-affektiivinen psykoosi. Suomessa amfetamiinin indusoimat J. Tiihonen ym. 2462
3 psykoosit ovat tavallisin erotusdiagnostinen ongelma. Mikäli psykoottiset oireet väistyvät viikon sisällä huumeiden käytön lopettamisesta, on ilmeistä, että kyseessä on huumeen indusoima psykoosi, ja mikäli oireet kestävät yli kuukauden, on muu non-affektiivinen psykoosi todennäköisempi häiriö. Oireiden kestäessä viikosta kuukauteen on erotusdiagnostiikka vaikeampaa. Päihteet ja liikennerikokset Suomessa on liikennejuopumussäädösten mukaisesti rattijuopumuksen rajana alkoholin osalta 0,5 promillea ja huumeiden osalta niin sanottu nollaraja (18). Ajoneuvon kuljettaja voidaan siten tuomita rattijuopumuksesta, mikäli hänen veressään todetaan huumausaineen vaikuttavaa ainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta. Huumausaineeksi voidaan katsoa myös lääkevalmiste, joka ei ole ollut kuljettajalle reseptilääkkeenä määrätty. Myös reseptillä määrätyn lääkeaineen käyttö voidaan katsoa rangaistavaksi, jos aineen käytön arvioidaan heikentäneen kuljettajan ajokykyä. Vuonna 2020 poliisi totesi Suomessa yli rattijuopumusta, ja huumerattijuopumusten osuus rattijuopumuksista on lisääntynyt 2010-luvulla siten, että vuonna 2020 alkoholi- ja huumerattijuopumuksia todettiin ensimmäistä kertaa yhtä paljon (19). Rattijuoppojen aiheuttamissa kuolemissa menehtyneistä noin joka kuudes on rattijuopon kyydissä ollut, joka kymmenes täysin sivullinen ja lopuissa tapauksissa rattijuoppo itse (4). Kuolemantapaukset painottuvat nuoriin, ja rattijuopumusten vuoksi kuolleista kolmannes on ollut iältään vain vuotiaita. Ajoterveysvaatimukset Suomessa perustuvat EU:n ajokorttidirektiiviin, ajokorttilakiin ja tieliikennelakiin. Lisäksi Traficom on laatinut terveydenhuollon ammattilaisille ohjeen ajoterveyden arvioimiseen (20). Ajoterveysvaatimukset eivät täyty, jos henkilö on riippuvainen huumeista tai keskushermostoon vaikuttavista lääkkeistä tai hän käyttää niitä säännöllisesti väärin. Ajoterveysvaatimukset eivät myöskään täyty, jos huumeiden tai keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden väärinkäytöstä on aiheutunut pysyväisluonteisia ajokykyä haittaavia tai ajoturvallisuutta vaarantavia terveydentilan muutoksia, jotka vaikuttavat henkilön yleiseen toiminta-, havainnointi-, arvostelu- tai reagointikykyyn taikka käyttäytymiseen. Lääkärin tulee arvioida henkilön ajoterveyttä kokonaisuutena ottaen huomioon kaikki henkilön ajoterveyteen vaikuttavat sairaudet, vammat ja terveydentilan muutokset sekä niiden yhteisvaikutus ajoterveyteen (21). Todetessaan päihderiippuvuuden lääkärin tulisi määrätä ajokortin haltija vähintään kuukaudeksi ajokieltoon ja järjestää hänelle hoito ja seuranta. Lääkärin antama tilapäinen ajokielto tulee kyseeseen, kun ajoterveyden katsotaan heikentyneen lyhytaikaisesti (alle kuusi kuukautta). Lääkärin tulee tällöin kertoa potilaalle ajamisen olevan kiellettyä ajokiellon aikana ja perustella ajokielto. Kielto kirjataan sairauskertomukseen, ja tuloste kirjauksesta annetaan potilaalle. Tilapäistä ajokieltoa ei kuitenkaan ilmoiteta poliisille. Mikäli potilaan ajoterveys todetaan hoidon ja seurannan perusteella pitkäaikaisesti heikentyneeksi (yli kuusi kuukautta) tai seurantaa ei voida potilaasta johtuvista syistä toteuttaa, on lääkärillä ilmoitusvelvollisuus poliisille. Ilmoitusvelvollisuus voi kokonaistilanteen johdosta täyttyä myös ilman seurantaa. Lääkärillä on ajoterveyssäädösten mukainen velvollisuus arvioida ajoterveysedellytysten täyttymistä myös silloin, kun hoitokontakti ei liity suoranaisesti ajoterveysasioihin, ja päihdehoidon sekä ajokiellon yhdistäminen on todettu tehokkaaksi menetelmäksi rattijuopumusten ehkäisyssä (22). Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin on arvioitu kuitenkin olevan yleistä Suomessa, ja onnettomuustutkintojen perusteella on vaikuttanut, että ilmoitusvelvollisuuden mukainen toiminta on ollut puutteellista (23). Tutkimus ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntien yleisyydestä ja sen seurauksista on toimestamme vireillä. Päihteiden käyttöön liittyvien rikosten ehkäisy Suomessa arvioidaan olevan noin puoli miljoonaa päihteiden ongelmakäyttäjää (24, 25), joten mahdollinen päihteisiin liittyvien rikosten 2463 Päihdekäyttö ja riski syyllistyä muita vaarantaviin tekoihin
