Erilaiset lähestymistavat väkivallan vähentämiseen. Joonas Kekkonen, FM Jatko-opiskelija, Turun yliopisto

Transkriptio

1 Erilaiset lähestymistavat väkivallan vähentämiseen Joonas Kekkonen, FM Jatko-opiskelija, Turun yliopisto 1

2 Mitä väkivalta on? WHO määrittelee: Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön ja joka johtaa tai joka voi hyvin todennäköisesti johtaa kuolemaan, fyysisen tai psyykkisen vamman syntymiseen, kehityksen häiriytymiseen tai perustarpeiden tyydyttymättä jäämiseen. Minä puhun esityksen aikana fyysisestä, psyykkisestä ja seksuaalisesta väkivallasta. 2

3 Miten väkivaltaa estetään? Lainsäädännöllä ja sen toimeenpanolla Asennemuutoksien tuottamisella Väkivaltaisten toimintaympäristöjen muuttamisella Nuorten kasvuympäristön muuttamisella Väkivaltaisten yhteiskuntakelpoistamisella Väkivaltaisten profiloimisella ja tukitoimien kohdistamisella heihin 3

4 Mikä on tehokasta? Hyvin harvoista väkivallan vähentämisen keinoista on tehty tai edes kyetään tekemään tehokkuusarvioita Kunnollista ROI-arviointia on vaikea tehdä, usein vaikuttavia tekijöitä on liian monia, joko yht aikaisesti tilannetta parantavia tai ristiriitaisia Kerron esityksen aikana joistain hyväksi koetuista tavoista 4

5 Oikeudenkäyttö Suomessa yhtenäistä oikeudenkäyttöä Ruotsin vallan ajoista, laajaa yhtenäisoikeutta jo luvuilta Rikosten uhrit ovat voineet tuoda asiansa esille käräjille ja saada oikeutta kulloisenkin lain mukaan Tarkoituksena ollut pelottaa rikosta harkitsevia ja pitää tuomioiden avulla yllä yleistä oikeustajua 5

6 Rikosseuraamuslaitos Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta. Perustuu valistuksen ajan ideaaleihin, erityisesti Cesare Beccarian ajatuksiin rangaistaessa ei kosteta vaan korjataan ja ennaltaehkäistään. Taustaoletuksena että rikollinen on rationaalinen toimija 6

7 Poliisi Yhteiskunnan vaikutusvallan kasvaessa poliisitoimi ja 1900-luvuilla laajeni koko maata kattavaksi Poliisi tuo yhteiskunnan vallankäytön paikalliselle tasolle Poliisitoiminnan myötä lain vaikutukset kaikkialla maassa tasoittuivat ja rikoksia ryhdyttiin tutkimaan yhä ammattimaisemmin 7

8 Poliisin tehtävät 1. Oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen 2. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen 3. Rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen Perusajatus on yhdistelmä ihmisten auttamista ja hobbesilaista luonnontilaa vastaan toimimista 8 Thomas Hobbes: Leviathan, 1651

9 Poliisitoiminnan periaatteita Tutkimusten mukaan poliisin paikallaolo estää rikoksia ja ammattimainen esitutkinta on parantanut kansalaisten oikeusturvaa kansalaisten luottamus poistaa väkivaltaa oman käden oikeuden muodossa Poliisin tehtävät ja valtuudet ovat kasvaneet merkittävästi, toimintatavat myötäilevät kulloinkin ajan henkeä 9

10 Onko rikollisuus rationaalista? 10 Graafi: Janne Kivivuori, Optula

11 Rankaiseminen ei riitä On katsottu ettei väkivaltarikollisuutta voida estää vain tuomitsemalla väkivallan tekijöitä Rikollisen käyttäytymisen on katsottu johtuneen liian vähäisestä ulkoisesta ja sisäisestä kontrollista näitä ominaisuuksia täytyy opettaa Tässä ajattelussa ideaalitilanteessa kansalle kyetään luomaan yhteinen moraali jota he toteuttavat itseään ja toisiaan kontrolloiden 11 Edwin H. Sutherland: Principles of Criminology, 1924

12 Ennaltaehkäisyä? Mikä tahansa etukäteen tapahtuva toiminta voidaan katsoa ennaltaehkäiseväksi Kuten jo todettua oikeuden tuomiokin voidaan ajatella ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi Katson, että olisi parempi puhua kasvattamisesta, ohjaamisesta, virikkeiden antamisesta, terapoinnista, esimerkin antamisesta, rikollisesta toiminnasta vieroittamisesta, mahdollisuuksien antamisesta tms. Itse ajattelen, että väkivaltaa vähennetään kasvatuksessa etukäteen, ohjauksella ongelmien hetkellä ja jatkuvissa tapauksissa yhteiskunnan toimenpiteillä kuten huostaanotoilla, pidätyksillä, terapialla yms. 12

13 Kuka on ottanut väkivallan vähentämisen tehtäväkseen? Poliisi Koulut Päiväkodit Kansalaisjärjestöt Vankeinhoitolaitos Puolustusvoimat Työpaikat Kunnat 13

