Mallivastaus aineopintotenttiin

Transkriptio

1 Mallivastaus aineopintotenttiin Tehtävä 1 -Turvallisuusneuvoston (TN) oikeudellisesti sitova päätöksentekovalta keskittyy kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen. Toisaalta, ylikansallinen toimivalta on toteutunut vain osittain. Taloudellisluontoiset pakotteet ovat välittömästi sitoneet kaikkia osapuolia, mutta aseelliset pakotteet on jouduttu toteuttamaan vapaaehtoisesti. -Keskeiset säännökset löytyvät YK:n peruskirjan 7 luvusta -TN voi aluksi kehottaa osapuolia mukautumaan tilannetta rauhoittaviin väliaikaisiin toimenpiteisiin, jotka eivät saa vaikuttaa asianosaisten oikeuksiin, vaatimuksiin tai asemaan. -TN voi kohdistaa valtioihin pakotteita peruskirjan vastaisen toiminnan lopettamiseksi. -aseettomat pakotteet: esim. talouspakotteet, yhteyksien keskeyttäminen ja diplomaattisten suhteiden katkaiseminen. -aseelliset pakotteet: TN voi ryhtyä sellaiseen toimintaan ilma-, meri- tai maasotavoimien avulla, jota se pitää tarpeellisena kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi. -alunperin oli tarkoituksena, että aseelliset pakotteet toteutettaisiin sotavoimin, jotka jäsenvaltiot luovuttaisivat sopimuksin turvallisuusneuvoston käyttöön. Yhtään tällaista sopimusta ei ole solmittu. -YK:n sotilaallinen toiminta on suuntautunut rauhanturvaamiseen, tätä ei kuitenkaan ole säännelty YK:n peruskirjassa. -perinteinen rauhanturvatoiminta: pääpaino on ollut yhteiskunnallisen vakauden palauttamisessa sodankäynnin jo lakattua. Edellyttää vastaanottajavaltion suostumusta. -laajennettu rauhanturvaamistoiminta: Voimaa voidaan käyttää muutenkin kuin itsepuolustukseksi, esim. siviiliväestön ja humanitaaristen avustuskuljetusten suojaamiseksi. -rauhaanpakottaminen: aseellisiin pakotteisiin ryhtyminen Suomi: rauhanturvaamislaki -> tunnustaa mahdollisuuden laajennettuun rauhanturvaamiseen

2 Käytäntöä: 2 -Kylmän sodan aikana pakotevallan käyttäminen vaikeata. -Etelä-Rhodesia: taloudellisluontoisia pakotteita (ensin suosituksia, sen jälkeen sitovia) -Etelä-Afrikka: talouspakotteet -Irak: taloussaarto, aseelliset pakotteet -Jugoslavia: asevientikielto, kauppasaarto, lentokielto, kulttuuriyhteistyön keskeyttäminen, rauhanturvajoukot, turvallisuusvyöhykkeiden perustaminen, jonkinlaiset aseelliset pakotteet (NATO) -Somalia: asevientikielto, aseelliset pakotteet, rauhanturvajoukot (myös rauhaanpakottaminen), -Liberia, Angola, Ruanda, Zaire, Sierra Leone, Albania,... -Libya: terroritekojen vuoksi, vaadittiin syyllisten luovuttamista oikeudenkäyntiin. Kauppasaarto, asevientikielto -Afganistan: taloudelliset pakotteet, aseelliset pakotteet (ei YK:n valtuutusta) Tapauksista on annettu max. 2 pistettä. Pisteiden saaminen on edellyttänyt hieman tarkempaa selostusta siitä, minkälaisiin toimenpiteisiin turvallisuusneuvosto on ryhtynyt ja miksi. Turvallisuusneuvosto asetti pakotteita Irakille -tyyppinen vastaus ei ole riittänyt pisteiden saamiseen. Yleisesti ottaen tehtävä on mennyt erittäin hyvin. Moni on tosin ollut ymmällään rauhanturvaajien roolista. Rauhanturvajoukkoja ei voi pitää osana YK:n aseellisia pakotteita, ellei kyse ole rauhaanpakottamisesta. Tämän vuoksi rauhanturvaajien mainitsemisesta on saanut pisteen vasta, kun on osannut sijoittaa joukot oikeaan kontekstiinsa. Monet eivät ole myöskään