4 TEEMA: OIKEUSPSYKIATRIA Ydinasiat 8 Alkoholi ja amfetamiini ovat Suomessa tavallisimmat muita vaarantaviin tekoihin altistavat päihteet, ja noin 80 % henkirikoksista tapahtuu niiden vaikutuksen alaisena 8 Huumeet ja PKV-lääkkeet ovat tulleet yhä tärkeämmiksi liikenneturvallisuuden riskitekijöiksi. 8 Lääkäreillä on ilmoitusvelvollisuus poliisille ajoterveysvaatimusten täyttämättömyydestä, ja hoidon yhdistäminen ajokieltoon on todettu tehokkaaksi keinoksi rattijuopumusten ehkäisyssä. primaaripreventio voisi tapahtua pyrkimällä vähentää alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä rajoittamalla saatavuutta ja panostamalla ehkäisevään päihdetyöhön ja päihderiippuvuuden hoitoon. Sekundaariprevention osalta on sen sijaan mahdollista kohdentaa toimenpiteitä rikoksista tuomittuihin tai niiden vuoksi hoitoon määrättyihin henkilöihin. Suomessa rattijuoppoudesta ja henkirikoksista tuomituilla henkilöillä on suurimmalla osalla päihdeongelma, tavallisimmin alkoholiongelma (7,26). Kaiken kaikkiaan 80 %:lla vangeista on päihdeongelma, ja siksi vankiloissa on panostettu päihdekuntoutukseen. Ongelmana Suomessa on se, että suurimmassa rikoksen uusimisriskissä vankilasta vapautuvat henkilöt eivät ole yleensä motivoituneita päihteettömään elämään, eikä heitä ole voitu velvoittaa minkäänlaiseen hoitoon. Mikäli yhdistelmärangaistus mahdollistaisi lyhennettyyn vankeustuomioon liitetyn valvotun disulfiraamin annon kahdesti viikossa ehtona aikaistetulle vapautumiselle, olisi ilmeistä, että hoidon aikana toteutettu pakkoraittius voisi vähentää rattijuopumuksia ja mahdollisesti myös väkivaltarikoksia. Mikäli henkilö ei tähän suostuisi, hän suorittaisi vankeustuomion kokonaisuudessaan. Alkoholin ohella amfetamiinin käyttö liittyy vahvasti rattijuoppouteen ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Amfetamiiniriippuvuuden hoidon vaikuttavuudesta ei ole tähän mennessä saatu kovin vakuuttavaa näyttöä, mutta muutamissa satunnaistetuissa tutkimuksissa on saatu myönteistä vaikutusta metyylifenidaatilla, bupropionilla, modafiniililla, naltreksonilla ja mirtatsapiinilla (27,28). Äskettäin julkaistussa yli 400 potilaan satunnaistetussa tutkimuksessa havaittiin, että pitkävaikutteinen naltreksoniinjektio yhdistettynä suun kautta käytettyyn bupropioniin vähensi metamfetamiinin käyttöä siten, että vasteen saaneita oli 11 prosenttiyksikköä enemmän kuin lumelääkettä saaneessa ryhmässä. Tämän perusteella yksi potilas yhdeksästä hyötyi aktiivihoidosta lumetta paremmin (29). Koska suurin osa päihteiden käyttäjistä käyttää useampaa kuin yhtä päihdettä, ei yhden päihteen käytön vähentämisellä ole välttämättä mitään hyötyä varsinkin, jos muiden päihteiden käyttö vastaavasti lisääntyy. Monipäihderiippuvuuden hoidosta on tähän mennessä julkaistu yksi satunnaistettu lumekontrolloitu tutkimus, jossa havaittiin, että pitkävaikutteinen naltreksoni-implantti vähensi amfetamiinin tai heroiinin käyttöä (30). Naltreksoni vähentää myös päihteiden käytöstä johtuvia sairaalahoitoja (31). Valitettavasti muita vaarantavaan käyttäytymiseen syyllistyneet henkilöt eivät ole useinkaan motivoituneita päihteiden käytön vähentämiseen, ja siksi hoitomyöntyvyys päihderiippuvuuden hoitoon on huono. Yksi ratkaisu tähän ongelmaan on antaa lääke valvotusti pitkävaikutteisena injektiona. Kuukausittain annettavaa naltreksoni-injektiota käytetään päihderiippuvuuteen Yhdysvalloissa, mutta valitettavasti tällä tuotteella ei ole myyntilupaa Euroopassa. Kannabis on Suomen yleisin käytetty huume, ja se hidastaa reaktiokykyä sekä heikentää kykyä arvioida etäisyyksiä ja nopeuksia, siksi sen merkitys korostuu liikennerikoksissa. Ruotsalaisessa rekisteritutkimuksessa selvitettiin vangin riskiä uusia väkivaltarikoksiaan sen mukaan, millaista psyykenlääkettä hän käytti vapauduttuaan (32). Tulosten mukaan psykoosilääkkeiden, psykostimulanttien ja päihderiippuvuuteen käytettyjen lääkkeiden aikana väkivaltarikosten riski oli samalla henkilöllä selvästi pienempi verrattuna niihin J. Tiihonen ym. 2464