14 Mitä väkivaltaa nuoret tekevät? Yleisin väkivallan muoto on kiusaaminen, siihen osallistuu 21% nuorista (M25%/N17%) Toiseksi yleisin on fyysinen väkivalta joka on vahvasti poikiin keskittyvää. Pojista 17% osallistui tappeluun viimeksi kuluneen vuoden aikana Pojista vain 3% on kokenut seksuaalista häirintää viimeisen vuoden aikana, tytöistä 14%. Tekijät ovat niin aikuisia kuin nuoriakin. 14 Venla Salmi: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2012, Venla Salmi, 2012

15 Mitä väkivaltaa 15-16v nuoret kokevat? 15 Venla Salmi: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2012, Venla Salmi, 2012

16 Esimerkki, psyykkinen väkivalta Psyykkinen väkivalta kuten pelottelu, jatkuva vähättely ja nöyryyttäminen Maailman terveysjärjestö Henkinen väkivalta on yleisin nuorten kohtaama väkivallan muoto 16

17 Mutta ovatko nämä kaikki samanlaista väkivaltaa? Koulukiusaaminen Kiusaaminen harrasteissa Sisaruskiusaaminen Työpaikkakiusaaminen Hengellinen väkivalta Kunnianloukkaukset Ihmisryhmää vastaan kohdistunut henkinen väkivalta 17

18 Toinen esimerkki, fyysinen väkivalta Väestöliitolla on Aggression portaat kasvatusmalli jossa ajatuksena on aggressio osana lapsen luonnollista kasvukehitystä. Ohjelma on suunnattu kouluille ja vanhemmille mutta ei ole hoitava. Ihmeelliset vuodet -ohjelma (The Incredible Years) taas opettaa käytöshäiriöisen vanhempia kohtaamaan lastaan ja antaa näille välineitä käytöshäiriöiden hoitoon ja kanssakäymiseen. Molemmat ohjelmat toimivat omassa kontekstissaan hyvin, eri asioita painottaen. 18

19 Mutta onko pelotetta olemassa? 17% pojista osallistui aiemmin mainitun tutkimuksen mukaan tappeluihin. Osa useita kertoja. Poliisin tietojen mukaan vuotiaista nuorista noin 8/ tulee tuomituksi, eli 0,08%. Tällä perusteella teosta tuomituksi tulemisen mahdollisuus on alle 1/200. Eli todella epätodennäköistä. Miksi tämä pelottaisi nuoria jos he olisivat rationaalisia toimijoita tai tottelisivat vain kurinpidon vuoksi? 19

20 Miten rikokset sitten loppuvat? Normirikkomukset kuuluvat jossain määrin nuoruuteen Suuri osa rikollisuudesta loppuu iän myötä Eräs yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä tässä vaiheessa on estää nuorta saamasta rikollista identiteettiä joka pitäisi hänet kiinni rikollisuudessa Ajatus on rousseulaista ihmiskuvaa edustava, ihmisen perustila on harmoninen Howard S. Becker: Outsiders, Rousseau, Jean-Jacques: Yhteiskuntasopimuksesta, eli, Valtiooikeuden johtavat aatteet, 1762, suomeksi Karisto 1997

21 Profilointi Profiloimalla voidaan löytää ne nuoret jotka todennäköisimmin ryhtyvät tekemään rikoksia tai alueet joilla rikoksia tapahtuu eniten ja kohdistaa tukiresurssit tämän tiedon mukaan Toisaalta profilointi herättää kysymyksen syyllistämisestä ja valikoitujen ihmisjoukkojen leimaamisesta 21

22 Toimivia profilointikokemuksia Poliisin toiminnassa profilointia on käytetty vuosikymmeniä Väkivallan ja yleisen rikollisuuden profilointiin on Suomessa selviä työkaluja(1) Helsingin kaupungin koulupalvelut profiloidaan koululaisten taustojen mukaan kokemukset ovat olleet positiivisia ja käytäntöä jatketaan Profiloiduista kansalaisjärjestöjen palveluja ovat esimerkiksi Icehearts ja Kölvit mutta entäs identiteettien antaminen? 22 Sourander et al: Childhood predictors of male criminality: a prospective population-based follow-up study from age 8 to late adolescence. Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psyciatry, 2006 May;45(5):578-86, 2006

23 Profiloinnin mittakaava voidaan valita 23 Lehti, Sirén, Aaltonen, Danielsson & Kivivuori: Rikollisuustilanne Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa, 2013

24 Elinympäristöjen muuttaminen Elinympäristö on yksi mahdollinen selittäjä nuoren väkivaltaisuudelle, väkivaltaa voidaan siis vähentää muuttamalla ympäristöä Teorian mukaan joillekin elinalueille ja toimintaympäristöille muodostuu väkivaltaa sallivampia kulttuureja(1) Myös fyysisten sairauksien ja vaivojen aiheuttajien vähentäminen voi johtaa väkivallan vähentymiseen 24 1) Park, Robert E., Burgess, Ernest W. & McKenzie, R. D.:The City: Suggestions for Investigation of Human Behavior in the Urban Environment, 1925