3 3 malttaneet vastata vain esitettyyn kysymykseen, vaan ovat selostaneet yleisemminkin YK:n ja sopimusrikkomuksena toimintaa. Tästä ei tietenkään ole annettu pisteitä. Tehtävä 2 Valtioseuraannolla tarkoitetaan aluemuutoksia, joissa valtio voi hävitä joko hajoamalla uusiksi valtioiksi tai tulemalla liitetyksi johonkin toiseen valtioon tai toisiin valtioihin, tai valtion osa voi irtautua uudeksi valtioksi tai liittyä toiseen valtioon, tai olemassa olevat valtiot voivat liittyä yhteen uudeksi valtioksi. Pääsääntönä on asioista sopiminen: seuraannon vaikutuspiirissä olleet valtiot sopivat aikaiempien sopimussuhteiden siirrosta, omaisuutta ja velkoja koskevista järjestelyistä, aluesiirtoa seuranneen väestön asemasta ja kansallisuudesta jne. Tapaoikeuden mukaan seuraajavaltio ei tule sidotuksi edeltäjän poliittisluontoisiin sopimuksiin. Alueseuraannon tapahtuminen ei toisaalta vaikuta voimassa olleiden rajasopimusten määräyksiin. Tapaoikeudellisen sitovuuden saavuttanutta käytäntöä on niukasti. Yhtyminen: -edeltäjävaltioiden ei-poliittiset sopimukset voivat säilyä voimassa ainakin siihen uuden valtion osaan nähden, johon ne aikaisemmin soveltuivat. Aluekohtaiset sopimukset sitovat myös yhtynyttä valtiota. Monenvälisten sopimusten osalta esim. Saksassa ne sopimukset jatkoivat voimassaoloa, joihin Saksan liittotasavalta suostui. Yhdistymisen seurauksena omaisuus, rahavarat ja velat siirtyvät uudelle kokonaisuudelle. Yhdistyneen valtion tulisi kunnioittaa edeltäjävaltioiden tekemiä yksityisoikeudellisia sitoumuksia. Sen sijaan seuraajavaltio ei ole vastuussa sellaisista edeltäjävaltioiden rikkomuksiin perustuvista vahingonkorvauksista, joita koskeva maksuvelvollisuus olisi syntynyt ennen valtioiden yhdistymistä.

4 4 Uudella valtiolla on velvollisuus tarjota kansalaisuutensa ainakin niille edeltäjävaltioiden kansalaisille, jotka asuvat kyseisellä alueella tai joilla muuten on niihin kiinteät yhteydet. Valtio hajoaa kahdeksi tai useammaksi osaksi, joista muodostuu uusia valtioita tai jotka liittyvät toisiin jo olemassa oleviin valtioihin. -esim. Venäjä: ei ole tapahtunut varsinaista valtioseuraantoa, vaan sen on katsottu jatkavan entisen Neuvostoliiton olemassaoloa kansainvälisen oikeuden subjektina. -Viro, Latvia, Liettua: eivät oikeudellisesti Neuvostoliiton seuraajavaltioita, vaan Neuvostoliiton laiton miehitys katkaisi niiden itsenäisyyden. Neuvostoliiton Baltian puolesta tekemät sopimukset eivät ole enää niitä sitovia. -Hajonneen valtion ei-poliittiset valtiosopimukset siirtyvät seuraajavaltioille. Mikäli kysymyksessä on vain edeltäjävaltion tiettyä osaa koskeva sopimus, se siirtyy asianomaisen alueen saaneelle seuraajavaltiolle. -Omaisuus ja velat: Venäjä vastaa Neuvostoliiton veloista IVY:n alueella sijaitsevaa entisen Neuvostoliiton omaisuutta vastaan. Neuvostoliiton ulkomailla sijainnut omaisuus siirtyi Venäjän omistukseen. Valtion omaisuus siirtyy sen valtion omistukseen, jolle tulevalla alueella se sijaitsee, ja velat jaetaan omaisuuteen nähden suhteellisesti seuraajavaltioiden kesken. Valtion osa irtautuu itsenäiseksi valtioksi -Edeltäjävaltion sopimukset eivät sido uutta valtiota. Poikkeuksena ovat uuden valtion alueeseen liittyneet sopimukset, esim. rajasopimukset tai alueen käyttöön kohdistuneet sopimukset. -Monenvälisten sopimusten osalta on katsottu, että itsenäistynyt siirtomaa-alue voi liittyä niihin ilman tavanomaisia muodollisuuksia, jos edeltäjävalio on ollut sopimuksen osapuoli. -Omaisuuden ja velkojen seuraantoon soveltuvat pääpiirteittäin samat periaatteet kuin valtion hajoamistapauksessa. Osa valtion aluetta siirtyy toisen valtion omistukseen