5 ajanjaksoihin, kun hän ei käyttänyt lääkettä. Toisessa ruotsalaisessa kohorttitutkimuksessa havaittiin, että buprenorfiinikorvaushoidon aikana erityisesti väkivaltarikokset vähenivät merkitsevästi (33). Löydös sopii hyvin yhteen sen kanssa, että väkivaltaisten psykopaattisten henkilöiden opioidireseptori delta 1 geenin ekspressio on heikentynyt ja näkemykseen siitä, että endogeenisen opioidijärjestelmän epävakaus on antisosiaalisen, impulsiivisen ja aggressiivisen käytöksen taustatekijä (34,35). Koska buprenorfiinin väärinkäyttö on hyvin tavallista, tulisi hoito antaa pitkävaikutteisena injektiona, mikä takaisi tasaisen pitoisuuden ja estäisi väärinkäytön. Myös psykostimulantteja voidaan käyttää väärin, mutta ADHD:sta kärsivillä hoito näyttää selvästi vähentävän rikosten uusimista (36). Bentsodiatsepiinien hoitosuositusten vastainen pitkäaikaiskäyttö on Suomessa yleistä, ja noin 40 % kaikista lääkityksen aloittajista päätyy pitkäaikaiskäyttäjiksi. Suurin riski anksiolyyttisistä bentsodiatsepiineista liittyi loratsepaamin (62 % pitkäaikaistui) ja klonatsepaamin (58 % pitkäaikaistui) aloitukseen (37). Suuriannoksisen ja pitkäaikaisen bentsodiatsepiinihoidon nopea lopetus ei ole suotavaa vaikeiden vieroitusoireiden vuoksi, ja annosta tulisi pienentää hitaasti useiden kuukausien aikana (38). Koska vieroitus bentsodiatsepiineista on hidasta ja vaikeaa, on ensiarvoisen tärkeää koettaa välttää riippuvuuden kehittymistä. Siksi hoitoa aloitettaessa on potilaalle kerrottava pitkäaikaiskäyttöön liittyvistä riskeistä ja sovittava siitä, että hoito pyritään pitämään korkeintaan 1 2 kuukauden mittaisena. Bentsodiatsepiinien määräämiseen tulee suhtautua erityisellä varovaisuudella päihdeongelmaisille potilaille. Rikoksiin syyllistyneiden psykoosia sairastavien potilaiden osalta on ongelmana se, että psykoosisairauden kanssa esiintyvää päihderiippuvuutta ei aina mielentilatutkimuksessakaan ole diagnosoitu, eikä sen hoitoon ole siten ehkä kiinnitetty huomiota (39), vaikka Suomessa näiden potilaiden rikosten uusiminen liittyy nimenomaan päihderiippuvuuteen (14,40). Alustavien tulosten mukaan monihäiriöisen päihdeongelman kehittyminen on selvästi vähäisempää niillä skitsofreniapotilailla, jotka käyttävät klotsapiinia verrattuna minkä tahansa muun psykoosilääkkeen käyttöön (41). Lääkehoidon lisäksi pitkäjänteinen seuranta ja psykososiaalinen hoito on myös tärkeää uusien rikosten ehkäisyssä näiden potilaiden osalta. Lopuksi Vakavat väkivaltarikokset ovat vähentyneet, mikä voi osaltaan liittyä laskevaan alkoholin kokonaiskulutukseen. Toisaalta laittomien päihteiden käyttö ja reseptilääkkeiden lisääntynyt väärinkäyttö näkyy yhä selvimmin vakavissa liikennerikoksissa. Lääketieteellisenä interventiona alkoholiongelman hoito yhdistettynä ajokieltoon on vaikuttava keino ehkäistä rattijuoppoutta. JARI TIIHONEN, LT, professori Karoliininen Instituutti, Kliinisen neurotieteen laitos, Tukholma Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, Kliininen lääketiede/oikeuspsykiatria, Niuvanniemen sairaala, Kuopio ILKKA OJANSUU, LT, erikoislääkäri Niuvanniemen sairaala, Kuopio Päihdepalvelusäätiö, Kuopio MARTTI LEHTI, OTT, yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo), Helsinki TEEMAN ERIKOISTOIMITTAJAT Aulikki Ahlgrén-Rimpiläinen ja Petteri Joelsson VASTUUTOIMITTAJA Jaana Suvisaari SIDONNAISUUDET Jari Tiihonen: Apuraha (Eli Lilly, Janssen-Cilag, Lundbeck, Otsuka), luentopalkkio/asiantuntijapalkkio (EMA (European Medicines Agency), Fimea, Eli Lilly, Janssen-Cilag, Lundbeck, Orion) Ilkka Ojansuu: Apuraha (Suomen Lääketieteen Säätiö), luentopalkkio/asiantuntijapalkkio (Camurus), korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (MSD) Martti Lehti: Ei sidonnaisuuksia 2465 Päihdekäyttö ja riski syyllistyä muita vaarantaviin tekoihin