25 Miten elinympäristöihin vaikutetaan? Poliisin resursoinnissa huomioidaan alueiden tarpeita, samoin järjestöjen toiminta-alueissa Esimerkiksi lyijyn poisto polttoaineista ja käyttöesineistä on saattanut vähentää väkivaltarikollisuutta Toisaalta esimerkiksi äidin alkoholinkäyttö raskauden aikana vaikuttaa väkivaltaisuuteen Ympäristöllä on perusteltu varhaisia huostaanottoja ja nuorten rikollisten siirtämistä kotiseuduiltaan 25

26 Asenteiden muuttaminen Asenteiden muuttaminen on todella hidas prosessi, vaikutusten saaminen aikaan kestää vuosikymmeniä Tyypillisiä suomalaisia tapoja asenteiden muuttamiseen Suomessa ovat kampanjointi sekä kouluopetuksen kautta toimiminen Pitkän aikavälin menestystarinoita esimerkiksi liikennekuolemien määrän vähentäminen ja parisuhdeväkivalta 26

27 Perheväkivalta on muuttunut 27 Sirén, Aaltonen & Kääriäinen: Suomalaisten väkivaltakokemukset , kansallisen uhritutkimuksen tuloksia, 2009

28 Nopeinta muutos on ollut nuorissa 28 Venla Salmi: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset, 2009

29 29 Markku Heiskanen & Elina Ruuskanen:Tuhansien Iskujen Maa - Miesten kokema väkivalta Suomessa, 2010

30 Väkivaltaisen yksilön yhteiskuntakelpoistaminen Osa väkivallan tekijöistä tarvitsee pitkäaikaista hoitoa ja tukea Palveluita tarjotaan eniten yhteiskunnan puolelta, mutta yhteiskunnallisia toimijoita kuten Aggredi ja Lyömätön linja työskentelevät väkivaltaa tehneiden ja tekevien miesten kanssa Ongelmiin varhain puuttumalla voidaan vähentää kuluja joita kuntouttaminen, huostaanotot ja muu pitkäaikaishoito aiheuttavat.(1) 30 Paakkonen: Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujärjestelmä vaikeahoitoisuuden näkökulmasta, 2012

31 Miten väkivaltainen voimaannutetaan? Miltei mikä tahansa mielekäs tekeminen toimii Esimerkiksi Time Out! Aikalisä! toimintamalli etsii nuoret jotka ovat tippuneet armeijan ja siviilipalveluksen ohi ja alkaa jäsentää nuorten elämää näiden apuna Useat palvelut kuten työpajat, kurssit ja kohtaamisryhmät tuottavat rutiineja joiden toivotaan auttavan ihmistä sinällään Se että väkivaltainen nuori saadaan mihinkään mukaan mahdollistaa hänen tarpeidensa havaitsemisen ja hänen uudelleenohjaamisensa näiden tarpeiden mukaista apua saamaan 31 Stengård, E., Appelqvist-Schmidlechner, K., Upanne, M., Parkkola, K., Henriksson, M. (2008a). Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen. Varusmiesja siviilipalveluksen ulkopuolelle jääneiden miesten elämäntilanne ja psykososiaalinen hyvinvointi. Stakes, Raportteja 18/2008

32 Muutamia omia ennusteita Koulupudokkaiden määrää ei ole saatu tiputettua. Määrä oli 2012 vuosituhannen kovimmissa luvuissa, 0,34%. Poikien arvosanat ovat jo peruskoulussa selvästi tyttöjä huonommat. Korkeakouluista Suomessa valmistuvista kaksi kolmasosaa on naisia. Koulutusta ja monipuolista oppimista korostavassa maailmassa tämä tarkoittaa että olemme marginalisoimassa pojat. Tämä tulee johtamaan yhteiskunnan ulkopuolelle jäämiseen, radikalisoitumiseen ja väkivaltaan Nuorten ikäluokkakoko tulee kasvamaan. Vaikka yksittäisten nuorten rikosmäärät eivät kasvaisi, väkivallan määrä tulee jo tästä syystä kasvamaan. 32 Tilastokeskus: Peruskoulun koulupudokkaat lukuvuosina 1999/ /2012 OECD: Education at a Glance 2009: OECD indicators

33 Yhteenveto Erilaiset väkivallan muodot vaativat eri keinoja Eri ikäisten väkivaltaan vaikutetaan eri keinoin Erilaiset väkivalta- ja rikoshistoriat vaativat erilaisia keinoja Kannattaa käyttää mieluummin useaa keinoa väkivallan estämiseen kuin vain yhtä, muuten järjestelmä vuotaa Palvelut eivät saa luoda nuorelle rikollista identiteettiä vaan niiden tulee ohjata häntä muihin palveluihin 33

34 34 Siinä se!