5 5 -Siirtyvien sopimusrajojen periaate. Omistajaa vaihtava alue siirtyy edeltäjävaltion sopimusjärjestelmästä seuraajavaltion järjestelmään (alueeseen paikallisesti kohdistuvat sopimukset jäävät voimaan). -Kv. järjestöjen jäsenyys (YK): valtioiden yhtyessä uusi valtiokokonaisuus tulee automaattisesti jäseneksi sen muodostaneiden valtioiden tilalle. -Jos yhdistynyt valtio jakautuu entiselleen, voi jäsenyyskin palautua alkuperäisille valtioille. -Itsenäistyneet Neuvostotasavallat Venäjää ja Ukrainaa lukuun ottamatta joutuivat hakemaan YK:n jäsenyyttä. -YK:n jäsenvaltiosta irtautuneen alueen itsenäistyessä on käytäntönä ollut, että sen tulee erikseen hakea järjestön jäsenyyttä. Tehtävä 3 -Tehtävään sovelletaan valtiosopimusoikeutta koskevaa Wienin yleissopimusta -Oikeudellisen sitovuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, paljonko sopimuksessa on osapuolia. -Yleensä sopimuksen voimaantulo edellyttää ratifiointia. -Valtiosopimukset sitovat vain osapuoliaan. -Sopimus saa täyden sitovuuden vasta voimaantultuaan. -Joitakin oikeusvaikutuksia voi kuitenkin liittyä myös sellaiseen ratifioimista edellyttävään sopimukseen, jonka valtio on allekirjoittanut, mutta jota se ei vielä ole ratifioinut. -Valtio sitoutuu pidättymään toimenpiteistä, jotka tekisivät tyhjäksi valtiosopimuksen tarkoituksen ja päämäärän. Sopimusten yksityiskohdista poikkeamista ei voida pelkän allekirjoittamisen perusteella pitää sopimusrikkomuksena, mutta sopimusten perussäännösten vastainen toiminta saattaa jo synnyttää kansainvälisoikeudellisen

6 6 vastuun. -Toisaalta, jos allekirjoittajavaltio ilmoittaa tai muutoin selvästi osoittaa, ettei se aiokaan tulla sopimuksen osapuoleksi, se myös vapautuu allekirjoittamisen mukanaan tuomasta periaatevelvoitteesta. -Valtio voi sopimuksen allekirjoittamisen, ratifioinnin tai hyväksymisen yhteydessä tai sopimukseen liittyessään tehdä siihen varaumia, ellei varaumaan ole sopimuksessa kielletty, sopimus ei määrää, että vain sellaisia varaumia voidaan tehdä, joihin kyseinen varauma ei kuulu ja ettei varauma ole ristiriidassa sopimuksen tarkoituksen ja päämäärän kanssa. -Käytännössä Wienin sopimuksen varaumasäännösten tulkinta on aiheuttanut ongelmia. Eriäviä näkemyksiä on esiintynyt varsinkin varauman johdosta esitetyn vastalauseen oikeusvaikutuksista. Valtiosopimuksen pätemättömyys: -mitättömyys: sopimuksella ei ole oikeusvaikutuksia, eli sopimusta ei ole osapuolia sitovasti syntynyt. -Sopimus on mitätön, jos se on tehty pakottamalla niin että pakko kohdistuu joko valtion edustajaan tai väkivallalla uhaten tai sitä käyttäne valtioon itseensä. Tällaiset tapaukset ovat hyvin harvinaisia. -moitteenvaraisuus: esim. sopimuksentekoon vaikuttanut valtion edustajan lahjominen. -Valtio, joka Wienin sopimuksen perusteella haluaa vedota tätä koskevaan perusteeseen tiedottaa vaatimuksestaan muille sopimuspuolille. Jos mikään sopimuspuoli ei ole Wienin sopimuksessa määritellyn ajan puitteissa sitä vastustanut, valtio voi sopimuksessa säännellyssä menettelyssä irtautua sopimuksesta.