6 TEEMA: OIKEUSPSYKIATRIA KIRJALLISUUTTA 1. Rikollisuustilanne Rikollisuuskehitys tilastojen ja tutkimusten valossa. Helsinki: Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 42/ handle/10138/320755/katsauksia_42_rikollisuustilanne_2019_2020. pdf?sequence=2&isallowed=y. 2. Lehti M, Kivivuori J, Bergsdóttir GS, ym. Nordic homicide report. Homicide in Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, Helsinki: Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 37/ Katsauksia_37_Lehti_etal_2019. pdf?sequence=5&isallowed=y. 3. Tupakka ja sairaudet. Duodecim Terveyskirjasto fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=&p_ artikkeli=dlk Henkilövahingot rattijuopumustapauksissa. Tilastokatsaus Helsinki: Liikenneturva. sites/default/files/materiaalit/tutkittua/ Tilastot/tilastokatsaukset/tilastokatsaus_rattijuopumus.pdf. 5. Vuorensyrjä M, Rauta J. Poliisibarometri 2020: kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Helsinki: Sisäministeriön julkaisuja 2020:12. URN:ISBN: Lehti M. Henkirikoskatsaus Helsinki: Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 41/ helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/319479/katsauksia_41_lehti_2020.pdf?sequence=1&isallowed=y. 7. Joukamaa M, Aarnio J, von Gruenewaldt V, ym. Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työkyky ja hoidontarve. Perustulosraportti. Helsinki: Rikosseuraamusviraston julkaisuja 1/ rikosseuraamus.fi/material/attachments/ rise/julkaisut-risenjulkaisusarja/6aqmacer8/ RISE_1_2010_Rikosseuraamusasiakkaiden_terveys_tyokyky_ja_hoidontarve. pdf. 8. Liem M, Suonpää K, Lehti M, ym. Homicide clearance in Western Europe. Eur J Criminol 2019;16: Tiihonen J, Lehti M, Aaltonen M, ym. Psychotropic drugs and homicide: a prospective cohort study from Finland. World Psychiatry 2015;14: Fazel S, Gulati G, Linsell L, ym. Schizo phrenia and violence: systematic review and meta-analysis. PLoS Med 2009;6:e Joelsson P, Repo K, Ahlgrén-Rimpiläinen A. Particularly dangerous offender in Finland need for substance use rehabilitation? J Forensic Psychiatr Psychol, julkaistu verkossa DOI: / Tiihonen J, Hakola P. Psychiatric disorders and homicide recidivism. Am J Psychiatry 1994;151: Eronen M, Hakola P, Tiihonen J. Factors associated with homicide recidivism in a 13-year sample of homicide offenders in Finland. Psychiatr Serv 1996;47: Räsänen P, Tiihonen J, Isohanni M, ym. Schizophrenia, alcohol abuse, and violent behavior: a 26-year followup study of an unselected birth cohort. Schizophr Bull 1998;24: Putkonen A, Kotilainen I, Joyal CC, ym. Comorbid personality disorders and substance use disorders of mentally ill homicide offenders: a structured clinical study on dual and triple diagnoses. Schizophr Bull 2004;30: Suomen virallinen tilasto (SVT). Rikokset ja niiden selvittäminen, [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus. StatFin/StatFin oik rpk tiet/stat- fin_rpk_pxt_11ce.px/?rxid=a667a083- cf37-4ced-ae3d-25d5ac6136ec. 17. Jätevesitutkimus: väestötason huumeiden käyttö. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimuksetja-hankkeet/jatevesitutkimus. 18. Rikoslaki 39/1889, 23: Liikennejuopumustilastot Kes kusrikospoliisi. Rikostekninen laboratorio. d23f98d2-3a81-505c-a53c-af0e778944fb/ Liikennejuopumustutkimukset-2020-KRPtilastot.pdf?t= Ajoterveyden arviointiohjeet terveydenhuollon ammattilaisille. Helsinki: Traficom Liikenne- ja viestintävirasto files/media/file/ajoterveysohje_v1.2.pdf. 21. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ajoterveydestä 1181/ Deyoung, David J. An evaluation of the effectiveness of alcohol treatment, driver licence actions and jail terms in reducing drunk driving recidivism in California. Addiction 1997;92: Tervo TMT, Pajunen J, Neira W. Ajoterveyden valvontajärjestelmää voitaisiin vielä parantaa. Duodecim 2008;124: Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet. Näin Suomi juo. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/alkoholi/nain-suomi-juo. 25. Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet. Huumeet. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Rattijuopumus. Helsinki: Liikenneturva. rattijuopumus. 27. Siefried KJ, Acheson LS, Lintzeris N, ym. Pharmacological treatment of methamphetamine/amphetamine dependence: a systematic review. CNS Drugs 2020;34: Coffin PO, Santos GM, Hern J, ym. Effects of mirtazapine for methamphetamine use disorder among cisgender men and transgender women who have sex with men: a placebo-controlled randomized clinical trial. JAMA Psychiatry 2020;77: Trivedi MH, Walker R, Ling W, ym. Bupropion and naltrexone in metamphetamine use disorder. N Engl J Med 2021;384: Tiihonen J, Krupitsky E, Verbitskaya E, ym. Naltrexone implant for the treatment of polydrug dependence: a randomized controlled trial. Am J Psychiatry 2012;169: Heikkinen M, Taipale H, Tanskanen A, ym. Real-world effectiveness of pharmacological treatments of alcohol use disorders in a Swedish nation-wide cohort of patients. Addiction 2021;116: Chang Z, Lichtenstein P, Långström N, ym. Association between prescription of major psychotropic medications and violent reoffending after prison release. JAMA 2016;316: Molero Y, Zetterqvist J, Binswanger IA, ym. Medications for alcohol and opioid use disorders and risk of suicidal behavior, accidental overdoses, and crime. Am J Psychiatry 2018;175: Tiihonen J, Koskuvi M, Lähteenvuo M, ym. Neurobiological roots of psychopathy. Mol Psychiatry 2020;25: Bandelow B, Wedekind D. Possible role of a dysregulation of the endogenous opioid system in antisocial personality disorder. Hum Psychopharmaco 2015;30: Lichtenstein P, Halldner L, Zetterqvist J, ym. Medication for attention deficithyperactivity disorder and criminality. N Engl J Med 2012;367: Taipale H, Särkilä H, Tanskanen A, ym. Incidence of and characteristics associated with long-term benzodiazepine use in Finland. JAMA Netw Open 2020;3:e Niemelä S. Bentsodiatsepiinien käyttöön liittyvät hoitokäytännöt. Duodecim Käypä hoito. Lisätietoa aiheesta. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim nix Ojansuu I, Putkonen H, Lähteenvuo M, ym. Substance abuse and excessive mortality among forensic psychiatric patients: a Finnish nationwide cohort study. Front Psychiatry 2019;10: Hakola P, Vartiainen H. Kriminaalipotilaiden vakavat rikosresidiivit. Suom Lääkäril 1988;43: Lähteenvuo M, Luykx JJ, Taipale H, ym. Effectiveness of antipsychotics in schizophrenia with comorbid substance use disorder. Eur Psychiatry 2021;64:S Henkirikosseuranta. Tietokanta Suomen poliisin tietoon vuosina tulleista tahallisista henkirikoksista. Helsinki: Kriminologian ja oikeuspolitiikan tutkimuslaitos. J. Tiihonen ym. 2466
RATTIJUOPON AJOKYVYN ARVIOINTI. Markus Sundqvist Ma. johtava ylilääkäri 25.10.2012
RATTIJUOPON AJOKYVYN ARVIOINTI Markus Sundqvist Ma. johtava ylilääkäri 25.10.2012 Yleistä Rattijuopumuksen määritelmä: johtuu joko alkoholin tai muun päihteen vaikutuksesta. Huumeiden suhteen nollatoleranssi
Ohje ID (5)
Ohje ID-1563437696 1 (5) 11.04.2016 POL-2016-3257 Voimassaoloaika 15.4.2016-14.4.2021 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta (110/1992) 4 Ajokorttilaki (386/2011) Muuttaa/Kumoaa Kohderyhmät Poliisi Päihderiippuvuus
AJOTERVEYDEN ARVIOINTI
AJOTERVEYDEN ARVIOINTI PÄIHDELÄÄKÄRIN NÄKÖKULMASTA MONEN TEKIJÄN TASAPAINOILUA Poliisiammattikorkeakoulu 26.10.2016 Reijo Laitinen Psykiatrian erikoislääkäri A-klinikkasäätiö Sisä-Suomen palvelualue Hämeenlinna,
Lait ja viranomaisohjeet koskien ajokykyarviota. Professori Kaija Seppä Tampereen yliopisto
Lait ja viranomaisohjeet koskien ajokykyarviota Professori Kaija Seppä Tampereen yliopisto Luennon sisältö Eurooppalainen lainsäädäntö Kotimainen lainsäädäntö Tulkintoja Lait ja viranomaisohjeet Eurooppalainen
Lääkärien ilmoitusvelvollisuuden ongelmat
Lääkärien ilmoitusvelvollisuuden ongelmat Markus Sundqvist, ylilääkäri A-klinikkasäätiön Päihdesairaala V. Liikenneoikeuspäivä 27.10.2015 Ajoterveys: Kuka vastaa mistäkin? Lääkäri tukee potilaan ajokyvyn
M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä
Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä
PÄIHDEONGELMAISEN AJOKYVYN ARVIOINTI
PÄIHDEONGELMAISEN AJOKYVYN ARVIOINTI Markus Sundqvist Ylilääkäri, Järvenpään sosiaalisairaala 14.11.2014 Helsingin Yliopisto, Päihdelääketieteen kurssi Rattijuopumukset tieliikenteessä Suomessa tieliikenteen
Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä
Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä Taustainfo 24.5.2013 Marita Löytty Erityisasiantuntija Liikenteen analyysit Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Sisältö Alkoholionnettomuudet Alkoholionnettomuuksien
Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
Naltreksoni ja muut lääkkeelliset hoidot amfetamiiniriippuvuuden hoidossa. Kimmo Kuoppasalmi THL
Naltreksoni ja muut lääkkeelliset hoidot amfetamiiniriippuvuuden hoidossa Kimmo Kuoppasalmi THL A Comparison of Aripiprazole, Methylphenidate, and Placebo for Amphetamine Dependence by Tiihonen et al.
Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta
Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin
PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA!
PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! vihjeet.etela-savo@poliisi.fi Poliisilaki Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten
Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa
Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan
Hanaa vai ei? Paikalliset keinot ehkäistä rattijuopumusta. Varpu Tavaststjerna Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus teemaseminaari
Hanaa vai ei? Paikalliset keinot ehkäistä rattijuopumusta Varpu Tavaststjerna Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus teemaseminaari 22.10.2014 Liikenneturva on valtakunnallinen ja paikallinen 12 toimipistettä
Päihdeongelmaisen ajokykyarvio - arvion käytännön toteutus. Markus Sundqvist Erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö Päihdelääketieteen päivät, 8.3.
Päihdeongelmaisen ajokykyarvio - arvion käytännön toteutus Markus Sundqvist Erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö Päihdelääketieteen päivät, 8.3.2013 Keskeisiä periaatteita Lääkäri arvioi ajoterveyden. Poliisi
Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö
Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö Päihdeseminaari 4.9.2014, Sampola, Tre Matti Joki Yhteyspäällikkö, Liikenneturva, Tampere Käyttäytymistiedejäsen, liikennevahinkojen Tutkijalautakunta, Pirkanmaa,
POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen
POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN Ylikomisario Heikki Ihalainen Rattijuopumusten vertailu 2007-2008 (-11.5) 2008 2007 törkeä rattijuopumus 4 662 4 821 alkoholi 4 427 4 601 huumaava aine 235 220 rattijuopumus
Syksy 2012. Kaija Seppä Päihdelääketieteen professori Tampereen yliopisto
Syksy 2012 Kaija Seppä Päihdelääketieteen professori Tampereen yliopisto Lääkäri ja potilaan ajokelpoisuus taustatietoa rattijuopumuksista ajokorttitodistukset rattijuoppojen arviot ja niiden teho ilmoitusvelvollisuus
Huumerattijuopumus Suomessa 1977 2007
Huumerattijuopumus Suomessa 1977 2007 Liikenneturvan tutkijaseminaari 5.5.2011 23.10.2013 Huumerattijuopumus Suomessa / Karoliina Karjalainen 1 Huumerattijuopumus Suomessa 1977 2007: ilmaantuvuus, sosiaalinen
Rattijuopon elämänkaari
Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen lähtökohdat Antti Impinen Päihteet ja liikenne -seminaari 15.5.2008 Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen suorituspaikkana KTL:n mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen
Kannattaako rattijuoppojen hoitoonohjaus?
Kannattaako rattijuoppojen hoitoonohjaus? Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 15.5.2008 ylilääkäri Kaarlo Simojoki Espoon A-klinikkatoimi Kansalliset ohjeistukset poliisilla on oma ohjeistuksensa
ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS.
ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS. Esti Laaksonen Yleislääketieteen erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Lääkärikeskus Mehiläinen Turku estlaa@utu.fi Sidonnaisuudet:
II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén
II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita
Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa
Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen
Ajoterveys tilastojen valossa. PAMK seminaari Kalle Parkkari
Ajoterveys tilastojen valossa PAMK seminaari 27.10.2016 Kalle Parkkari Säädöksiä (Trafin ajoterveysohjeesta) Tieliikenteen ajoterveyteen liittyvää sääntelyä on useissa eri kohdissa: - EU-direktiivissä
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN OHJEET LÄÄKÄREILLE PÄIHDERIIPPU- VUUDEN ARVIOINNNISTA JA AJOKELPOISUUDESTA
OHJE STM/4354/2008 9.3.2009 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN OHJEET LÄÄKÄREILLE PÄIHDERIIPPU- VUUDEN ARVIOINNNISTA JA AJOKELPOISUUDESTA 1. Lainsäädäntö Ajokorttilupa edellyttää, ettei hakijalla ole ajokorttidirektiivin
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN
Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika
Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta
LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin
Pohjanmaan Poliisilaitos
Pohjanmaan Poliisilaitos Turvallisuuskatsaus 218 Kari Puolitaival Poliisipäällikkö Pohjanmaan Poliisilaitos Noin 445 asukasta Kolme maakuntaa 4 kaupunkia/kuntaa Pääpoliisiasema + 11 poliisiasemaa Henkilöstö
Väkivalta on maailmanlaajuisesti yksi yleisimmistä. Naisten henkirikollisuus Suomessa. lääketiede. Katsausartikkeli. Tärkein tieto
Katsausartikkeli Hanna Putkonen, Jutta Collander Naisten henkirikollisuus Suomessa Tärkein tieto K Naisten osuus suomalaisista henkirikoksista on hieman kasvanut; se oli keskimäärin 9 % vuosina 1977 1990
Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.
Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2
Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto
Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta
Suomi, Sinä ja päihteet
Suomi, Sinä ja päihteet Asiaa päihteistä maahanmuuttajille Tule mukaan Päihdetyö Tältä se näyttää: Tähän se johtaa: Kännissä olet ääliö. Suomi ja päihteet Ehkäistään Hoidetaan Laki ohjaa Silti: Nuoria
Tyypin 1 diabeetikon ajoterveys
Tyypin 1 diabeetikon ajoterveys Pirjo Ilanne-Parikka sisätautien erikoislääkäri, diabeteslääkäri Tiimiklubi 12.10.2012 Diabeteskeskus Ajokorttilaki annettu 29.4.2011 Laki voimaan 19.1.2013 Nykyiset ajokortit
Kysymyksiä ja vastauksia AJANKOHTAISISTA HUUMAUSAINEISTA
Kysymyksiä ja vastauksia AJANKOHTAISISTA HUUMAUSAINEISTA 2014 MUUNTOHUUMEET Mitä ovat muuntohuumeet? Muuntohuumeet ovat useimmiten tunnetuista huumausaineista muunneltuja aineita, joita käytetään päihtymistarkoituksessa.
Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella
Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN
Ohje x.x.2017 6895/00.01.02/2016 x/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut
Hyvinvointia ammattiliikenteestä
Hyvinvointia ammattiliikenteestä Ammattikuljettaja ja alkoholi / lääkkeet Ylilääkäri Jari Latvala Työterveyslaitos 23.3.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Sidonnaisuudet (kenen kädestä syöt
Katsaus Lapin päihdetilanteeseen
Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
II RIKOLLISUUSKEHITYS
II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,
Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ajoterveydestä Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön
Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo
Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus
Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara
Ikäkuljettajan ajoterveys ja sen arviointi. Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri
Ikäkuljettajan ajoterveys ja sen arviointi Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Kognitiivinen kehitys Tiedot, taidot Koulutus, kokemus Sairaudet, vauriot Tiedonkäsittelyn nopeus
Pohjanmaan Poliisilaitos
27.1.217 Pohjanmaan Poliisilaitos Turvallisuuskatsaus 216 Risto Lammi Poliisipäällikkö Pohjanmaan Poliisilaitos 443 297 asukasta Kolme maakuntaa 4 kaupunkia/kuntaa Pääpoliisiasema + 11 poliisiasemaa Henkilöstö
Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007
Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan
Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin
PÄIHTEET JA LIIKENNE. EU päihteet liikenteessä tutkimusrintamalla: mitä odotettavissa? Kaarina Langel
PÄIHTEET JA LIIKENNE EU päihteet liikenteessä tutkimusrintamalla: mitä odotettavissa? Kaarina Langel 15.5.2008 Liikenneonnettomuuksista Maailmassa Yli kaksi miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain liikenneonnettomuuksissa
Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen
Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 23.1.2019 Kuopio Sisäministeriö Lauri Holmström Esityksen sisältö 1. Ilmiöpohjainen ja väestölähtöinen
Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?
Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Mielentilatutkimus Tuomioistuimen
Ikääntyminen ja alkoholi
Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen
Turvallisuus ja liikenneterveys
Turvallisuus ja liikenneterveys Mikael Ojala, neurologi,erityisasiantuntija Trafi, Liikennelääketiedeyksikkö Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vakavien liikenneturmien keskeisiä tekijöitä Törkeä
21.5.2015 Varsinais-Suomen XI Yleislääkäripäivät. Päihdepotilas terveyskeskuksessa Sari Jonsson Yleislääketieteen erikoislääkäri
21.5.2015 Varsinais-Suomen XI Yleislääkäripäivät Päihdepotilas terveyskeskuksessa Sari Jonsson Yleislääketieteen erikoislääkäri SISÄLTÖ Alkoholin ongelmakäyttäjät Lääkkeiden ja huumeiden väärinkäyttäjät
Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat
Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,
Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus
Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Katsaus alkoholi-, tupakka-, huumausaine- ja rahapelitilanteeseen 29.4.2016 Kirsimarja Raitasalo 1 ALKOHOLI 29.4.2016
Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015
Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus
Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012
Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus
Psykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
Varkausrikokset Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Helsingin yliopisto. Tapio Lappi-Seppälä
199 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 1 Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti Helsingin yliopisto Tapio Lappi-Seppälä 23.12.216 TILASTOKATSAUS RIKOLLISUUSMUUTOKSISTA 199-215 Muistioon
Koulutuksen merkitys rikosten uusimisen ehkäisyssä sekä integroitumisessa yhteiskuntaan
Koulutuksen merkitys rikosten uusimisen ehkäisyssä sekä integroitumisessa yhteiskuntaan Baanalle-seminaari Helsinki 5.11.2015 Yliopistotutkija, VTT Mikko Aaltonen Helsingin yliopisto Kriminologian ja oikeuspolitiikan
Rattijuopoilla voi olla monia terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia
Karoliina Karjalainen ja Tomi Lintonen Lääkäreillä keskeinen rooli PKV-lääkkeiden käytön seurannassa Rattijuopoilla voi olla monia terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia Vaikka rattijuopumustapaukset ovat
Potilasopas TREVICTA
Potilasopas TREVICTA Miten pitkävaikutteinen psykoosilääke toimii? Pitkävaikutteisella psykoosilääkkeellä saadaan vakaa veren lääkepitoisuus. Lääke vapautuu tasaisesti ja saavuttaa pitkäkestoisen vaikutuksen
Huumeiden terveysriskit Suomessa voiko niitä hallita?
Jussi Kauhanen ja Jari Tiihonen HUUTI-tutkimuksen antia Huumeiden terveysriskit Suomessa voiko niitä hallita? HUUTI-tutkimushankkeessa haettiin kuvaa suomalaisten huumausaineiden käytöstä ja sen seurauksista
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?
Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Pojat ja miehet - unohdettu sukupuoli? Säätytalo 23.10.2012 Tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan? Työttömyyttä,
Työkaluja ajokyvyn arviointiin
Työkaluja ajokyvyn arviointiin 23.9.2011 Ajokorttiviranomaisen ja lääkärin yhteistyö ajo-oikeusasioissa Tarkastaja Tero Mäkikyrö Oulun poliisilaitos Lupayksikkö tero.makikyro@poliisi.fi Tausta tieliikennelaista
Vuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta
Tiedosta hyvinvointia 1 Vuoden 24 veronmuutos ja väkivalta Esa Österberg Alkoholi- ja huumetutkimus Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Vuonna 24 Suomen alkoholioloissa tapahtui kolme merkittävää muutosta:
LIITE Trafin julkaisuun Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä. Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot.
LIITE Trafin julkaisuun 1-2015 Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot Marita Löytty 1.9.2016 Trafiksäkerthetsverket Helsinki, Helsingfors 2015
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Päihdelääketieteen kurssi 13.11.2014 Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojeluilmoitus ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen
Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)
Päihdelääketieteen Päivät 2015
Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää
ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti
ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet
Yhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista. YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi
Yhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi Esityksen kulku Minkälaisia tutkimuksia Suomessa on tehty? Minkälaisia ovat korvaushoitopotilaat?
Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto
Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta
Päihdelääketieteen Päivät 2015
Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää
Rattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015
Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Rattijuopumus Kuolemaan johtaneiden ja vakavien liikenneonnettomuuksien riskitekijä 1 Yleistä 1,6 promillen rajan ylittyessä
Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa
Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa J-P. Visapää, LL Kymenlaakson A-klinikkatoimi Helsingin Diakonissalaitos, Huumepäivystysosasto Taustaa Suurin osa suomalaisista
Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009
Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista
Kannabis ja laki - suojelee ja syrjäyttää?
Kannabis ja laki - suojelee ja syrjäyttää? Kim Kannussaari Koulutussuunnittelija Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Miten puhua kannabiksesta hanke (hanketta rahoitetaan TE-määrärahoista) Rikoslaki 50 luku Rikosoikeudellisesti
Kriminaalipotilaille harkitaan velvoitteista avohoitoa
Oikeuspsykiatria Marika Suontaka, Nina Lindberg ja Hanna Putkonen Kriminaalipotilaille harkitaan velvoitteista avohoitoa Kriminaalipotilaaksi on kutsuttu henkilöä, joka on ollut rikoksesta syytettynä mutta
Sisäinen turvallisuus
Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta seminaari Tampere 2.10.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 8.10.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelmat arjen turvallisuutta 8.10.2013 2 Sisäisen turvallisuuden tavoite
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto
ETA:n jäsenvaltio Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto Chiesi Limited Formodual beklometasonidipropionaatti 100 µg/annos, formoterolifumaraattidihydraatti 6 µg/annos
AJOTERVEYDEN VALVONTA. Poliisin näkökulma. 29.10.2015 apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä
AJOTERVEYDEN VALVONTA Poliisin näkökulma 29.10.2015 apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä 1 29.10.2015 Poliisilaitoksesta pääpoliisiasema Tampereella yhteensä 18 toimipistettä 1004 vakituista työntekijää,
Miten lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen voi ehkäistä mielen sairastumista? Aarno Laitila,
Miten lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen voi ehkäistä mielen sairastumista? Aarno Laitila, aarno.a.laitila@jyu.fi Lähisuhdeväkivalta ja sen ehkäisy Erilaisissa muodoissa toteutuva väkivalta, joka tapahtuu
Vankeinhoidon päihdekuntoutusohjelmat Pohjoismaissa Päihdepäivät, Telakka 14.05.2014 Jouni Tourunen & Teemu Kaskela
Vankeinhoidon päihdekuntoutusohjelmat Pohjoismaissa Päihdepäivät, Telakka 14.05.2014 Jouni Tourunen & Teemu Kaskela 15.5.2014 Tourunen & Kaskela 2014 1 PBDT Prison-based Drug Treatment in the Nordic Countries:
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA
KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi
Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011
Oikeus 2012 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla Vuonna 2011 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan
Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija
Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt
Lääkkeiden päihdekäyttö ja valvonta. Erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT III Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi
Lääkkeiden päihdekäyttö ja valvonta Erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT III Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi Uusi vanha ongelma Nuorison kokeilut kodin lääkekaapista löytyvillä lääkkeillä.
5 Väkivaltarikokset ja alkoholi Martti Lehti & Reino Sirén
5 Väkivaltarikokset ja alkoholi II.B.5 Väkivaltarikokset ja alkoholi 295 Väkivaltarikollisuus ja alkoholi liittyvät läheisesti toisiinsa. Pääosa pahoinpitelyrikoksiin ja henkirikoksiin syyllistyvistä tekee
Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta
Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta Sari Kukkamaa Neuropsykologi (OYS Neurokirurgia) Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan käyttäytymistiedejäsen Psykologiliiton liikennepsykologian